Mia Kilpeläinen Yliopisto-opettaja, Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus mia.kilpelainen@uef.fi
Rikosprosessin viimeinen vaihe Ellei tehokasta järjestelmää, rangaistuksilla ei olisi vaikutusta Käsiteltävinä ovat yleiset rangaistukset Luennoilla tarkastelun ulkopuolelle jäävät virkamiehille ja sotilaille tuomittavat seuraamukset
Ns. porrasmalli rangaistuslajin valinta rangaistuksen mittaaminen Elinkautinen vankeus Ehdoton vankeus Valvontarangaistus YKP Nuorisorangaistus Ehdollinen Sakko Rikesakko Huomautus Lisäksi muita seuraamuksia
Yhteisösakko Turvaamistoimenpiteet: menettämisseuraamukset (konfiskaatio), ajokorttiseuraamukset, liiketoimintakielto, lähestymiskielto Rikokseen perustuva vahingonkorvaus Hallinnolliset sanktiomaksut: pysäköintivirhemaksu, ylikuormamaksu, EU-sanktiomaksu, kilpailunrikkomismaksu, veroseuraamukset
Rikosrekisteri, johon merkitään ehdoton vankeus, ykp, ehdollinen rangaistus, oheissakko, nuorisorangaistus, nuorisorangaistuksen sijasta tuomittu sakko, viraltapano, syyntakeettomana tuomitsematta jätetyt ja yhteisösakko sekä 1.11.2011 lähtien valvontarangaistus Maasta karkottaminen Kattava esitys ks. Matikkala (2010)
L ja A rikesakkomenettelystä Lainmuutos vireillä: laki sakon ja rikesakon määräämisestä L sen voimaanpanemisesta ei ole vielä annettu Rikesakkomääräys ja sen maksuaika (2 vkoa vs 30 päivää) Rikesakon vastustaminen Uusi laki: rikesakko mahdollinen vain erikseen mainituissa tilanteissa
SakkoTPL ja SakkoTPA Huom! Uusi lainsäädäntö ja sen aiheuttamat muutokset SakkoTPL:iin Mitkä sakkomuodot tulevat kyseeseen? Täytäntöönpantavuus (SakkoTPL 2 ) Mahdolliset turvaamistoimet Sakon perinnän tehoste: muuntorangaistus
Oikeusrekisterikeskus Voi maksaa ennen lainvoimaista tuomiota Valitusmahdollisuus säilyy maksamisesta huolimatta Mikäli maksu laiminlyödään, asia siirretään ulosottoviranomaisille Maksuaika ja maksusuunnitelma
Tuloksettoman ulosoton seuraus Aloitetaan haastamisella, poikkeukset Muunnosta luopuminen syyttäjän päätöksellä, edellytykset Sakon periminen ulosottotoimin jatkuu muuntoprosessin vireilläolosta huolimatta Muuntotuomio lopettaa sakon perinnän Maksumahdollisuus kuitenkin säilyy Täytäntöönpano vankilassa, poikkeukset
3 päiväsakkoa = vankeusvuorokausi Uhkasakon osalta 30 euroa = vankeusvuorokausi Muuntamatta jättäminen, uhkasakolla oma säännös Vankeusaika 4 60 päivää (samalla kertaa muunnettavat sakot) Täytäntöönpanossa maksimiaika 90 päivää Tapauksia: KKO 1993:110, KKO 1993:111, KKO 1995:22, KKO 1998:135 ja KKO 2005:49
Varallisuuteen kohdistuva seuraamus muuntuu vapausrangaistukseksi Keitä sakkovangit lopulta ovat? Toteutuuko vankeinhoidon tavoitteet sakkovankien osalta? Lainmuutospaineet ja vuosien 2006-2008 lainmuutokset Uuden tulevan sakkolainsäädännön vaikutus muuntorangaistukseen?
