Kati Salo (FM) 2006-04-05. Osteologinen raportti Rauma Hevossuonmäki Kreetta Lesell 2005 KM36694



Samankaltaiset tiedostot
Osteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004

Kati Salo Osteologinen analyysi Kirkkonummi Tolsa Kreetta Lesell 2006 KM36454

Kati Salo Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM Eeva Raike 2003

Osteologinen raportti Muurla Sahanummi/ Johanna Seppä 2005 I<M 35324

HONKAJOKI HIETARANTA KM 37114

e luu): 9 Teleostei (luukalat) Kokemäki Käräjämäki KM 32705/ J Taivainen 2001 Homo sapiens (ihminen) Ursus arctos (karhu)

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA

Osteologinen analyysi. Isokyrö Pukkila KM 7729

Röntgenkuvan nro: RÖ 3304

Kotkan Kyminlinnan kaivaus Päivi Hakanpää 2006 KM Osteologinen raportti Kati Salo 2007

Osteologinen analyysi Salo (Halikko) Rikala KM 12690, ja Jorma Leppäaho , 1953

Tallbacka 1B Sipoo 2014 KM 40568

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen

LAIHIA MUJANV AINIO OSTEOLOGINEN ANALYYSIRAUTAKAUTISTEN HAUTOJEN LUISTA. FM Katariina Nurminen. KM 10621, KM ja KM 11080

Haminan kortteli 23 (KM ) Koekaivaus Andreas Koivisto Arkeologisen luuaineiston analyysi

Kotka Kotkansaari Osteologinen analyysi. FM Hanna Kivikero Kymenlaakson museo

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY OSTEOLOGINEN RAPORTTI Hanna Kivikero Helsingin yliopisto Arkeologian oppiaine

Hela-788 : 1485±65. CalBC/CalAD 200CalAD 400CalAD 600CalAD 800CalAD 1000CalAD Calibrated date

OSTEOLOGINEN RAPORTTI

Espoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä


PIRKKALA TURSIANNOTKO. (2012 ja 2013) LUURAPORTTI KM 39258, 39785

Osteologinen analyysi Perho, Möttönen, Kalmusaari 2009 TYA867 Juha Ruohonen

OSTEOLOGINEN RAPORITI PIRKKALAN TURSIANNOTKON VUODEN 2012 KAIVAUSTEN LUUAINEISTOSTA (KM 39258)

Vantaa Mårtensby Lillas (KM 39163). Osteologinen analyysi vuoden 2012 luuaineistosta.

Pyhtää Kapulasuo Kivikautisen kohteen koekaivaus valtatie 7:n levähdyspaikalla Kreetta Lesell 2010

KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KIRSI LUOTO JANAKKALA NIEMENPÄÄN HAMPPULA KERTOMUS KOEKAIVAUKSESTA

Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo

PARAINEN Seili Kirkkoniemi

2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108

Isokyrö Orismala Levänluhta. Arkeologisen eläinluuaineiston analyysi

Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue Kati Salo

KOTKA. Peippola 1 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Taisto Karjalainen 2007

VANTAA BRUNABERGET 2012 KM OSTEOLOGINEN ANALYYSI KIVIKAUTISEN ASUINPAIKAN KAIVAUKSEN LUISTA

Osteologinen analyysi Tuuloksen kirkko, Hämeenlinna 2013

Oulu, Otto Karhin puisto, Kivisydän Eläinosteologinen raportti

Tallimäenkenttä Turku 2016

Kati Salo Osteologinen analyysi Pyhäranta Keskikuokkamaa KM Kreetta Lesell 2008

1 KVARTSI-ISKOS, 1 kpl, 0,5 g Vaaleanharmaata, hiukan rakeista kvartsia. Mitat: 13 x 10 x 4 mm. X=201,48, Y=101,84, Z=79,18 (Tid.

T U T K I M U S R A P O R T T I RUOKOLAHTI. Torsanpää. Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen koekaivaus AKDG 5193:7

Osteologinen analyysi Porvoo, Porvoon kirkko 2007 Kati Salo

Kauttuan vanhan kylän tutkimukset vuonna 2013.

