Määrärahat ja niiden käyttö

Määrärahat ja niiden käyttö Vuoden 2005 talousarviossa kehitysyhteistyömäärärahat olivat yhteensä 600,086 miljoonaa euroa. Tämä vastasi talousarvioesityksen laatimisen aikaan 0,39 prosentin osuutta ennustetusta bruttokansantulosta (BKTL). Määrärahat kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 54,5 miljoonalla eurolla. Määrärahojen reaalinen euromääräinen sekä BKTL-osuudella mitattu kehitys ilmenevät kuviosta 1. Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen on osa globaaliin kumppanuuteen sisältyvää oikeudenmukaisen ja sääntöperustaisen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuus (BKTL-osuus) kääntyi kasvuun vuonna 2003. 1990-luvun alun voimakkaiden leikkausten jälkeen kehitysyhteistyömäärärahojen volyymi kasvoi 130,8 miljoonaa euroa vuosina 1997 2002, mutta BKTL-osuus pysytteli 0,33 0,34 prosentissa. Vuosien 2003 ja 2004 määrärahat olivat 506,8 ja 545,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti BKTL-osuuden kääntymistä kasvuun: 0,36 prosenttiin vuonna 2003, 0,37 prosenttiin vuonna 2004 ja 0,39 prosenttiin vuonna 2005 määrärahalla mitattuna. Hallitus on sitoutunut luomaan sellaisen sisällöllisen, laadullisen ja hallinnollisen pohjan, että määrärahojen 0,7 prosentin BKTLtaso saavutetaan vuonna 2010, taloudellinen kehitys kuitenkin huomioon ottaen. Hallitus on myös sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseen noin 220 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Vuonna 2006 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,42 prosenttiin BKTL:sta. Kasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2007 saavutetaan 0,43 prosentin, vuonna 2008 noin 0,46 prosentin ja vuonna 2009 noin 0,48 prosentin BKTL-osuus. EU-maiden kesken on sovittu kollektiivisesta 0,56 prosentin tavoitteesta ja vanhoille jäsenmaille asetetusta 0,51 prosentin vähimmäistasosta vuoteen 2010 mennessä. Nämä EU-sitoumukset on kirjattu YK:n syyskuun huippukokouksen loppuasiakirjaan. Vuosittain myönnetyt määrärahat toteutuvat maksatuksina. Lopulliset maksatusluvut eroavat aina kyseiselle vuodelle osoitetuista määrärahoista, koska maksatusten lopulliseen suuruuteen vaikuttavat muun muassa käytet- Kuvio 1 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Kehitysyhteistyömäärärahat 1988 2006 Reaalinen kehitys % BKTL:sta 0 0,00-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 Määrärahat vuoden 2000 hintaan, Määrärahojen osuus BKTL:sta 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 17

tävissä olevien määrärahojen maksatusaste sekä negatiivisina, palaumavirtoja aiheuttavina erinä kehitysluottojen kuoletukset. Kuvio 2 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kehitysyhteistyömaksatukset 1988 2004 Reaalinen kehitys % BKTL:sta 0,00-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 Maksatukset vuoden 2000 hintaan, Maksatusten osuus BKTL:sta 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Vuoden 2004 toteutuneet maksatukset olivat 547,3 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,37 prosenttia bruttokansantulosta. Maksatusten BKTL-osuus kasvoi vuoteen 2003 verrattuna. Maksatusten reaalinen euromääräinen sekä BKTL-osuudella mitattu kehitys ilmenevät vastaavasti kuviosta 2. Kansainvälisissä vertailuissa huomio kiinnitetään juuri maksatuslukuihin. Vuoden 2004 maksatuslukujen BKTL-osuuksia vertailtaessa Suomi sijoittuu 11. sijalle OECD: n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaiden