Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointi -hanke (PKArvi) ELY-keskuksen neuvottelukunta 26.09.2013 Hannu Ryhänen & Paula Inkeroinen, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, UEF
Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuu 55.8.% koko maakunnan väestöstä, noin 91 524 asukasta (mukaan lukien paikalliskeskukset). Pohjois-Karjalan kaupunkimaisissa ympäristöissä asuu 44,2% maakunnan väestöstä, noin 72350 asukasta (Joensuun sisempi- ja ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue). Pohjois-Karjala on hyvin maaseutumainen, toisaalta yhteen kaupunkiin, Joensuuhun keskittynyt, maakunta, jolle sen maaseutualueet ovat elintärkeä luonnonvara-, asutus-, yritys-, vapaa-ajan ja kulttuurin toimintaympäristö. Asukasmäärätiedoista puuttuu väestöstä noin 2000 asukasta, jolle ei ole koordinaatiotietoja (Suomen Ympäristökeskus 2013).
Lähtökohdat arvioinnille www.aducate.fi www.uef.fi
Pohjois-Karjala ja maaseutu 165 754, miehet 82 384, naiset 83 370 (1.1.2013) 9 1542 asukasta maaseudulla Väestön nettomuutos v. 1995 2012 yht. -12 357 asukasta 9,33 as./km 2 (Uusimaa 170,29 as./km 2 ) Väestö noin 70% taajamissa (Joensuu + paikalliskeskukset) Kotitalouksia noin 81 600 (31.12.2012) Noin 230 kylätoimikuntaa,- yhdistystä tai asukasyhdistystä Yrityksiä koko maakunnassa noin 8600 Maakunnan työttömyysaste 16.9%/12600 hlö. (7/2013) Maatiloja noin 2430 (31.12.2012) Maitotiloja noin 660 (2102/2013 kiintiökausi) Kokonaispeltoala 8 5974 ha (31.12.2012) Tilojen keskipinta-ala 35,54 ha (31.12.2012) Metsätalousmaata 15 899 km 2 (74 % kok. pinta-alasta) Yksityismaita metsätalousmaasta 8 309 km 2 (52%). Metsäsektorin työllisyys 3000 htv (2011) Bruttokantorahatulot 155,2 milj. (yksityismetsät 106,6 ME) Vesistöjä kokonaispinta-alasta 3 823 km 2 (18 %) Vapaa-ajan asuntoja noin 24 100 (31.12.2012)
Maaseutuohjelman perusdynamiikka + + 26,3 ME 24, 7 ME 5,9 ME Manner-Suomen maaseutuohjelma 2007-2013 P-K Maaseutuohjelma 2007-2013 = 108, 4 ME + ELY-Keskus Maaseutu- ja energiayksikkö 51,5 ME Aktivointi Tiedotus / Koulutus Innostaminen Hakuprosessit Maaseuturahasto (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) Maaseudun asukkaat / yrittäjät / yritykset/ yhteisöt / kehittämisorg. Ohjelman keinoista tietoinen, halukas ja kyvykäs toimija haluaa toteuttaa erilaisia toimenpiteitä. Toimintaryhmien paikalliset kehittämissuunnitelmat 2007-2013 Maaseudun toimijavetoiset kehitys- ja muutosprosessit. Pohjois-Karjalan maaseudun kehitys 2007-2013?
Maaseuturahaston osarahoittamat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset tuet Maaseudun yritystuet Maaseudun hanketuet Ei-tuotannollisten investointien tuki Ympäristötuet ja erityistukisopimukset Luonnonhaittakorvaus Maatilan investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuki
Arviointi www.aducate.fi www.uef.fi
Keskeisiä arvioitavia asioita Maaseutuohjelman tarkoituksenmukaisuus (strategian vastaavuus keh. tarpeisiin). Maaseutuohjelman toimeenpanon onnistuneisuus (hallinto, tiedotus, aktivointi). Maaseutuohjelman tehokkuus ja hyödynnettävyys (panosten osumatarkkuus). Maaseutuohjelman toteutuminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Maaseutuohjelman tuloksellisuus (konkretia ja lisäarvo). Kehitysmekanismit, jotka saaneet vaikutuksia aikaan (toimenpiteet ja prosessit). Maaseutuohjelman vaikuttavuus (lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset). Suositukset tulevalle ohjelmakaudelle (hyvät toimintamallit, kanavat, käytännöt).
