Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Tuomas Suurpää 28.5.2014
Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena suomalaisten ja kehitysmaayritysten välisen kaupallisen yhteistyön lisääminen Kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin: Liikekumppanuustuki - rahallista tukea kehitysmaihin suuntautuviin, pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtääviin hankkeisiin Matchmaking-palvelu - liikekumppanuuksien identifiointi toimijoille, jotka kaipaavat apua liikekumppanin löytämiseksi Ohjausta ja tietoa - neuvontaa liiketoimintaan tähtäävien hankkeiden valmisteluvaiheessa www.finnpartnership.fi
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja, joka tarjoaa pitkäaikaisia lainoja ja pääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Osallistuu perustamis- ja laajennusinvestointeihin rahoittaen yleensä suoraan hankeyhtiötä. Hankkeilta edellytetään kannattavuutta ja myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaassa. Rahoitus on markkinaehtoista täydentäen kaupallisia rahoitusvaihtoehtoja. Rahoitusosuus hankkeesta tyypillisesti 1/3 ja määrältään 1 10 miljoonaa euroa. Rahoitusinstrumentteina osakepääomasijoitukset, välirahoitus, investointilainat ja takaukset.
Finnfundin toiminta-alue 4
Yhteystiedot www.finnfund.fi tuomas.suurpaa@finnfund.fi puh. (09) 348 434 Uudenmaankatu 16 B, 00120 Helsinki 5
Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Suomen valtio (UM) 92,1 %, Finnvera 7,8 %, EK 0,1 % Perustettu 1980 Toimisto Helsingissä, henkilökunnan määrä 51 European Development Finance Institutionsin jäsen (EDFI) Lainaa ja pääomaa yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Päätöksentekokriteereinä: kannattavuus ympäristö- ja yhteiskuntavastuu kehitysvaikutukset 6
Finnfund numeroina 31.12.2013 Oma pääoma Salkku Salkku ja maksamattomat päätökset Taseen loppusumma Hankkeita Hankkeiden kohdemaat 215 milj. euroa 250 milj. euroa 428 milj. euroa 311 milj. euroa 128 kpl 33 kpl 7
Finnfundin kohdemaat tulotason mukaan 8
Mitä Finnfund voi rahoittaa? Taloudellisesti kannattavia yritysten hankkeita perustamis- tai laajennusinvestoinnit pk-yrityksistä suuryrityksiin eri toimialoilla Myönteiset kehitysvaikutukset, ympäristöasiat kunnossa Suomalainen intressi Kehitysmaissa ja Venäjällä 9
Suomalainen intressi Suomalainen osakas Yhteistyökumppani esim. alihankkija, raaka-aineen tuottaja, pitkäaikainen asiakas Suomalaisen teknologiayhteistyö Merkittävät myönteiset ympäristövaikutukset esim. uusiutuva energia ja energiatehokkuus Köyhimmissä maissa lisäksi yhteisrahoitusta muiden kehitysrahoittajien kanssa 10
Mikä on Finnfundin rooli? Vähemmistösijoittaja, 1 10 milj. euroa Pitkäaikainen rahoittaja Kehitysmaariskien jakaja Poliittisten riskien jakaja Kehitysmaarahoituksen asiantuntija Toimialaa tuntevan yrityksen kumppani 11
Rahoitusinstrumentit Osakepääomasijoitukset riskinjakaminen vähemmistöosakkaana Välirahoitus mm. pääoma- ja vaihtovelkakirjalainat Lainat keskipitkät ja pitkäaikaiset investointilainat Takaukset paikallisrahoittajille 12
Oman pääoman rahoitusehtoja Vähemmistöosakas Pienempi osuus kuin sillä, joka vetovastuussa Osakassopimus, joka turvaa osakkaiden edut Mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn Irtautumismahdollisuudet sovitaan etukäteen vähemmistöosakkuuden myynti kumppanille enemmistön myynti kolmannelle osapuolelle 13
