SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998 N:o 804 807 SISÄLLYS N:o Sivu 804 Verontilitysasetus... 2195 805 Asetus vapaasta sivistystyöstä... 2197 806 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta... 2199 807 Maa- ja metsätalousministeriön päätös Suomen lipun alla purjehtivien alusten harjoittaman kilohailin pyynnin keskeyttämisestä... 2209 N:o 804 Verontilitysasetus Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 14 ja 24 :n nojalla: 1 Ansio- ja pääomatuloverojen jako-osuudet ennakkoperintävaiheessa Verontilityslain (532/1998) 5 :n mukaisia veronsaajaryhmien jako-osuuksia vahvistettaessa ja tarkistettaessa käytetään perusteena viimeksi päättynyttä verotusta. Lisäksi otetaan huomioon ansio- ja pääomatulojen sekä vastaavien vähennysten kehitys, veroperusteissa tapahtuneet ja muut asiaan vaikuttavat muutokset. Yksittäisten kuntien ja seurakuntien jakoosuuksien perusteena käytetään viimeksi päättynyttä verotusta. Lisäksi laskentaperusteena käytetään kunnan asukasluvun kehitystä sekä kunnan tuloveroprosenttia ja kirkollisveroäyrin hintaa. 2 Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Verontilityslain 13 :n mukaisten alustavien jako-osuuksien perusteena käytetään viimeksi päättynyttä verotusta. Lopullisten jako-osuuksien perusteena käytetään kyseisen verovuoden verotusta. Yritystoimintaerän laskentaperusteena käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja. Metsäerän laskentaperusteena käytetään Metsäntutkimuslaitoksen laskemia kunnittaisia bruttokantorahatulotietoja. Verontilityslain 13 :n 4 momentissa tarkoitettuina luonnonsuojelualueilta saamatta jääneiden kantorahatulojen arvioina käytetään Metsähallituksen asianomaisille metsämaille laskemaa metsän puhdasta tuottoa. 3 Virhetilanteessa takaisin perittävät verot Verontilityslain 21 :n 2 momentissa tarkoitetun veronsaajalta perittävän määrän eräpäivä on 14 päivän kuluttua perintäilmoituksen päivämäärästä. Jos eräpäivä ei ole pankkipäivä, voi perittävän määrän maksaa seuraavana pankkipäivänä. 106 1998 480301
2196 N:o 804 4 Toimivaltainen viranomainen Verontilityslaissa tarkoitetut tilitykset tekee ja maksattaa Uudenmaan verovirasto. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä marraskuuta 1998. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran marraskuussa 1998 tehtäviin tilityksiin. Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä joulukuuta 1978 annetun veronkantoasetuksen (903/1978) 5 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottuja säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen niihin veroihin, joiden tilittämisessä noudatetaan verontilityslailla kumottuja säännöksiä siten kuin verontilityslain 26 31 :ssä säädetään. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari
2197 N:o 805 Asetus vapaasta sivistystyöstä Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) nojalla: 1 Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituus Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia. 2 Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Opiskelijaviikoista, jotka syntyvät niiden opiskelijoiden opiskelusta, jotka asuvat opiston ulkopuolella, otetaan opiskelijaviikkoja laskettaessa huomioon 90 prosenttia. Kansanopistossa, jolle ylläpitämisluvassa on määrätty koulutustehtäväksi kirjeopetuksen antaminen, kirjeopetuksena suoritetut opinnot lasketaan mukaan opiston opiskelijaviikoiksi siten, että suoritettujen opintokirjeiden lukumäärä jaetaan luvulla kaksi. Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa. 3 Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, 75 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta sekä opistossa, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. Opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka erityisen koulutustehtävän muodostaa enintään kymmenen päivän pituisten kurssien järjestäminen, 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. Opiston erityisen koulutustehtävän määräämisessä otetaan huomioon vapaasta sivistystyöstä annetun lain
2198 N:o 805 (632/1998) mukaisen koulutuksen lisäksi saman koulutuksen järjestäjän järjestämä perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen peruskoulutus. 4 Opintokeskuksen opintokerho Opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan. 5 Asutusrakenneryhmitys Laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 5 momentin mukaisia kansalaisopistojen yksikköhintoja jaetaan kunnat asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti: Asukastiheys maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa Asutusrakenneryhmä enintään 2 1 yli 2 mutta enintään 5 2 yli 5 mutta enintään 15 3 yli 15 mutta enintään 100 4 yli 100 5 Edellä 1 momentista poiketen kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 :n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat ensimmäiseen asutusrakenneryhmään. 6 Ylläpitämisluvan hakeminen Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asianomainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2199 N:o 806 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) nojalla: 1 luku Käyttökustannukset Perusopetuksen yksikköhinnat 1 Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen Perusopetuksen yksikköhinta kunnassa lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 :n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna 2 ja 3 :ssä säädetyllä tavalla laskettavien markkamäärien painotettuna keskiarvona siten, että 2 :ssä tarkoitetun kunnan asukastiheyden mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 60 prosenttia ja 3 :ssä tarkoitetun perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 40 prosenttia. Näin laskettuun markkamäärään lisätään perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitettua 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistettu perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan kahdella. Vaikeim-