Maksumoraali Maksukykyiset mutta maksuhaluttomat sakkovelalliset Vankeudella pelotevaikutusta, useat maksavat vankeuden uhatessa
Rikosseuraamuslaitos 1.1.2010 alkaen Kriminaalihuoltolaitos, vankeinhoitolaitos ja Rikosseuraamusvirasto yhdistyivät
L yhdyskuntapalvelusta Enintään 8 kk mittaisen vankeusrangaistuksen sijaan Soveltuvuusselvitys ennen oikeudenkäyntiä (v. 2011 soveltuvuusselvityksiä pyydetty 5 624) Voidaan panna täytäntöön myös ilman lainvoimaa olevassa tuomiossa, tuomitun suostumus Täytäntöönpanossa ulosottoviranomaisilla keskeinen rooli
Ehtojen rikkomisen uhkana muuntorangaistus Suoritettava loppuun vuoden kuluessa Palvelusuunnitelma Palvelun valvonta Palvelun ehtojen rikkominen Muuntaminen vankeudeksi Ykp:a suorittavia v. 2011 päivittäin keskimäärin 1 490 (v. 2010 : 1 428)
L nuorisorangaistuksesta (1196/2004) Lisäksi Vna nuorisorangaistuksesta (1284/2004) Lain tavoitteet Tuomitsemisen edellytykset Rangaistuksen kesto ja sisältö Toimeenpanosuunnitelma
Täytäntöönpano aloitettava viipymättä Edellyttää lainvoimaista tuomiota tai ennen lainvoimaista tuomiota kirjallisella suostumuksella Rangaistuksen suorittaminen alkaa ensimmäisestä valvontatapaamisesta tai muusta täytäntöönpanotilaisuudesta Esteet täytäntöönpanon aloittamiselle Nuorisorangaistuksen raukeaminen
Valvonnassa rangaistuksen ajan Mitä nuorisorangaistus sisältää? Tuomitun velvollisuudet Valvojan tehtävät
Nouto Huomautus, suullinen tai kirjallinen Varoitus, kirjallinen Asia saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi Sijaisrangaistus (muuntorangaistus)
Pääsääntöisesti ehdollinen vankeus Sakko ja ehdoton vankeus myös mahdollisia Harkinnassa huomioitavat seikat Erityisesti kokeilulain aikana keskeyttäminen yleistä Päihdeongelma keskeinen syy
Tavoite: kustannusten ja haittojen minimointi Keskeistä myös uusimisen estäminen Erityisestävyys etusijainen YKP edullinen rangaistusmuoto (täytäntöönpanon osalta) Nuorisorangaistus työläämpi ja kalliimpi, mutta onnistuessaan tuloksekkaampi Rikoskierteen katkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Yhdyskuntaseuraamukset tuomitulle työläitä ja vaativia Turvallisia seuraamuksia Ehdottomaan vankeusrangaistukseen verrattuna edullisia Nuorisorangaistusta käytetään vähän Huippuvuosi 2000: 102 (2011: 14 kpl ja 2010: 12 kpl) Kallis seuraamus: arvio 3-6 kertaa ehdollisen valvontaa kalliimpi
Laki voimaan 1.11.2011 (HE 17/2010 ja LaVM 30/2010) (Lyhyen, enintään 6 kk) ehdottoman vankeuden sijasta tuomittava rangaistus, jota valvotaan teknisillä laitteilla Arvio: 130 vankia päivittäin, hinta noin 60 /päivä Ero ykp:un ja ehdottomaan vankeuteen Laki valvontarangaistuksesta (330/2011)
Valvonta teknisillä laitteilla (panta nilkassa + kotona sijaitseva seurantalaite, joka yhteydessä valvontakeskukseen ja tukipartioihin) Tuomitun velvollisuus: pysyä asunnossa (tai muussa sopivassa paikassa) ja osallistua määrättyyn toimintaan Toimintaa 10-40 h/vko Täytäntöönpanoviranomaiset: Rise ja ulosottomies Valvonta: ei saa mahdollistaa kotirauhan rikkomista tai pakkokeinolaissa tarkoitettua kuuntelua tai teknistä katselua Risen pidettävä riittävästi yhteyttä tuomittuun ja paikkaan, jossa valvottava osallistuu toimintaan
Risen selvitettävä tuomitsemisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset olosuhteet ja muut tuomitsemisen edellytykset Edellytysten selvittäminen: kuulemisvelvoite
Täytäntöönpanosuunnitelman täsmentäminen Tp-suunnitelman muuttaminen: muutos olosuhteissa tai muu siihen rinnastettava hyväksyttävä syy Pääsääntö: suoritettava vuoden kuluessa Tuomitun velvollisuudet Päihteettömyys ja sen valvonta Velvollisuuksien rikkominen: kuulemisen jälkeen kirjallinen varoitus
