KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto

KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouksen: Ajankohta 7.2.2002 klo 19:00 Paikka Raatihuone Asiat 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 4 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5 4 KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN SEKÄ ENSIM- MÄISEN JA TOISEN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 6 5 ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ VAPAUTTAMISESTA 8 6 ALOITE TIENVIITOITUKSEN PARANTAMISESTA 9 7 VALTUUSTOALOITE TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMISES- TA KANSANTERVEYSTYÖN/PERUSTERVEYDENHOIDON KOORDINOINTIA VARTEN 11 8 VALTUUSTOALOITE KRISTIINANKAUPUNGIN VANHUSTEN- HUOLLON KOKONAISSELVITYKSESTÄ JA KOKONAISSUUNNI- TELMASTA 16 9 KRISTIINANKAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJEL- MA 20 10 KRS-VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 23 11 VALTUUSTOALOITE LAPVÄÄRTIN PALOKERHON HAR- JOITUKSISTA 27 12 VALTUUSTOALOITE KIELIKYLPYLUOKKIEN PERUSTAMISES- TA KRISTIINANKAUPUNKIIN 28 13 VALTUUSTOALOITE RAATIHUONEEN PIHAN JA RAATIHUO- NEENKADUN PÄÄLLYSTÄMISESTÄ NOPPAKIVILLÄ 29 14 VALTUUSTOALOITE TIUKANJOEN JA POHJOISLAHDEN KEHITTÄMISESTÄ 30 15 VALTUUSTOALOITE ELINKEINOYHTEISTYÖN KEHITTÄMI-

SESTÄ RANNIKKO-SUUPOHJAN JA SUUPOHJAN SEUTUKUN- TIEN KANSSA 31

KRISTIINANKAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro 1/2002 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA Torstaina 7.2.2002 klo 19.00-19.30 PAIKKA LÄSNÄ MUUT LÄSNÄ OLLEET Raatihuone Hans Nybond, kvsto:n pj. Paavo Hanhineva, kvsto:n I varapj. Ingmar Rosenback, kvsto:n II varapj. Christer Rönnlund (Antfolkin varaj.) Yngve Karlå Kurt Backlund Vesa Koivula Eva-Stina Berg Krister Koskela Åsa Blomstedt ( 1-4) Keijo Ahlström Lars-Olavi Kujansivu ( 5-15) Ingmar Lillträsk Tarja Boström Bo-Göran Lindh Kurt Ekman Petri Pihlajaniemi Margit Ulves (Erikssonin varaj.) Marlene Hakala (Rantalan varaj.) Pekka Eränen Tapani Rentola Micael Gröndahl Britta Rosenback Timo Latva (Haleniuksen varaj.) Mia Rosengård Hasse Hansas Marja-Riitta Sevón Alf Hoxell Agneta Stenlund-Grindgärds Ulla Iisakkala Agneta Teir Hans Ingvesgård Merja Uusitalo Raimo Östergård (Jaakkolan varaj.) Pasi Jylli Mauri Korpi (Kallion varaj.) Kaj Nystöm, kaupunginjoht. Dan-Anders Sjöqvist, kokouksen siht. Stig Äbb, henkilöstösiht. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hans Nybond Dan-Anders Sjöqvist ASIAT 1-15 Sivut 1-31 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN aika ja paikka Kristiinankaupungissa / 2002 Allekirjoitukset Hans Ingvesgård Pasi Jylli PÖYTÄKIRJA OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kristiinankaupungin kaupunginkanslia aika ja paikka Kristiinankaupungissa / 2002 Todistaa

Kaupunginvaltuusto 1 7.2.2002 3 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvsto:n työjärjestyksen 8. :n mukaan on kutsu valtuuston kokoukseen lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58. :n mukaan kaupunginvaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 30.1.2002 ja on pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Kuulutus on julkaistu seuraavissa lehdissä: Syd-Österbotten 31.1.2002, Kristinestads Tidning 31.1.2002 ja Suupohjan Sanomat 1.2.2002. 1) Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan, onko joku ilmoittanut esteestä, jolloin varajäsen on kutsuttu; ja 2) todetaan onko kokous laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kaupunginvaltuuston päätös: Merkittiin, että Antfolk, Eriksson, Halenius, Jaakkola, Kallio ja Rantala olivat poissa ilmoitettuaan esteestä. Heidän tilalleen oli kutsuttu varajäsenet Rönnlund, Ulfves, Latva, Östergård, Korpi ja Hakala. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kaupunginvaltuusto 2 7.2.2002 4 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Valtuuston työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätös: Hans Ingvesgård ja Pasi Jylli valittiin yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi.