LAPPI HUILU 2. Varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus Eeva Raike 2004 MUSEOVIRASTO

KILPISJÄRVI JUOVVAGIELAS (KME-11) OSTEOLOGINEN RAPORTTI. Anna-Kaisa Salmi 2012

Savonlinna Metsäkonttorinkuja Historiallisen ajan hautapaikan osteologinen analyysi 2019

Porvoon kirkkomaa 2017

Vihti Höytiönnummi kiviröykkiön arkeologinen kaivaus 2013

Kati Salo Osteologinen analyysi Laitila vainionmäki KM Kirsi Luoto 2004

ENONTEKIÖN NÄKKÄLÄ Tutkimuskertomus seitakohteen arkeologisista kaivauksista

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta

D moottoritien keskilinja D tiealueen raja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

PIRKKALA TURSIANNOTKO

HARJAVALTA TORTTILA SIEVARINTIE. Kertomus kivikautisen asuinpaikan koekaivauksesta. Eeva-Liisa Schulz

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

JOENSUU (ENO) KAISKUNSÄRKKÄ 1

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Luetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.

PADASJOKI LEIRINTÄALUE


TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Jousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Lappeenranta, Lappeen kirkko

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

KALOJEN. iänmääritys

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

T U T K I M U S R A P O R T T I. TAMMELA Lepokallio. Rautakautisen hautapaikan arkeologinen kaivaus AKDG 4664:3

SUOMENN~A:-;:~~===~,... RJ<EOLoC;INEN SE

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Honkajoki Hietala-Hietaranta mesoliittisen asuinpaikan koekaivaus Esa Hertell 2007

1 Saviastian paloja 4kpl Kylkipaloja, toinen pinta lohjennut. Yhdessä palassa kevyttä naarumutusta tai viivapainannetta. Karkea kvartsisekoite.

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Tammela Kukkuramäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Venesillan vesihuoltohankkeen kohdalla Kreetta Lesell 2010

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Väärä käsittely aiheuttaa kalalle vakavia vammoja Teksti: Teemu Koski. Artikkeli on aiemmin julkaistu Kalastus-lehden (Krook Media) numerossa 1/2017.

Porvoo Keskon tontti Markus Hiekkanen 1985

Bensiinimoottoria vastaava teho, puolet hiljaisempi käyntiääni. Käyttöolosuhteissa tehtyjen testien raportti, julkaisija Bosch Lawn and Garden Limited

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

IISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS

Ensimmäisen kerran Suomen arkeologisilta

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

Matematiikan tukikurssi

Kivi-rautakautisten-historiallisen ajan muinaisjäännösten tarkastuskertomuksia:

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen

RAASEPORI SLOTTSMALMEN 2015 KASVIJÄÄNNETUTKIMUKSET

Transkriptio:

Kati Salo (FM) 2006-04-05 Osteologinen raportti Rauma Hevossuonmäki Kreetta Lesell 2005 KM36694

Sisällys: 1. Johdanto............... 2 2. Materiaali............................... 2 3. Metodit............ 2 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI)... 3 5. Ikä- ja sukupuolimääritys............... 4 6. Luiden anatominen jakauma.............. 4 7. Yhteenveto ja tulkinta...... 4 8. Lähteet... 5 9. Latina-Suomi sanasto............... 6 Liitteenä taulukko tunnistetuista luista