Törkeä velvollisuuksien rikkominen tuomioistuimen käsittely 1 kk väliaikainen keskeyttäminen mahdollista, mikä ei kuluta rangaistusaikaa Usean valvontarangaistuksen täytäntöönpano (max yksi vuosi) Ehdonalaiseen vapauteen pääsyn mahdollisuus, missä samat määräosat kuin RL 2 c:5 Ehdonalaisen vapauden jälkeen koeaika, joka on jäännösrangaistuksen mittainen
19 :ssä tarkoitetun törkeän velvollisuuksien rikkomisen johdosta Risen laadittava selvitys syyttäjälle Tuomitulle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi Mikäli tuomioistuin katsoo aiheelliseksi, sen on muunnettava jäljellä oleva osa ehdottomaksi vankeudeksi, vähintään 4 pv
Valvojana Risen virkamies Tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi voidaan määrätä apuvalvoja Laissa säädetyt tehtävät (30 )
Vuonna 2011 päivittäinen yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä oli 3 859 (v. 2010: 3 970 ja v. 2009 keskim. 4 308) Vuonna 2007 asiakasmäärä korkeimmillaan, keskimäärin 4 800 asiakasta laskusuhdanne on jatkunut Luku pitää sisällään ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnan 1 178 kpl (v. 2010: 1 214 kpl), nuorisorangaistuksen 14 kpl (v. 2010: 12 kpl), ykp:n 1 490 kpl (v. 2010: 1 428 kpl) ja ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnan 1 177 kpl (v. 2010: 1 316 kpl). Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2011
Ideana: ettei vankeusrangaistusta (max 2 vuotta) panna täytäntöön Rangaistuksen sisältö: koeaika ja täytäntöönpanon uhka sekä mahdollisesti valvonta Koeaika 1-3 vuotta Tilanteet, joissa ehdollinen pannaan täytäntöön (RL 2 b:5 )
Mahdollista tuomita oheissakko tai Jos ehdollinen vankeus vuotta pidempi, yhdyskuntapalvelua (20-90 tuntia) Nuorelle rikoksentekijälle (alle 21 vuotta) valvonta Valvonta 1 v 3 kk ajaksi (näin 1.1.2011 alkaen) Aiemmin: koeajaksi
L ehdollisen vankeuden valvonnasta (634/2010), voimassa 1.1.2011 alkaen Valvonnan tarkoitus Täytäntöönpanon aloittaminen Valvonnan sisältö Valvottavan velvollisuudet Valvojan tehtävät Velvollisuuksien rikkominen ja sen seuraamukset
Vankeuslaki (767/2005) Täytäntöönpanoviranomaiset: ulosottomies, Rikosseuraamuslaitos ja vankila Vankilajärjestelmä, 3 rikosseuraamusaluetta Kullakin alueella sekä suljettuja että avovankiloita sekä arviointikeskus
Pääsääntönä: viipymätön täytäntöönpanon aloittaminen Voidaan panna täytäntöön ilman lainvoimaa tuomitun suostumuksella Täytäntöönpano aloitettava muutoin määräaikojen puitteissa Muuten täytäntöönpano raukeaa (RL 8:10) Lainvoimainen tuomio tieto Riselle ulosottomies arviointikeskus tieto tuomitulle
OM:n asetus: siirtäminen enintään 8 kk mikäli suoritettavana max 6 kk tuomio tai sakon muuntorangaistus Syynä ajoittain ruuhkaiset vankilat Liittyykö tähän ongelmia? Täytäntöönpanon lykkääminen yksittäistapauksissa Mahdolliset syyt: terveydentila, vangin hakemuksesta Vankilaan toimittaminen pakolla
Perusteena täytäntöönpanomääräys Vankilat eritasoisia valvonnaltaan Avolaitokset vapaampia, tasoeroja laitosten välillä on Tulotarkastus Rangaistusajansuunnitelman tekeminen Sijoituspaikkaan vaikuttavat seikat Voidaan tietyin edellytyksin sijoittaa suoraan avolaitokseen
Sijoittamisessa huomioitavat seikat Muita huomioitavia seikkoja esim. sukupuoli, alle 18 vuoden ikä, eri osastot Tavoitteena turvallinen täytäntöönpano vangin, muiden vankien ja vankilahenkilökunnan kannalta, yleistä yhteiskunnan turvallisuutta unohtamatta Vankien siirtäminen mahdollista
Keskivankiluku v. 2011: 3 262 (2010: 3 291 ja 2009: 3 492) Avolaitoksissa v. 2011 lopussa 960 (v. 2010 lopussa 917 ja 2009: 936) Sakkovankeja v. 2011: 53 (2010: 57 ja 2009: 83) Muissa Pohjoismaissa (2008): Ruotsi 6 884, Norja 3 449, Tanska 3 717 Vankeusajan mukaan (2011): 48 % (alle 3 kk), 16 % (3-6 kk), 14 % (6 kk 1v) ja 23 % (yli vuosi)