Arvioinnin haasteita Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman toimenpidekokonaisuuksien määrälliset ja laadulliset tavoitteet mittareineen osin epämääräisiä. Käytettävissä olevan tausta-aineiston runsaus ja yhteismitattomuus. TIKEn toimittaman aineiston epäluotettavuus. Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma eriparinen suhteessa Manner- Suomen maaseutuohjelmaan (valtakunnallisen ohjelman indikaattoritiedot eivät yksi yhteen verrannollisia alueellisen maaseutuohjelman sisältörakenteeseen).
Tuet ja niiden kohdistuminen www.aducate.fi www.uef.fi
LEADER ELY Rahoitus toimenpiteittäin (osoittaa yleisen rahoitusjakauman) TOIMENPIDE KOKONAISRAHOITUS HANKKEITA 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 5813246,88 22 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 4860801,24 28 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätal. 2873534,12 8 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatal. ulkop. 10238279,44 154 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 49751674,3 410 313 Matkailuelinkeinojen kehittäminen 1476512,18 5 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 12848806,38 19 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 1475864,93 18 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 1277320 8 331 Koulutus ja tiedotus 1710057,9 6 511 Tekninen apu 1629000 5 611 Elinkeinosuunnitelma 169666,66 6 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 53300 2 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 18678 2 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatal. ulkop. 158969,61 6 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 4288370,06 181 313 Matkailuelinkeinojen kehittäminen 421166,79 8 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 2293048,03 27 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 7493099,36 152 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 1620171,77 39 331 Koulutus ja tiedotus 82450 1 421 Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 22000 1 431 Paikallisen toimintaryhmän toimintaraha 2473111,16 7 113 049 128,81 Lukuarvot ovat vielä tarkistuksessa 108 386963 1115 (Tike 2013)
P-K maaseuturahaston kokonaisrahoitus 108 386963 Hankkeita 1115 Kokonaisrahoitus 108,4 milj. EU osuus 26,3 milj. 24,25 % Valtion osuus 24,7 milj. / 22,78 % Kuntaraha 59,6 milj. / 5,50 % Yksityinen rahoitus 51,5 milj. / 47,48 % Huom! Merkittävä osuus maakunnan omaa panostusta. Tike 5.9.2013
Maataloudelle maksetut suorat tulotuet Pohjois- Karjalassa, Yksikkö 1000 euroa 90000 80000 70000 60000 50000 40000 EU-tuet Kansalliset tuet 30000 20000 10000 0 1995 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2013)
Yritystuet 16.5.2008 31.7.2013 Myönteiset yritystukipäätökset (EU + valtio-osuus) Pohjois-Karjalassa ELY-keskus 498 kpl yhteensä 21 milj. euroa Toimiville yrityksille tuista 15 milj. ja aloittaville yrityksille 6 milj. euroa. Toimintaryhmät 150 kpl yhteensä 4 milj. euroa ELY:n tuista noin 89% toimintalinja 3 mukaisia (maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen) Tp312 (mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen) 14.5 milj. (69 %) Tp311 (taloudell. toiminnan laajentam. maatal. ulkopuolelle) 4.3 milj. (20%) Toimintalinjan 1 mukaisia (maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen) Tp123 (maa ja metsätalouden arvon lisääminen) 1,8 milj. (9%) Tp111 (ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet) 0,3 milj. (2%) (Tike 2013)
Yritystuet 16.5.2008 30.7.2013 Maatilojen osuus saadusta tuesta 14 %. Yritysryhmähankkeita toteutettiin 12 kpl, joista yksi Leader rahoituksella. Yritystuen kohdentuminen: Yli puolet palvelutoimialalle Hoiva-ala 13% Matkailu 18% Muut palvelut 21% Elintarvikeala 11% Bioenergia 10% Puunjalostus 8 % Metalliteollisuus 8% Rakentaminen 1% Muut 10% Lähde: Jäljet tulevaisuuteen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikön Vuosikatsaus 2012. Tässä uusimmassa taulukossa ei toimialatietoja.