Kaupunginvaltuusto 3 7.2.2002 5 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityslistan.

Kaupunginvaltuusto 4 7.2.2002 6 4 KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN SEKÄ ENSIMMÄISEN JA TOISEN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA (Kh 15.1.2002 7) KuntaL 12 Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kaupunginvaltuuston työjärjestys 1 Kaupunginvaltuusto valitsee kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh ehdottaa, että kvsto 1) päättää, miten pitkäksi toimikaudeksi puheenjohtajisto valitaan; sekä 2) valitsee puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginvaltuuston päätös: Keskustelun aikana annettiin seuraavat ehdotukset: Ekman ehdotti, että puheenjohtajisto valitaan yhdeksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotuksen. Ekman ehdotti, että Hans Nybond valitaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ja Ingmar Rosenback II varapuheenjohtajaksi. Eränen ehdotti, että Paavo Hanhineva valitaan I varapuheenjohtajaksi. Keskustelun päätyttyä pj. Nybond totesi, että kaupunginvaltuusto oli yksimielisesti valinnut Hans Nybondin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi Paavo Hanhinevan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi Ingmar Rosenbackin kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajaksi. Merkitään, että Åsa Blomstedt poistui kokouksesta päätöksen toteamisen jälkeen (klo 19.10) sekä että kutsuttu varajäsen Keijo Ahlström siirtyi

Kaupunginvaltuusto 4 7.2.2002 7 Blomstedtin paikalle. Puheenjohtaja Hans Nybond piti kiitospuheen, liite.

Kaupunginvaltuusto 5 7.2.2002 8 5 ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ VAPAUTTAMISESTA (Kh 29.1.2002 24) Kaj Björni anoo vapautusta Selkämeren sairaskodin säätiön varsinaisen hallitusjäsenen tehtävästä, viittaamalla siihen, ettei Kristiinankaupunki enää ole hänen kotipaikkansa. Säätiön sääntöjen 5 :n mukaan kaupunki valitsee kolme jäsentä säätiön hallitukseen. Näistä yksi toimii hallituksen puheenjohtajana. Hallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisten jäsenten toimikausi on 2001-2002. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa kaupunginvaltuuston päättävän 1) että Kaj Björnille myönnetään vapautus Selkämeren sairaskodin säätiön varsinaisen hallitusjäsenen tehtävästä; sekä 2) että kaupunginvaltuusto valitsee uuden varsinaisen jäsenen. Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 24 Kaupunginvaltuuston päätös: Ekman ehdotti, että kaupunginvaltuusto päättää kaupunginhallituksen ehdotuksen 1) kohdan mukaisesti sekä päättää 2) kohdan osalta, että Sture Riissanen valitaan Selkämeren sairaskodin hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi, että kaupunginvaltuusto oli 1) kohdassa yksimielisesti päättänyt kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti sekä 2) kohdassa Ekmanin ehdotuksen mukaisesti. Liite 5 _

Kaupunginvaltuusto 6 7.2.2002 9 6 ALOITE TIENVIITOITUKSEN PARANTAMISESTA (HN/SS) (Tekninen lautakunta 17.10.2001 152) Kurt Ekman ehdottaa aloitteessa, että kaupunki tarkastelee tienviitoitusta ja pystyttää lisää tienviittoja tarvittaessa. Varsinkin Lapväärtintien viitoitusta pidetään puutteellisena. Tiennimen merkitsemisessä periaatteena on se, että tienviitta asetetaan tien alkuun ja jos on kyse läpikulkutiestä, sekä tien alkuun että sen loppuun. Kaikki tiet lienee viitoitettu tämän järjestelmän mukaisesti. Ongelman muodostavat tietenkin suuremmat tiet, joilla on paljon suurempia tai pienempiä risteäviä teitä ja se missä laajuudessa nämä olisi viitoitettava. Meillä on muutama suurempi tie, esimerkiksi Porintie, Vaasantie, Lapväärtintie (joka muuttaa nimeään monta kertaa kulkiessaan kunnan läpi), Härkmerentie jne., joiden osalta viittojen määrää saattaa olla tarpeen täydentää. Tämän toteutuminen on myös kustannuskysymys. Normaali tienviitta maksaa n. 600 mk valmiiksi pystytettynä. Tienviittojen määrää voisi täydentää strategisesti tärkeissä risteyksissä, eli valta- ja kantateillä, seudullisilla teillä, maanteillä ja paikallisteillä. Teknisen päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että tienviitoitusta täydennetään ensi kädessä valta-/kanta-/seudullisten teiden risteyksissä. (Yksi-, kaksi- ja kolmenumeroiset tiennumerot). Ehdotetaan kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tämän täydennyksen tiedoksi ja toteaa aloitteen olevan loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Merkittiin, että Tarja Boström saapui kokoukseen klo 16.40 ja Kaj Nyström 16.45. (Kh 15.1.2002 10) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee yllä olevan selvityksen ja toteaa valtuustoaloitteen olevan loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginvaltuusto 6 7.2.2002 10 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 10 Kaupunginvaltuuston päätös: Keskustelun aikana Kurt Ekman ilmaisi tyytyväisyytensä aloitteen nopeaan käsittelyyn. Hän totesi lisäksi, että viitoitus ei ole johdonmukainen, varsinkaan niillä paikoilla, joissa muut tiet ja Lapväärtintie risteävät. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 6