2 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Kreetta Lesellin kaivauksilta Rauman Hevossuonmäen röykkiökohteelta vuonna 2005 löydettyjä palaneita ja palamattomia luita. Luut on luetteloitu Kansallismuseonumerolla KM 36694. Liitteenä olevassa luuluettossa luut on lueteltu löytöluettelon alanumeroiden mukaan. 2. Materiaa! i Materiaali oli hyvin palanutta, mutta luut olivat kuluneita ja fragmenttikoko oli pieni. Se vaikeutti tunnistusta. Materiaalista tunnistettiin yhteensä 26 fragmenttia. Nisäkkäistä tunnistettiin eniten naudan (Bos taurus) ja mahdollisen naudan (Bos taurus?) luita. Röykkiöstä C tunnistettiin kolme ja röykkiöstä E yksi mahdollinen naudan (Bos taurus?) luufragmentti. Yksi röykkiöstä E löydetty kasvinsyöjän (Herbivora) luufragmentti on myös ehkä naudan (Bos taurus) luusta. On mahdollista että jotkin näistä mahdollisista naudan luista saattaisivat kuulua hirvieläimelle (Cervidae sp.), sillä nautaeläinten (Bovidae sp.) ja hirvieläinten (Cervidae sp.) erottaminen on osteologisesti vaikeaa (During 2001 ). Nisäkkäistä tunnistettiin naudan (Bos taurus) lisäksi kaksi fragmenttia ihmisen (Homo sapiens) kallosta (Cranium) ja yksi hylkeen (Phocidae sp.) kynsiluun (Phalang 3) fragmentti. Ihmisen (Homo sapiens) ja hylkeen (Phocidae sp.) luut löytyivät röykkiöstä E. Kaloista eniten (8 kpl) tunnistettiin hauen (Esox lucius) luita. Seuraavaksi eniten (3 kpl) tunnistettiin särkikaloja (Cyprinidae sp.). Muita kalanluita (Pisces sp.) tunnistettin yhteensä kolme kappaletta ja yhtä niistä epäiltiin ahvenkalaksi (Percidae sp.?). Näistä luista yksi hauen (Esox lucius) luu on röykkiöstä C ja muut röykkiöstä E. Röykkiöstä C löytyneet palamattomat luut (2 kpl) kuuluivat keskenkasvuiselle linnuille (Aves sp.). 3. Metodit Luut tunnistettiin anatomisesti ja määritettiin kummalta puolelta Juustoa ne ovat. Apuna käytettiin eläinmuseon osteologisia vertailukokoelmiaja osteologista kirjallisuutta (During 2001, Lepiksaar 1981-3). Luun osa josta fragmentti on pyrittiin mainitsemaan. Anatomiset osat määritettiin lajilleen niin tarkkaan kuin oli mahdollista. Fragmenttimäärät (NlSP) on mainittu raportissa. Vähimmäisyksilömäärä (MNI) pohjautuu anatomisten osien vähimmäismäärään (MNE). Fragmenttimääristä ja vähimmäisyksilömääristä on yhteenveto taulukossa 1. Röykkiön C fragmenttimääristäja vähimmäisyksilömääristä on yhteenveto taulukossa 2

3 ja röykkiön E fragmenttimääristä ja vähimmäisyksilömääristä on yhteenveto taulukossa 3. Ihmisen kallonkappaleista pyrittiin määrittämään ikä- ja sukupuoli, sillä vaikka nämä luut yksistään ovatkin hyvin epävarmoja ikä- tai sukupuolimäärityksen tekemiseen, muita luita ei löydetty. Sukupuolen määritys on palaneesta luusta yleensäkin hankalaa, sillä usein sukupuolenmääritykseen soveltuvia osia ei pystytä tunnistamaan montaa, eikä tiedetä, ovatko kaikki osat samalta yksilöltä. Luiden anatomistajakautumaa lajeittain pohdittiin. 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI) Taulukossa 1 on esitetty eri eläinlajien osuus koko tutkitulla alueella fragmenttimäärän (NISP) ja vähimmäisyksilömäärän (MNI) mukaan. Laji NISP MNI Homo sapiens (ihminen) 2 1 Phocidae sp. (hylkeet) 1 1 Bos taurus (nauta) 1 1 Bos taurus? (nauta?) 3 Herbivora (kasvinsyöiä) 1 Aves sp. (linnut), palamaton 2 1 Esox lucius (hauki) 9 2 Cyprinidae sp.(särkikalat) 3 1 Percidae sp? (ahvenkalat?) 11? Pisces sp. (kalat) 2 Taulukossa 2 on esitetty eri eläinlajien osuus röykkiössä C fragmenttimäärän (NISP) ja vähimmäisyksilömäärän (MNI) mukaan. Laji NISP MNI Bos taurus (nauta) 1 1 Bos taurus? (nauta?) 2 Aves sp. (linnut), palamaton 2 1 Esox lucius (hauki) 1 1

