ABI-PÄIVÄT 13. 14.11.2013 Historiatieteet -yliopistonlehtorit Matti Enbuske (historian oppiaine) Erkki Urpilainen (aate- ja oppihistoria) -Tiiman (historian opiskelijoiden ainejärjestö) opiskelijoita
Historian opiskelussa pääaineena voi olla: aate- ja oppihistoria tai historia Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laaja-alaisuus ja monipuolisuus
Historian opiskelun tavoite Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten
Historiatieteiden tutkimuksen painoaloja ovat: Arktisen ja Baltian alueen historia Mielikuvat, kulttuurinen vuorovaikutus ja historian kerroksellisuus Tiede ja yhteiskunta Terveyden ja sairauksien historia Informaatio- ja kommunikaatioteknologian historia Ihminen ja ympäristö
Aate- ja oppihistoriassa Tutkitaan menneisyyden ihmisten uskomuksia, toiveita ja pelkoja sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja sen toiminnot Myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja -ismit kuuluvat aatehistorian työkenttään Selvitetään, miten käsitys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttunut (tieteenhistoria)
Sivuaineiden valikoima on laaja Seuraavat sivuaineet ovat osa historiatieteitä: -Antiikin kielet ja kulttuuri -Filosofia -Elämänkatsomustieto -Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot -Japani-opinnot -Taidehistoria -Tulevaisuudentutkimus [Valtio-oppi] Näiden lisäksi on valittavana PALJON sivuaineita
Historiatieteiden henkilökunta 3 professoria 11 yliopistonlehtoria [1 toimistosihteeri ] tutkijoita, tohtorikoulutettavia sekä avustavaa tutkimus- ja toimistohenkilöstöä n. 15 henkeä
Yhteystiedot Historiatieteet PL 1000 90014 OULUN YLIOPISTO Oppiaineiden esittely http://www.oulu.fi/historia http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria Abi-info (mm. nämä diat) http://www.oulu.fi/historia/node/1352
Opintojen yhteydessä käytettäviä termejä Opinnot jakautuvat kolmeen osaan: - perus- (approbatur) - aine- (cum laude approbatur) ja - syventäviin (laudatur) opintoihin -Aineopinnoissa on tehtävä kandidaatintutkielma -Syventävissä opinnoissa tehdään pro gradu -tutkielma
Opiskeleminen ja opintopiste? Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, erilaisista seminaareista, lukupiireistä ja harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä Opintojen laajuudet määritellään opintopisteinä
Aate-oppihistoriaa ja historiaa opiskelemalla Suoritetaan: 1. HuK-tutkinto - humanististen tieteiden kandidaatintutkinto - 180 op (josta pääaineen perus- ja aineopinnot 70 op) - Laskennallinen kesto 3 lukuvuotta 2. FM-tutkinto - filosofian maisterin tutkinto - 120 op (josta pääaineen syventävät opinnot 80 op) - Kesto 2 lukuvuotta
Lukiossa jo kannattaa muistaa Yliopistossa historian opiskelussakin tarvitaan kielitaitoa -Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, so. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä Englantia tarvitaan Ruotsia tarvitaan! Äidinkieltä tarvitaan Myös saksaa, venäjää, latinaa jne.
Pääaineen opintojen sisältö AATE- JA OPPIHISTORIA historian perusopinnot 25 op aate- ja oppihistorian aineopinnot 45 op aate- ja oppihistorian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op) HISTORIA historian perusopinnot 25 op historian aineopinnot 45 op historian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op)
Valintaperusteista Puolet opiskelijoista valitaan yhteispistemäärän perusteella Yo-todistuksesta lasketaan neljä arvosanaa seuraavasti: - historian ainereaali kaksinkertaisena - äidinkieli - ja muista (ei kuitenkaan ainereaali) paras arvosana Puolet opiskelijoista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella Jos ei tule valituksi ensin yhteispistevalinnassa, hakija osallistuu automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan. Max. 30 pistettä Näiden arvosanat lasketaan yhteen ja kerrotaan 0,75 = maks. 30 pist. + valintakokeen pisteet = max 30 pistettä. Yhteensä max. 60 pistettä.
Valintakokeen arvostelusta Aate- ja oppihistoria Kolme kysymystä: kaksi esseekysymystä, joista voi saada 0 10 pistettä kummastakin, ja lisäksi on käsitteiden sekä aineistojen analysointikysymys, josta voi saada 0 10, ts. koko kokeesta 0 30 pistettä Historia Valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon. Kummastakin tehtävästä voi saada 0 15 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä
Valintakoevaatimukset 2013 Aate- ja oppihistoria Kirjallista koetta varten luetaan seuraava teos: Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010. Jokaisesta vastauksesta voi saada 0 10 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä. Historia Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastataan historian pakollisten kurssien sisältöjen perusteella laadittuihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0 15 pistettä, ts. koko kokeesta 0 30 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.
