Puurakentaminen päästöjen vähentämisessä Henrik Heräjärvi



Samankaltaiset tiedostot
Puupäivä Punkaharjulla Henrik Heräjärvi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Hirsitaloteollisuus r.y.

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Nouseeko puurakentaminen?

Saako sähköllä lämmittää?

Julkiset rakennukset puusta

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puurakenteilla ratkaisuja biotalouden haasteisiin

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Vähähiilinen puukerrostalo

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Metsä Groupin biotuotetehdas

Puutuotteiden kierrätys

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Puu vähähiilisessä keittiössä

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

Maailma tarvitsee Metsää

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin

SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

WOODPOLIS II- HANKE

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Äänekosken biotuotetehdas

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Päivi Myllylä

Rakentamisen hiilivarasto

Jyväskylän energiatase 2014

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Terve kunta rakentuu puulle

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

joutsenmerkityt takat

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Suomen tie!! Aimo Ahti 1

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Puurakentamisen edistäminen

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Liikenneväylät kuluttavat

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Energian tuotanto ja käyttö

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

Puun uudet mahdollisuudet rakentamisessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Tutkimustieto viestinviejänä. Betonin kesäkokous

Transkriptio:

Puurakentaminen päästöjen vähentämisessä Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Taustaksi Kuutiometrissä puuta on 200-250 kg hiiltä joka on sidottu fotosynteesissä ottamalla ilmasta n. 800 kg hiilidioksidia 70 % puutuotteiden kotimaan kulutuksesta päätyy rakennuksiin Korvatessaan ei-hiilihydraattipohjaisia materiaaleja tuotteissa, puu toimii kulutusyhteiskunnan hiililaskun hillitsijänä Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa on n. 15 m 3 puuta, mikä vastaa yli kymmentä tonnia hiilidioksidia Jos tätä varastoa systemaattisesti kasvatetaan, muodostuu puutaloista määritelmällisesti hiilinielu 15.3.2010 2

CO 2 1850-luvulta lähtien ilmakehään on vapautettu noin 300 000 000 000 tonnia hiilidioksidia, nostaen sen hiilidioksidipitoisuutta n. 30 % Tässä on onnistuttu pääosin polttamalla fossiilisia polttoaineita (kivihiiltä louhitaan edelleen n. 50 tonnia sekunnissa) Päästöt edelleen luokkaa 3 mrd tonnia vuodessa Sementin valmistus aiheuttaa n. 5-8 % ihmiskunnan CO 2 -päästöistä Wikipedia: Concrete is the safest, most durable and sustainable building material Building with concrete minimizes the depletion of natural resources Concrete does not require any CO 2 absorbing trees to be cut down The land required to extract the materials needed to make concrete is only a fraction of that used to harvest forests for lumber. MISSÄ LÄHDEKRITIIKKI??? 15.3.2010 3

Rakennusmateriaalien tuotannon ympäristövaikutukset 20 18 16 14 12 10 8 Rakennusmateriaalin tuotannosta aiheutuvat CO2-päästöt (kg/rakennusneliömetri) 6 Lähde: Swedish Forest Industries Federation (2003) 4 2 0 Sahatavara Liimapalkki Kierrätetty teräs Betoni Teräs ensikäytössä LCA: Puunkorjuun, prosessoinnin, rakentamisen ja purkamisen yhteydessä talteen saatava energiamäärä ylittää puutuotteen elinkaaren aikana tarvittavan fossiilisen energian määrän => puurakennuksella on negatiivinen netto-co 2 -emissio (Gustavsson ym. 2006) 15.3.2010 4

Puu ohjataan säädöksin matalan rakentamisen materiaaliksi Suomalaisessa puutalossa sallitaan vain kaksi kerrosta ilman kalliita lisäinvestointeja esim. sprinklausjärjestelmiin. => Kerrostalot tehdään betonista Sementin tuotanto on yksi maailman energiaintensiivisimmistä teollisista prosesseista. Valtaosa sementtiteollisuuden tarvitsemasta energiasta tuotetaan kivihiilellä. 15.3.2010 5 Lähde: ERMCO 2001 Statistics

Kasvavissa talouksissa betonin kulutus kasvaa BKT:n kehitys Kiina: 40-50 % maailman betonin kulutuksesta ja 2/3 tuotannon kasvusta 15.3.2010 6