2200 N:o 806 min kehitysvammaisten oppilaiden osalta mainittu lisäys on kuitenkin perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrottuna luvulla 3,5. Kuntayhtymän yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään kuntayhtymän jäsenkunnista perusopetukseen varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20 päivänä osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Järjestettäessä perusopetusta muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä kuin kuntayhtymässä, opetusta järjestävän kunnan yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydessä otetaan huomioon sopimuskunnista opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrät ja sopimuskuntien asukastiheydet siten kuin edellä tässä momentissa kuntayhtymien osalta säädetään. Tässä momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja laskettaessa yksikköhintaa korotetaan saaristoisuuden perusteella, jos se kunta, jossa opetus pääasiassa järjestetään, on saaristokunta. Perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Kaksikielisen kunnan asukastiheys lasketaan erikseen suomenkielisten asukkaiden ja erikseen ruotsinkielisten asukkaiden määrien mukaan laskettujen asukastiheyksien painotettuna keskiarvona. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitettua opetusta, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta siten kuin 1 momentissa säädetään. 2 Kunnan asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä Edellä 1 :ssä tarkoitettua perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävää kunnan asukastiheyteen perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan asukastiheyttä verrataan asianomaiselle kunnalle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaavat funktiot erikseen kunnille, joiden asukastiheys on enintään 2, yli 2 mutta enintään 5, yli 5 mutta enintään 10 ja yli 10 mutta enintään 30. Asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä määrätään kunnan asukastiheyden perusteella funktiosta, joka saadaan, kun edellä mainittujen ryhmien rajakohdissa olevien markkamäärien keskiarvoja kuvaavat pisteet yhdistetään toisiinsa suorilla ja viimeinen suora pisteeseen, joka kuvaa oppilasmäärillä painotettujen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoa kunnissa, joiden asukastiheys on yli 30. Edellä 1 momentissa tarkoitettua markkamäärää laskettaessa otetaan huomioon myös kuntayhtymät ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävä opetus sekä niille 1 :n 2 momentin mukaan lasketut asukastiheydet. 3 Perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettava markkamäärä Edellä 1 :ssä tarkoitettuun perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävään tunnuslukuun perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan ja kuntayhtymän tämän pykälän mukaisesti oppilasta kohden laskettua tunnuslukua verrataan asianomaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien ja kuntayhtymien oppilasta kohden laskettujen tunnuslukujen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaava funktio, josta kullekin kunnalle ja kuntayhtymälle oppilasta kohden lasketun tunnusluvun perusteella määrätään tässä pykälässä tarkoitettu markkamäärä. Tunnusluku lasketaan 3 5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Tunnuslukua laskettaessa esiopetusta saavat oppilaat luetaan 1 6 vuosiluokan oppilaiksi ja lisäopetusta saavat oppilaat 7 9 vuosiluokan oppilaiksi. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon 18 vuotta täyttäneitä oppilaita. Oppilaskohtainen luku on opetusta 1 6 vuosiluokilla saavien oppilaiden osalta 80 ja
N:o 806 2201 opetusta 7 9 vuosiluokilla saavien oppilaiden osalta 140. Edellä 3 momentissa tarkoitettua oppilaskohtaista lukua korotetaan: 1) alle 80 oppilaan koulussa 1 6 vuosiluokilla opetusta saavan oppilaan osalta luvulla, joka saadaan, kun luvun 80 ja koulun oppilaiden kokonaismäärän erotus kerrotaan luvulla 1,2; 2) kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7 9 vuosiluokan oppilaalle, mainittua opetusta saavan oppilaan osalta luvulla, joka saadaan, kun luvun 180 ja mainittujen oppilaiden määrän erotus kerrotaan luvulla 0,6, kuitenkin enintään luvulla 60; sekä 3) perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta saavan oppilaan osalta luvulla 106. Edellä 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin oppilaisiin ei sovelleta mainitun momentin 1 ja 2 kohdassa mainittuja korotuksia Ṫämän pykälän mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa sekä kuntayhtymissä ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävässä koulutuksessa, joissa asukastiheys on alle 5, asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan markkamäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa sekä kuntayhtymissä ja mainitussa kuntien väliseen sopimukseen perustuvassa opetuksessa. Yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. 4 Ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat Asianomainen ministeriö määrää perusopetuslain 7 :n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistetun perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän taikka mainitun markkamäärän korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla. 5 Sisäoppilaitoksessa ja koulukodissa järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhinaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin. Jos perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta koulukodissa, yksikköhintaa korotetaan tätä opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistettu perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 1,5. Lukion yksikköhinnat 6 Lukion yksikköhinnan laskeminen. Lukion yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistetulla lukion yksikköhintojen keskimääräisellä markkamäärällä, ja näin laskettu markkamäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita. Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä
2202 N:o 806 alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan. 7 Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 :n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat 8 Ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen laskeminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti: 1) luonnonvara-alalla metsätalouden perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia, maatilatalouden perustutkintoon (hevostalouden laajat suuntautumisopinnot) johtavassa koulutuksessa 50 prosenttia ja metsäkoneenkuljettajan suuntautumisopinnoissa 110 prosenttia; 2) tekniikan ja liikenteen alalla maidonkäsittelyn perustutkintoon ja meijeristin tutkintoon johtavassa koulutuksessa 35 prosenttia, merenkulkualan perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia sekä kuljetusalan perustutkintoon ja lentokoneasentajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa 50 prosenttia; 3) sosiaali- ja terveysalalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ensihoidon, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä suu- ja hammashoidon koulutusohjelmiin kuuluvassa koulutuksessa 15 prosenttia sekä kauneudenhoitoalan perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa 20 prosenttia; 4) vapaa-aika- ja liikunta-alalla kansanopistoissa järjestettävässä ammatillisiin perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa 10 prosenttia ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävässä liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia; 5) kulttuurialalla käsi- ja taideteollisuuden perustutkintoon, artesaani (lasiala), johtavassa koulutuksessa 20 prosenttia, musiikin ammatillisiin perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa 25 prosenttia sekä viestintäalan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia; sekä 6) kaikilla aloilla erityisopetuksessa 50 prosenttia. Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistettua ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräistä markkamäärää. Kun koulutuksen järjestäjä järjestää kahden tai useamman eri yksikköhinnan mukaista koulutusta, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri yksikköhintojen mukaista koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja mainittujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla. Erityisopetuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan
N:o 806 2203 oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan. 9 Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa Sen estämättä, mitä 8 :ssä säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 :n 2 momentin nojalla määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,5. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen markkamäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen. Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 1,2. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi markkamäärällä, joka saadaan, kun mainittu yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 3,5. 2 480301/106 10 Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävä korotus Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 12 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 :n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä, jollei 2 4 momentissa toisin säädetä. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä, jos majoitus järjestetään opiskelija-asuntolassa, joka on 31 päivänä heinäkuuta 1998 toiminut ammattioppilaitoksen oppilasasuntolana. Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 68 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 :n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. 11 Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan
2204 N:o 806 oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti: Kertojana käytettävä Oppilaitosryhmä luku 1) teollisuuden ja viestinnän oppilaitokset, yli neljä kuukautta kestävä koulutus... 1,1 2) kaupallisen alan oppilaitokset sekä Lihateollisuusopisto... 2 3) ammattilentäjän peruskoulutusta antavat oppilaitokset... 7 4) muuta kuin 3 kohdassa tarkoitettua ilmailualan ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset... 3 Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat 12 Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskeminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 :ssä tarkoitetut ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa samaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavasti: 1) maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa metsätalouden koulutusohjelmissa 20 prosenttia; 2) liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa sihteerityön ja kielten koulutusohjelmassa 20 prosenttia sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa 30 prosenttia; 3) matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon sekä matkailualan liikkenjohdon koulutusohjelmissa 30 prosenttia; 4) sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtuvissa bioanalytiikan, radiografian ja sädehoidon sekä suun terveydenhuollon koulutusohjelmissa 20 prosenttia; sekä 5) koulutuksessa, joka opiskelijan vamman tai siihen rinnastettavan syyn takia edellyttää erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluita, 50 prosenttia. Kun ammattikorkeakoulussa järjestetään kahden tai useamman eri yksikköhinnan mukaista koulutusta, ammattikorkeakoulun yksikköhinnaksi määrätään eri yksikköhintojen mukaista koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja mainittujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan. Kirjaston yksikköhinnat 13 Asutusrakenneryhmitys Kirjaston yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti: Asukastiheys maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa Asutusrakenneryhmä enintään 2... 