1936. L. räätälimestari Nykvist onalta. palstaltaan Nummen pitäjän. on hyvin pieni ehkä n. 50. raisteri Ella Kivikosken kaivauslöydöt

Samankaltaiset tiedostot
x = 101,60/ y = 101,95, z = 86,58 m mpy 6,5 g

KM LAITILA UNTAMALA MYLLYMÄKI-VUORENPÄÄ KM 33239

1 KVARTSI-ISKOS, 1 kpl, 0,5 g Vaaleanharmaata, hiukan rakeista kvartsia. Mitat: 13 x 10 x 4 mm. X=201,48, Y=101,84, Z=79,18 (Tid.

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/

2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

Porvoo Keskon tontti Markus Hiekkanen 1985

1 Saviastian paloja 4kpl Kylkipaloja, toinen pinta lohjennut. Yhdessä palassa kevyttä naarumutusta tai viivapainannetta. Karkea kvartsisekoite.

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

Luetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.

2016 KM TURKU, Tallimäenkenttä

Kivikautinen asuinpaikka Janakkalan pitäjän Irjalan. Kesällä vuonna 1938 ilmoitti oikeusneuvo s lföller Kansalli

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

RAASEPORI SLOTTSMALMEN LIITE 3 Tarja Knuutinen & Georg Haggrén Yksikkö- ja rakenneluettelo ALUE 1

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika:

1887. niitä on säilynyt 18 kappaletta, jotka enimmäkseen ovat särkyneitä.

VANTAA MÅRTENSBY KM 39466

Svartholman linnoitus

Espoo Kauklahti Muulo (Mulby) Niss muinaisjäännöksen koekaivaus 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Johanna Stenberg

Arkeologia. Siiri Tolonen,

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Valkosavea. Koristelematon liitupiipun varren katkelma.

Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v Kertomukseen

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

Kenguru 2010 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 5

JÄTTIhampaan. ar voitus

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista

[MATEMATIIKKA, KURSSI 9]

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

Pala. Kristina Sedlerova

DRAGSFJÄRD (ENT. HIITTINEN), KYRKSUNDET. Tutkimukset kappelialueelta - osaraportti Tiina Jäkärä Museovirasto Arkeologian osasto

JOULULAHJA-NUMERO. Reformipukuia nuorille tytöille

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Nuoremman rautakauden kalmiston kaivaus

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

HARJAVALTA HIITTENHARJU

2015 KM Oulu Kierikinkangas KM 40595

Kertomus kesän 1996 tutkimustöistä Hämeenkosken Pyhän Laurin kirkon rauniolla

Kivikautinen asuinpa i;;;:ka Kaustisten pitäj9.ssä, Hongisto n. (lev l.

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

VIRKATTU MUSTEKALA. Tämä työ virkataan ylösalaisin eli aloitetaan mustekalan päästä.

Lumio. Lapsen virkattu pipo ja lenkkihuivi

2. Pujota alkuun 2 siemenhelmeä ja kiinnityshelmi niiden väliin kuvan mukaan.

JOULULAHJA-NUMERO Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan.

~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /

Mikkeli Kenkäveronniemi tarkkuusinventointi 2014

LOPPI Launonen Ilomäki

1913. Veneenmuotoinen vasarakirves pilkullista. keltaharmaata kiveä, keskeltä levein. Reijän. sisäpuolella on matala hulpio, kanta

Janakkala Hangastenmäki Varhaiskeskiaikaisen mäkilinnan tarkastus

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Kurkistus keskiaikaan

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru


AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

LEMPÄÄLÄ Päivääniemi

Valkeakoski Sääksmäen kirkon ympäristön v muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Joululahja-numero. Käsitöitä. 10. N:o. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 12" vuotiaalle (kuvat 1, 2, 3, 4, samoin kuvasta n:o 2.