Hanketuet 11.1.2008-31.7.2013 305 myönteistä tukipäätöstä Näistä varsinaisille kehittämishankkeille ELY-keskus 58 päätöstä 18,1 milj. Toimintaryhmät 206 päätöstä 5,6 milj.. Toimintaryhmien alueiden ja valtioiden välisille hankkeille 27 päätöstä, 1,3 milj. Toimintaryhmien oman toiminnan tukemiseen n. 2 milj. Tekninen tuki ELYlle n. 1,6 milj. Elinkeinosuunnitelmien myöntövaltuus 0,15 milj. ELY-keskuksen hankkeet pääasiassa maakunnallisia hankkeita, mutta hankesalkussa oli myös muutama seutukunnallinen hanke sekä joitakin alueiden välisiä hankkeita Leader-rahoituksessa Joensuun seudun Leaderin osuus on 40 %, Vaara Karjalan Leaderin 38 % ja Kehittämisyhdistys Jetina ry:n 22 % toimintaryhmien myöntämästä hanketuesta kehittämishankkeille.
Hanketukien kohdentuminen Päivitys 13.9.2013: 3 uutta infrahanketta, 2013 yht. 2 776 634. Hankkeita yhteensä 54, Yhteensä 18 147 439 Alkuperäinen lähde: ELY-keskus 31.12.2012
18147439 Hanketukien kohdentuminen 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 2 % 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 2 % 2 313 Matkailuelinkeinojen kehittäminen 5 % 3 6 331 Koulutus ja 1 tiedotus 8 % 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 34 % 11 Hanketuet toimenpiteittäin 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 9 % 16 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 26 % 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 14 % 7 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 4771127 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 2455195 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 1681679 313 Matkailuelinkeinojen kehittäminen 836954,2 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 6120528 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 405668,8 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 332960,5 331 Koulutus ja tiedotus 1543328 8
Pohjois-Karjalan maaseudun kehitystoiminta ja kehitys 2007-2013 www.aducate.fi www.uef.fi
Arvioita maaseutuohjelmasta ja sen toimeenpanosta. Sidosryhmäkysely elokuu 2013. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Maaseutuohjelma on ollut strategisesti perusteltu ja toteuttamiskelpoinen Ohjelmassa esitetyt maaseudun kehittämisen painopisteet ovat olleet oikein valittuja Ohjelma ja sen kehittämislinjaukset ovat tulleet minulle tutuksi Mahdollisuudet vaikuttaa nykyisen maaseutuohjelman toteutukseen ovat olleet hyvät Maaseutuohjelman toimeenpano on ollut tuloksellista 3 13 2 2 0 3 23 2,65 1 13 5 0 0 4 23 2,87 3 14 3 2 0 1 23 2,35 3 8 4 6 0 2 23 2,91 2 11 7 1 0 2 23 2,65 Rahoitus on kohdistunut oikeisiin asioihin 2 12 5 2 0 2 23 2,65 Tiedotus maaseuturahoituksesta on ollut kattavaa ja riittävää Olen saanut kaipaamani tiedot myös suoraan ELYkeskuksen nettisivuilta Olen saanut kaipaamani tiedon suoraan kysymällä ao. henkilöiltä puhelimella tai sähköpostilla Maakaista maaseudun kehittämisen tiedotuskanavana on ollut toimiva ratkaisu 3 8 4 6 1 1 23 2,87 0 8 7 5 2 1 23 3,17 9 11 2 0 0 1 23 1,87 3 7 7 1 1 4 23 3,09 Yhteensä 29 105 46 25 4 21 230 2,71