Investointilainojen ehdot Laina-aika yleensä 5-10 vuotta, vapaavuodet mahdollisia Korko markkinaehtoinen - korvaus riskinotolle Lähdeverovapaus useissa maissa Vakuutena esim. hankeyhtiön omaisuus Valuutta yleensä EUR tai USD 14
Korkojen lähdeverovapaus Argentiina Kiina Singapore Armenia Kirgisia Ukraina Azerbaidzhan Makedonia Uruguay Barbados Malesia Uzbekistan Indonesia Meksiko Valko-Venäjä Intia Moldova Vietnam Kazakstan Pakistan 15
Välirahoitus Hankkeen pääomarakenteen vahvistamiseen Helpottamaan lainansaantia Instrumentteja esim. vakuudeton pääomalaina, etuoikeutetut osakkeet, vaihtovelkakirjalaina Irtautuminen yksinkertaisempaa kuin osakepääomasijoituksesta 16
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuupolitiikka Oleelliset lähtökohdat arvioitaessa sijoituskohteita Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hyötyjä Taloudellinen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuullinen kestävyys Myönteisten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten edistäminen Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen. Taloudellisen ja tuotannollisen tehokkuuden parantuminen Tehostunut riskienhallinta Kilpailukyvyn parantuminen Yhteiskunnallisen hyväksynnän saavuttaminen 17
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arviointi Välineet Finnfundin ympäristöasiantuntemus Kansalliset lainsäädännöt Maailmanpankkiryhmän (IFC) standardit ja ohjeistukset Muut relevantit, sektorikohtaiset standardit (esim. ISO, FSC) Eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI) yhteiset ohjeistukset Tutustuminen hankealueeseen ja sen ympäristöön Asiakkaan toimittama aineisto Tuki hankkeen toteutuksen aikana Asiakas mukana näissä Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusarvio Toimenpidesuunnitelma hankkeen sopimusvaiheessa Kysymyksiin vastaaminen Tutustuminen IFC:n standardeihin ja ohjeistuksiin Tutustuminen paikalliseen lainsäädäntöön Tavoitteena hanke, joka on linjassa kansainvälisten standardien ja ohjeistuksien kanssa. 18
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu rahoitusprosessissa Alustava perehtyminen hankkeeseen Sijoituspäätöksen valmistelu ja sijoituspäätös Sopimus ja maksatus Seuranta Finnfund esittelee ympäristöja yhteiskuntavastuutoimintaperiaatteensa hankeyhtiölle Hankeyhtiö toimittaa ensimmäiset hankkeen arvioinnin perustana käytettävät tiedot Finnfund suunnittelee ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arviointi- ja selvitysvaiheen ottaen huomioon odotettavissa olevat vaikutukset ja riskit Lisätietojen hankkiminen (esimerkiksi kysymyslistoilla) ja kohdevierailut Finnfundin asiantuntijat analysoivat tiedot, hanketta verrataan kansainvälisten ohjeistojen ja standardien vaatimuksiin sekä tunnistetaan kehityskohteet Finnfundin asiantuntijat keskustelevat arvioinnin tuloksista ja tekevät tarvittaessa toimenpidesuunnitelman hankeyhtiön kanssa sekä laativat muistion rahoituspäätöstä varten Sovitaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sopimuslausekkeet (mukaan lukien maksatusehdot) Rahoitussopimuksen liitteeksi muun muassa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toimenpidesuunnitelma ja vuosiraportointimalli Vuosiraportointi sisältäen kuvauksen mahdollisen toimenpidesuunnitelman toteuttamisesta Hankeyhtiön ilmoitukset poikkeustilanteista ja merkittävistä tapahtumista Kohdevierailut Tarvittaessa neuvottelut mahdollisista korjaus- ja parannustoimenpiteistä 19