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

Joulupukki Julle MATERIAALIT: LYHENTEET: Työn eteneminen. 1: Silmät (tee 2) 1: Pää. 1: Hiukset

1/F 5 a ,15 1/G 3 a 0, ,85 1/H 2 a F 31 49,85 1/I 1 a F 20 46,35 1/M 3 a ,15 1/N 3 a 1, ,15

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE

Hela-788 : 1485±65. CalBC/CalAD 200CalAD 400CalAD 600CalAD 800CalAD 1000CalAD Calibrated date

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

IISALMI Peltosalmen varikkoalueen muinaisjäännösinventointi

NAKKILAN VIIKKALAN KAIVAUSKERTOMUS 1980

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Ammattimatematiikan tuki

Kenguru 2016 Cadet (8. ja 9. luokka)

Puukot, sahat ja viilat

Rautakautisen löytöpaikan kaivaus

Q{) + 'bv ' ' ',/ v ;1f ',r. c.,«j 341. e,~ RAASEPORI Slottsmalmen 344 +

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Konservointiraportti

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

PIRKKALA TURSIANNOTKO

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

ESPOO Bemböle (Bemböle/Bendeböle/Benneböle)

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Reseptit TUOTE- RESEPTIT.

Rengasmiekan ponnen löytöpaikka Isonkyrön pitäjin Ulvilan kylän Rinta- Ulvisen talon kasvitarhassa.

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI ( EKR.)

Tehtävä Vastaus


VAMMALA Kaukola Juvela

Transkriptio:

10340. Nummi Leppäkorpi. L. räätälimestari Nykvist onalta palstaltaan Nummen pitäjän Leppäkorven kylästä, peltoa tehdessään auran kynnöksestä, palsta on hyvin pieni ehkä n. 50 x 50 m. raisteri Ella Kivikosken kaivauslöydöt Isonkyrön pit: n kl:n Rinta-U1- visen talon maalt2. Kaivaus suoritettiin toukok. 19-23 p:nä. Diar. 5/6 36. Ks. kaivauskertomusta liitteineen museon top. ar kistossa. Aikaisenria löytöjä paikalta ovat N 10177 ja 10276, Pieni pronssivartaan katkelma r. a 2:sta. Neljätoist orneeraamatonta saviantiannala useimmat paksuja ja karkeita. Joukossa yksi ohuemni reunanala. R. a 2:sta. 3. Kaksi pahasti turmeltunutta rautaista nii tinaulaa, 3,9 4,5 cm:n pituiset. R. a 2:sta. Kolme rautaniitin tai- naulan katkelmaa. R. a 2:sta. Neljä raudanpalaa r. a b. 7 poltetun saven palaa r. a 2:sta.

1 gr. palaneita luita r. a 2:sta. Pahasti ruostunut, 3,35 cm:n pituinen rau taniitin katkelma. R. a 2:sta. Syvyys 2,85. Kartalla. kolmikulmainen rautalevyn katkelma mahdollisesti veitsen kärkipala. Pituus 4,7 cm. R. a 2:sta. Kartalla. Korkeus 2,97. Rautaniitin katkelma, 3,45 em:n pituinen. R. a 2:sta. Kartalla. 'Korkeus 2,87. Muodottomaksi ruostuneen, luult. niitin, katkelma. Pituus 3,8 cm. R. a 2:sta. Kartalla. Korkeus 2,85. Pitkulainen rautamöhkäle, 3,2 x 5,9 em:n suuruinen. R. a. 2:sta. Kartalla. Pieni viivakoristeinen pronssiesineen, när tävästi väistinen pala. R. a Aivan pieni lattea pronssispiraali ja pari.men katkelmaa. R. a 3:s a, /jf K. 30 muodottomaksi ruostunutta rautaesi- neen palaa. R. a 3:sta. 14 poltetun saven palaa. R. a 3:sta.

Rinta-ulvinen. 17. N. 130 orneeraamatonta saviastianpalaa, osittain aivan pieniä murujakina Joukossa kaksi reunapalaa, toisessa kuonaa. R. a 3:sta. 15 gr. noltettuja luita r. a 3:sta. 3 hiilenp9laa r. 3:ata. Pyöreä pronsaivartaasta muodostettu apiraalilevy, mahdollisesti kaksoisspiraaliketjunkannattimesta. Rikki kahdesta kohden. Ks. kuvaa. R. b 1:atä. Kartalla. 1. 11057 Palasia 'ilmeisesti samanlaisesta spiraali levystä, kuin N 20 ja luult. samasta e- sineestä. R. b 1:stä. 12. yksinkertaisen pronsaiketjun palaa. F. b 1:ztä. Nelisenkymmentä aivan pientä sulanutta pronssindalaa, ainakin osa samaa ketjua kuin N 22. R. b 1:stä. 15 gr. noltettuja luita, joukossa hammas. R. b Estä.

25. 3 raudanpalaa, yksi niistä kelma. R. b 1:stä. niitin kat- 26. 9 orneeraanatonta saviastianpalaa b 1:s Poltetun savon pala b 1:ntä. Kaksi raudanpalaa b 2:sta, pintamaasta. Poltetun savon pala b 2:sta, pintana s- ta. 2 gr. poltettuja luita b 2:sta,' pinta Riikasta. Rautaisen teräesineen (sirpin tai suuren veitsen?) kärkikatkelra. Pituus 5,5; leveys 2,8 cm. L. r. b 2:sta, mustasta kerroksestn, Kartalla.. Rautavartaan katkelma, 3 cm:n pituinen. L. r. b 2.:sta, tummasta kerroksesta. Kartalla. Punnan vuorikristallin sirpale. R. b 2:n tummasta kerroksesta. Kartalla. Ruskeht lasia. 34. Pronssinen kaula- tai rannerenkasn kat kelma, harjavaa tssaleveää pronssinsu- haa. Koristeena muotoisia kuvioita. Pituus 3,15; leveys 0,75 cm. L. r. 2:n tummasta kerroksesta.

Tummansininen, keltaisin valkoreunaisin ympyröin koristettu lasimassahelmi; punainen tynnyrinmuotoinen lasimassahelmi ja puolikas saranlaista. L. r. b 2:sta turanasta kerroksesta. Neljä muodottomaksi sulanutta. rautaesineen palaa, ainakin yksi niitistä. L. r. b 2:sta, tummasta kerroksesta. 25 gr. poltettuja luita, 1. r. b 2:n tummasta kerroksesta. Kymmenkunta poltetun saven palaa r. b 2:n tummasta kerroksesta. Viitisenkymmentä orneeraamatonta saviastianpalaa, osittain aivan pieniä. Joukossa 4 reunapalaa. R. b 21-1 tummasta kerroksesta. 1;111utamia hiilenpaloja r. b 2:n tummasta kerrokse sta. Viitisenkymmentä orneeraamatonta savianti anpalaa, joukossa 2 reunapalaa. L. r. b 3:sta, pintakerroksesta.. 5 poltetun saven palaa, yksi kuonaa. L. r. b 3asta, pintakerroksesta. 43. 4 gr. poltettuja luita r. b 3:n uintaker roksestå.

Isokyr ri ITuutamia hiilennaloja b 3:n pintamaam- ta. Katkonainen rautaniitti, 4,9 cm pitkä. R. b 3:åta 19 cm. syvästä. Kartalla. Rautaniitin katkelma, 2,2 cm pitkä. R. b 3:sta. Kartalla. Korkeus 2,94. Rautaniitin tai-naulan katkelma, 3,3 cm pitkä. R. b 3sta. Kartalla. Syvyys 2,89. Rautaniitti, 4,8 cm pituinen. R b 3:sta mustasta maasta. Kartalla. Syvyys 2,94. Kymmenen rautaesineen palaa, useimmat niiteistä tai nauloista. R. b 3:n tilan maata kerroksesta. Kolmisenkymmentä poltetun suven palaa. R b 3:sta. 95 gr. poltettuja luita r. b 3:n tum- masta kerroksesta. N. 110 orneeramnatonta saviastianpalaa, joukossa paljon pieniä siruja. Paloist on kolme reunapai.aa L. r; b 3:sta, mustasta kerroksesta. 53. 810 gr. poltettuja luita yhtenä pesäkkeenä r. b 3:sta (palokuoppa?). Kartalla.

54. 6 möhkälettä yhteensulanutta rautaa. a luuta. L. yhdessä edellisen numeron kanssa. Rinta-TTlvinen. Pieni pronssimöhkäle 1. luiden NQ 53 joukosta. Pahasti ruostunut kahtia katkennut rautaveitsi, johon on tarttunut kiinni polt. luun palasia. Veitsi oli asetettuna lutpesäkkeen NQ 53 päälle. (Kartalla) Nelisenkymmentä poltetun saven tai savi astianpalaa. R. b 4:stä. Poltetun luun pala b 4:stä. Muutamia hiilenpaloja r. b Kuonanpala r. b 4:stä. Kaksi hiotun kiven (kalkkikiven) palaa r. b 4:stä. Pronssisen vinouurteisen kaularenkaan katke ima, 8,15 cm. pitkä. Piirros. L. r. c 1:stä, 13 cm syvästä. Kartalla.

Isokyr 63. Pyöreä pronsmisolki, reuna alaspin tai vutettu, koristettu konsentrisilla ympyröillä. jjrt. Herman, Gravfynden p4 got land under tiden 550-800 (Ant. tidskr. 224), pl. X111:54-56. Piirros. L. r. c 1:stä, 23 cm syvästä. Kartalla. 64. Pronssinen linnunräpylä" riipus. Piirros. L. r. c 1:stä, 18 cm syvästä. Kartalla. 1. 11057 65. Pronssirlipushelyn välinivelen (vrt. esin Aspelin 706) katkelma, kuulunut samaan koristeeseen kuin N 64 ja löydetty yhdessä sen kanssa. 1. 11057

Punainen tynnyrinmuotoinen lasimassahelmi r. c 1stä. Pieni pronssisen sniraglilevyn pala r. c 1:stä. Piirros. 1. 11057. Rautaniltti, 3,5 cm:n pituinen. R.. c 1: stä. Kartalla. Korkeus 2,94. 83 gr. poltettuja luita r. c lzstä. Kolme sulanutta pronssipglaa c 1:stä. Seitsemän raudanpalaa c 1:stä. N. 200 saviastian tai poltetun saven pa las4, osittain aivan pieniä siruja. Or neeraamattomia. Joukossa on kuusi astian reunapalaa. R. c 1:stä. Tuodottomaksi ruostunut, viiteen kappalee seen katkennut rautaesine, keihäänkärki. L. r. c 1:st, n. 16 cm:n syvy,tdestä. Kartalla. Kahtia katkennut, muodottomaksi ruostunut rautaesine, mahdollisesti keihäänkärki. L. r. c 2:stg, 26 cm syvästä. Kartalla.

Kaksi raudanpalaa, samasta esineestä. L. r. c 2:sta, 23 cm.syvästä. "artalla. Paksun plankonvex" pronssivartaan, luul tavasti r.annerenkaan katkelma, koristettu poikittaisilla nyöriornanenteillä sekä ymnyrätäytteisillä syvennetyillä kolmioilla. Pituus 2,8 ota. L. r. c 2:sta, 24 cm syvästä. Kartalla. Poikkileikkaukseltaan pyöreän pronssivartaan katkela, toiseen päähän kapeneva. Pituus 3,7 cm. Kartalla. Korkeus 2,85. R. c 2. Rautaniitin katkelr a, 3,5 cm:n pituinen. L. aivan N 75 alla. Kolmihr.arainen pahasti ruostunut rautaesine, luult. viskari. L. r. c 3:sta. Kartalla. Korkeus 2,79. 44 a.r. poltettuja luita r. c 2:sta. N. 20 orneeraamatonta saviastianpalaa r. c 2:sta. N. 15 poltetun saven palaa c 2:sta. 9 raudanpalaa, ainakin osittain niiteis- tä. R. c 2:sta. Hiiliä r. c 2:sta.

. Lattea hioimen pala 10,4 x 5,65 x 1,9 cm. L. r. c 2:sto, n. 25 cm syvästä. Kartalla. Rinta-. Pronssinen pahasti turneltunut väistimen pala, orneerattu skandinavisin eläinornamentein (Salin II). L. r. c 3:sta, 16-20 cm sy\fly-ydestä.. Kartalla. Pieni pronssimöhkäle aiiran edellisen vi restä. Nelisenkymmentä ornecraamatonta saviasti- an- tai poltetun saven palaa. 3:sta. R. c 20 Er. poltettuja luita c 3:st9. 7 raudan tai kuonan palaa c 3:sta. Lattean hioimen katkelma, 7,9; 6,1,1,6 cm:n suuruinen. R. c 3:sto. Hiiliä c 3,sta, väistinen N9 86 vierestä Pronssisen väistimen kappale, nähtävästi sarlaa esinettä kuin N 13. L. r. c 3:st turnrlasta kerroksesta. Rikkinäinen pronssisormus (5 palaa). Leveä keskikilpi koristettu ympyrätäytteisin kolmiorivein. L. r. c 3:sta 28 cm syvästä. Kartalla.

95. 2 pronssiesineen (väistimen reunan?) pa laa. L. r. c 3:sta, n. 20 cm syvästä. Kartalla. Kymmenkunta pientä sulanutta.pronssimöhkälettä. L. r. c 3; sta. Rautaniitti, 4,85 cm nitki. L. r. c 3 :sta. Kartalla. Rautaniltin (?) katkelma, 4,6 cm pitkä. R. c 3, kartalla. Kolme raudanpalaa c 3; sta, tummasta ker rokse sta. 20 gr. plt. luita c 3:n pohjasta. N. 90 orneeraamatonta saviastianpalaa r. c 3:n tummasta kerroksesta. Kymmenkunta raudanpalaa c 3:n tummasta kerroksesta. Poltetun saven palasia c 3:n tummasta kerroksesta. Pieni pronssikappale G 3:n tummasta ker roksesta.

r. c 3:n pohjakerrokmesta. Rautaniitin katkelma, 4,6 cm pitkä. Katkennut kahtia isompi pala 3,9 cm L. r. c 4:sta, 27 cm syvästä. Kartalla. 6 orneeraamatonta saviastianpalaa. R. c 4:stä. 65 gr. polt. luita c 4:stä. Kuonaa ja poltettua savea r. c 4:st. Kaksi yhteenkuuluvaa pronssiesinnen palaa, -uurre- ja kolmiokoristeista. Ks. Kuvaa. L. r. d 1:stä, 20 cm syvästä. Kartalla.' Pronssilevyn kappale. Löyd. yhdessä e- dellisen kanssa, ja nähtävästi kuuluva niiden kanssa samaan esineeseen. Pronssivartaan kappale, kaula- tai r,nnerenkrasta. L. r. d 1:stä, 18 cm syvästä. Kartalla. Kaksi palaa sinisistä lasimassebelmistä d 1:stä.

Pieni pronssimöhkäle d 1:stä. 13 raudanpalar, d 1:stä. 116, N. 50 orneeraanatonta saviasti-npalaa, joukossa 3 reunapalaa d 1:stä. Parikymmentä poltetun saven palaa d 1:s tä. 55 cr. poltettuja luita d 1:stä. Hiiliä d 1:stä. Suorakf,iteenruotoinen pronssinen hihnanhela, toisesta päästä rikki ja tulen pahasti turmelema, skandinavisin eläinornarentein koristettu. L. r. d 2:sta, pintamavstr. Kartalla. 1.11057 Lyhyt pyöreän pronssivartaan pala, 2,2 cm pitkä; R. d 2:sta, pintarosta. Kaksi pientä uurrekoristeista luuesineen palaa r. d 2:sta, pintanaanta.

Rinta -Ulvinen. 123. N. 35 saviastianpalaa, joukossa yksi u=ekoristeinen reunapala. R. d 2:sta, pintamaasta. Niittien ym. m. rautaesineiden plasia, n. 15 kpl. d 2:n pintanaasta. Pieni kuonanpala d 2:sta. 26 gr. poltettuja luita d 2:sta. N. 30 poltetun savenpalaa d 2:n pinta kerroksesta. Rikkinäinen valjashela, Vendeltyyppiä, ks. piirrosta. L. r. d 2:n tummasta kerroksesta.

Pronssivartaan kappale, nähtävästi samaa esinettä kuin M 121. L. r. d 2:n mustasta kerroksesta. Kartalla. Syvyys n. 30 cm. 4 saviastianpalaa d 2:n tummasta ker- roksesta. 2 gr. poltettuja luita d 2:n pohjamaa ta. Kolmihaarainen rautainen jääkenk i r. d -3:sta, 25 cm syvästä. Kartalla. Kahtia särk7tnyt ontto esine, rautaa ja pronssia. L. kuin NQ 132. Pronssivartaan pala d 3:mta. Viitisentoista raudanpalaa d 3:sta. N. 75 saviastianpalaa, joukossa yksi reunapala ja yksi uurrekoristeinen. R. d 3:!sta. Viitisenkymmentä poltetun naven palaa r. d 3:sta. 103 gr. poltettuja luita d 3:mta. Lattean punertavan hioinkiven kappale. Litat 8,2; 7,1,1,9 cm. R. d 4:stä, 20 cm syvästä. Kartalla.

Rinta-Ulvinen, 140. Soikea tuluskivi 7,7 x 5,3 x 3,2 cm. Ks. piirrosta. L. r. d 4:stä; edellisen läheltä. 1.11056 1.11056. Nelisivuinen, toisesta pistileveämpi Main. Hiomapinnat kuluneet koveriksi. 7,1; 4,5,3,1 cm. Rikkinäinen, li5nattu nuneossa. R. d 3:sta. Kartalla. Kolmisenkynmentä orneeraamatonta savian- tianpalaa r. d 4:stä. Kaksi rautanaulaa, lahdollisesti uudenaikaisia, hevosenkengästä. R. d 4:stä. 24 gr. poltettuja luita d 4:stä. Poltetun saven paloja d Saviesineen (värttinänpyörän?) pala, edell. joukosta.

Hiiliä d 4:stä. Kymmenkunta saviastianpalaa, kahdessa uurrekoristelua, yksi reunapala. L. r. e 2:sta. Obs. yhdessä Nc 154:n kanssa. 149. Kymmenkunta pientä poltetun saven alaa r. e 2:sta. 5 gr. poltettuja luita e 2:sta.. 2 pientä saviastianpalsa e 3:sta. Kymmenkunta pientä poltetun saven alaa e 3:sta. 4 gr. poltettuja luita e:3:sta. Hiiliä d 4:stä, e 2:sta ja e 3:sta. 10342. Helsingin pit. 0ulunkylä. Aatami Neuvosen 9/6-36 museoon tuoma, 50 mk:lla lunastettu. Pyöreä kak- sieläininen kupurpsolki (vrt. Valokuva soljesta lähetetty F 1897 s. 11), hiukan puhkonainen, Tukholmaan H. Arbmanille tarkastettavaksi, eläimet helposti erotettavissa. uurjalla koska osastonjohtaja.p.,yräpää puolen pronssinen jänne tavallisen neu epäili sitä jäi lankiinnitystavan sijasta, toisessa reu jennökseksi. Arbmanin kirjeti nassa kuitenkin jäljellä pari lyhyttä muka^n 21/10-37 E. Ktllt osoit. kohoumap (neulan kohdasta tautuikin niin olevan: "Såvit