Maaseutuohjelman tehokkuus ja hyödynnettävyys Valitut strategiset linjaukset ja painopisteet ovat olleet tarpeeksi oikeaan osuneita ja rahoitusvälineet suhteellisen käyttökelpoisia vaikka niiden byrokratiassa, tarkassa kohdentavuudessa, joustoissa ja riskinottokyvyssä on edelleen kehittämistä. Rahoitus ei tosin ole ollut riittävää kaikkiin niihin tarpeisiin, joita on ilmennyt ja tämä koskee etenkin yritysrahoitusta ja Leader toimintaa. Yritystuet ja yrittäjien omat toimenpiteet (etenkin investoinnit), kehittämishankkeet ja erilaiset hanketoimenpiteet sekä yhteisöjen omat toimenpiteet ovat luonnollisesti olleet tehokkaimpia kehittämisen välineitä. Asioita on tehty pääsääntöisesti oikein, ts. tiedotettu ja aktivoitu eri tavoin varsinaisia maaseudun toimijoita suhteellisen laajasti ja siten saatu syntymään kehittämisen dynamiikka paikallisesti ja alueellisesti (rahoitus on toiminut hyvin toiminnan täkynä), joka on johtanut rahoitettavaan/ kehittävään toimintaan. Uusia rahoituscocktaileja tarvittaisiin nimenomaan uusien avauksien kannustamiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.
Toteutuminen suhteessa tavoitteisiin Lopullista vastausta ei pysty tähän kysymykseen antamaan indikaattoritietojen puutteellisuuden ja toisaalta maaseutuohjelman oman tavoiteasettelun heikkouden takia, mutta tällä aineistolla voi sanoa tavoitteiden pääosin täyttyneen hyvin ja osin jopa reilusti ylittyneen joissain toimenpiteissä. Suurimpia ongelmia tavoitteiden toteutumisessa ovat olleet tavoiteasettelun epämääräisyys, rahoituskehyksen niukkuus ja osin maaseutuohjelman tarkan seurannan/reagoinnin puutteet. Mitään erityisiä esteitä kohderyhmien tarpeiden täyttymiselle ei ole, jos rahoitusta vain olisi tarpeeksi, rahoitusbyrokratia nykyistä kevyempi ja toimijat entistä aktiivisempia hakemaan rahoitusta.
Arvioi, miten P-K:n maaseutuohjelmassa nimetyt yleiset tavoitteet ovat mielestäsi kehittyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla vuosina 2007 2013? (Sidosryhmäkysely) N=23) Maatilatalouden kannattavuus ja kilpailukyky Luonnontuotteiden hyödyntäminen ja jalostus 1 Kehittynyt huomattavasti 2 Kehittynyt jonkin verran 3 Säilynyt ennallaan 4 Heikentynyt jonkin verran 5 Heikentynyt huomattavasti 2 10 7 3 0 1 2 10 7 3 0 1 6 EOS Erikoistuminen vahvuuksien pohjalta Yritystoiminnan kilpailukyky ja kasvu 2 8 8 1 1 3 2 7 10 1 0 3 Innovaatiot ja tuotekehitys 0 8 9 3 0 3 Metsävarojen ja - osaamisen hyödyntäminen Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen 2 8 9 1 0 3 5 10 6 1 0 1 Maaseudun peruspalvelut 0 6 3 10 3 1 Palveluyrittäjyys (pl. matkailupalvelut) Maaseutumatkailu ja matkailupalvelut Yhteistyöratkaisut ja verkostoituminen 2 7 5 3 1 5 2 5 12 1 0 3 3 11 5 2 0 2