4 Taulukossa 3 on esitetty eri eläinlajien osuus röykkiössä E fragmenttimäärän (NISP) ja vähimmäisyksilömäärän (MNI) mukaan. Laji NISP MNI Homo sapiens (ihminen) 2 1 Phocidae sp. (hylkeet) 1 1 Bos taurus? (nauta?) 1 1 Herbivora (kasvinsvöiä) 1 Esox lucius (hauki) 8 2 Cyprinidae sp.(särkikalat) 3 1 Percidae sp? (ahvenkalat?) 11? Pisces sp. (kalat) 2 5. Ikä- ja sukupuolimääritys Ikämääritys (KM 36694:790): Adultus, nuori aikuinen (n. 18-44 vuotta) Peruste: Diploe on kehittynyt, tabula internaja externa ovat paksut. Kallonsaumat ovat kehittyneet, mutta eivät ole kasvaneet umpeen Sukupuolimääritys (KM 36694:790): Naismainen piirre. Peruste: Kallo on 4,7 mm paksu eli alle naisten keskiarvon (5,9 mm) (Gejvall 1963:474). 6. Luiden anatominen jakauma 7. Yhteenveto ja tulkinta Ihmisen (Homo sapiens) luut olivat kallonpaloja (Cranium). Hylkeen (Phocidae sp.) luu oli pala kynsi luuta (Phalang 3) ja olisi näin ollen saattanut päätyä röykkiöön hylkeen nahan mukana. Mahdolliset naudan (Bos taurus) ja ison kasvinsyöjän (herbivora) luut olivat oli alaraajoista läheltä sorkkiaja hampaista eli vähälihaisista tai lihattomista luuston osista. Ne saattaisivat olla teurasjätettä, mutta tafonomisten syiden takia muutkin selitykset ovat mahdollisia. Palaneissa ja fragmentoituneissa aineistoissa isojen eläinten pieniä luita on helpompi tunnistaa kuin isoja luita. Hauen (Esox lucius) luut olivat pääasiassa alaleuasta (Dentale). Särkikalan (Cyprinidae sp.) luut olivat nieluhampaista (Ossa pharygnea inferiora). Röykkiöstä C löydettiin naudan (Bos taurus) luu ja kaksi mahdollista naudan (Bos taurus?) luuta. Röykkiöstä löydettiin myös hauen (Esox lucius) luun palanen. Sen lisäksi kauempana näistä löydöistä löydettiin kaksi palamatonta keskenkasvuisen linnun (Aves sp.) luuta ylemmistä kerroksista. Nämä luut ovat todennäköisesti resenttejä, eivätkä liity röykkiön käyttöön. Paikan yllä lenteli kaivausaikana lokkeja ja nämä luut voivat olla peräisin esimerkiksi lokilta. Huomattavaa on myös että mahdolliset naudan (Bos taurus) luut löytyivät läheltä toisiaan 25cm x 50cm kokoiselta alueelta. Hauen (Esox lucius) luu löytyi näistä luista yli metrin

5 päästä kaakkoon. Naudan (Bos taurus) luut ovat pieniä, joten se olisi pienikokoinen verrattuna nykyisiin nautoihin. Valitettavasti säkäkorkeutta ei kuitenkaan pystytty laskemaan. Röykkiöstä E löytyi ihmisen (Homo sapiens) kallonpalasia (Cranium) eli röykkiö E on ainakin hautaröykkiö. Hylkeen (Phocidae sp.) kynsiluu löytyi noin puolen metrin säteellä kallonpaloista. Kynsiluu on saattanut päätyä röykkiöön hylkeen nahasta. Vastaavissa löydöissä on oletettu että vainajat olisi kiedottu hylkeen nahkaan ennen polttamista. Sen lisäksi mahdollisen naudan (Bos taurus?) ja kasvinsyöjän (Herbivora) luut löytyivät kauempaa näistä, mutta läheltä toisiaan, muista tunnistetuista luista pari metriä kaakkoon. Muut tunnistetut luut eli ihmisen, hylkeen ja kalan luut löytyivät noin neliömetrin sisältä. Kaloista tunnistettiin tarkemmin hauki (Esox lucius) ja Särkikalat (Cyprinidae sp.). Koska luut otettiin talteen mahdollisuuksien mukaan senttimetrin tarkkuudella oli mahdollista erottaa alueita, joista eri eläinten luita löytyi. Myös se että luiden talteenottoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja osa maasta seulottiin hienommalla seulalla mahdollisti sen että myös pieniä kalan luita pystyttiin tunnistamaan. 8. Lähteet During, E. (2001): Skillnader i skelettet mellanfår (Ovis ammon) och get (Capra hircus) samt nötboskap (Bos Taurus) och kronhjort (Cervus elaphus), kurssimoniste, Arkeo-osteologiska forskningslaboratoriet, Stockholms Universitet Gejvall N-G. (1963): Cremations, Science in archaeology, Ed. Brothwell D., Higgs E. Lepiksaar, J. (1981-3): Osteologia 1: Pisces, kurssimoniste, Göteborg