Kaupunginvaltuusto 7 7.2.2002 11 7 VALTUUSTOALOITE TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMISESTA KANSAN- TERVEYSTYÖN/PERUSTERVEYDENHOIDON KOORDINOINTIA VARTEN (KB/KN) (Kh 12.1.2000, 10) Boströmin, Lundbergin, Hoxellin, Bergin, Urpusen, Haapsaaren, Pesosen, Kujansivun ja Kari-Strömbergin allekirjoittama valtuustoaloite jätettiin 17.12.1998. Aloite kuuluu: "Erikoissairaanhoidossa, kansanterveystyössä ja sosiaalihuollossa on lisättävä rationalisointia ja kustannustehokkuutta samalla kun on turvattava mahdollisuus saada oikea hoito oikeassa paikassa oikeaan aikaan, eli hoidon laatua on parannettava jatkuvasti. Kaupunginhallituksen tulee siten yhdessä muiden osallisten kanssa laatia toimintasuunnitelma Kristiinankaupungin kansanterveystyön/perusterveydenhoidon mahdollisesta koordinoimisesta Kaskisten ja Närpiön kaupunkien sekä Karijoen ja Isojoen kuntien kanssa, jolloin otettaisiin huomioon myös erikoissairaanhoidon (Selkämeren sairaala) toiminto. Selvitystyö on tehtävä kiireellisessä järjestyksessä ja siten, että uusi organisaatio on mahdollinen ensi toimikauden 1.1.2001 alusta." Aloite toimitettiin kuntaprofiiliprojektin projektiryhmälle. Projektiryhmä on antanut oheiset kirjalliset kommentit aloitteesta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Aloite ja kommentit jaetaan tässä vaiheessa tiedoksi. Aloite liittyy myös kuntaprofiiliraporttiin ja se käsitellään lopullisesti kun edellisessä pykälässä tarkoitettu seminaari on pidetty. Kaupunginhallituksen päätös: Kh päätti yksimielisesti kj:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 10 (Kh 15.1.2002 11) Kuntaprofiiliraporttia koskevaa kaupungin lausuntoa valmistellut työryhmä antoi myös kommentin 27.12.1998 annettuun valtuustoaloitteeseen. Lähes sanatarkka kommentti alla: - työryhmä on aloitteentekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että oikea hoito oikealla paikalla oikeaan aikaan on turvattava. Työryhmän mielestä laatunäkökohdat eivät tähänkään saakka ole estäneet tämän toteuttamista.