Arvioi, miten P-K:n maaseutuohjelmassa nimetyt yleiset tavoitteet ovat mielestäsi kehittyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla vuosina 2007 2013? (Sidosryhmäkysely N=23) 1 Kehittynyt huomattavasti 2 Kehittynyt jonkin verran 3 Säilynyt ennallaan 4 Heikentynyt jonkin verran 5 Heikentynyt huomattavasti 6 EOS Maaseudun työllisyysmahdollisuudet Maaseudun viihtyisyys asuinpaikkana Maaseudun nuorten mahdollisuudet Maaseudun naisten mahdollisuudet Maaseudun tulevaisuuden näkymät Maaseudun kansainvälistyminen 1 5 6 7 2 2 2 9 9 1 0 2 1 5 6 6 1 4 1 5 8 4 1 4 4 5 7 4 1 2 0 10 8 1 1 3 Maaseudun ympäristön tila 2 10 9 1 0 1 Maaseudun yhteisöllisyys 3 10 4 1 1 4 Maaseudun vetovoima toimintaympäristönä 2 8 7 3 1 2 Yhteensä 38 157 145 57 13 50
Tuloksellisuus Ohjelman toimenpiteillä on konkreettisesti saatua aikaan lukuisia yritysinvestointeja, toteutettu yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä yrityksissä/yhteisöissä, lisätty yksittäisten toimijoiden/yritysten osaamista, aktivoitu yksittäisiä toimijoita/yrittäjiä/yhteisöjä kehittämistyöhön ja yhteistyöhön sekä tuotettu uusia tuotteita/palveluja, viety näitä markkinoille, lisätty maakunnan/yrittäjien/yhteisöjen tunnettavuutta luomalla uusia brändejä ja markkinauskottavuutta jne. Ohjelman välitön lisäarvo koko Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiseen on ollut merkittävä ja ilman maaseutuohjelmaa ja maaseuturahastoa maakunnan/sen maaseudun tilanne olisi merkittävästi nykyistä heikompi.
Arvioi vielä seuraavista asioista, että mitkä niistä erityisesti ovat mielestäsi kehittyneet tai heikentyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla (Vaikuttamisen paikat matkakysely N=24) KEHITTYNYT NEUTRAALI HEIKENTYNYT Maaseudun ihmisten aktiivisuus 18-6 Maaseudun asukkaiden yhteisöllisyys 17-7 Maaseudun palveluvarustus 4 1 19 Maaseutuyrittämisen monipuolistuminen 15 1 9 Maaseudun työllistymismahdollisuudet 1 1 20 Maatalouden toimintaedellytykset 11 3 9 Maaseudun viihtyisyys asuinpaikkana 23-1 Maaseudun nuorten mahdollisuudet 4 3 17 Maaseudun tulevaisuuden näkymät 14 1 9 Maaseudun kansainvälistyminen 19 1 4 Jotkut muut asiat mitkä haluat vielä nostaa esille? - Kylätoiminnan uudistuminen ja asema korostuu kun hallinto etääntyy - Bioenergia tulee - 1 1 - - - -
Maatalouden rakennekehitys SVT: Tike, Maatilojen rakenne. Maatilojen määrä laskenut 430 kpl, vähennys 15% (2 434 tilaa v. 2012) Monialaisten tilojen suhteellinen osuus hieman laskenut (32% 2010) Yhteenlaskettu peltoala kasvanut 108 ha:lla, (85 974 ha v. 2012) Keskimääräinen peltoala/tila kasvanut 5 ha, (35 ha/tila v. 2012) Maitotilojen määrä vähentynyt 36% (664 maitotilaa kiintiökausi 12/13 1038 tilaa (06/07) Maitomäärä vähentynyt 8%, tuotos/tila noussut 43% Luomuala kasvanut, luomulla 17,8% pelloista, pinta-alat keskim. 49,3 ha. Ohjelmakaudella luomupinta-ala on kasvanut liki 4500 hehtaarilla, ollen yli 15 000 ha vuoden 2012 lopulla Sukupolvenvaihdokset: tavoite 300, toteuma 174 (vv. 2007-2012). Haaste! Viljelijöiden keski-ikä noussut, v. 2012 se oli n. 51 vuotta, yli 50-vuotiaita oli 59% Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit (SVT: Tike, Alueittainen maidontuotanto)