keskuudessa. Vuonna 2003 Suomi oli sijalla kymmenen. Taloutensa kokoon nähden suurimpia avunantajia vuonna 2004 olivat edellisvuosien tapaan Norja, Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Hollanti, jotka kaikki ylittivät selkeästi YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin rajan bruttokansantulosta. DAC-maiden avun BKTL-osuuden painotettu keskiarvo vuonna 2004 oli 0,26 prosenttia ja EU-maiden painotettu keskiarvo 0,35 prosenttia. Kehitysapukomitean jäsenmaiden avun BKTL- Kuvio 3 Kehitysyhteistyömaksatukset OECD/DAC-maissa 2004, % BKTL:sta % BKTL:sta 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,87 0,85 0,83 0,78 0,73 0,63 YK:n suositus (0,70%) EU-maiden BKTL-osuuksien keskiarvo (0.46%) 0,41 0,41 0,41 0,39 0,37 0,36 0,35 OECD/DAC-maiden BKTL-osuuksien 0,28 0,27 0,26 keskiarvo (0,42%) 0,25 0,24 0,23 0,23 0,23 0,19 0,17 0,17 0,00 Norja Tanska Luxemburg Ruotsi EU-maat Hollanti Portugali Sveitsi Belgia Ranska Muut maat Irlanti Suomi Iso-Britannia EU yhteensä Saksa Kanada OECD/DAC yhteensä Australia Espanja Uusi-Seelanti Kreikka Itävalta Japani Italia Yhdysvallat Lähde: OECD/DAC 18

Kuvio 4 Kehitysyhteistyömaksatukset OECD/DAC-maissa 2004, milj. USD Milj. USD 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Yhdysvallat Japani Ranska Iso-Britannia Saksa Alankomaat Ruotsi Kanada Italia Espanja Norja Tanska Sveitsi Belgia Australia Portugali Suomi Itävalta Irlanti Kreikka Luxemburg Uusi-Seelanti EU-maat Muut maat Lähde: OECD/DAC osuudet vuonna 2004 on esitetty kuviossa 3. Vastaavat rahamääräiset luvut (USD) ovat kuviossa 4. Määrärahojen jako eri käyttökohteisiin Vuonna 2005 varsinaisen kehitysyhteistyön momentin (24.30.66) kokonaissumma kasvoi vuodesta 2004 noin 48 miljoonalla eurolla. Vuonna 2005 momentin määrärahat olivat 457,92 miljoonaa euroa, lisätalousarviot mukaan lukien 469,92 miljoonaa eroa. Lisätalousarviot mukaan lukien kasvua edelliseen vuoteen on noin 60 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 talousarviossa määrärahoja kohdennettiin eniten maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, yhteensä 155,47 miljoonaa euroa. Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ohjattiin 113,75 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastolle (EKR) 43 miljoonaa euroa. Irakin jälleenrakennukseen ohjattiin YK-järjestelmän kautta varoja yhteensä 2 miljoonaa euroa maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön momentilta. Afganistanin jälleenrakennukseen Suomi osallistui noin 7,2 miljoonalla eurolla. Aasian hyökyaaltokatastrofin jälleenrakennukseen Suomi osallistui noin 6,3 miljoonalla eurolla, joka rahoitettiin maa- ja aluekohtaisen yhteistyön käyttösuunnitelmakohdalta. Vuoden kuluessa momentin käyttösuunnitelmakohdittaista jakoa jouduttiin tarkistamaan neljä kertaa. Tehdyissä kohdennuksissa kasvatettiin erityisesti monenkeskisen yhteistyön, maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun määrärahoja. Monenkeskisen yhteistyön kohdalla lisäykset koskivat Suomen rahoitusosuuden maksamista Maailman terveysrahastolle (Global Fund for HIV/AIDS, Tuberculosis and Malaria) sekä avustusta AFRITACS-rahastolle, jolla avustetaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maita julkisen taloushallinnon 19