Kaupunginvaltuusto 7 7.2.2002 12 Mitä kustannustehokkuuteen tulee ei ole olemassa luotettavia perusteita vertailevan arvion tekemiseksi. -Työryhmä toteaa, että Kristiinankaupungilla on korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat, ikärakenne huomioiden, kohtuullisemmin koholla keskiarvioihin vertailtaessa. -Erikoissairaanhoito on huomattava työnantaja ja sillä on näin ollen merkittävä kunnallistaloudellinen painoarvonsa. Selkämeren sairaalan volyymi on eittämättä jkvn liian suuri verrattaessa sitä nykyiseen todelliseen käyttäjäväestöpohjaan. Tämä johtaa tarjontaylijäämään, jota käyttävät ensisijaisesti Kristiinankaupunki, Isojoki ja Karijoki, toisin sanoen Kristiinanseudun terveyskeskuksen osakaskunnat. Tämä ylikäyttö on kuitenkin tiettyyn pisteeseen saakka välttämätön sairaalan säilyttämiseksi toimintakykyisenä. Toisin sanoen Kristiinankaupunki subventoi Selkämeren sairaalaa tietynlaisen ylikäytön kautta ja vielä jossain määrin lisää Kristiinanseudun terveyskeskuksen kautta niitten palveluitten osalta, jotka terveyskeskus ostaa Selkämereltä. -Kristiinankaupunki ei voi realistisesti tavoitteeksi asettaa sellaista erikoissairaanhoidon kustannustasoa, joka esim. Uusikaarlepyyllä tai Teuvalla on. Tämä edellyttäisi, että muut kunnat huomattavassa määrin lisäisivät käyttöänsä Selkämeren sairaalassa. Valitettavasti tämä on varsin epätodennäköistä. Itse asiassa on uhka, että tietyt kunnat esim. juuri Teuva ja Isojoki, saattavat pyrkiä nykyisestäänkin vähentämään käyttöänsä! -Huomioiden yllä mainitut tosiseikat on työryhmä aloitteentekijöiden kanssa samaa mieltä sikäli, kuin tulkintamme aloitteen tavoitteesta on oikea: Hallinnollisen ja organisatorisen yhteenliittämisen kautta halutaan aikaansaada aloitteessa mainittujen kuntien suurempi sitoutuneisuus Selkämeren sairaalaan. Tästä odotetaan tuloksena että kyseiset kunnat käyttäisivät Selkämerta suuremmassa määrin kuin tähän asti vähentäen vastaavalla tavalla keskussairaalatason käyttöä. Yhteenliittäminen johtaisi tietenkin myös mahdollisuuksiin rationalisoida hallinnon, toimistotyön ja ehkä myös muiden n.k. tukitoimintojen osalta. Työryhmä näkisi mielellään vielä Teuvan tällaisen yhteisen organisaation puitteissa. -Mutta, me haluamme mutta haluavatko he? Työryhmä haluaa huomauttaa, että yllämainitunlainen yhteistyö saavuttaa kaikkien osapuolten hyväksynnän vain jos kaikilla on joitain voitettavaa yhteistyöstä. Konkreettinen ehdotus yhteenliittymisestä on muotoiltava siten, että todellisia etuja syntyy kaikille osapuolille. Yhteenliittymisen tulosten alustava tarkastelu antaa vaikutelman, että edut helposti keskittyvät Kristiinankaupunkiin (Selkämeren sairaalaan) ja muiden organisaatioiden/kuntien osalle tulee virkojen lakkauttamiset (menetykset). -Ottaen huomioon kuinka vaikeata Närpiön, julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan, on ollut päästä yhteisymmärrykseen Närpiön terveyskes-

Kaupunginvaltuusto 7 7.2.2002 13 kuksen kuntayhtymän kanssa täysin paikallisen organisaatiomuutoksen osalta, vaikuttaa epärealistiselta odottaa, että esim. juuri Närpiö kokisi yhdistämisaloitteen joka käsittäisi Närpiön terveyskeskuksen, Kristiinanseudun terveyskeskuksen ja vielä lisäksi Selkämeren sairaalan, houkuttelevana! -Lyhyesti sanottuna työryhmä on sitä mieltä, että aika ei vielä ole kypsä aloitteessa esitetylle ajatukselle. On kulunut aikaa siitä, kun työryhmä laati kommenttinsa, mutta suurimmalla osalla todetusta on edelleenkin merkitystä. Samanaikaisesti kun Selkämeren sairaalassa laadittiin vuosina 2000-2001selvitystyö, käyttäjäkunnilta pyydettiin näkökohtia sairaalan tulevasta organisaatiosta. Puhtaasti konkreettisesti asetettiin kysymys siitä, katsoivatko kunnat, että sairaala siinä tapauksessa, ettei se tulevaisuudessa voisi jatkaa itsenäisenä yksikkönä pitäisi siirtää Vaasan keskussairaalan alaisuuteen vai yhdistää perusterveydenhoitoon. Kristiinankaupungin kaupunginhallitus korosti omalta osaltaan itsestään selvänä tavoitteena, että Selkämeren sairaala pysyisi erikoislääkärijohdettuna sairaalana. Lausunnossa huomautettiin, ettei ole olemassa mitään selvityksiä siitä, mikä organisaatiomuoto olisi paras jos osoittautuu, että sairaala ei voi jatkaa itsenäisenä yksikkönä. Kaupunginhallitus korosti, että toiminnan luonteen huomioon ottaen vaikuttaa kaikkein loogisimmalta siirtää toiminta Vaasan keskussairaalan alaisuuteen, varsinkin kun Selkämeren sairaala tulee kaikissa olosuhteissa tarvitsemaan keskussairaalan tukea. Toinen vaihtoehto, ts. siirtäminen perusterveydenhoitoon, on erittäin monimutkainen ja edellyttäisi koordinointia seudun muiden terveyskeskusten kanssa. Muut käyttäjäkunnat puhuivat myös sen puolesta, että sairaala siirrettäisiin keskussairaalan alaisuuteen ja suhtautuivat ylipäänsä varauksellisesti ajatukseen toiminnan koordinoimisesta perusterveydenhoidon kanssa. Aloite, jossa korostetaan järkiperäisyyden ja kustannustehokkuuden tarvetta, on luonnollisesti erityisesti ajankohtainen Kristiinankaupungissa kun ajattelee hoitosektoria jo kauan leimanneita ongelmia, joista erityissairaanhoidon korkeita kustannuksia on pidetty suurena ongelmana. Tilanne muuttui lähinnä akuutiksi vuonna 2000, kun Selkämeren sairaalan lääkäripula johti sairaalan osittaiseen tyhjäkäyntiin, mikä aiheutti alijäämää tilinpäätöksessä. STAKES on sairaalalautakunnan toimeksiannosta laatinut perusteellisen selvityksen sairaalan operatiivisesta ja konservatiivisesta toiminnasta ja antanut ehdotuksen, joka on suurilta osin toteutunut. Toimenpiteet ovat tuoneet mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä, jotka parantavat sairaalan kilpailukykyä. Lääkäritilanteen parantumisen myötä sairaalan kyky hoitaa omaa osaa hoitoketjusta on nyt parempi kuin pitkään

