ABEILLE TIETOA Historiatieteet. -Historian oppiaine. -Aate- ja oppihistorian oppiaine

Transkriptio

1 ABEILLE TIETOA 2015 Historiatieteet -Historian oppiaine -Aate- ja oppihistorian oppiaine

2 Historian opiskelussa pääaineena voi olla: aate- ja oppihistoria tai historia Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laaja-alaisuus ja monipuolisuus

3 Historian opiskelun tavoite Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten

4 Historiatieteiden tutkimuksen painoaloja ovat: Arktisen ja Baltian alueen historia Mielikuvat, kulttuurinen vuorovaikutus ja historian kerroksellisuus Tiede ja yhteiskunta Terveyden ja sairauksien historia Informaatio- ja kommunikaatioteknologian historia Ihminen ja ympäristö

5 Sivuaineiden valikoima on laaja Seuraavat sivuaineet ovat osa historiatieteitä: -Antiikin kielet ja kulttuuri -Filosofia -Elämänkatsomustieto -Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot -Japani-opinnot -Taidehistoria -Tulevaisuudentutkimus [Valtio-oppi] Näiden lisäksi on valittavana PALJON sivuaineita

6 Historiatieteiden henkilökunta 3 professoria 11 yliopistonlehtoria tutkijoita, tohtorikoulutettavia sekä avustavaa tutkimus- ja toimistohenkilöstöä n. 15 henkeä

7 Yhteystiedot Historiatieteet PL OULUN YLIOPISTO Oppiaineiden esittely Abi-infoa (Hae opiskelijaksi):

8 Opintojen yhteydessä käytettäviä termejä Opinnot jakautuvat kolmeen osaan: - perus- (approbatur) - aine- (cum laude approbatur) ja - syventäviin (laudatur) opintoihin -Aineopinnoissa on tehtävä kandidaatintutkielma -Syventävissä opinnoissa tehdään pro gradu tutkielma -Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto -Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto (maisteriopinnot)

9 Opiskeleminen ja opintopiste? Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, erilaisista seminaareista, lukupiireistä ja harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä Opintojen laajuudet määritellään opintopisteinä

10 Aate-oppihistoriaa ja historiaa opiskelemalla Suoritetaan: 1. HuK-tutkinto - humanististen tieteiden kandidaatintutkinto op (josta pääaineen perus- ja aineopinnot 70 op) - Laskennallinen kesto 3 lukuvuotta 2. FM-tutkinto - filosofian maisterin tutkinto op (josta pääaineen syventävät opinnot 80 op) - Kesto 2 lukuvuotta

11 Lukiossa jo kannattaa muistaa Yliopistossa historian opiskelussakin tarvitaan kielitaitoa -Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, ts. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä Englantia tarvitaan Ruotsia tarvitaan! Äidinkieltä tarvitaan Myös saksaa, venäjää, latinaa jne.

12 Pääaineen opintojen sisältö AATE- JA OPPIHISTORIA_ historian perusopinnot 25 op aate- ja oppihistorian aineopinnot 45 op aate- ja oppihistorian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op) HISTORIA historian perusopinnot 25 op historian aineopinnot 45 op historian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op)

13 Historian oppiaineen opinnäytetöitä Yhdysvaltojen eteläosavaltioiden yläluokan naisten sisällissodan ( ) aikainen elämä, suhtautuminen sotaan ja sen henkiset vaikutukset 'JUMALAN VIHOLLISET''. Muslimikuvaus kolmannen ristiretken ( ) silminnäkijälähteissä ''Edessä tuntematon tulevaisuus'': Vienan pakolaisten vaiheet vuosina Suuria sanoja, pieniä tekoja : YK:n rooli kansainvälisessä politiikassa turvallisuusneuvoston Korean sotaa käsittelevien kokousten perusteella. Roomalaisten gallialaiskuva tasavallan ajan lopulla ja varhaisella keisariajalla HIBAKUSHA AHTAALLA. Nakazawa Keijin Hadashi no Gen -sarjakuvan välittämä kuva Hiroshiman atomipommin uhreista ja näiden sortajista. Sydänkohtausvaalit: SMP:n vuoden 1970 vaaliretoriikka ja oululaislehtien suhtautuminen nousevaan populistipuolueeseen

14 Valintaperusteista Puolet opiskelijoista valitaan yhteispistemäärän perusteella Yo-todistuksesta lasketaan neljä arvosanaa seuraavasti: - historian ainereaali kaksinkertaisena - äidinkieli - ja muista (ei kuitenkaan ainereaali) paras arvosana Puolet opiskelijoista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella Jos ei tule valituksi ensin yhteispistevalinnassa, hakija osallistuu automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan. Max. 30 pistettä Näiden arvosanat lasketaan yhteen ja kerrotaan 0,75 = maks. 30 pist. + valintakokeen pisteet = max 30 pistettä. Yhteensä max. 60 pistettä.

15 Valintakokeen arvostelusta Historia Valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon. Kummastakin tehtävästä voi saada 0 15 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä

16 Valintakoevaatimukset 2015 Historia Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastataan historian pakollisten kurssien sisältöjen perusteella laadittuihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0 15 pistettä, ts. koko kokeesta 0 30 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

17 Historian valintakoe Millaista oli elämä keskiaikaisessa kaupungissa? Pohdi vastauksessasi, miten keskiaikainen kaupunki fyysisenä ympäristönä ilmentää ajan yhteiskuntarakennetta ja millainen oli keskiajalla kaupungissa asuneen ihmisen maailmankuva? Esimerkki: iimakuva Carcassonen kaupungista.