Maatalouden rakennekehitys (kannattavuus/kilpailukyky) Tulovirrat 290 milj. > 250 milj. (tulotuet, myyntitulot, sivutulot, metsätulot) Tulovirrat/maatila laskeneet 6,5 % (reaalisin hinnoin 104 902 > 98 045 ) Tuotantopanosten hintaindeksi 146, tuottajahintojen 130 (vuonna 2011) Myyntitulojen osuus maatilojen tulovirrasta on noussut kolme prosenttiyksikköä (34,8% 87 milj. 2011) 69% myyntituloista maidosta 60,3 milj., n. 85 000 /maitotila 2011 (51 400 /tila 2006) (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)
Maatilojen myyntitulolähteet Pohjois-Karjalassa v. 2011 / milj. euroa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)
P-K maatilojen tulovirrat reaalisin hinnoin ja sidottuna ansiotasoindeksiin (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)
milj.litraa tilojen määrä kpl 250 Maitotilojen ja meijerimaidon määrä 1986-2011 Pohjois- Karjalassa 5000 200 150 197,8 4538 187,2 4168 Maitoa milj.litraa Maitotilat kpl 175,1 179,6 184,6 3641 3446 164,1 3278 157,7 155,6 158,7 157,8 153,9 154,9 153,8 154,3 157,7 159,4 156,6 151,9149,97149,4 147,1 142,5 140,9 139,9 140,3 137,4 2821 4500 4000 3500 3000 100 50 2527 2447 2344 2197 2032 1896 1763 1618 1490 1396 1311 1235 1169 1080 979 892 826 769 733 679 2500 2000 1500 1000 500 0 0 (Pro-Agria 2013)
Yritystukien synnyttämien uusien yritysten alueellinen jakauma (yhteensä 192) (Tike 2013)
Yritystoiminnan kilpailukyky ja kasvu Liikevaihtotavoitteet eivät (vielä) realisoituneet (indikaattoriaineisto/tike) 2/3 kehittämishankerahoituksesta (n. 10 milj. ) kohdentuu joko suoraan tai epäsuorasti elinkeinojen kehittämiseen (kaikki elinkeinot). Myös lopuilla 5 milj. eurolla välillinen vaikutus yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Pohjois-Karjalaan on syntynyt 4. eniten yrityksiä Manner-Suomen maaseutuohjelman ansiosta (192 uutta yritystä = aloittavat yritykset). Palveluyrittäjyydessä vahvasti on noussut hoivayrittäjyys, jonka osuus yritysrahoituksesta on noin 13% (valtakunnallisesti 5%). Leaderin yritystuki näyttää aktivoivan ja tavoittavan hyvin maaseudun pienet mikroyritykset (suora ja välitön kontakti paikallisiin yritys).
Yritystukien tuottamat työpaikat Myönnettyjen yritystukien myötä syntyneiden työpaikkojen määrää ei voi aineiston perusteella todentaa (aineistoa ei kaikista yrityshankkeista) ja indikaattoriaineisto puutteellista). ELYn vuosina 2007-2012 myöntämien yritystukipäätösten mukainen työpaikkatavoite on 643 työpaikkaa. Yritystukea saaneille yrityksille suunnatun kyselyn mukaan tuella on aloittaviin yrityksiin syntynyt 1 kokoaikainen ja 0,7 osa-aikaista työpaikkaa ja toimiviin 1,2 kokoaikaista ja 1,2 osa-aikaista työpaikkaa yritystä kohden.