Kaupunginvaltuusto 7 7.2.2002 14 aikaan. Tästä huolimatta ei sovi unohtaa sitä tosiasiaa, että Selkämeren sairaala on pieni laitos, jonka koko ajan on vaalittava omaansa säilyttääkseen asemansa. Ei ole sanottua, että ne ratkaisut jotka tällä hetkellä vaikuttavat tarkoituksenmukaisimmilta, ovat käyttökelpoisia tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä voi myös olla paikallaan viitata parhaillaan laadittavaan maanlaajuiseen selvitykseen, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välistä suhdetta tarkastellaan läpikotaisin. Hoidosta käytävä keskustelu osoittaa, että tulevaisuudessa tullaan yleisesti suosimaan suuria yksiköitä, jonka väestöpohja on riittävän laaja. Siltä osin odotetaan kiinnostuksella kannanottoa muutaman kuukauden kuluttua valmistuvassa terveydenhoitopoliittisessa selvityksessä. Kentällä ei kuitenkaan aina menetellä järkiperäisesti väestöpohjaa koskevien suositusten mukaisesti. Isojoen eroaminen kansanterveystyön kuntayhtymästä on hyvä esimerkki. Isojoen päätös kuten myös ne ongelmat, jotka ovat leimanneet pyrkimyksiä koordinoida lääkärinpäivystystä osoittavat, kuinka vaikeata käytännössä on saada aikaan yhteisiä ratkaisuja yhteistyön kautta. On ilmeistä, että kuntaprofiilityöryhmä teki oikean arvioinnin katsoessaan, että aika ei ole kypsä aloitteessa ajankohtaistetuille toimenpiteille. Tämä erityisesti kun Selkämeren sairaalan käyttäjäkunnat ovat julistaneet, että sairaalan olemassaolo on turvattava ensikädessä laajentamalla yhteistyötä keskussairaalan kanssa. Sinänsä tämä on myös loogista koska nk. kolmen sairaalan malli on vahvistettu sairaanhoitopiirin perussäännössä. Ottaen huomioon koko hoitosektoria leimaavat muutokset, on kuitenkin syytä olla herkkäkuuloinen eri vaihtoehdoille, vaikka on oltava tietoinen siitä, että on hyvin vaikea saada aikaan seudun terveyskeskusten välinen koordinointi, mikä on yksi edellytys Selkämeren sairaalan liittämiselle perusterveydenhoitoon teoriassa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kvsto toteaa yllä olevaan selvitykseen viitaten aloitteen olevan loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen päätös: Keskustelun aikana huomautettiin, että aloitteessa annetut ehdotukset ovat tärkeitä kun ajattelee seudun terveydenhoidon tulevaisuuden strategioita ja sitä, että on tärkeää jatkaa keskustelua/selvityksiä seudun perusterveydenhoidon yhteisestä organisaatiosta. Todettiin myös, että perusterveydenhoidon yhteinen organisaatio toimisi porttina sairaalaan, joka hyvin voi toimia kuten tähän saakka.

