Historiatieteet. Yliopistonlehtori Matti Enbuske (historian oppiaine) Professori Petteri Pietikäinen (aate- ja oppihistoria)

Transkriptio

1 Historiatieteet Yliopistonlehtori Matti Enbuske (historian oppiaine) Professori Petteri Pietikäinen (aate- ja oppihistoria)

2 aate- ja oppihistoria tai historia Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laajuus ja monipuolisuus.

3 Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa. Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten.

4 asutushistoria etnisten suhteiden historia informaatio- ja kommunikaatioteknologian historia julkisen keskustelun historian kansainvälisten suhteiden historia kirkkohistoria koulutuksen historia kulttuurisen vuorovaikutuksen historia maataloushistoria mielikuvien historia poliittinen historia sotahistoria sukupuolihistoria taloushistorian väestö- ja sosiaalihistoria

5 tutkitaan menneisyyden ihmisten uskomuksia, toiveita ja pelkoja sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja sen toiminnot. Myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja -ismit kuuluvat aatehistorian työkenttään. selvitetään, miten käsitys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttunut (tieteenhistoria)

6 Seuraavat sivuaineet ovat osa historiatieteitä: Antiikin kielet ja kulttuuri Filosofia Elämänkatsomustieto Itä-Kaakkois-Aasian opinnot Japani-opinnot Taidehistoria Tulevaisuudentutkimus Valtio-oppi Näiden lisäksi on valittavana PALJON sivuaineita

7 3 professoria 11 yliopistonlehtoria ja yo-opettajaa 1 toimistosihteeri tutkijoita sekä avustavaa tutkimus- ja toimistohenkilöstöä n. 15 henkeä

8 Historiatieteet PL OULUN YLIOPISTO puh Oppiaineiden esittely Abi-info (mm. nämä diat)

9 Opinnot jakautuvat kolmeen osaan: - perus- (approbatur) - aine- (cum laude approbatur) ja - syventäviin (laudatur) opintoihin. Lisäksi on tehtävä pro gradu -tutkielma.

10 Opintojen laajuudet määritellään opintopisteinä: 1 op=6 7 sivun essee 2 op=24 tunnin luento 3 op=80 tuntia työtä tai sivua vieraskielistä tieteellistä tekstiä tai sivua suomenkielistä tieteellistä tekstiä Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, erilaisista seminaareista ja harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä.

11 Suoritetaan 1. HuK-tutkinto - humanististen tieteiden kandidaatintutkinto op (josta pääaineen perus- ja aineopinnot 70 op) - Laskennallinen kesto 3 lukuvuotta 2. FM-tutkinto - filosofian maisterin tutkinto op (josta pääaineen syventävät opinnot 80 op) - Kesto 2 lukuvuotta

12 Yliopistossa historian opiskelussakin kielitaitoa tarvitaan. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, so. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä. Englantia tarvitaan Ruotsia tarvitaan! Äidinkieltä tarvitaan

13 AATE- JA OPPIHISTORIA historian perusopinnot 25 op aate- ja oppihistorian aineopinnot 45 op aate- ja oppihistorian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op) HISTORIA historian perusopinnot 25 op historian aineopinnot 45 op historian syventävät opinnot (40 op) + pro gradu - tutkielma (40 op)

14 Puolet opiskelijoista valitaan yhteispistemäärän perusteella. Yo-todistuksesta lasketaan neljä arvosanaa seuraavasti: - historian ainereaali kaksinkertaisena - äidinkieli Puolet opiskelijoista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Jos ei tule valituksi ensin yhteispistevalinnassa, hakija osallistuu automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan. Max. 30 pistettä - ja muista (ei kuitenkaan ainereaali) paras arvosana. Näiden arvosanat lasketaan yhteen ja kerrotaan 0,75 = maks. 30 pist. + valintakokeen pisteet = max 30 pistettä. Yhteensä max. 60 pistettä.

15 A. Aate- ja oppihistoria Kolme kysymystä: kaksi esseekysymystä, joista voi saada 0 10 pistettä kummastakin ja asiatietojen, lisäksi on käsitteiden sekä aineistojen analysointikysymys, josta voi saada 0 10, ts. koko kokeesta 0 30 pistettä B. Historia Valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon. Kummastakin tehtävästä voi saada 0 15 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä

16 Aate- ja oppihistoria Kirjallista koetta varten luetaan seuraava teos: Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino Jokaisesta vastauksesta voi saada 0 10 pistettä ja koko kokeesta 0 30 pistettä. Historia Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastataan historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0 15 pistettä, ts. koko kokeesta 0 30 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

17 1. Galileo Galilei (0 10 pistettä) 2. Mekanistinen filosofia (0 10 pistettä) 3. Kuvaile lyhyesti (n. 5 lausetta) seuraavia käsitteitä tai asioita (0 2-pistettä / kohta, yhteensä 0 10 pistettä) (a) Royal Society (b) Descartesin pyörteet (c) preformaatioteoria (d) mikrokosmos ja makrokosmos (e) universaalin kielen idea

