Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa Perustuu komission ehdotukseen 30.11.2011, EU:n neuvoston osittaisiin yleisnäkemyksiin sekä kesällä 2013 saavutettuun neuvottelutulokseen komission, jäsenmaiden ja parlamentin välillä.
Sisältö Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa 3 Huipputason tiede 5 ERC Euroopan tutkimusneuvosto 5 FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 6 Marie Skłodowska-Curie -toimet 6 Tutkimusinfrastruktuurit 8 Teollisuuden johtoasema 9 Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa 9 Riskirahoituksen saatavuus 10 Innovointi pk-yrityksissä 10 Yhteiskunnalliset haasteet 11 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa Euroopan komissio julkaisi 30.11.2011 ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta, jota kutsutaan nimellä Horisontti 2020. Horisontti 2020 -ohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat Innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta. Euroopan komissio asettaa Horisontti 2020 -ohjelman tavoitteeksi luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja, turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa ja vastata Eurooppa 2020 -strategiassa nostettuihin haasteisiin. Ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Euratom 15 Osallistumissäännöistä Yhtenäiset säännöt kaikkiin ohjelmiin 100 % rahoitus hyväksyttävistä suorista kustannuksista (markkinaläheisistä toimista 70 %), välillisten kustannusten osuus 25 % suorista kustannuksista Arviointikriteerit: tieteellinen laatu, vaikuttavuus, toteutus Vähemmän ja kohdennetumpia tilintarkastuksia Immateriaalioikeuksiin joustoa, tutkimusjulkaisut avoimeen käyttöön Hankkeet käyntiin entistä nopeammin 2 3
Horisontti 2020 rakentuu kolmesta osasta eli pilarista huipputason tiede teollisuuden johtoasema yhteiskunnalliset haasteet Ohjelmapakettiin kuuluvat myös ydinenergia-alan Euratom-ohjelma komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n toiminta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n toiminta vuosina 2014 2020 Valmisteluaikataulu Euroopan parlamentti ja jäsenmaat osallistuvat Horisontti 2020 -ohjelman sisältöä ja budjettia koskeviin neuvotteluihin. Kesällä 2013 saavutettiin yhteisymmärrys ohjelman sisällöstä ja osallistumisen periaatteista, ja ensimmäiset haut avattaneen loppuvuodesta 2013. Tämän esitteen sisältö perustuu komission alkuperäiseen ehdotukseen sekä neuvotteluissa 1.8.2013 mennessä sovittuihin muutoksiin. Jäsenmaat, eri organisaatiot ja järjestöt sekä ulkopuoliset asiantuntijat ovat tuoneet näkemyksensä uuden ohjelman valmisteluun. Horisontti 2020 on saanut suuntaviivansa muun muassa komission julkaisemasta EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman väliarvioinnista sekä vihreästä kirjasta, joka asetti yhteisen strategiakehyksen EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle. Huipputason tiede Eurooppalaiseen huipputason tieteeseen tähdätään neljän kokonaisuuden avulla: 1. ERC Euroopan tutkimusneuvosto (huipputason perustutkimusta) 2. FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 3. Marie Skłodowska-Curie -toimet (tutkijaliikkuvuutta) 4. Tutkimusinfrastruktuurit ERC - Euroopan tutkimusneuvosto European Research Council ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen riskialttiiseen, uraauurtavaan tutkimukseen. Valintakriteerinä on tieteellinen huippuosaaminen. Tutkimusaloja ei ole määritelty etukäteen, mutta itse tutkimus on tehtävä Euroopassa. ERC tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta, joka tukee uusien tieteellisten työskentelytapojen kehittymistä ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä. 4 5
FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat Tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin keskittyvä Future and Emerging Technologies eli FET pyrkii parantamaan Euroopan kykyä tuottaa uudenlaisia, jopa tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatioita. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan eri tieteenalojen ja teknologioiden sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välistä yhteistyötä. FET-rahoitus jaetaan kolmeen ryhmään: 1. FET Open Tavoitteena on eri tieteenaloja yhdistelemällä löytää täysin uudenlaisia ratkaisuja, jotka voivat radikaalisti uudistaa vallitsevia suuntauksia. Tutkimusaiheita ei ole määritelty etukäteen, vaan tutkijat voivat täysin vapaasti valita tutkimuksensa aiheen. 2. FET Proactive Rahoitus suunnataan kehittymässä oleville aihealueille. Tavoitteena on tukea vielä hajanaisen, uuden tutkimusyhteisön tiivistymistä ja kasvua ennalta määritellyillä aihealueilla. 