18 Historian valintakoe Vertaa Suomen ja Englannin teollistumista 1700-luvun lopulta 1800-luvun loppuun. Voit käyttää apuna oheisia kuvia ja taulukkoa. Englanti v Englanti v Suomi 1880-luku Kaupunkiväestön osuus koko väestöstä Suomessa ja Englannissa v Suomi Englanti % 33 % % 54 % % 87 %

19 Valintakokeet 2015 Huom! Kaikkien on osallistuttava valintakokeeseen ilman eri kutsua Sisäänotto: Aate- ja oppihistoria 14 Historia 28 Valintakokeet: Aate- ja oppihistoria Historia klo 9-12, sali L klo 9-12, sali L1 Vanhoja pääsykoekysymyksiä:

20 Tilastotietoa valinnasta Hakeneita Pääsykokeissa Valittu Historia

21 Tilastotietoa valinnasta Hakeneita Pääsykokeissa Valittu Aate- ja oppihistoria

22 PISTERAJAT 2014 AATE- JA OPPIHISTORIA yhteispisteet 34,25/60 (v oli 44,00/60) valintakoe 15/30 (v oli 14,25/30) HISTORIA yhteispisteet 38/60 (v oli 42,75/60) valintakoe 14,50/30 (v oli 17,36/30)

23 HAKULOMAKKEET JA VALINTAOPPAAT Yliopistojen yhteishaun hakuaika syksyllä 2015 alkaviin opintoihin on Yhteishaussa mukana olevat koulutukset ovat nähtävissä Koulutushaussa ( Opiskelijavalintatietoa:

24 MIHIN AMMATTIIN? Historian opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin (johto)tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, viestintäalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä. Aineenopettaja (kiintiö on 12 opiskelijaa) ja muu opetustoimi Arkisto- ja tietohallinto Kirjastoala Kulttuuritoimi Viestintä Julkishallinto Museoala Toimittaja

25 JOITAKIN ESIMERKKEJÄ TYÖLLISTYMISESTÄ! Opettajat Arkistoala Museot Yritysten kouluttajia ja konsultteja Kulttuurijohtajia Suunnittelijatehtäviä eri koulutusaloilla Poliittiset tehtävät (esim. kansanedustajien avustajia Viestintäalan tehtävät Mainostoimistot Suomen suurlähetystöt Kirkon ja seurakuntien tehtävät (esim. viestintä) Kuntasektori, esim. kunnanjohtajia Valtionhallinto Järjestöt Maakuntahallinto Toimittajat (lehdistö, eri viestimet) Kulttuurintuottajat EU-tehtävät Peliala Tieteellinen tutkimustyö

26 Lukeminen kannattaa aina. Historian lukeminen varsinkin. TERVETULOA OPISKELEMAAN HISTORIAA!

27 AATE- JA OPPIHISTORIA Abipäivät, Oulun yliopisto, Maija Kallinen

28 Mitä se oikein on?! Suomen ainoa! Poliittisten ja uskonnollisten aatteiden, ismien historiaa Tieteellisen ajattelun historiaa Tieteen ja teknologian JA yhteiskunnan vuorovaikutuksen historiaa Marie Curie (os. Sklodowska) Buffalon yliopiston mitalissa.

29 Esimerkkejä opinnäytetöiden aiheista Tieteen hyödystä sodankäynnissä Voiko elämä voittaa ja millä ehdoilla? Pentti Linkolan ajattelu Seksuaalimoraalin murros Englannissa 1700-luvun lopulla V.A. Koskenniemen näkemys Mussolinin Italiasta Knut Rasmussenin Grönlannin retki Lääketieteellinen kirjoittelu masennuksesta luvuilla Lapsipsykopaatit suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa Lobotomian historia Suomessa Astrologisen sääennustamisen historiaa luvuilla

30 Kuinka meille päästään? Yhteishaku: Valintakoe: klo 9-12 salissa L6. Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010/ 2013 Valintakokeessa on kaksi esseetehtävää ja yksi useampiosainen määrittelytehtävä. Jokaisesta vastauksesta voi saada 0 10 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä. asiatiedon hallinta kyky asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta taito esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti Puolet sisään todistuspisteillä, puolet pääsykokeella

31 Aate- ja oppihistorian valintakoe 2014 Pääsykoekirjana oli Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010 tai uudempi painos. 1. Maailmankaikkeuden rakenne tähtitieteilijöiden ongelmana (0-10 pistettä) 2. Yliopistot ja akatemiat luvuilla (0-10 pistettä) 3. Selosta lyhyesti 2-3 virkkeellä (0-2 pistettä / kohta, yhteensä 0-10 pistettä) a. Vapaat tiedonalat b. Hermeettinen tieto c. Mekanistinen maailmankuva d. Giordano Bruno e. Ovistit ja animalkulistit

32 Mitä sitten isona? Opettaja Toimittaja, muut viestintäalan työt Sisällöntuottaja Järjestötoimintaan liittyvät työt Hallintotehtävät Tutkija

33 Löydä meidät! ria/ / /?fref=nf Oppiaineen esitteet löydät tämän sivun alareunasta linkkeinä: ria/node/1301

34 Tervetuloa! Pääsykokeessa nähdään!