18 -Pääsykoekirjana oli Donald E. Hughes, Maailman ympäristöhistoria 1) Esseekysymys (0 20): Ihmisen ja luonnon välinen suhde maatalouden kehittymisestä teolliseen vallankumoukseen 2) Asiatietojen, käsitteiden ja aineistojen analysointitehtävä: kolme kysymystä, yhteensä 0 10 pistettä). 2a Aineiston kirjoittaja on 200-luvulla eaa. elänyt kiinalainen Hsüntse. Arvioi kirjoittajaa suhteuttamalla hänen tekstinsä oman aikansa kulttuuriin ja ympäristöajatteluun. Missä määrin ja millä perusteilla kirjoittaja edustaa omassa ajassaan ja kulttuurissaan tyypillistä tai epätyypillistä ajattelua? (0 3 pistettä) 2b Aineiston kirjoittaja on 1700-luvun jälkipuolella elänyt saksalainen J. G. Herder. Arvioi kirjoittajaa suhteuttamalla hänen tekstinsä oman aikansa kulttuuriin ja ympäristöajatteluun. Missä määrin ja millä perusteilla kirjoittaja edustaa omassa ajassaan ja kulttuurissaan tyypillistä tai epätyypillistä ajattelua? (0 3 pistettä) 2c Arvioitavana on kaksi maailmankarttaa. Ylempi esittää sitä, kuinka paljon biomassaa kukin alue pystyy luonnonolosuhteidensa puolesta tuottamaan pinta-alayksikköä kohden. Mitä tummempi väri, sitä suurempi tuotantopotentiaali. Alempi kartta kuvaa maailman väestön määrää ja asukastiheyttä. Mitä tummempi väri, sitä suurempi määrä/tiheys. Analysoi, miten ja miksi nämä kaksi karttaa vastaavat tai eivät vastaa toisiaan; huomioi nykytilanteen lisäksi myös historiallinen kehitys. (0 4 pistettä)

19 Huom. Kaikkien on osallistuttava valintakokeeseen ilman eri kutsua Sisäänotto: Aate- ja oppihistoria 14 Historia 28 Valintakokeet: Aate- ja oppihistoria klo 13 16, sali L4 Historia klo 9 12, sali L1.

20 AATE- JA OPPIHISTORIA hakemukset 111 (v oli 154) valintakokeeseen osallistuneet 34 (v oli 97) sisäänotto 14 HISTORIA hakemukset 342 (v oli 319) valintakokeeseen osallistuneet 178 (v oli 178) sisäänotto 28

21 AATE- JA OPPIHISTORIA yhteispisteet 40,50/60 (v oli 44,00/60) valintakoe 10,50/30 (v oli 14,25/30) HISTORIA yhteispisteet 42.75/60 (v oli 42,75/60) valintakoe 19,50/30 (v oli 17,36/30)

22 Yliopistojen yhteishaku alkaa ja päättyy huhtikuun alussa Sähköinen hakulomake täytetään osoitteessa: Lomakkeen voi myös tilata osoitteesta: Opetushallituksen yliopistohaun neuvonta PL Helsinki p: s-posti: Opiskelijavalintatietoa: Vanhoja valintakoekysymyksiä:

23 Historian opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, tiedotusalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä. Aineenopettaja (v kiintiö on 12 opiskelijaa) ja muu opetustoimi Arkisto Kirjastoala Kulttuuritoimi Viestintä Julkishallinto Museoala Toimittaja

24 Arffman. Consulting oy, kouluttaja (Suomen ja Skandinavian historia) Helsingin kaupunki, kulttuurijohtaja (Yleinen historia) Helsingin kauppakorkeakoulu/kansainvälinen keskus, suunnittelija, (yleinen historia) Eduskunta, kansanedustajan avustaja (Yleinen historia ja Suomen ja Skandinavian historia ) Javerder Oy, viestintäpäällikkö (Suomen ja Skandinavian historia) Quadriceps Oy, mainostoimiston johtaja, (yleinen historia) Suomen suurlähetystö/tel Aviv, kulttuuriattashea (Yleinen historia) Kirkon tiedotuskeskus, tiedottaja (Yleinen historia) Pielaveden kunta, kunnanjohtaja (Yleinen historia) Pyhännän kunta, kunnanjohtaja SPR, projektipäällikkö ((Suomen ja Skandinavian historia) Kuulonhuoltoliitto ry, Järjestösihteeri (Suomen ja Skandinavian historia) Stakes/Päihdetyö-ryhmä, Suunnittelija (Suomen ja Skandinavian historia) Pohjois-Pohjanmaan liitto/aluekehitys, Projektikoordinaattori (Suomen ja Skandinavian historia) WSOY/Suurteokset, tietosanakirjat, toimituspäällikkö (Yleinen historia) Keminmaan kunta/keminmaan lukio, Lukion lehtori (Suomen ja Skandinavian historia) Pohjois-Suomen paikallisuutiset/iijokiseutu, toimitussihteeri (Suomen ja Skandinavian historia) Suomen Urheilumuseosäätiö, Suomen Urheilumuseo, intendentti (Suomen historia) Kiiminkijoen opisto/kulttuurituotanto, kulttuurituottaja (yleinen historia) Lapin yliopisto/opetuksen kehittämispalvelut, suunnittelija (Aate- ja oppihistoria) Oulun yliopisto, eu-koordinaattori (Aate- ja oppihistoria) Seinäjoen amk, tuntiopettaja (Aate- ja oppihistoria) Oulun seudun amk, koulutussuunnitteliia (Yleinen historia) Finnvera Oyj, arkistonhoitaja (Yleinen historia)

25