Taulukko 1 Kehitysyhteistyömäärärahat käyttösuunnitelmakohdittain 2004-2006, Talousarvio Talousarvio Lopullinen Talousarvio käyttösuunnitelmakohdittainen jako* 2004 2005 2005 2006 1. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (24.30) Varsinainen kehitysyhteistyö (24.30.66) Monenkeskinen kehitysyhteistyö 109,0 113,8 117,2 141,5 Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 128,0 155,5 152,7 181,2 Euroopan kehitysrahasto 40,0 43,0 37,0 45,8 Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 29,7 30,0 34,5 14,6 Humanitaarinen apu 41,5 46,0 70,5 52,5 Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 6,6 7,3 6,5 6,8 Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 0,9 0,9 0,5 1,0 Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 44,4 51,6 47,0 66,8 Korkotuki 10,0 10,0 4,0 6,0 Varsinainen kehitysyhteistyö (24.30.66) yhteensä 410,0 457,9 469,9 516,1 TTT-yhteistyö (24.30.67) 2,2 2,3 2,3 2,3 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) toiminta (24.30.50) 0,0 0,0 0,0 0,0 1. Kansainvälinen kehitysyhteistyö yhteensä 412,2 460,2 472,2 518,4 2. Muu kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyön hallintomenot (UM) 22,0 22,4 22,4 23,3 Pakolaisvastaanotosta aiheutuvat menot 18,4 13,7 13,7 13,7 Osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista 68,7 70,2 70,2 79,6 Maksuosuudet muille kv. järjestöille 16,7 15,4 15,4 15,4 Muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot 7,6 18,2 18,2 20,6 2. Muu kehitysyhteistyö yhteensä 133,4 139,9 139,9 152,6 Kehitysyhteistyö yhteensä (1.+ 2.) 545,6 600,1 612,1 671,0 Osuus bruttokansantulosta (BKTL) 0,37 % 0,39 % 0,40 % 0,42 % * Sisältää vuoden 2005 ensimmäisen ja toisen lisätalousarvion määrärahan, yhteensä 12 miljoonaa euroa kehittämisessä. Maittain kohdentamattoman kehitysyhteistyön lisämäärärahat kohdennettiin Suomen kehityspolitiikan kannalta tärkeään temaattiseen yhteistyöhön erityisesti YK:n järjestöjen kautta, esimerkiksi kauppaja kehityshankkeisiin. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen sekä luonnononnettomuuksien määrän että voimakkuuden suhteen. Humanitaarisen avun tarve oli erittäin suuri. Ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä humanitaarisen avun käyttösuunnitelmakohdalle myönnettiin kah- 20

deksan miljoonaa euroa lisämäärärahaa Aasian hyökyaaltokatastrofin vuoksi. Toisessa lisätalousarviossa myönnettiin neljä miljoonaa euroa lisämäärärahoja Pakistanin maanjäristyksen takia. Lisäksi humanitaariseen apuun siirrettiin käyttösuunnitelman muutosten avulla 12,5 miljoonaa euroa erityisesti Afrikan humanitaaristen kriisien auttamiseen. Yhteensä humanitaarisen avun määrärahat nousivat 70,5 miljoonaan euroon. Korkotukeen ohjattuja vuoden 2005 talousarvion määrärahoja vähennettiin lähinnä korkotason laskun vuoksi, ja Euroopan kehitysrahaston maksatukset toteutuivat arvioitua pienempinä. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä ollaan siirtymässä hiljalleen perinteisestä projektiavusta ohjelmayhteistyöhön, mutta uudet sektoriohjelmat ovat käynnistyneet arvioitua hitaammin. Tämän vuoksi maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä siirtyi varoja muihin tarkoituksiin. Määrärahojen jakautuminen käyttösuunnitelmakohdittain vuonna 2005 käy ilmi taulukosta 1, joka esittää sekä vuosien 2004 ja 2005 talousarvion mukaiset jaot että vuoden 2005 lopullisen käyttösuunnitelmakohtaisen jaon. Lisäksi taulukossa näkyy vuoden 2006 talousarvion mukainen jakauma. Suurin haaste kehityspoliittisen ohjelman linjausten toimeenpanossa liittyy kehitysyhteistyön keskittämiseen. Tavoitteena