1 yli 2 mutta enintään 5... 2 yli 5 mutta enintään 15... 3 yli 15 mutta enintään 100... 4 yli 100... 5 Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 :n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat ensimmäiseen asutusrakenneryhmään. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnat, joiden kirjasto toimii maakuntakirjastona, luetaan asukastiheydestä riippumatta viidenteen asutusrakenneryhmään. Oppilas-, opiskelija- ja asukasmäärät 14 Oppilasmäärien laskeminen perusopetuksessa Perusopetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan kahden mainittua toimenpidettä edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Keskiarvoon lisätään perusopetuslain 1 :n 2 momentissa tarkoitettua maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneet, jos opetus on päättynyt ennen mainittua toimenpidettä
N:o 806 2205 edeltävää syyskuun 20 päivää. Oppilasmääriin lasketaan perusopetuksen koko oppimäärää suorittavat oppilaat sekä esiopetusta, lisäopetusta ja mainittua perusopetukseen valmistavaa opetusta saavat oppilaat. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja lastensuojelulain (683/1983) 29 :ssä tarkoitetussa koulukodissa järjestettävässä opetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän oppilasmäärien painotetun keskiarvon perusteella. 15 Opiskelijamäärien laskeminen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Lukiossa opiskelijamääriin lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei muuten tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin. Ammattikorkeakoulussa opiskelijamääriin lasketaan ammattikorkeakoulututkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat. Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa. 16 Oppilas- ja opiskelijamäärien painottaminen Edellä 14 :n 2 momentissa ja 15 :ssä tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Oppisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelijamäärät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12. 17 Oppilaaksi ja opiskelijaksi lukemista koskevat rajoitukset Oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voidaan kuitenkin lukea opiskelijaksi enintään opintojen laajuutta vastaavan ajan. Oppilas ja opiskelija voidaan samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa. 18 Oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivän soveltaminen eräissä tapauksissa Uuden koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista oppilasja opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.
2206 N:o 806 19 Oppilas- ja opiskelijamäärien ilmoittaminen Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilas- ja opiskelijamäärät valtionapuviranomaiselle kymmenen päivän kuluessa 14 ja 15 :ssä säädetyistä oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivistä, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Rahoitus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle säädetyssä määräajassa. 20 Kunnan asukasmäärä Kirjaston, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitetun taiteen perusopetuksen, kulttuuritoiminnan, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön valtionosuus myönnetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden alun kunnan asukasmäärän mukaisesti. 2 luku Perustamishankkeet 21 Valtionosuuden hakeminen Perustamishankkeen valtionosuutta koskevat, asianomaiselle ministeriölle osoitetut hakemukset tulee toimittaa lääninhallitukseen sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionosuutta haetaan. Hakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta sekä perusteet, joilla kahden tai useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen myönnettävä valtionosuus jaetaan kuntien kesken. 22 Hankkeen aloittaminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tilojen ja maa-alueen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty. 23 Hankeselvitys Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 :ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla: 1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajankohdasta; 2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista; 3) rakennushankkeen pääpiirustukset; sekä 4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma. 24 Kustannustason määräytyminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n 3 momentissa tarkoitettu hankkeen hintataso ja 34 :n 3 momentissa tarkoitettu yksikköhintojen kustannustaso määräytyvät rakennuskustannusindeksin perusteella. Lain 31 :n 3 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden osalta hankkeen hintataso määräytyy kuitenkin muun vastaavan indeksin perusteella. 3 luku Erinäiset säännökset 25 Valtionapuviranomainen eräissä tapauksissa Opetushallitus on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 2 momentissa tarkoitettuja opetustoimen valtionavustuksia koskevissa asioissa.