Aate- ja oppihistorian valintakoe 2013 1. Kopernikus, Brahe ja Kepler uuden maailmankuvan luojina (0-10 pistettä) 2. Selvitä pääpiirteissaan Newtonin fysiikka, optiikka sekä uskonnolliset käsitykset (0-10 pistettä) 3. Vastaa lyhyesti, 2-3 virkkeellä (0-2 pistettä / kohta, yhteensä 0-10 pistettä) a. Heliostaattinen verrattuna heliosentrinen? b. Ovistit ja animalkulistit? c. Mitä Leibniz tarkoitti moittiessaan Newtonin jumalaa huonoksi kellosepäksi? d. Minkä ominaisuuden varaan Linnén kasviluokitus perustui? e. William Harveyn keskeinen anti tieteen historialle?
Historian valintakoe 2013 1. Millaista oli elämä keskiaikaisessa kaupungissa? Pohdi vastauksessasi, miten keskiaikainen kaupunki fyysisenä ympäristönä ilmentää ajan yhteiskuntarakennetta ja millainen oli keskiajalla kaupungissa asuneen ihmisen maailmankuva? Esimerkki: iimakuva Carcassonen kaupungista.
Historian valintakoe 2013 2. Vertaa Suomen ja Englannin teollistumista 1700-luvun lopulta 1800-luvun loppuun. Voit käyttää apuna oheisia kuvia ja taulukkoa. Englanti v. 1814 Englanti v. 1835 Suomi 1880-luku Kaupunkiväestön osuus koko väestöstä Suomessa ja Englannissa v. 1800 1900. Suomi Englanti 1800 6 % 33 % 1850 6 % 54 % 1900 13 % 87 %
Valintakokeet 2013 Huom! Kaikkien on osallistuttava valintakokeeseen ilman eri kutsua Sisäänotto: Aate- ja oppihistoria 14 Historia 28 Valintakokeet: Aate- ja oppihistoria 21.5.2014 klo 9-12, sali L6 Historia 20.5.2014 klo 9-12, Sali L1 Vanhoja pääsykoekysymyksiä: http://www.oulu.fi/historia/node/1846
Tilastotietoa valinnasta 2010-13 Hakeneita Pääsykokeissa Valittu 2010 319 178 28 2013 430 246 28 Historia
Tilastotietoa valinnasta 2010-13 Hakeneita Pääsykokeissa Valittu 2010 156 54 14 2013 168 95 14 Aate- ja oppihistoria
PISTERAJAT 2011 AATE- JA OPPIHISTORIA yhteispisteet 40,50/60 (v. 2010 oli 44,00/60) valintakoe 10,50/30 (v. 2010 oli 14,25/30) HISTORIA yhteispisteet 45.50/60 (v. 2010 oli 42,75/60) valintakoe 19,50/30 (v. 2010 oli 17,36/30)
HAKULOMAKKEET JA VALINTAOPPAAT Yliopistojen yhteishaku alkaa 3.3.2014 ja päättyy huhtikuun alussa 1.4.2014 Yhteishaussa mukana olevat koulutukset ovat nähtävissä Koulutushaussa (www.yliopistohaku.fi) 2.12.2013 alkaen. Opiskelijavalintatietoa: http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/opiskelijavalinta
MIHIN AMMATTIIN? Historian opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, tiedotusalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä. Aineenopettaja (v. 2012 kiintiö on 12 opiskelijaa) ja muu opetustoimi Arkisto Kirjastoala Kulttuuritoimi Viestintä Julkishallinto Museoala Toimittaja
JOITAKIN ESIMERKKEJÄ TYÖLLISTYMISESTÄ! Opettajat Arkistoala Museot Yritysten kouluttajia ja konsultteja Kulttuurijohtajia Suunnittelijatehtäviä eri koulutusaloilla Poliittiset tehtävät (esim. kansanedustajien avustajia Viestintäalan tehtävät Mainostoimistot Suomen suurlähetystöt Kirkon ja seurakuntien tehtävät (esim. viestintä) Kuntasektori, esim. kunnanjohtajia Valtionhallinto Järjestöt Maakuntahallinto Toimittajat (lehdistö, eri viestimet) Kulttuurintuottajat EU-tehtävät Peliala Tieteellinen tutkimustyö
Lukeminen kannattaa aina. Historian lukeminen varsinkin. TERVETULOA OPISKELEMAAN HISTORIAA!