Kaupunginvaltuusto 7 7.2.2002 15 Paavo Rantala poistui kokouksesta. Merja Uusitalo valittiin pöytäkirjantarkastajaksi hänen sijaan jäljellä olevien asioiden osalta. Jatkokeskustelun aikana todettiin, että Kristiinankaupunki voisi ottaa yhteistä terveyskeskusta koskevan kysymyksen keskusteltavaksi seutukunnassa ja neuvottelukunnassa. Viitaten keskustelussa esitettyihin näkökohtiin kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että kaupunginhallitus päättäisi hyväksyä lisäyksen ehdotukseen siten, että se kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kvsto toteaa yllä olevaan selvitykseen viitaten, että aloite on loppuun käsitelty. Päätökseen merkitään kuitenkin, että perusterveydenhoidosta käytävän keskustelun tulee jatkua. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto 8 7.2.2002 16 8 VALTUUSTOALOITE KRISTIINANKAUPUNGIN VANHUSTENHUOLLON KOKONAISSELVITYKSESTÄ JA KOKONAISSUUNNITELMASTA (Kh 12.1.2000 11) (KB/KN) Boströmin, Lundbergin, Bergin, Hoxellin, Urpusen, Pesosen, Haapsaaren, Hanhinevan, Haleniuksen, Kujansivun, Kari-Strömbergin, Rantalan, Rentolan, Uusitalon, Sillanpään ja Södergårdin allekirjoittama valtuustoaloite jätettiin 17.12.1998. Aloite kuuluu: "Kristiinankaupungissa on laadittava kokonaisselvitys ja kokonaissuunnitelma vanhusten hoidosta Selvityksessä ja suunnitelmassa on otettava huomioon laatu, tehokkuus, talous ja jako tasoihin avohoidon ja laitoshoidon näkökulmasta. Selvityksessä on myös kiinnitettävä huomiota kustannustehokkaaseen ja hoidollisesti puolustettavissa olevaan yhteistyöhön vanhusten kokonaishoidossa toimivien eri osapuolten välillä. Lisäksi on otettava huomioon hoidossa toimivien osapuolten ryhmän uudelleenjärjestely ja saneeraus. Tällä hetkellä Kristiinankaupungin vanhustenhuollolle, perusterveydenhoidolle ja kotipalvelulle ei ole laadittu kokonaissuunnitelmaa. Kaupunginhallituksen tulee hyvin pian esittää kaupunginvaltuustolle ohjelma siitä, miten asia aiotaan hoitaa. Ohjelman, suunnitelman puuttuminen johtaa kustannustehottomuuteen, luo tilaa spekuloinneille, johtaa vääriin sijoituksiin ja pahimmassa tapauksessa jopa huonoon hoitoon." Vanhustenhuoltoa koskevat selvitykset ovat ajankohtaistuneet myös muissa yhteyksissä, viimeksi talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan ponnen: "Kaupunginvaltuusto toteaa, että vanhustenhuollon tulee saada lisää henkilöstöresursseja, mutta että päätös on tältä osin tehtävä erillisen valmistelun perusteella, jolloin tarkastellaan erityisesti vuoden 2001 talousarviota ajatellen sosiaali- ja terveydenhuollon nk. kuntaprofiiliselvitystä ja kaikkea käytettävissä olevaa tietoaineistoa, jolla on merkitystä hoitoketjun eri osien henkilöstötilannetta arvioitaessa." Aloite toimitettiin kuntaprofiiliprojektin projektiryhmälle, joka on antanut oheiset kirjalliset komenttt aloitteesta. Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginvaltuusto 8 7.2.2002 17 Aloite ja kommentit jaetaan tässä vaiheessa tiedoksi. Aloite liittyy myös kuntaprofiiliraporttiin ja se käsitellään lopullisesti kun edellisessä pykälässä tarkoitettu seminaari on pidetty. Kaupunginhallituksen päätös: Kh päätti yksimielisesti kj:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 11 (Kh 29.1.2002 29) Sen jälkeen kun profiilityöryhmä antoi kommenttinsa on sosiaali- ja terveysministeriön toimesta laadittu suositus iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palvelujen sekä niiden laadun kehittämiseksi. Suositus koskee kaikkia iäkkäille henkilöille tarjottavia palveluja, mutta painottuu erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Valtakunnallisia