IFC:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardit 1 YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVAIKUTUSTEN SEKÄ RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA Painottaa ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten sekä riskien tunnistamisen ja hallinnan tärkeyttä hankkeen koko elinkaaren ajan. 2 TYÖEHDOT JA -OLOSUHTEET Huomioi, että työpaikkojen ja tulojen kautta syntyvän taloudellisen kasvun tavoittelun tulee olla tasapainossa työntekijöiden perusoikeuksien turvaamisen kanssa. 3 RESURSSITEHOKKUUS JA SAASTUMISEN EHKÄISEMINEN Huomioi, että lisääntynyt teollinen toiminta ja kaupungistuminen usein kasvattavat päästöjä ilmaan, vesistöön ja maaperään. Painottaa myös resurssitehokkuuden tuomia mahdollisuuksia. 5 MAANHANKINTA JA VÄESTÖN PAKKOSIIRROT Pätee fyysisiin ja taloudellisiin pakkosiirtoihin, jotka johtuvat maanhankinnasta (pakkolunastus tai neuvotellut pakkosiirrot). 6 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELU JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää hallintaa ja käyttöä. 7 ALKUPERÄISKANSAT Pyrkii varmistamaan, että hankekehitys kunnioittaa alkuperäiskansoja. 4 YHTEISÖN TERVEYS JA TURVALLISUUS Huomioi, että hankkeet voivat hyödyttää yhteisöä, mutta myös lisätä altistumista riskeille ja vaikutuksille (esimerkiksi tapaturmat, rakennevaurioiden tai vaarallisten aineiden aiheuttamat vaaratilanteet). Suojaa odottamattomia riskejä ja vaikutuksia vastaan Standardien noudattaminen auttaa tunnistamaan riskejä ja suojaamaan hanketta keskeytyksiltä. Potentiaalisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi lakot ja protestit, oikeudelliset vaateet, hintavat ympäristön puhdistustoimenpiteet sekä sijoittajien luottamuksen heikkeneminen negatiivisen mediahuomion johdosta. Taloudellisen ja operatiivisen tehokkuuden parantaminen Standardien käyttöönotto voi auttaa optimoimaan resurssien, kuten veden ja energian käyttöä, sekä vähentämään päästöjä, jätevesiä ja jätteitä, ja siten johtaa tehokkuuden lisääntymiseen ja kustannussäästöihin. Miten standardit hyödyttävät yritystä 8 KULTTUURIPERINTÖ Pyrkii tukemaan kulttuuriperinnön säilyttämistä ja suojelee kulttuuriperintöä hankkeen haitallisilta vaikutuksilta. Sosiaalinen toimilupa Lisäksi standardit auttavat maksimoimaan paikalliset kehitysvaikutukset ja rohkaisevat vastuulliseen yrityskansalaisuuteen. Tämä johtaa usein hankkeen suurempaan hyväksyntään paikallisyhteisöissä ja paikallishallinnossa sekä yrityksen toiminnan sosiaaliseen hyväksyntään. Brändin arvostuksen kasvu ja maineen parantuminen voivat myös houkutella uusia sijoittajia. Kansainvälinen hyväksyntä Equator Principles toimintaperiaatteet, jotka ovat käytössä yli 70:ssä maailman johtavassa investointipankissa, perustuvat IFC:n standardeihin. Nämä toimintaperiaatteet ovat käytössä arviolta 90 prosentissa kehittyvien maiden hankerahoituksesta. 20
Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma Tavoitteena suomalaisten ja kehitysmaayritysten välisen kaupallisen yhteistyön lisääminen Tukea ja neuvoja muun muassa hankevalmisteluun, yhteistyökumppanin etsintään ja koulutukseen Tuki 30-70 % hyväksytyistä kustannuksista Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita kehitysmaista (Matchmaking) www.finnpartnership.fi
European Development Finance Institutions Iso-Britannia Norja Ruotsi Suomi Belgia Hollanti Saksa Portugali Ranska Tanska Italia Belgia Espanja Sveitsi Itävalta
European Financing Partners Yhteisrahoitusta suuriin hankkeisiin Afrikan, Karibian ja Tyynen valtameren maissa Asiakassuhde Finnfundiin, joka järjestää rahoituksen Osallistujia muut kehitysrahoittajat ja EIB 1 4 Lainaa, osakepääomaa, välirahoitusta tai takauksia 23
