VINKKEJÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1
Sisältö Yleistä valinnasta Lämmitystapojen vertailua Päälämmitysjärjestelmät Lisälämmitysjärjestelmät Kotitalousvähennyksellä tukea 2
Lämpöä monin keinoin öljy monipolttoaine puu, pelletti kaukolämpö aurinko maa- ja poistoilmalämpöpumput sähkö Ilmalämpöpumput, ilmasta-ilmaan ilmasta-veteen Varaavat ja pellettitakat 3 3
Lähtökohtia valintaan Energiatehokkuuden ohella lämmitystapa vaikuttaa merkittävästi talon elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin Kustannuksissa kannattaa huomioida sekä investointiettä käyttökustannukset sekä mahdolliset huollot Lisäksi lämmitysjärjestelmää valittaessa on otettava huomioon sen käytettävyys ja asumisen viihtyisyys Yhtä ainoaa ja oikeaa lämmitysjärjestelmää ei ole, vaan on valittava se itselle ja omaan tarpeeseen sopivin Olemassa olevissa rakennuksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönjako (vesikiertoinen vai kuiva ) Tukea saadaan vain kun vaihdetaan olemassa oleva lämmitysjärjestelmä 4
Mikä on oikea lämmitystapa? Ei yhtä oikeaa vastausta Mitkä ovat odotuksemme? Investoinnin edullisuus? Käytön-, energian- ja huoltojen edullisuus? Käytön helppous ja vaivattomuus? Tekniset ominaisuudet? Vaikutukset ympäristöömme? 5
Tärkeitä seikkoja valinnassa Mitä enemmän talo kuluttaa energiaa, sitä kannattavampaa on valita lämmitysjärjestelmä, jonka käyttökustannukset ovat pienet Pieneen ja vähän energiaa kuluttavaan taloon on taloudellisinta valita investointikustannuksiltaan edullisempi lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kustannukset: investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset vaikutus ja muutos pitkällä aikavälillä 6
Tärkeitä seikkoja valinnassa Asiantuntijan käyttö lämmitysjärjestelmä suunnitellaan aina tila- ja tapauskohtaisesti Teetä lämmitysjärjestelmän kuntokatselmus / pyydä tarjous uudiskohteeseen hinta-arvio Yleensä koko järjestelmän kunnostus kannattaa, uusissa edullinen päälämmitysjärjestelmä Vaihtoehtoiset lämmitysmuodot? Selvitä saatavilla olevat lämmitysmuodot sekä näiden hankintahinta ja energiakustannukset 7
Tärkeitä seikkoja valinnassa Hyvän ja luotettavan urakoitsijan löytäminen Pyydä urakasta 2-3 tarjousta hankinnan vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien vuosien päähän Pyydä kirjallinen tarjous, jossa myös aikataulu asennus ja käyttöönotto laitetoimittajalta huolto- ja tukipalvelut kannattaa myös huomioida Vertaa tarjousten töiden ja tarvikkeiden yhtenevyyttä mahdollinen suunnitelma ja tarvikelista auttaa tarjouksilla samat lähtökohdat tiedustele urakoitsijan referenssejä 8
Lämmitystapojen vertailua - Kaukolämpö + Melko alhaiset investointikustannukset + Yleensä melko edullinen energianhinta + Helppokäyttöinen ja luotettava + Mahdollistaa sähkön yhteistuotannon hyvällä hyötysuhteella + / - Ympäristöystävällisyys riippuu laitoksen käyttämistä polttoaineista - Ei tarjolla kaikkialla - Riippuvuus yhdestä energiantoimittajasta 9
Lämmitystapojen vertailua - Pellettilämmitys + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset maltilliset, voi pienentää rakentamalla siilon itse + Pelletin hintakehitys kohtuullisen vakaa ja kilpailukykyinen - Vaatii erillisen teknisen tilan ja pellettivaraston - Vaatii säännöllistä huoltoa (tuhkan poisto viikonparin välein), ellei automatisoitu 10
Lämmitystapojen vertailua - Maalämpö Käyttää maaperään sitoutunutta auringon energiaa Keskimäärin vuositason lämpökertoimet 2,6-3,6 Lämpötilaerot tasaantuvat syvemmällä, 15 m eteenpäin erot vähäpätöisiä + Muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde tuotettu energia melko edullista + Ei vaadi juuri huoltoa + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä + / - Maaperän sopivuus tarkistettava tapauskohtaisesti - Korkeat investointikustannukset 11
Lämmitystapojen vertailua - Ilma-vesi lämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen veteen + Vesikiertoinen lämmönjako (parantaa vaihtomahdollisuuksia) + / - Investointikustannuksiltaan edullisempi kuin maalämpöpumppu - mutta silti melko suuri hankintahinta + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä (kuitenkin kuluttaa periaatteessa enemmän sähköä kuin muut lämpöpumput) - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla noin 1,5-2,0 (Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla, etenkin käyttöveden lämmityksessä) - Käyttö max. 15-20 pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen toisen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastus varaajassa) 12