Energia Suomalaisen kotitalouskuluttajan sähköenergian hinta on 2000-luvulla noussut n. 60 %, sähkölämmittäjän n. 80 % (Energiamarkkinavirasto 2009) 2000 2009 Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto 15.3.2010 7

Rakentamisen kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset Kaikki energian säästämiseen tähtäävät toimet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia Mutta ihmisen muisti on lyhyt : 1970-luvun energiakriisi johti USAssa ohjeistuksiin: kansalaisten tuli alentaa huoneistojen lämpötiloja, sammuttaa valot huoneesta poistuessa, lisätä eristeitä seiniin, jne. Tulos: 30 vuodessa kokonaisenergiankulutus lisääntyi 50 %, kivihiilen 100 %, sähkön 100 %, liikennepolttoaineiden 100 % Suomessa vuoden 2010 alussa kiristyneet ja 2012 edelleen kiristyvät asuinrakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat haastavia: Jäähdytystarve jopa pakkaskeleillä Massiivihirsitalojen valmistaminen vaikeutuu (=kallistuu) olennaisesti vuonna 2012 Matalaenergia- ja passiivitalojen kosteusfysiikka, mekaniikka, vaurioherkkyys, ylläja kunnossapito koko käyttöajalle jne. tunnetaan puutteellisesti 15.3.2010 8

Mitä fotosynteesi tarjoaa puurakentajille? Ainoa uusiutuva, teollisesti hyödynnettävä rakennusmateriaali Ainoa kunnolla lämpöä eristävä ja samalla kuormaa kantava rakennusmateriaali Ainoa alkuperäsertifioitu rakennusmateriaali (ja ainoa jolta sitä vaaditaan!)* Ainoa energiatehokkaasti tuotteeksi valmistettava rakennusmateriaali Yleisimmin paikallisesti saatavilla oleva rakennusmateriaali Ainoa rakennusmateriaali, jolla on sellaisenaan sekä rakenteellinen että sisustuksellisesti miellyttävä funktio Ainoa helposti työstettävä ja muokattava rakennusmateriaali Paloturvallisuudeltaan ylivertainen rakennusmateriaali suurissa avoimissa tiloissa * Heräjärvi, H. 2009. Rakennustuotteiden raaka-aineet, tasa-arvonäkökulma. Puumies 7/2009. s. 28.

Puurakentaminen päästöjen vähentämisessä Puutuotteisiin sitoutuva hiili on ilmastomittakaavassa pisara meressä, mutta niihin tarvittavan tukkipuun menekki (=yli 2/3 kantorahatuloista) kannustaa metsänomistajia huolehtimaan metsien kunnosta ja kasvusta (=hiilinielusta) Betoni- ja terästeollisuus ovat uusiutumattoman energian suurkuluttajia, puutuoteteollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa => Jos puusta rakentaminen lisääntyy (ja betoni- ja teräsrakentaminen vähenevät), merkittävä CO 2 - emissiovähennys syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamien päästöjen vähenemisen kautta Jos (kun) energian hinta jatkaa nousuaan, nousee energiaa vähän kuluttavien puutuotteiden hinta suhteellisesti maltillisemmin kuin kilpailevien materiaalien hinta => Puurakentamisen hintakilpailukyky kasvaa 15.3.2010 10

Mitä puun puolesta tulisi tehdä? Itä-Suomen yliopiston Metsäalan ennakointiyksikön työpaja 17.2.2010: Rakennusliikkeet muuttavat materiaalivalintojaan usein vasta kun se on lain tai säädösten pohjalta pakollista => poliitikot ja virkamiehet Kustannuskilpailukyky on edelleen ympäristösuorituskykyä tärkeämpää rakentamisen materiaalivalinnoissa => T&K Puusta rakentamisen ympäristövaikutuksista tarvitaan synteesitietoa => T&K Hinta ratkaisee myös kuluttajavalinnoissa, ekologisuus ei myy (eikä sillä edes yritetä myydä puutuotteita) => T&K + markkinointi Puurakentamisesta tulisi saada megatrendi; ympäristökilpailukyvystä voi tulla tärkein puurakentamista edistävä tekijä => mielipidevaikuttajat 15.3.2010 11