3. FET Flagships Suuria poikkitieteellisiä ja teknologisia haasteita pyritään ratkaisemaan FET Flagships -toimilla. Onnistuminen edellyttää useiden eri tieteenalojen, teknologioiden, ohjelmien ja yhteisöjen sekä julkisten että yksityisten rahoittajien yhteistyötä. Rahoitettaviksi valitut FET-lippulaivahankkeet voivat kestää jopa 10 vuotta. Marie Skłodowska-Curie -toimet Marie Skłodowska-Curie -toimilla rahoitetaan tutkijoiden koulutusta, urakehitystä ja liikkuvuutta. Rahoitusta myönnetään uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille heidän siirtyessä työskentelemään toiseen Euroopan maahan tai Euroopan ulkopuolelle. Rahoitus on tarkoitettu myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä toteutuvaan tutkija- ja henkilöstövaihtoon. Marie Skłodowska-Curie toimet: 1 Nuorten tutkijoiden peruskoulutus Rahoituksen kohteena ovat koulutusohjelmat, jotka toteutetaan esimerkiksi eri organisaatioiden välisinä koulutusverkostoina ja yritysten tai yksittäisten laitosten tohtorinkoulutusohjelmina. Rahoitus on kohdistettava uransa alkuvaiheessa oleville ja väitöskirjaa valmisteleville tutkijoille. 2 Kokeneiden tutkijoiden liikkuvuusrahoitus Rahoitusta myönnetään useamman vuoden tutkimuskokemusta omaaville tai jo väitelleille tutkijoille työskentelyyn toisessa maassa, toisella sektorilla tai jonkin toisen tieteenalan tutkimusprojektissa. 3 Henkilöstövaihto sektorien tai maiden välillä Rahoituksen kohteena on eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön tai Euroopan ja kolmansien maiden väliseen yhteistyöhön liittyvä lyhytaikainen henkilöstövaihto. Vaihtoon voi lähettää tutkimus- ja innovaatiotehtävissä sekä hallinnossa ja teknisissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. 4 Liikkuvuus- ja koulutusohjelmien yhteisrahoitus Marie Skłodowska-Curie -rahoituksella voidaan tukea kansallisten tai alueellisten rahoittajien ohjelmia, jotta niissä toteutettaisiin kansainvälistä, sektorien välistä tai tieteenalojen välistä henkilöstön vaihtoa tai tohtorikoulutusta. 5 Erityistuki ja poliittiset toimet Rahoituksen tarkoituksensa on tukea Marie Skłodowska-Curie -toimien seurantaa ja analysointia koskevien indikaattoreiden kehittämistä sekä tietojen analysointia. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää toimintaan, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta tutkijauran tärkeydestä sekä levittämään tietoa Marie Curie -rahoituksella saavutetuista tuloksista. 6 7
Tutkimusinfrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksella on kolme pääkohdetta: 1. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten Teollisuuden johtoasema Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin ESFRIn yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien eri toteutusvaiheiden rahoitus. Merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit avataan kaikille eurooppalaisille korkeakoulujen ja teollisuuden tutkijoille. Tieto- ja viestintäteknologiapohjaisten sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja toiminta. 2. Tutkimusinfrastruktuurien tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Tavoitteena on edistää teknologioiden varhaista käyttöönottoa tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja. 3. Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoittajien välistä yhteistyötä sekä päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä. Kansainväliseen kasvuyrittäjyyteen sekä huomispäivän teknologioihin ja innovaatioihin pyritään kolmella tavoitteella: 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa 2. Riskirahoituksen saatavuus 3. Innovointi pk-yrityksissä Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa Euroopan teollisuuden on pystyttävä onnistuneesti omaksumaan ja ottamaan käyttöön mahdollistavia teknologioita (Key Enabling Technologies, KETs), jotta Euroopan tuottavuus ja innovointikyky vahvistuisivat. Rahoituksen edellytyksenä on, että innovointitoimia yhdistetään t&k-toimiin. Rahoitus tullaan kohdistamaan seuraaville alueille: 1. Tieto- ja viestintäteknologia 2. Nanoteknologia 3. Kehittyneet materiaalit 4. Bioteknologia 5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi 6. Avaruus Riskirahoituksen saatavuus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan tulee sisältymään pääomarahoitusväline ja lainarahoitusväline. Näiden kahden välineen rahoitusjärjestelyn hoitavat pääsääntöisesti Euroopan investointipankki-ryhmä (EIB ja EIF) ja kansalliset rahoituslaitokset. 8 9