Päärikoksen mukaan (2009): omaisuus 22%, väkivalta 44%, liikennejuopumus 14%, huumausainerikos 14,1 %, muut 5,9 % Vankien ikäjakauma (2009): 0,1 % (15-17 v), 2,5 % (18-20 v), 29,1 % (21-29 v), 33 % (30-39 v), 21,9 % (40-49 v), 13,5 (50- ) Kertaisuus (2009): 1 (31,4 %), 2 (14,6 %), 3 (9,9 %), 4 (7,6 %), 5 (7,4 %), 6 (5,5 %), 7 (5 %), 8 tai yli (18,4 %) Vrt. Risen tilastojulkaisu 2011, jossa tilastojen esitystapa muuttunut em. tietojen osalta
Rangaistuksen loppuosan suorittaminen vapaudessa Ei koske sakon muuntorangaistusta Miksi ehdonalainen vapauttaminen on tärkeää? Vankeinhoidon ideologia
Vankilan johtajan päätöksellä 2/3 rangaistuksesta (alle 21-vuotiaalla 1/3, huom! Lisäedellytys 3 vuoden sääntö) 3 vuoden sääntö pätee muihinkin vankeihin, jolloin ½ rangaistuksesta Aina suoritettava vähintään 14 päivää Lykkäysmahdollisuus Elinkautisvanki ja koko rangaistusta vankilassa suorittava poikkeuksia (Helsingin HO)
Säännökset RL 2c luvun 10 Aikaisintaan kun 12 vuotta rangaistusta kärsitty Poikkeuksena nuori rikoksen tekijä (10 vuotta) Harkinnanvaraista, pääsääntöisesti vangin hakemuksesta Myös Rise voi tehdä hakemuksen vangin puolesta
Syyttäjän vaatimus, tuomioistuin määrää Edellytykset Ehdonalaisen vapautumisen mahdollisuus: 5/6 rangaistuksesta, kuitenkin vähintään 3 vuotta
RL 2c:8 Tavoite: yhteiskuntaan sopeuttaminen Aikaisintaan 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista Edellytykset Sanktiot ehtojen rikkomisesta Elinkautisvanki tai koko rangaistusta suorittava voi päästä Risen päätöksella valvottuun koevapauteen V. 2011 keskimäärin 113 vankia päivittäin (sijoitettu 426 vankia), käyttö lisääntynyt vuosittain v. 2009 keskim.85, v. 2010 keskim. 102
Vapautettu koeajalla = jäännösrangaistuksen pituus Enintään kolme vuotta Elinkautisvanki poikkeus L ehdonalaisen vapauden valvonnasta Tarkoitus Valvonnan sisältö Velvollisuudet (valvottavan) Tehtävät (valvoja) Voidaan lakkauttaa 6 kk jälkeen
Velvollisuuksien laiminlyönti, varoitus Törkeä laiminlyönti, ilmoitus syyttäjälle Uusi rikos koeaikana 4-14 päivää, edellyttää syyttäjän vaatimusta Jäännösrangaistuksen määrääminen ei ole pakollista Poikkeukset RL 2c:14
Turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta Kriminaalipolitiikan yleiset tavoitteet ja kriminalisointiperiaatteet Erityisestävyyden korostuminen täytäntöönpanossa Tarkoituksenmukainen seuraamusjärjestelmä Millainen, miten?
Kriminaalipolitiikan keskeinen tavoite Millä edellytyksillä tämä saavutettaisiin? Millä keinoilla? Viranomaisten välinen yhteistyö Turvallisuuden huomioiminen
Miten tavoitteet ilmenevät käytännössä? Rikokseton elämäntapa Elämänhallinnan edistäminen (vangit moniongelmaisia) Vastuu tuomitulla Uusimisriski ja vankilakierre Normaalisuusperiaate
Tavoitteet ja periaatteet ilmenevät myös vankien kohtelussa Ihmisarvon kunnioittaminen Erityisryhmien tarpeet (esim. nuoret) Haittojen minimointi Tavoitteiden ilmentyminen vankilan arjessa: esimerkiksi yhteydenpito, tapaamiset, poistumisluvat, toimintaan osallistuminen, terveydenhuolto ja vapaaaika
Velvollisuus osallistua ransun mukaiseen toimintaan Poikkeustapauksissa toiminnasta voidaan vapauttaa Nimellinen työkorvaus, avolaitoksissa käypä palkka Mahdollisuus siviilityöhön Lukio ja ammatillinen koulutus
Pyritään vaikuttamaan uusintarikollisuuteen Keskeistä erilaiset päihdeohjelmat, esim. Kalterit taakse ja Matkalla muutokseen ohjelmat Cognitive skills- ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja opettava ohjelma OMA-ohjelma, väkivaltarikollisille Voi olla myös vankilakohtaisia terapiamuotoja kuten esim. Vanajan vankilan teatteriproduktio Selvä kaista toimintaohjelman kokeiluperiodi Naarajärven vankilassa