Nuorten ja naisten mahdollisuudet ELYn kehittämishankerahoituksessa 2 nuorille suunnattua hanketta 0,5 milj. Leader-hankkeissa nuorten hankkeita, mutta hankejärjestelmän perusteella ei yksilöityjä kohderyhmätietoja Yritystukirahoituksella ei juurikaan nuorten työpaikkoja, vain yksittäisiä Yrityskyselyn mukaan aloittavien yritysten työpaikoista enemmistö (58%) naisille, toimivien yritysten työpaikoista enemmistö (62%) miehille Kansainvälistyminen Yritysrahoituksessa vain muutamia mainintoja kansainvälistymisen edistämisestä Sama tulos yritystukikyselyssä, vain muutamia yrityksiä, joilla ulkomaisia asiakkaita Yritysryhmähankkeissa kansainvälistymiseen tähtääviä toimenpiteitä Leader-hankkeissa kansainvälistyminen saatu vauhtiin
Maaseudun kehitysmekanismit On paljon ihmisiä/toimijoita, joille elinvoimainen maaseutu on tärkeä asia (toiminta etenee yhteisen asian ja tulevaisuuden eteen useilla rintamilla). Mikroyritysten yrittävä ja runsas aluskasvillisuus sekä sen yritysrahalla tukeminen ympäri maakuntaa, myös harvaan asutuilla alueilla (yritykset luovat paikallis- ja aluetalouden dynamiikan, joka pitää kaikki pyörät pyörimässä ). Uusien/toimivien yritysten/yritysryhmien jatkuvat investoinnit ja niiden monet kerrannaisvaikutukset tuotekehityksen, markkinointiin, yhteistyöhön jne. Yhteistyön kulttuurin kehittyminen kaikilla toimijatasoilla (kohtaamisen paikat, ajat, tavat ja luottamukselliset suhteet kehittyneet jatkuvasti). Kehittämishanketoiminnan moninaisuus/kohdentuneisuus, sen aktivointi ja tehokas tiedonvälitys, hankeyhteistyö ja perinteisten sekä uusien kehittämisvälineiden käyttö (tuotekehitys ja testaus, koulutus, brändäys, opintoja tutustumismatkat, sosiaalinen media, tempaukset jne.).
Maaseudun kehitysmekanismit Leader toiminta ruohonjuuritasolla yhdessä elinkeinoyhtiöiden kanssa on toteuttanut tehokasta aktivointityötä, joka tuottaa tulosta monella tapaa. Uudet tai vanhat kehittyvät tuotantosuunnat/toimialat/yritykset; luomu, erikoisviljely, elintarviketeollisuus, hoito- ja hoiva-alat, matkailu Venäjän vientinä, luonnontuoteala, metsävarat ja metsäosaaminen/biotalous/ bioenergia. Kansainvälistyminen on saanut entistä enemmän vauhtia tällä ohjelmakaudella. Maatalouden rakennemuutos (investoinnit, uudet toimijat ja ajattelutavat) on ollut suhteellisen hallittu ja ei ole toistaiseksi karannut käsistä, vaan johtanut uusiutumiseen. Laajakaista on maaseudun välttämätöntä perusinfrastruktuuria siinä missä auto-, vesi- ja rautatiet, vesijohdot, viemäröinti tai sähköverkko, joka tarvitaan. Maaseuturahasto itsessään, sillä se on erittäin iso kehittämispanostus maaseutuun ja sitouttaa myös yksityisen rahan investointeihin ym. kehittämistoimintaan.
Parhaita toimenpiteitä Yritystuet ovat yritystoiminnan kehittämisen mahdollistaja, joita voitaisiin tosin edelleenkin markkinoida paremmin (MASVA hanke on hyvin paikannut tätä aukkoa). Kaikissa kehittämishankkeissa on tehty paljon töitä ja käytetty monipuolisesti maaseudun kehittämisen välineistöjä niin yritystoiminnan kuin muuhunkin kehittämistoimintaan. Käytetyt välineet ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Leader toiminta kattaa koko maakunnan ja on kustannus-/hyötysuhteeltaan tehokasta maaseudun kehittämistyötä, joka tavoittaa hyvin todelliset ruohonjuuritason toimijat/kehittäjät. Tiedotustoiminnassa Maakaista keskitettynä ja innovatiivisilta toimintatavoiltaan on hyvä toimenpide, joka kuitenkaan ei saa kaventaa muun paikallisen tiedottamisen merkitystä. Myös keskitetty maatalouskoulutuksen tiedottaminen Ajurissa on ollut hyvä ratkaisu, josta on helppo toimijoiden hakea tarvittava tieto. Yhteistyön kehittämisen ja tiedon jakamisen toimenpiteenä kaikki järjestetyt kohtaamisen tavat ovat olleet merkittäviä (ihmiset tapaavat ja vaihtavat ideoita/ajatuksia ja saavat rohkeutta päivittäiseen/uuteen tekemiseen). Näitä ovat mm. foorumit, työpajat, opintomatkat, yritysvierailut, asiantuntijaluennot jne.