Pääomarahoitusta ja lainarahoitusta on ollut jo aiemmin mahdollista saada Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston hallinnoiman CIP-ohjelman ja RSFF-instrumentin kautta. Horisontti 2020 laajentaa näitä mahdollisuuksia yhdessä COSME-ohjelman kanssa. COSME on CIP-ohjelman jatko, ja sen valmistelu etenee samanaikaisesti Horisontti 2020-ohjelman kanssa. Yhteiskunnalliset haasteet Innovointi pk-yrityksissä Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin. Tämän lisäksi pk-yrityksille on tarjolla oma, markkinalähtöinen kolmivaiheinen instrumenttinsa, josta vain pk-yritykset voivat hakea rahoitusta. Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuuden arviointi Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi Vaihe 3: Kaupallistaminen Rahoitettavat hankkeet voivat olla miltä tahansa tieteen tai teknologian alalta ( bottom-up ). Hankkeet voivat sisältää tutkimus- ja kehitystyötä, demonstrointia tai esimerkiksi markkinapilotointia (vaihe 2). Hankevaiheeseen pääsy edellyttää konseptin toimivuuden osoittamista eli valmista liiketoimintasuunnitelmaa (vaihe 1). Projektien päätyttyä osallistujat voivat hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelman pääoma- ja lainainstrumentteja (vaihe 3). Pk-yritysten on saatava hankkeista selkeää etua, ja hankkeissa on oltava eurooppalainen ulottuvuus. Innovointi pk-yrityksissä -osion kautta rahoitetaan myös toimia, joilla tuetaan tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä (Eurostars-ohjelma). Parlamentin ehdotuksesta osioon on myös sisällytetty erityinen Kiihdytyskaista innovaatioihin -osio (Fast Track to innovation), jonka jatkuvassa haussa pk-yritykset voivat esittää tutkimus- ja kehityshankkeita miltä tahansa alalta. Komissio lupaa ehdotuksille erityisen nopean käsittelyn, ja pienetkin konsortiot ovat mahdollisia. Tarkoituksena on näin nopeuttaa hyvien ideoiden kehitystä kaupallisiksi tuotteiksi ja helpottaa erityisesti uusien osallistujien mukaantuloa. Euroopalla on lähivuosina edessään suuria yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisemisessa Horisontti 2020 -ohjelmalla on keskeinen osa. Erityisesti loppukäyttäjien ja hyödyntäjien odotetaan osallistuvan näihin toimiin. Pelkkä tutkimus ja teknologinen kehitys eivät riitä Eurooppaa kohtaavien haasteiden ratkaisemiseen. Tutkimustuloksia tulee voida hyödyntää tehokkaasti ja luoda niille kaupallisia mahdollisuuksia. Apuna ovat tällöin esimerkiksi pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittäminen ja standardointi. Horisontti 2020 -ohjelmassa nimetyt suuret yhteiskunnalliset haasteet noudattavat Eurooppa 2020 -strategian linjauksia: 1 Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi Väestön ikääntyminen lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon varmistamiseksi on löydettävä parhaat lääketieteelliset ratkaisut. Lisäksi on parannettava ennaltaehkäisyä ja hoitoa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhoitoalalla ja tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja. Terveydenhoitojärjestelmien on oltava tehokkaita ja toimivia kaikkialla Euroopassa. On myös kehitettävä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset pystyvät säilyttämään aktiivisuutensa ja riippumattomuutensa. 10 11
2 Euroopan biotalouden haasteet: elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun ja sisävesien tutkimus Kuluttajien on tulevaisuudessakin saatava turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kulutuskäyttäytymisestä eikä elintarvikkeiden ja rehun tuotannosta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle ja koko ekosysteemille. Siksi elintarviketuotannon resurssitehokkuutta on parannettava. Euroopan tulisi siirtyä nopeasti kohti kestävää biotaloutta. Tavoitteena on kehittää muutoksiin hyvin sopeutuvia maa- ja metsätalousjärjestelmiä, jotka tuottavat riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita ja tukevat samalla elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Kestävän ja ympäristöystävällisen kalastuksen sekä kilpailukykyisen vesiviljelyn tulee toimia kasvun vauhdittajina. 4 Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne Eurooppa on sitoutunut hiilipäästöjensä huomattavaan vähentämiseen lähivuosien kuluessa. Liikennepäästöt (hiilidioksidi, typen oksidit ja rikin oksidit) ovat tässä keskeisessä asemassa. Kun liikenne on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista, se saastuttaa luontoa vähemmän. Ihmisten ja tavaroiden jatkuvaan ja tehokkaaseen yleiseurooppalaiseen kuljetukseen tarvitaan uutta multimodaalista liikenteen hallinta-, tiedotus- ja maksujärjestelmää. Tavoitteena on ympäristöystävällinen, resurssitehokas, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja yhteiskuntaa.. 