kehittämishankkeita on myös käynnistetty laatusuosituksiin liittyen. Suositusten johdannossa sanotaan, että suositus on tarkoitettu kunnan päättäjille ja johdolle kunta- ja taloussuunnittelun tueksi. Suosituksen tarkoituksena on aikaansaada valtakunnan tasolta paikallistasolle levittäytyvä arvokeskustelu ja käynnistää koko maassa yhteinen, vuorovaikutuksellinen vanhustenhuollon kehittämisprosessi. Suositellaan, että jokaisessa kunnassa tulisi olla ajantasainen vanhuuspoliittinen ohjelma. Strategiaan tulee sisältyä palvelurakenteen kehittämisohjelma. Kunnan tulee asettaa selkeät tavoitteet palvelurakenteelle tarkoituksenaan aikaansaada tasapainoinen kehitys. Kotona asuminen ja kotiin annettavat palvelut asetetaan etusijalle. Ohjelman tulee perustua paikallisiin tarpeisiin ja voimavaroihin. Korostetaan yhteisen näkemyksen tarvetta palveluasioissa, mikä merkitsee sitä, että sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä muut palveluja tuottavat tahot tuntevat tehtävänsä ja toimivat saumattomasti. Laatusuositus käsittää kaikki aloitteessa mainitut kysymykset. Pohjimmiltaan on kyse hyvin laajasta teemasta, jossa ratkaisut eivät ole muotoiltavissa pelkästään yleisten normien ja käytettävissä olevien tilastojen perusteella. On ilmeistä, että paikallinen kartoitus olisi perusteltua, ja että vanhustenhuollon strategiat olisi laadittava sellaisen prosessin puitteissa, johon hoitosektorin eri toimijat osallistuisivat. Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginvaltuusto 8 7.2.2002 18 Kaupunginhallitus päättää: 1) asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on paikallisten olojen ja edellytysten pohjalta huolehtia siitä, että laaditaan vanhustenhuollon toimintasuunnitelma, johon sisältyvät keskeiset strategiat ja kehittämistoimenpiteet. 2) Toimikunnan, jonka toimeksianto on voimassa toistaiseksi, tulee suorittaa työnsä siten, että se voi olla ensi vuoden talousarvion perustana. 3) Jos käytännöllistä työtä varten arvioidaan tarvittavan palkattu henkilöresurssi, toimikunnan tulee tehdä siitä esitys kaupunginhallitukselle. 4) ehdottaa, että kvsto toteaa aloitteen olevan loppuun käsitelty ja merkitsee, että toimikunnan valmis raportti toimii toimintaa ja taloutta koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen perustana. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtaja selosti asiaa yksityiskohtaisesti. Kaupunginjohtaja totesi mm., että valtakunnallisen terveyspoliittisen selvityksen väliraportissa todetaan myös tavoitteena olevan pitkäntähtäimen ohjelma, jolloin vaihtoehtona mainitaan, että sosiaalihuolto ja terveydenhoito yhdistetään seutukuntatasolla. Hän huomautti myös, että joka tapauksessa on laadittava paikallinen strategiatyö. Lopuksi kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus valitsee seuraavat jäsenet toimikuntaan: Björn-Olof Heikkilä Marjo-Riitta Himanen Hans Ingvesgård Irma Rajasalo Tapani Rentola Elisabeth Sjöberg Pirjo Tåg Toimikunta valitsee keskuudessaan puheenjohtajan ja sihteerin. Keskustelun aikana Hans Nybond totesi, että perusterveydenhoidon kanssa tehtävä strategiatyö on tärkeä sairaalan kannalta ja että seutukunnallisen perusterveydenhoidon mahdollisuuksia koskevalle selvitykselle olisi annettava etusija suhteessa vanhustenhuollon selvitykseen. Merja Uusitalo totesi, että sairaanhoitopiirin selvitystyössä painotetaan myös seutukuntatasoista perusterveydenhoitoa sekä perusterveydenhoidon yhteensovittamista ja yhteistyötä. Kaupunginjohtaja huomautti ohjelmaan viitaten, että perusterveydenhoitoa