Lämmitystapojen vertailua - Poistoilmalämpöpumppu Osa rakennuksen ilmanvaihtokonetta Käyttää poistoilman lämpöä - korvaa poistoilman lämmön talteenottolaitteen ja ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energian kulutuksesta mutta ei vaadi rinnalleen täysimittaista lämmitysjärjestelmää poistoilmasta saadaan tasaisesti lämpöä + Voi lämmittää tuloilmaa, tiloja vesikiertoisesti ja käyttövettä + Melko edullinen hankintahinta + / - Lämpökerroin 1,5-2,2 - Vaatii rinnalleen täydentävän lämmitysmuodon 13
Lisälämmitysjärjestelmiä - Takat Varaava takka - hyvä tapa korvata päälämmitysjärjestelmän kulutusta Käyttökustannukset riippuvat paljolti pilkkeen hinnasta - saadaanko omasta takaa vai ostetaanko? Vaatii hieman työtä + lämmitystaitoa sekä varastotiloja Hyötysuhde hyvällä varaavalla takalla noin 70 % Pellettitakat - tehokas ja automatisoitu lisälämmitys Voi vesikiertoisena olla ensisijainenkin lämmönlähde Automaattinen sytytys ja toimintojen ohjaus Helppo asentaa Kevythormi riittää savupiipuksi 14
Lisälämmitysjärjestelmiä - Aurinkolämpö Saanto huhtikuu - syyskuu Voidaan tuottaa esim. kesällä käyttövesi kokonaan Aurinkokeräimet Säätö- ja pumppuyksikkö Varaaja, kattila lämmin käyttövesi v Esimerkki kustannuksista aurinkokeräin varaaja ohjausyksikkö pumppuyksikkö putkilinja asennus (lähde: VTT) 300-500 /m2 1500-3500 150-600 250-500 25-50 /m etäisyys 700-3000 kylmä käyttövesi Kuva: Aurinkoenergian itserakennuskurssi kalvomateriaali. 2007. Timo Jodat. v 15 15
Lisälämmitysjärjestelmiä - Ilmalämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen sisäilmaan + Investointikustannukset edulliset - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla 1,8-2,2 - Kykenee vain tilojen lämmitykseen - Käyttö max.15-20 pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen aina täysimittaisen lämmitysjärjestelmän - Mikäli teho ei riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, pumput joutuvat lähes koko talven käymään täydellä teholla (Mittaukset osoittavat, että pumppujen saavuttamat COP-arvot ovat parempia niiden käydessä osateholla. Niinpä suuritehoisempi pumppu joka käy osateholla säästää enemmän kuin liian pieni) (Lähde: TTY/TM Rakennusmaailma) 16
Ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuista 1/2 Ilmalämpöpumppu saavuttaa pääosan energian säästöistään keleillä +5-10 C Toki keleillä -10-25 C on merkitystä, mutta esim. +7 C:n kelillä ei juurikaan. Pääosan vuotta (95 98 % ajasta) invertteri-säätöinen lämpöpumppu toimii 30 70 %:n osateholla, koska taloon ei mahdu sen täydellä teholla tuottamaa energiamäärää Valmistajat ilmoittavat yleensä korkean COP -arvon (jopa yli 5) osakuormalla lämpötilassa +7 C ja lämmitystehon 100 %:n teholla COP- ja tehoarvoilla +7 C:n lämpötilassa, ei ole yhteyttä lämpöpumpun hyvyyteen talon lämmityslaitteena (Lähde: IVT:n toimitusjohtaja Jussi Hirvonen) 17
Ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuista 2/2 - vinkkejä hankintaan Hanki ilmalämpöpumppu, jonka suoritusarvot ovat hyviä lämmityskäytössä, olosuhteissamme Hanki pohjoismaisissa olosuhteissa luotettavasti testattu ilmalämpöpumppu Vaadi suoritusarvoja +0-20 C:n lämpötiloissa osa- ja täystehoilla sekä ääniarvoja näissä toimintaolosuhteissa (COP, db) Hanki ilmalämpöpumppu asennettuna. Hanki laite, jonka ulkoyksikkö ei todistettavasti jäädy ilmastossamme. Tee kirjallinen hankintasopimus ja vaadi takuu sekä huollon yhteystiedot kirjallisena. Hanki ilmalämpöpumppu teknisesti osaavalta ja taloudellisesti vakaalta toimijalta Varmista, että tuotteen maahantuoja ja asennusliike ovat Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU:n jäseniä 18
Kotitaloustyön tuki Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan kodin kunnostukseen, siivoukseen, pihan hoitoon, jne. Lämmitysjärjestelmän kunnostus kuuluu tuen piiriin Tuki on 60 % TYÖN laskutuksesta 19
Kotitaloustyön tuki Vähennys suoraan veroista, myös ennakonmuutos Tuki enintään 3000 vuodessa /hlö puolisot yhteensä 6000 Omavastuu 100 /hlö Esim: lämmitysjärjestelmän kunnostus, työn osuus + 2.500 60 % tukea / talous /2 hlö - 1.500 omavastuu + 200 lopullinen työkustannus 1.200 20
Kiitos ajastanne! Katso neuvontatietoa ja -tapahtumia Keski-Suomen Energiatoimiston Internet-sivuilta www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Muita linkkejä www.energiatehokaskoti.fi www.pientalonlaatu.fi www.energianeuvoja.fi www.motiva.fi 21