5 Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 3 Turvallinen, puhdas ja tehokas energia Energialähteet ja kulutusmallit eurooppalaisessa teollisuudessa, liikenteessä ja kaupungeissa aiheuttavat merkittäviä ympäristöja ilmastonmuutosvaikutuksia. Niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhatessa Eurooppa tarvitsee luotettavan, kestävän ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän. Euroopan tulee lisätä rakentamisen ja teollisuuden energiatehokkuutta sekä ohjata ihmisiä energiatehokkaampaan kuluttamiseen. On kehitettävä uusia polttoaineita ja uusiutuvia energialähteitä. Teknologisten ratkaisuiden lisäksi on keskityttävä uusiin neuvonta-, rahoitus- ja kysynnänhallintapalveluihin. Nykyisten sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmien tulee olla tehokkaampia ja kestävämpiä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä noin 35 prosenttia sähköstä syötetään ja jaetaan hajautetuista ja keskitetyistä uusiutuvista energialähteistä. Ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi teollisuusmaiden on leikattava kasvihuonekaasupäästöjään murto-osaan nykyisestä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Euroopan luonnonvarat muodostavat pohjan sekä taloudelle että elämänlaadulle. Silti niitä käytetään jatkuvasti luonnon palautumiskykyä enemmän. On löydettävä nopeasti vaihtoehtoja uusiutumattomien raaka-aineiden käytölle, jotta saavutettaisiin tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan tarpeiden välille. Kattavat ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmät ovat välttämättömiä, jotta saataisiin näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavat pitkän aikavälin tiedot. 6 Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat Eurooppaa kohtaavia haasteita ovat ikääntyvä väestö, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat. On tunnistettava ja analysoitava muuttuvia demokraattisia käytänteitä ja odotuksia sekä tunnettava identiteettien, alueiden, uskontojen, kulttuurien tai arvojen historiallinen kehitys. 12 13
Digitaalisen kuilun kaventaminen sekä innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä edellyttävät yhteiseurooppalaista otetta. Kansalaisten osallisuus ja hyväksyntä on varmistettava, kun tuotetaan uusia ratkaisuja tai sosiaalisia innovaatioita. 7 Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Turvallisuuden ja vapauden takaaminen sekä luottamus niin demokraattisiin instituutioihin kuin muihin kansalaisiin ovat Euroopan vakauden edellytys. Monenlaisten turvallisuusuhkien kohtaamiseksi Euroopan unionin tulisi kehittää uusia ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista. Yhteentoimivat järjestelmät tehostavat kriisien ja katastrofien parempaa hallintaa. Tavoitteena on torjua rikollisuutta ja terrorismia sekä laitonta kauppaa, suojata kriittisiä infrastruktuureja, parantaa rajavalvontaa ja tietoverkkojen turvallisuutta unohtamatta yksityisyyden ja vapauden turvaamista. Euratom Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma (2014 2018) koskee ydinenergiaan (fuusio ja fissio) ja säteilysuojeluun liittyviä tutkimustoimia. Osaamisen ja osallistumisen laajentaminen EU:n jäsenmailla on vielä huomattavia eroja osallistumisen suhteen. Parlamentin ehdotuksesta Horisontti 2020:een on sisällytetty toimia, joilla aiempiin puiteohjelmiin vähemmän osallistuneet maat ja alueet saadaan tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen t&k-yhteistyöhön. Tiede yhteiskunnassa, yhteiskuntaa varten Osion tarkoituksena on tukea tutkitun tiedon ja hyödyllisten ratkaisuiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu lisäämällä vuoropuhelua tutkijoiden ja muiden kansalaisten sekä median välillä. Tavoitteena on myös lisätä tutkijanuran houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa, parantaa tutkimusmaailman tasa-arvoa ja mahdollistaa kansalaisten pääsy tieteellisen tiedon äärelle mm. tiedekeskusten ja avoimien tietokantojen avulla. Euratom-ohjelma: tukee ydinjärjestelmien turvallista käyttöä edistää ratkaisujen kehittämistä lopullisen ydinjätteen huoltoa varten tukee ydinalan osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä Euroopan unionin tasolla edistää säteilysuojelua etenee kohti fuusion energialähdekäytön demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita luo perustan tuleville fuusiovoimalaitoksille varmistaa yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käytön 14 15
Lisätietoa: www.tekes.fi/eu Syyskuu 2013 Paino: Markprint Oy Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Cake Oy Kuvat: istockphoto