on kohdistaa 60 prosenttia maa- ja aluekohtaisista lahjamuotoisista maksatuksista pitkäaikaisiin yhteistyömaihin. Tavoitteen saavuttaminen on kangerrellut, ja keskittymisaste jäi 47 prosenttiin vuonna 2004. Kasvua vuoden 2003 tasoon oli kaksi prosenttia. Vuodelle 2005 ennakoidaan lievää laskua, jolloin keskittymistavoitteen saavuttaminen vaikeutuu entisestään. Tähän ovat syynä useassa maassa ilmenneet vaikeudet hankkeiden ja ohjelmien eteenpäin viemisessä. Myös ohjelmayhteistyön valmistelu on ollut arvioitua hitaampaa. Suomen panostus vähiten kehittyneisiin (LDC) ja Saharan eteläpuolisiin Afrikan maihin on kasvamassa. Saharan eteläpuolisten LDC-maiden maksatukset ovat kasvaneet noin 11 miljoonalla eurolla, eli noin 20 prosenttia, vuoteen 2003 verrattuna. Pitkäaikaisista yhteistyömaista tähän maaryhmään kuuluvat Etiopia, Mosambik, Sambia ja Tansania. Kenia kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, jotka eivät ole LDC-maita. Tämän maaryhmän maksatukset ovat pysyneet absoluuttisesti samalla tasolla vuoteen 2003 verrattuna. Monenkeskisten kanavien, Euroopan kehitysrahaston ja EU:n budjetin kautta menevän rahoituksen määrä pysytteli melko vakaana vuosina 2002 2004. Tätä ennen kasvu oli nopeaa, ja vuodelle 2005 ennustetaan kasvua. Samoin rahoituksen rakenne EU:n, kehitysrahoituslaitosten ja YK-järjestelmän välillä on pysynyt suhteellisen vakaana. Vuonna 2005 EU-rahoituksen osuus kasvoi. Monenkeskisen ja EU-rahoituksen osuus koko varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituksesta on pysynyt samalla tasolla. Sen osuus on ollut noin 40 prosenttia maksatuksista. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentaminen Myöntö- ja sopimusvaltuuksilla tarkoitetaan talousarvioon tehtyjä varauksia sellaisia menoja varten, jotka syntyvät talousarviovuotta seuraavina vuosina. Valtuudet ovat tarpeen, jotta kehitysyhteistyötä voidaan suunnitella ja siitä voidaan tehdä sopimuksia myös vuotta pidemmille aikaväleille. Myöntö- ja sopimusvaltuudet on talousarviossa jaoteltu käyttösuunnitelman eri kohtien mukaisesti. Talousarvion perusteluissa edellytetään, että valtioneuvosto tekee vuosittain erillisen päätöksen seuraavien vuosien toimintaa ohjaavien valtuuksien kohdentamisesta. Vuoden 2005 talousarviossa eduskunta myönsi varsinaiselle kehitysyhteistyölle 600 miljoonan euron valtuudet. Kohdentamispäätöksen perustelut noudattavat valtioneu- 21

voston helmikuussa 2004 hyväksymää kehityspoliittista ohjelmaa, joka sitoo Suomen kehityspolitiikan tavoitteet entistä kiinteämmin vuosituhattavoitteisiin. Lisäksi eduskunta myönsi ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä varsinaiselle kehitysyhteistyölle 20 miljoonaa euroa lisävaltuuksia Aasian hyökyaaltokatastrofin jälleenrakennukseen, joten yhteensä vuoden 2005 valtuudet ovat 620 miljoonaa euroa. Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön oli talousarviossa varattu valtuuksia 214,1 miljoonaa euroa, joista valtioneuvosto päätti kohdentaa YK:n erityisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön 49,9 miljoonaa euroa sekä kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön 164,2 miljoonaa euroa. Valtuudet kohdennettiin järjestöittäin seuraavasti: Järjestö YK:n kehitysohjelma (UNDP) 18,0 YK:n väestörahasto (UNFPA) 17,7 YK:n lastenrahasto (Unicef) 8,2 Maailman elintarvikeohjelma WFP 6,0 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 100,0 Maailmanpankin tutkimustyö 