Miksi Finnfund? Asiakkaiden kommentteja Arvostamme vakaata kotimaista rahoittajaa. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa Finnfundin rahoitusinstrumentit ovat tärkeitä kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle. Finnfund on kumppani, joka tuo meille lisää uskottavuutta." Meillä on kokemuksia useista rahoittajista. Finnfundin toiminta tässä projektissa on ollut tehokasta, byrokratiasta vapaata ja joustavaa." "Rahaa investointeihin saa tarvittaessa pankistakin, mutta Finnfundin tarjoamaan kokonaispakettiin liittyi oleellisesti Venäjä-markkinoiden tuntemus. Tästä rautaisesta ammattitaidosta oli paljon apua. Vaikka meillä oli kokemusta Kiinassa toimimisesta, on meille kuitenkin pienenä yrityksenä ollut ensiarvoisen tärkeää toimia organisaation kanssa, jonka kokemuspohja Kiinasta ja sinne etabloituneiden suomalaisyritysten "elämästä" on laaja. Finnfundin laaja ja hyvä kontaktiverkko on auttanut mutkikkaiden virkamiesyhteyksien hoidossa ja niiden edellyttämässä paperisodassa. 24
Finnfundin lisäarvo, pankin näkemys Joustavuus Ei tarvetta Finnveran takaukseen Mahdollisuus toimia haastavissa maissa Pidemmät maturiteetit Rahoituspakettien aukkojen täyttäminen ja sitä kautta yksityisten varojen houkutteleminen mukaan projekteihin Multilateraalien ja kaupallisten pankkien täydentäminen kansallisena instituutiona Suomalaisten asiakkaiden tuntemus 25
Hankerahoituksen osapuolet Omistajat Suomi Kehitysmaa Paikalliset sijoittajat Liikepankit Finnvera Pääomasijoittajat Emo Oy osakepääoma osakaslaina Tytär Ltd Paikalliset pankit Tekes Finnfund osakepääoma tai laina Muut rahoittajat 26
Salkku ja sitoumukset maanosittain (128 kpl) 31.12.2013 Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka Itä-Eurooppa & Keski-Aasia Kansainväliset Välimeren alue 0 10 20 30 40 50 (yht. 428 milj. euroa) 27
Salkku ja sitoumukset maanosittain (yht. 428 milj. euroa) 31.12.2013 Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia Kansainväliset Välimeren alue 0 50 100 150 200 (yht. 128 kpl) 28
Salkku ja sitoumukset toimialoittain (yht. 428 milj. euroa) 31.12.2013 Rahastosijoitukset Energia ja ympäristö Perusteollisuus Rahoitussektori Metsätalous Muu infrastruktuuri Valmistusteollisuus Hotellit ja matkailu Tietoliikenne Terveydenhuolto 0 50 100 150 (yht. 128 kpl) 29
Salkku ja sitoumukset toimialoittain 31.12.2013 (yht. 128 kpl) Metsätalous 5 Energia ja ympäristö 15 Perusteollisuus 19 Rahastot 31 Metsäteollisuus 2 Rahoitussektori 17 Kemianteollisuus 6 Infrastruktuuri 22 Rakennusaineet 2 Tietoliikenne ja -tekniikka Elintarviketeollisuus 5 Hotellit 5 Muu perusteollisuus 4 Terveydenhuolto 2 Valmistusteollisuus 19 Muu infrastruktuuri 11 Metallituotteet 7 Koneet ja laitteet 12 4 30
Salkku (milj. euroa) 300 250 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osakepääoma Rahastot Lainat 31
Salkku ja maksamattomat päätökset (milj. euroa) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Salkku Maksamattomat päätökset ja sitoumukset 32
Sijoituspäätökset instrumenteittain (milj. euroa) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osakepääoma Laina Takaus Rahastosijoitus 33
Sijoituspäätökset maaryhmittäin 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Matalan tulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Alemman keskitulotason maat Venäjä 34
35