6 9. Latina-Suomi sanasto Anterior (ant.) Articulare Aves sp. Bos taurus Bovidae sp. Cervidae sp. Coracoid Corpus Costa Cyprinidae sp. Cranium Dentale Dentes Dexter ( dx.) Diafyysi Diploe Distaali (dist.) Esox Lucius Femur Herbivora Homo sapiens Lepidotrichia Mammalia MNI NISP Ossa pharygnea inferiora Percidae sp. Phalang Phocidae sp. Pisces sp. Posterior Proximaali (prox.) Sesamoideum Sinister (sin.) Sutura Tabula externa Tabula interna Vertebra Etumainen vrt. posterior Luu kalan alaleuasta Linnut Nauta Nautaeläimet Hirvieläimet Linnun " korppi luu" Luun keskiosa Kylkiluu Särki kalat Kallo Kalan alaleuka Hampaat Oikea Luun varsi Kallon sisäosa vrt. Tabula Kauempana kehon keskilinjasta vrt. proximaali Hauki Reisi luu Kasvinsyöjä Ihminen Eväruoto Nisäkäs Vähimmäisyksilömäärä (Minimum Number of Individuals) Fragmenttimäärä (Number of identified species) Kalan nieluhampaat Ahven kalat Sormi luu Hylkeet Kalat Takimainen vrt. anterior Lähempänä kehon keskilinjaa vrt. distaali Tuki luu Vasen Kallon sauma Kallon ulkopinta Kallon sisäpinta Selkänikama

Rauma Hevossuonmäki 2005 KM 36694 10.4.2006 KM 36694: Röykkiö X y z Luu Luun osa Eläinlaji Muuta 371 c 502,99 1009,30 20,33 krs 3 Coracoid sin. diat. frag. Aves sp. (linnut) 1palamaton, nuori lintu 75 c 499,5 1008,5 krs. 7-8 Dentale sin. ant. frag. Esox lucius (hauki) 457 c 503,29 1008,65 20,40 krs. 3 Femursin. diat. frag. Aves sp. (linnut)!palamaton, nuori lintu 133 c 500,95 1007,32 krs. 5-6 PhalanQ 1 dist. traq. Mammalia (nisäkäs) esim. nauta (Bos taurus) 134 500,85 1007,80 krs. 5-6 Sesamoideum 3 fraq. Bos taurus? (nauta?) 1 pieni nauta 164 c 500,70 1007,50 krs. 5-6 Sesamoideum kokonainen Bos taurus (nauta) IPieni nauta 641 E 493, 75-494,00 999,75-1000,00 krs. 4-5 Articulare dx. 1proc. post. frag. Esox lucius (hauki) 761 E 494,4 999,75 19,42 krs. 4-5 Costa/lepidotrichia frag. Pisces sp. (kalat) 790 E 494,7 999,0 19,37 krs. 6-7 Cranium fraq. Homo sapiens (ihminen) 790 E 494,7 999,0 19,37 krs. 6-7 Cranium sutura frag. Homo sapiens (ihminen) Paksuus 4,7 mm 757 E 494,3 999,35 19,45 krs. 4-5 Dentale frag. Esox lucius (hauki) 760 E 494,4 999,7 19,42 krs. 4-5 Dentale traq. Esox lucius (hauki) 837 E 495,2 998,9 19,55 krs. 6-7 Dentale traq. Esox lucius (hauki) 756 E 494,28 999,50 krs. 4-5 Dentale dx. ant. frag. Esox lucius (hauki) 743 E 494,8 998,5 krs. 8-9 Dentale dx. ant. int. fraq. Esox lucius (hauki) 841 E 495,7-495,9 998,9-999,2 krs. 8-9 Dentale dx. fraq. Esox lucius (hauki) 567 E 491,65-492,00 1000,00-1000,55 krs. 8-9 Dentes enamel frag. Herbivora (kasvinsyöjä) iso kasvinsvöiä 741 E 494,5-494,75 998,5-998,75 krs. 8-9 Ossa pharygnea interiora frag. Cyprinidae sp.(särkikalat) 759 E 494,25 999,55 19,46 krs. 4-5 Ossa pharygnea interiora dx. trag. Cyprinidae sp.(särkikalat) 795 E 494, 15 999,9 19,34 krs. 8-9 Ossa pharyqnea interiora sin. traq. Cyprinidae sp.(särkikalat) 676 E 493,07 1000,42 19, 12 krs. 6-7 PhalanQ 2 dist. fraq. Bos taurus? (nauta?) 836 E 495,0-495,5 998,5-999,0 krs. 6-7 PhalanQ 3 traq. Phocidae sp. (hylkeet) 850 E 495,1 999,0 19,42 krs. 6-7 Vertebra trag. Esox lucius (hauki) 742 E 494,75 998,75 krs. 8-9 Vertebra frag. Pisces sp. (kalat) 850 E 495,1 999,0 19,42 krs. 6-7 Vertebra kokonainen Percidae sp? (ahvenkalat?) Rauma hevossuonmäki 2005 e e ks