1,0 Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 55,0 Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) 7,0 Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) kumppanuusrahasto 1,2 Yhteensä 214,1 Maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön varattiin yhteensä 304,8 miljoonan euron valtuudet (284,8 miljoonaa euroa talousarvion 2005 valtuudet sekä 20 miljoonaa euroa lisätalousarviovaltuudet), joista kohdennettiin pitkäaikaisille yhteistyömaille 192,3 miljoonaa euroa ja muille yhteistyömaille 112,5 miljoonaa euroa. Valtuudet kohdennettiin maittain seuraavasti: Maa tai alue Etiopia 14,8 Kenia 21,1 Mosambik 50,0 Sambia 15,0 Tansania 57,6 Nepal 2,0 Nicaragua 15,3 Vietnam 16,6 Egypti 2,9 Peru 0,5 Afganistan 7,8 Itä-Timor 2,4 Palestiinalaisalueet 3,7 Etelä-Afrikka 10,0 Indonesia 6,0 Sri Lanka 9,4 Burkina Faso 0,2 Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian alueellinen yhteistyö 0,7 Aasian alueellinen toiminta 13,3 Latinalaisen Amerikan alueellinen yhteistyö 12,0 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen yhteistyö 3,9 Itä- ja Länsi-Afrikan alueellinen yhteistyö 30,3 Eteläisen Afrikan alueellinen yhteistyö 9,5 22

Maa tai alue Valtioneuvoston päätökseen kehitysyhteistyön vuoden 2005 myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta on kirjattu, että ulkoasianministeriöllä on mahdollisuus tehdä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti muutoksia kohdennettuihin valtuuksiin käyttösuunnitelmakohtien sisällä. Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osalta muutokset ovat mahdollisia, mikäli olosuhteet tai painavat poliittiset tekijät yhteistyömaassa niin edellyttävät. Vuonna 2005 kehitysyhteistyön valtuuksien käyttö erosi alkuperäisestä kohdentamispäätöksestä, koska muutamien maiden hankesuunnittelut eivät edenneet odotetulla tavalla ja varsinkin ohjelmayhteistyö on käynnistynyt arvioitua hitaammin. Tansanialle ja Mosambikille kohdennettuja valtuuksia jäi käyttämättä, koska budjettitukisitoumukset eivät toteutuneet ulkoministeriön suunnitelmien mukaisesti. Maa- ja aluekohtaisen yhteistyön toteutunut valtuuksien käyttö maittain vuonna 2005 ilmenee seuraavasta taulukosta: Etiopia 2,8 Kenia 30,8 Mosambik 34,4 Sambia 7,8 Tansania 22,4 Nepal 1,9 Nicaragua 15,3 Vietnam 14,3 Egypti 1,1 Peru 0,6 Afganistan 12,1 Sudan 8,3 Itä-Timor 2,7 Palestiinalaisalueet 4,3 Etelä-Afrikka 11,7 Indonesia 9,1 Sri Lanka 7,9 Pakistan 8,3 Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian alueellinen yhteistyö 0,7 Aasian alueellinen toiminta 12,8 Latinalaisen Amerikan alueellinen yhteistyö 12,2 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen yhteistyö 3,3 Itä- ja Länsi-Afrikan alueellinen yhteistyö 5,3 Eteläisen Afrikan alueellinen yhteistyö 0,2 Muut 1,0 23

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitelmakohtainen jakauma vuonna 2005 oli seuraava: Valtuuksien käyttöaste oli noin 87 prosenttia. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentaminen vuonna 2005 Talousarvion valtuus Lisätalousarvion valtuus Valtuuspäätös Monenkeskinen kehitysyhteistyö 214,1 214,1 Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 284,8 20,0 304,8 Euroopan kehitysrahasto 0,0 0,0 Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 20,5 20,5 Humanitaarinen apu 0,0 0,0 Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 3,0 3,0 0,0 0,0 49,7 49,7 Korkotuki 28,0 28,0 Yhteensä 600,0 20,0 620,0 24