Mikä kehitysmaantiede? 1. Maapallon kehittyneisyyserot ja niiden syyt. 2. Ihmisten elämä ja valinnat köyhyyden maailmassa. 3. Maailmankauppa ja Suomen osuus siinä. 4. Mitä seuraa globalisaatiosta? 5. Kehitysmaiden erilaiset ongelmat ja näiden suhteet toisiinsa. 6. Kehitysyhteistyö ja muut keinot alikehittyneiden alueiden auttamiseksi. 7. Alueiden kehitys Suomessa (jos ehditään).
Kurssin suorittaminen Kurssin arviointi 1. Perinteinen kurssikoe (60% arvosanasta) Kolme tehtävää, joista yksi apuvälineiden kanssa: 1) käsitteet, 2) teoriatehtävä ja 3) soveltava tehtävä (esim. diagrammin/kartogrammin laatiminen). Ei oppikirjaa. Kokeeseen opiskellaan kurssin muistiinpanot ja muutama verkkoartikkeli. 2. Elokuvatehtävät (25% arvosanasta) Tunneilla katsellaan dokumentteja ja ainakin yksi kokoillan elokuva. Näistä vähintään 4 analyysia. 3. Tietoisku (15% arvosanasta) Noin 15 minuutin mittainen suullinen esitys yksin tai parin kanssa.
Mitä on kehitys ja alikehitys? Rahaa ja sen puutetta! Alla alle 1.25 $ /vrk toimeen tulevat:
Mitä on kehitys ja alikehitys? Köyhyys Maailmanpankin mukaan: 1. Absoluuttinen köyhyys: ihmisen täytyy tulla toimeen alle 1 dollarilla päivässä (vuoden 1993 keskimääräiseen ostovoimaan suhteutettu $). 2. Kohtalainen köyhyys: alle 2 dollarilla päivässä. 3. Suhteellinen köyhyys: ihminen ei kykene osallistumaan oman yhteisönsä elämään täysimittaisesti (esim. Suomessa kännykkä ja talvitakki välttämättömiä eivät ehkä Keniassa) Yksi laskutapa kehittyneelle maalle: Suomessa alle 60% nettotulojen mediaanista tienaava on pienituloinen = noin 1200 euroa kuukaudessa.
Mitä on kehitys ja alikehitys? Mutta YK:n mukaan kehitys tarkoittaa myös: 1. ihmisoikeuksia, 2. turvallisuutta, 3. ravintoa ja vettä, 4. minimitoimeentuloa, 5. demokratiaa, 6. yksilönvapautta, 7. tasa-arvoa
Kehityksen mittareita: BKT (bruttokansantuote): valtiossa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteen laskettu arvo usein henkeä kohden. Huom: 1) ei mittaa hyvinvointia, lisääntyy aina kun raha liikkuu ihmiseltä toiselle, ei välttämättä kun hyvinvointi liikkuu, ja 2) ei ota huomioon vaurauden tasaisuutta. Esim. Suomessa 33 608 / asukas / vuosi (vuonna 2011). HDI (Human Development Index = inhimillisen kehityksen indeksi): 1. ostovoimaan suhteutettu BKT 2. odotettavissa oleva elinikä (= terveys) 3. lukutaito + toisen ja kolmannen asteen koulutuksen kesto Kaikille kolmelle sama painotus ja normitus välille 0-1
Missä? Mitä tummempi väri, sen parempi. Harmaat = ei tietoa (2013, 2. kvartiili).
Valtioittain (2015): Sija 24 (0.883) HDI Top-15 1. Norja (0.944) 2. Australia (0.935) 3. Sveitsi (0.930) 4. Tanska (0.923) 5. Hollanti (0.922) 6. Saksa (0.916) 7. Irlanti (0.916) 8. Yhdysvallat (0.915) 9. Kanada (0.913) 10. Uusi-Seelanti (0.913) 11. Singapore (0.912) 12. Hong Kong (0.910) 13. Liechstenstein (0.908) 14. Ruotsi (0.907) 15. Yhdistyneet kuning. (0.907) HDI Bottom-15 174. Etiopia (0.442) 175. Gambia (0.441) 176. Kongo dr. (0.433) 177. Liberia (0.430) 178. Guinea-Bissau (0.420) 179. Mali (0.419) 180. Mosambik (0.416) 181. Sierra Leone (0.413) 182. Guinea (0.411) 183. Burkina Faso (0.402) 184. Burundi (0.400) 185. Tsad (0.392) 186. Eritrea (0.391) 187. Keski-Afrikka (0.350) 188. Niger (0.348)
Voidaanko siis jakaa maailma kahtia, meihin muihin? Katsotaan mitä asiaa Hans Roslingilla oli jo vuonna 2006... http://www.ted.com/talks/hans_rosling_shows_the_best_stats_you_ve_ever_seen.html
No, onko BKT sittenkään niin huono? (Ruutukaappaus Gapminderista, www.bit.ly/1d4wsls)
Muita kehityksen mittareita ISEW (Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi): huomioidaan suuri määrä ihmisten kulutusta ja hyvinvointia lisääviä ja vähentäviä tekijöitä (mm. ympäristön tuhoutuminen). GPI (Aidon kehityksen mittari): korostaa ISEWiä enemmän ympäristöä.
Paljon käytetty valtioiden jako neljään ryhmään: I. LDC-maat (Least Developed Countries) - kehittymättömimmät, suuri osa Saharan eteläpuolen Afrikasta. Nykyisin 49. II. III. IV. Kriteerit: 1) BKT < 900$ / asukas / v., 2) alhainen HDI ja 3) taloudellinen haavoittuvuus (yksipuolinen tai pieni tuotanto). Keskituloiset maat: hitaasti kehittyviä kehitysmaita. NIC-maat (Newly Industrialized Country) erityisesti Itä-Aasiassa, muualla mm. Turkki, Etelä-Afrikka, Meksiko ja Brasilia. OECD-maat (Organisation for Economic Co-operation and Development). Talouden kehittämiseen pyrkivä hyvin voivien valtioiden järjestö. 30 jäsenmaata.
LDC-maat
NIC-maat
OECD-maat
TEHTÄVÄ. Alla oleva kartta antaa yhden konkreettisen esimerkin siitä miten maailma on jakaantunut varakkaaseen pohjoiseen ja rutiköyhään etelään (oikeammin päiväntasaajan seutuun). Heitä lähistön ihmisten kanssa ilmaan (ja sieltä paperille) ajatuksia siitä 1) onko asialle syytä tehdä jotain ja miksi, ja 2) mitä asialle voitaisiin tehdä ja miten? Kurssin lopuksi: 3) onko käsityksesi kysymyksistä muuttunut kurssin aikana?
Ruutukaappaus Gapminderista (BKT) (www.bit.ly/17pl0pr)
ja sama HDI (www.bit.ly/1ft75wo)