N:o 806 2207 Lääninhallitus on valtionapuviranomainen perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevissa asioissa sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää. 4 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 26 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 1999. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 27 Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa Sen lisäksi, mitä 8 :ssä säädetään, opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti: 1) luonnonvara-alalla ratsastuksenopettajan koulutuksessa 50 prosenttia ja metsätalousinsinöörin koulutuksessa 20 prosenttia; 2) tekniikan ja liikenteen alalla meijeriteknikon koulutuksessa 35 prosenttia sekä merenkulkualan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksessa 40 prosenttia; 3) sosiaali- ja terveysalalla kauneudenhoitoalan opistoasteen koulutuksessa 20 prosenttia sekä hammashuoltajan, hammasteknikon ja laboratoriohoitajan koulutuksessa 40 prosenttia; 4) hallinnon ja kaupan alalla datanomin koulutuksessa 20 prosenttia; 5) vapaa-aika- ja liikunta-alalla liikunnanohjaajan koulutuksessa 40 prosenttia sekä muussa mainitun alan opistoasteen koulutuksessa 10 prosenttia; sekä 6) kulttuurialalla musiikkialan opistoasteen koulutuksessa 25 prosenttia sekä viestintä- ja kuvataidealan opistoasteen koulutuksessa 40 prosenttia. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vastaavassa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa. Sen estämättä, mitä 8 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, yksikköhinta on vuonna 1999 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavissa ensihoidon, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä suu- ja hammashoidon suuntautumisopinnoissa 15 prosenttia korkeampi kuin yksikköhinnat muussa mainitun koulutusalan koulutuksessa. 28 Teollisuuden ja viestinnän ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinta vuonna 1999 Teollisuuden ja viestinnän ammatillisten erikoisoppilaitosten alle neljä kuukautta kestävän koulutuksen yksikköhinnaksi vuonna 1999 vahvistetaan mainittua koulutusta varten vuodeksi 1998 vahvistettu yksikköhinta tarkistettuna vuoden 1999 arvioituun kustannustasoon. 29 Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen vuodelle 1999 Sen estämättä, mitä 2 :n 2 momentissa säädetään, 2 :n 1 momentissa tarkoitettua funktiota määrättäessä kuntayhtymän ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävän koulutuksen osalta asukastiheys määräytyy sen kunnan asukastiheyden perusteella, jossa opetus pääasiassa järjestetään. 30 Opiskelijamäärien laskeminen eräissä tapauksissa Sen estämättä, mitä 17 :n 2 momentissa säädetään, opiskelija voidaan vuosina 1999 2001 samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi kahdessa tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa, jos opiskelija samanaikaisesti suorittaa sekä lukion oppimäärää että ammatillista perustutkintoa ja toinen näistä suoritetaan koulutuksessa, jota koulutuksen järjes-
2208 N:o 806 täjä on tämän asetuksen voimaan tullessa järjestänyt ylläpitämässään aikuislukiossa tai Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 lukion aikuislinjalla taikka ammatillisen peruskoulutuksen iltaopetuksena. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2209 N:o 807 Maa- ja metsätalousministeriön päätös Suomen lipun alla purjehtivien alusten harjoittaman kilohailin pyynnin keskeyttämisestä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriö on Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1139/1994) 2 ja 10 :n nojalla päättänyt: 1 Suomen lipun alla purjehtivien tai Suomessa rekisteröityjen alusten kilohailin kalastus kielletään Itämerellä (ICES-osa-alueet 22 32) sanotuille alueille vuodelle 1998 myönnetyn kilohailikiintiön täyttymisen vuoksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen alusten kieltoalueelta pyytämän kilohailisaaliin hallussa pitäminen aluksessa sekä sen uudelleen lastaus ja purku on kielletty tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. 2 Tämä päätös tulee voimaan 13 päivänä marraskuuta 1998 ja sitä sovelletaan vuoden 1998 loppuun. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Kalastusneuvos Jarmo Vilhunen 1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93; EYVL N:o L 261, 20.10.1993, s. 1 2) Neuvoston asetus (EY) N:o 45/98; EYVL N:o L 12, 19.1.1998, s. 42
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 804 807, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998