Maaseutuohjelman vaikuttavuus Vaikuttavuutta on vaikea arvioida koska se ilmenee pitemmällä aikavälillä, mutta selkeästi on onnistuttu kehittämään aineettomia inhimillisiä tekijöitä kuten kehittämisen aktiivista asennetta ja yhteishenkeä, yhteistyön ajatusta, osaamista eri toimialoilla/yrityksissä/ yhteisöissä ja aineellisista tekijöistä tekemään uusinvestointeja ja avauksia uusissa tuotantosuunnissa/toimialoilla/yrityksissä, vahvistamaan entisiä tuotantosuuntia/toimialoja/yrityksiä, luomaan uusia markkinayhteyksiä ja tekemään myös konkreettista kauppaa. Eniten on kenties pystytty vaikuttamaan hoiva- ja hoitoalan sekä elintarvikeketjujen muotoutumiseen, maatalouden rakennemuutoksen hallintaan, uuden biotalouden edellytysten luomiseen ja metsävarantojen osaamisen sekä hyötykäytön edistämiseen. Tämän lisäksi on paljon yksittäisiä yritys- ja yhteisöesimerkkejä, joissa on rakennettu kokonaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, mutta jotka eivät ole vielä välttämättä synnyttäneet toistaiseksi ympärilleen sen laajempaa teollista vientituotantoa.
Kommentoitua maaseutuohjelmasta Menty eteenpäin kuin juna, mutta aika tasapaksusti Laajasti mahdollistava ohjelma, jossa ei juuri poissulkevia klausuuleja
Muutamia kehittämissuosituksia ohjelmakaudelle 2014-2020 www.aducate.fi www.uef.fi
Muutamia kehittämissuosituksia Maaseudun entistä parempi ymmärtäminen ja huomiointi maakunnan kehittämisen voimavarana (ei ole rasite vaan aito tulevaisuuden mahdollisuus). Pohjois-Karjalan maaseutunäkymän vahvistaminen ja oman maaseutupolitiikan muotoilu yhdessä rakennerahastojen kanssa (yhteistyön tiivistäminen). Maaseuturahaston tiedottamista ja aktivointia voi vielä tehostaa (etenkin sen vientiä entistä paremmin todelliselle toimija-/yritystasolle). Maaseuturahaston toimeenpanoon entistä parempia ohjauskeinoja, sillä pelkkä tiedottaminen ei riitä, etenkin seurannan tehostaminen. Uusien ja vanhojen tuotantosuuntien/toimialojen/yritysten kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin tarttuminen (mieluummin etu- kuin takanojassa). Omistajan-/sukupolvenvaihdokset iso kysymys maataloudessa ja yrityselämässä. Maaseudun innovaatioympäristöjen ja toiminnan systemaattinen kehittäminen. Maaseuturahaston toimeenpano voisi olla kehittämisotteeltaan hieman enemmän riskipainotteisempi (uskallusta rahoittaa pilotinomaisia hankkeita). Jonkin asteinen koordinaatio/-kattohankkeiden (teemaohjelmien) tarve ilmeinen (hankepirstaleisuudesta eroon, joka ei tarkoita etteikö voisi olla pieni hankkeita). Fokusoitua kehittämistä suppealla suppilolla että myös samalla laajalla haravalla.