Kaupunginvaltuusto 8 7.2.2002 19 koskeva keskustelu tulee jatkumaan, ja tältä osin prosessia johtaa sairaanhoitopiiri ja hän totesi myös, että vanhustenhuoltoa koskeva selvitys on oma sisäinen selvityksemme. Merja Uusitalo poistui kokouksesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Ingvesgård totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti sekä yksimielisesti valinnut kaupunginjohtajan ehdottamat jäsenet toimikuntaan. Liite 29 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 8

Kaupunginvaltuusto 9 7.2.2002 20 9 KRISTIINANKAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA (Yhteistoimintaryhmä 29.1.2002, 3) Tarkastuslautkunta ehdotti jo vuoden 1998 Kristiinankaupungin toiminnan ja talouden arviointikertomuksessa, että kaupunki laatisi henkilöstöpoliittisen ohjelman. Yhteistoimintaryhmä ilmaisi tukevansa tarkastuslautakunnan ehdotusta. Vuoden 2000 talousarviossa hallintokeskus lupasi, että henkilöstöpoliittisen ohjelman laadinta aloitettaisiin. Henkilöstöpoliittinen ohjelma antaa ne suuntaviivat ja periaatteet, joita kaupunki soveltaa henkilöstöasioissa. Henkilöstöpoliittisen ohjelman laadinta aloitettiin vuonna 2000. Asiaa on käsitelty yhteistyöryhmässä 24.11.2000, 16.10.2001 ja 26.11.2001. Henkilöstöpoliittinen ohjelma on ollut lausuntokierroksella sopimusjärjestöjen Kristiinankaupungin paikallisyhdistyksissä. Määräaikana saatiin kaksi varsinaista vastausta, OAJ-KPY:ltä ja Kristiinankaupungin kunnallisvirkamiesyhdistykseltä. Paikallisyhdistysten lausunnot oheistetaan vielä kerran. Tehyn ammattiosasto on antanut kirjalliset kommenttinsa henkilöstöpoliittisesta ohjelmasta. Tehyn paperi oheistetaan. Tarkastuslautakunta esitti lisäksi joitakin näkökohtia ja konkreettisia muutosehdotuksia käydessään hallintokeskuksessa. Edellisessä kokouksessaan yhteistoimintaryhmä päätti, että henkilöstösihteeri tekee paikallisten ammattiyhdistysten ja -osastojen sekä tarkastuslautakunnan ehdottamat, aiheellisiksi katsotut muutosehdotukset. Henkilösihteeri on tehnyt yllä mainitut muutokset. Aiheellisiksi katsotut muutosehdotukset on merkitty plussalla. Henkilöstöpoliittinen ohjelma oheistetaan. Tarkoituksena on, että henkilöstöpoliittinen ohjelma esitetään yhteistyöryhmälle lopullisessa muodossaan. Kaupunginvaltuusto käsittelee asian seuraavassa kokouksessaan. Yhteistoimintaryhmän päätös: ---- (Kh 29.1.2002 26) Yhteistoimintaryhmä kokoontuu samana päivänä kuin kaupunginhallitus.

Kaupunginvaltuusto 9 7.2.2002 21 Ehdotus annetaan kokouksessa sen jälkeen kun on kuultu yhteistoimintaryhmän päätös asiasta. Merkitään, että henkilöstösihteeri Stig Äbb osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Kaupunginjohtaja ilmoitti kokouksessa, että yhteistoimintaryhmä oli hyväksynyt ohjelman lisäyksellä kohtaan Henkilöstöidea: Henkilöstö on tärkeä sivulla 3, ensimmäiseen kappaleeseen. Lisäys, joka jaettiin kirjallisena, kuuluu seuraavasti: Hyvän ilmapiirin edellytyksenä on, että luottamushenkilöt antavat henkilöstölle tukea ja arvostusta. Kaupunginjohtaja ehdotti kaupunginhallituksen ehdottavan, että kaupunginvaltuusto hyväksyy henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä yhteistoimintaryhmän lisäyksen. Henkilöstösihteeri selosti asiaa. Keskustelun aikana korostettiin ohjelman seurannan olevan tärkeä sekä että henkilöstön keskuudessa voitaisiin tehdä tutkimus työntekijöiden käsityksistä työnantajasta. Keskustelun aikana huomautettiin myös, että tekstissä esiintyvä sana "skolning" voitaisiin vaihtaa toiseen sanaan esim. "fortbildning". Keskustelussa esitettyjen näkökohtien perusteella kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että kaupunginhallitus merkitsee kantanaan, että henkilöstöpoliittisen ohjelman seurantaan kiinnitetään huomiota ja aloitetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Ingvesgård totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti sekä päättänyt myös yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdottaman merkinnän. Merkitään, että henkilöstösihteeri poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä. Liite 26 Kaupunginvaltuuston päätös: