Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toimintakertomus vuoden 2006 valtiopäiviltä
SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE...4 1. RYHMÄN JÄSENET 31.12.2006...5 2. RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN JA VALTIONEUVOSTOJÄSENYYDET...5 3. RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTAJÄSENYYDET JA MUIDEN ELINTEN KOTIMAISET SOS.DEM. JÄSENYYDET 31.12.2006...5 4. 31.12.2006 RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT...7 5. RYHMÄN KOKOUKSET...8 6. KANSAINVÄLISET YHTEYDET...8 7. RYHMÄN KANNANOTOT JA LAUSUNNOT...10 8. RYHMÄN ALOITTEET JA KIRJALLISET KYSYMYKSET...12 9. RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA...13 10. KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN...14 10.1. Suuri valiokunta... 14 10.2. Perustuslakivaliokunta... 15 10.3. Ulkoasiainvaliokunta... 16 10.4. Valtiovarainvaliokunta... 18 10.5 Hallintovaliokunta... 21 10.6. Lakivaliokunta... 23 10.7. Liikenne- ja viestintävaliokunta... 26 10.8. Maa- ja metsätalousvaliokunta... 31 10.9. Puolustusvaliokunta... 35 10.10. Sivistysvaliokunta... 36 10.11. Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 38 10.12. Talousvaliokunta... 41 10.13. Tulevaisuusvaliokunta... 44 10.14. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta... 44 10.15. Ympäristövaliokunta... 46 2
12. RYHMÄTOIMISTON HENKILÖKUNTA...46 13. RUUSUINFOT JA TYÖLLISYYSKATSAUKSET V. 2006...46 14. MUUT INFOT JA TILAISUUDET...48 3
Lukijalle Vuosi 2006 oli vaalikauden viimeinen täysi vuosi. Vuoden 2006 alussa Suomessa oli presidentin vaalit. Tarja Halonen valittiin toistamiseen tasavallan presidentiksi vaalien toisella kierroksella. Sosialidemokraattisen ryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti vaalityöhön tammikuun aikana ja edistivät näin Tarja Halosen valituksi tulemista. Tarja Halosen valinta merkitsi samalla kansalaisten tukea presidentin, hallituksen ja eduskunnan hyväksymälle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Vuosi 2006 oli työntäyteinen vuosi eduskunnan eri valiokunnissa. Yksi tärkeimmistä kansallisista asioista oli kunta- ja palvelurakenteen uudistamista koskeva laki. Uudella lainsäädännöllä vahvistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja asetettiin samalla kunnille suunnitteluvelvoitteet. Valtio otti merkittävän roolin uudistuksen ohjaamisessa ja arvioinnissa. Valtioneuvoston tulee antaa eduskunnalle selvitys uudistuksen toteutumisesta vuoden 2009 aikana. Syysistuntokauden tärkein ja työllistävin asia oli vuoden 2007 valtion talousarvio siihen liittyvine budjettilakeineen. Hallituksen esitys tuli eduskuntakäsittelyssä hyväksytyksi noin 50 miljoonan euron menolisäyksillä. Talousvaliokuntaa työllisti runsaasti tilintarkastuslain käsittely, johon liittyi kiinteästi järjestöjen ja yhdistysten tilintarkastuskäytäntöjen uudistaminen. Muita isoja asioita olivat selonteko energia- ja ilmastolinjauksista sekä osakeyhtiölain uudistus. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa työllisti mm vammaispoliittinen selonteko ja lastensuojelulaki. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan viimeisimpiä asioita oli yhteistoimintalain uudistaminen. Vuoden puhutuimpia ja eniten näkemyseroja aiheuttaneita asioita olivat hedelmöityshoitoja ja seksin ostoa koskevat lait. Eduskunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2006 aikana hallituksen esityksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Ryhmän kokoonpano pysyi vuoden 2006 aikana samana. Uutena kansanedustajana aloitti vuoden 2006 alussa Sirpa Paatero. Hän tuli Sinikka Mönkäreen tilalle. Sisko Seppä 4
1. RYHMÄN JÄSENET 31.12.2006 Ryhmässä oli kansanedustajia 53, joista naisia 24 ja miehiä 29. Ryhmän jäsenten keski-ikä oli vuoden 2006 lopussa 52,8, miesten 57,8 ja naisten 46,1 vuotta. Ahde Matti Alho Arja Backman Jouni Bryggare Arto Elo Mikko Filatov Tarja Gustafsson Jukka Haatainen Tuula Heinäluoma Eero Hellberg Klaus Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Hurskainen Sinikka Jaakonsaari Liisa Kallio Reijo Kalliomäki Antti Karhu Saara Kekkonen Antero Kiljunen Anneli Kiljunen Kimmo Koski Valto Koskinen Johannes Koskinen Marjaana Kuisma Risto Kumpula Miapetra Kähkönen Lauri Lahtela Esa Laitinen Reijo Lintonen Minna Lipponen Paavo Luhtanen Leena Paatero Sirpa Ojala Reino Olin Kalevi Paasio Heli Peltomo Pirkko Puisto Virpa Rahkonen Susanna Rajamäki Kari Rask Maija Roos Jukka Rönni Tero Saarinen Matti Seppälä Arto Skinnari Jouko Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Taiveaho Satu Tuomioja Erkki Urpilainen Jutta Wallin Harry Viitanen Pia VäätäinenTuula 2. RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN JA VALTIONEUVOSTOJÄSENYYDET Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan 2.2.2006 ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Jouni Backmanin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Maija Rask ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Jukka Gustafsson Ryhmän työvaliokuntaan valittiin 2.2.2006 kokouksessa puheenjohtajiston lisäksi kansanedustajat Valto Koski ja Pirkko Peltomo. Pirkko Peltomon luopuessa työvaliokunnan jäsenyydestä kesken vuoden ryhmäkokouksessa 7.9.2006 hänen tilalleen valittiin kansanedustaja Säde Tahvanainen. Ryhmän ehdokkaaksi eduskunnan puhemieheksi nimettiin 2.2.2006 kokouksessa kansanedustaja Paavo Lipponen, joka tuli valituksi eduskunnan puhemieheksi. Ryhmämme kansanedustajista valtioneuvoston jäseninä toimivat Eero Heinäluoma valtiovarainministerinä, Erkki Tuomioja ulkoasiainministerinä, Susanna Huovinen liikenne- ja viestintäministerinä, Tarja Filatov työministerinä, Leena Luhtanen oikeusministerinä, Tuula Haatainen sosiaali- ja terveysministerinä, Antti Kalliomäki opetusministerinä ja Kari Rajamäki sisäministerinä. 3. RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTAJÄSENYYDET JA MUIDEN ELINTEN KOTIMAISET SOS.DEM. JÄSENYYDET 31.12.2006 Suuri valiokunta (SuV) Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Kimmo (vpj), Alho Arja, Elo Mikko, Koskinen Johannes, Kuisma Risto, Kumpula-Natri Miapetra, Rahkonen Susanna, Skinnari Jouko Varajäsenet: Hellberg Klaus, Lintonen Minna, Urpilainen Jutta, Wallin Harry Perustuslakivaliokunta (PeV) Varsinaiset jäsenet: Alho Arja (vpj), Koskinen Johannes, Ojala Reino, Taipale Ilkka Varajäsenet: Kuisma Risto, Seppälä Arto Ulkoasiainvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Jaakonsaari Liisa (pj),, Kekkonen Antero, Kiljunen Kimmo, Koskinen Johannes, Olin Kalevi Varajäsenet: Backman Jouni, Hurskainen Sinikka Valtiovarainvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Ahde Matti (vpj), Laitinen Reijo, Peltomo Pirkko, Puisto Virpa, Saarinen Matti 5
Varajäsenet: Bryggare Arto, Hellberg Klaus, Kallio Reijo, Rask Maija, Viitanen Pia Perustuslakivaliokunta (PeV) 1. Hallinto- ja tarkastusjaosto: Puisto Virpa (jaostovast.), Ahde Matti, Viitanen Pia (lisäj.) 2. Turvallisuus- ja puolustusjaosto: Laitinen Reijo (jaostovast.), Kallio Reijo, Hellberg Klaus (lisäj.) 3. Verojaosto: Ahde Matti (jaostovast.), Bryggare Arto, Laitinen Reijo (lisäj.) 4. Sivistys- ja tiedejaosto: Rask Maija (pj.), Viitanen Pia, Saarinen Matti (lisäj.) 5. Maatalousjaosto: Saarinen Matti (jaostovast.), Hellberg Klaus, Ahde Matti (lisäj.) 6. Liikennejaosto: Saarinen Matti (pj.), Peltomo Pirkko, Bryggare Arto (lisäj.) 7. Kauppa- ja teollisuusjaosto: Laitinen Reijo (jaostovast.), Kallio Reijo, Peltomo Pirkko (lisäj.) 8. Sosiaali- ja työjaosto: Puisto Virpa (jaostovast.), Peltomo Pirkko, Rask Maija (lisäj.) 9. Asunto- ja ympäristöjaosto: Viitanen Pia (jaostovast.), Hellberg Klaus, Bryggare Arto (lisäj.) Hallintovaliokunta Varsinaiset jäsenet: Hiltunen Rakel (vk-vast), Kähkönen Lauri, Paasio Heli, Taiveaho Satu, Väätäinen Tuula Varajäsenet: Koski Valto, Lintonen Minna Lakivaliokunta Varsinaiset jäsenet: Rahkonen Susanna (vpj), Paasio Heli, Roos Jukka, Rönni Tero Varajäsenet: Hiltunen Rakel, Wallin Harry Liikenne- ja viestintävaliokunta Varsinaiset jäsenet: Kuisma Risto (vk-vast), Karhu Saara, Ojala Reino, Seppälä Arto, Wallin Harry Varajäsenet: Koskinen Marjaana, Rahkonen Susanna Maa- ja metsätalousvaliokunta Varsinaiset jäsenet:wallin Harry (vpj), Kähkönen Lauri, Lahtela Esa, Lintonen Minna, Paatero Sirpa Varajäsenet: Hellberg Klaus, Koskinen Marjaana Puolustusvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Kekkonen Antero (vk-v), Kallio Reijo, Karhu Saara, Kuisma Risto, Laitinen Reijo, Varajäsenet: Rönni Tero, Skinnari Jouko Sivistysvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Tahvanainen Säde (vpj), Hurskainen Sinikka, Lintonen Minna, Taipale Ilkka, Urpilainen Jutta Varajäsenet: Gustafsson Jukka, Rask Maija Sosiaali- ja terveysvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Koski Valto (pj), Kiljunen Anneli, Koskinen Marjaana, Seppälä Arto, Väätäinen Tuula Varajäsenet: Karhu Saara, Taiveaho Satu Talousvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Skinnari Jouko (pj.), Bryggare Arto, Hellberg Klaus, Kumpula-Natri Miapetra, Paatero Sirpa Varajäsenet:, Elo Mikko, Saarinen Matti Tulevaisuusvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Olin Kalevi (vpj), Backman Jouni, Elo Mikko, Urpilainen Jutta Varajäsenet: Karhu Saara, Wallin Harry Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Varsinaiset jäsenet: Gustafsson Jukka (pj), Kiljunen Anneli, Lahtela Esa, Roos Jukka, Rönni Tero Varajäsenet: Ojala Reino, Väätäinen Tuula Ympäristövaliokunta Varsinaiset jäsenet: Taiveaho Satu (vk-vast), Hiltunen Rakel, Kumpula-Natri Miapetra, Tahvanainen Säde, Varajäsenet: Hellberg Klaus, Lahtela Esa Puhemiesneuvosto PmN Puhemies: Lipponen Paavo Sd-jäsenet:Gustafsson Jukka, Jaakonsaari Liisa, Koski Valto, Skinnari Jouko 6
Kansliatoimikunta Ktk Jäsenet: Lipponen Paavo (puhemies), Ahde Matti Eduskunnan pankkivaltuusto - EPV Backman Jouni (vpj), Alho Arja Valtion vakuusrahaston valtuusto - Vvv Hellsten Tapio, Kallio Reijo Kansaneläkelaitoksen valtuutetut - KelaV Varsinaiset jäsenet: Peltomo Pirkko (vpj.), Koski Valto, Koskinen Marjaana Vara jäsenet: Kähkönen Lauri, Lahtela Esa, Seppälä Arto Yleisradion hallintoneuvosto - YleH Jaakonsaari Liisa (vpj), Ojala Reino, Olin Kalevi, Tahvanainen Säde, Viitanen Pia Eduskunnan tilintarkastajat - Ett Varsinainen jäsen: Saarinen Matti Varajäsen: Ojala Reino Suomen Pankin tilintarkastajat -SPtt Varsinaiset jäsenet: Bryggare Arto, Vanhanen Veli (KHT Varajäsenet: Paatero Sirpa, Kuusiola Arto (KHT) Valtiontilintarkastajat - Vtt Varsinaiset jäsenet: Puisto Virpa (pj), Kallio Reijo Varajäsenet: Ojala Reino, Roos Jukka Eduskunnan kirjaston hallitus - EKH Varsinaiset jäsenet: Tuomioja Erkki (vpj.), Lintonen Minna Vara jäsenet: Karhu Saara, Urpilainen Jutta Kansainvälisten asiain foorumi Lipponen Paavo, puhemies Jäsenet: Gustafsson Jukka, Jaakonsaari Liisa, Kiljunen Kimmo, Skinnari Jouko Eduskunnan puhemiesneuvosto perusti 21.4.2006 eduskunnan kansainvälisten asiain foorumin, jonka tarkoitus on kehittää eduskunnan valtuuskuntien ja valiokuntien kansainvälistä työtä. Foorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Koollekutsuja on eduskunnan puhemies. Foorumin jäseninä toimivat eduskunnan puhemiehistö ja valiokuntien puheenjohtajat, eduskunnan ja puhemiesneuvoston valitsemien valtuuskuntien puheenjohtajat sekä ulkoasiainministeriön edustus. 4. 31.12.2006 RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Ahde Matti... VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto, pj. Alho Arja... Suomen Pankin pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto < kuuluvat yhteen Backman Jouni... Suomen Pankin pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto < kuuluvat yhteen Bryggare Arto... Suomen Pankin tilintarkastaja, SITRAn tilintarkastaja < kuuluvat yhteen Elo Mikko... Kemira Oyj:n hallintoneuvosto, vpj. Filatov Tarja... TYÖMINISTERI Gustafsson Jukka... Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto Haatainen Tuula... SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Heinäluoma Eero... VALTIOVARAINMINISTERI Hellberg Klaus... Neste Oil Oyj:n hallintoneuvosto, pj. Hiltunen Rakel... Fortum Oyj:n hallintoneuvosto, vpj. Huovinen Susanna... LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI Hurskainen Sinikka... Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto Jaakonsaari Liisa... Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto, vpj. 7
Kallio Reijo... Valtion tilintarkastajat... Valtion vakuusrahaston valtuusto Kalliomäki Antti... OPETUSMINISTERI Karhu Saara... Alko Oy:n hallintoneuvosto Kekkonen Antero... Patria Industries Oyj:n neuvottelukunta, pj.... Suomen Posti Oyj, pj. Kiljunen Anneli... Kemijoki Oy:n hallintoneuvosto Kiljunen Kimmo... Fortum Oyj:n hallintoneuvosto Koski Valto... KELAn valtuutettu Koskinen Johannes... Finnvera Oyj, pj. Koskinen Marjaana... KELAn valtuutettu Kuisma Risto... Finnfund Oyj:n hallintoneuvosto Kumpula Miapetra... Rautaruukki Oyj:n hallintoneuvosto Kähkönen Lauri... VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto Lahtela Esa... - Laitinen Reijo... VAPO Oy:n hallintoneuvosto... Suomen Teollisuussijoitus oy:n sijoitusneuvosto Lintonen Minna... Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvosto Lipponen Paavo... EDUSKUNNAN PUHEMIES Luhtanen Leena... OIKEUSMINISTERI Ojala Reino... Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Olin Kalevi... Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Paasio Heli... Postin hallintoneuvosto Paatero Sirpa... Fortum Oyj Peltomo Pirkko... KELAn valtuutettu, vpj.... Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto Puisto Virpa... Valtion tilintarkastajat, pj. Rahkonen Susanna... Kemira Oyj:n hallintoneuvosto Rajamäki Kari... SISÄASIAINMINISTERI Rask Maija... Alko Oy:n hallintoneuvosto Roos Jukka... KELAn tilintarkastaja Rönni Tero... Palosuojelurahaston hallitus Saarinen Matti... Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto, vpj., eduskunnan tilintarkastaja, pj. Seppälä Arto... Alko Oy:n hallintoneuvosto Skinnari Jouko... Rautaruukki Oyj:n hallintoneuvoston vpj. Tahvanainen Säde... Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Taipale Ilkka... - Taiveaho Satu... VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto Tuomioja Erkki... ULKOASIAINMINISTERI Urpilainen Jutta... Neste Oil Oyj:n hallintoneuvosto Wallin Harry... Suomen Posti Oyj:n hallintoneuvosto Viitanen Pia... Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Väätäinen Tuula... KELAn tilintarkastaja 5. RYHMÄN KOKOUKSET Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana 37 kertaa ja työvaliokunta 36 kertaa. Työvaliokunnan kesäkokous pidettiin 16.-17.8.2006 Seinäjoella ja ryhmän kesäkokous 21.-22.8.2006 Turussa. 6. KANSAINVÄLISET YHTEYDET SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa: Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna Pohjoismaiden neuvosto Varsinaiset jäsenet: Alho Arja (PN-vast), Kuisma Risto, Taipale Ilkka, Taiveaho Satu, Wallin Harry Varajäsenet: Hellberg Klaus, Kiljunen Anneli, Kumpula-Natri Miapetra, Saarinen Matti, Urpilainen Jutta 8
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Vuosittaisessa istunnossa ministerineuvosto ja hallitukset kertovat kansanedustajille millaisiin toimiin ne ovat suositusten pohjalta ryhtyneet. Ministerineuvosto ja neuvosto -nimikkeet aiheuttavat usein sekaannusta. Pohjoismaiden neuvostossa kohtaavat parlamentaarikot ja hallitusten edustajat. Pohjoismaiden ministerineuvosto taas on nimenomaan Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöelin. Ministerineuvosto perustettiin Helsingin sopimukseen tehdyllä muutoksella vuonna 1971, 19 vuotta Pohjoismaiden neuvoston perustamisen jälkeen. Ministerineuvoston koordinoiva virkamiestaho on Suomessa ulkoasiainministeriön alainen Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö. Puheenjohtajuus kiertää ministerineuvostossa vuosittain maalta toiselle. 2006 oli Norjan puheenjohtajuuskausi. Suomen kausi on vuosi 2007. Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsenet osallistuivat neuvoston vuosittaiseen istuntoon, valiokuntien ja puolueryhmien toimintaan, kokouksiin ja muihin tapahtumin. Vuosi Arja Alho toimi Pohjoismaiden Neuvoston edustajana Itämerikonferenssin valmistelevan komitean puheenjohtajana vuonna 2006. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta - ENSV Varsinaiset jäsenet: Elo Mikko (pj), Hurskainen Sinikka Varajäsenet: Lintonen Minna, Olin Kalevi Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoontui ensimmäisen kerran perustamisvuonna 1949. Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta päätökset tehdään ministerikomiteassa. ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous/suomen valtuuskunta - ETYJSV Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Kimmo (vpj), Kumpula-Natri Miapetra Varajäsenet: Elo Mikko, Karhu Saara 55 jäsenmaata käsittävä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan maiden lisäksi jäseniä ovat Yhdysvallat ja Kanada. ETYJ:n instituutiot, mukaan lukien parlamentaarinen yleiskokous, perustettiin ns. Pariisin julistuksella vuonna 1990. Yleiskokous piti ensimmäisen istuntonsa Budapestissa vuonna 1992. Parlamenttien välinen liitto IPU, Suomen johtokunta - IPUSR Varsinainen jäsen: Puisto Virpa Varajäsen: Hurskainen Sinikka Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttienvälinen yhteistyöjärjestö. Suomen ryhmä perustettiin 1920, ja vuodesta 1921 lähtien eduskunnan valtuuskunta on osallistunut lähes kaikkiin IPU-konferensseihin, eli nykyisiin yleiskokouksiin. Järjestön keskeisimpiä tavoitteita on tarjota maailmanlaajuinen keskustelufoorumi parlamentaarikoille sekä edistää rauhaa ja demokratiaa. Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarinen yleiskokouksen Suomen tarkkailijajäsenet - NATOSJ Jaakonsaari Liisa Eduskunnasta on osallistunut Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kokouksiin liitännäisjäsenenä vuodesta 1998 alkaen. Eduskunnan puhemiesneuvoston nimeämään nelihenkiseen valtuuskuntaan kuuluvat eduskunnan ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajat sekä toinen varapuhemies, joka toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta - ARKTSV Jaakonsaari Liisa, Kiljunen Kimmo Arktisen alueen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen sekä siellä elävien alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden elinolosuhteita ja asemaa. Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna 1993. Hallitustason yhteistyö alkoi vuonna 1996 Arktisen neuvoston perustamisen myötä. Eduskunnan puhemiesneuvosto asettaa Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan vaalikausittain. Valtuuskuntaan kuuluu kuusi kansanedustajaa. Konferenssin johtoelimenä toimivassa pysyvässä parlamentaarikkokomiteassa on yksi edustaja kustakin jäsenmaasta, Euroopan parlamentista sekä alkuperäiskansojen järjestöistä. Suomen valtuuskunta valitsee keskuudestaan edustajansa pysyvään komiteaan. Valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi Suomen valtuuskunta - IPK Alho Arja, Kiljunen Kimmo 9
Itämeren maiden parlamentaarikkojen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen elinolosuhteita, vahvistaa yhteistä identiteettiä ja toimia Itämeren maiden neuvostossa tehtävän hallitustenvälisen yhteistyön katalysaattorina. Yhteistyöhön osallistuu Itämeren ympärysmaiden kansallisten parlamenttien lisäksi alueellisia parlamentteja kuten Karjalan tasavallan parlamentti ja Schleswig-Holsteinin osavaltion parlamentti sekä alueellisia järjestöjä kuten Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian parlamentaarinenyleiskokous. Konferenssi järjestetään vuosittain jossain jäsenmaassa - ensimmäinen järjestettiin Helsingissä vuonna 1991. Suomen valtuuskuntaan kuuluu viisi edustajaa, jotka puhemiesneuvosto nimittää vaalikaudeksi. Valtuuskunnan sihteeristö on eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä. Konferenssien välillä työskentelyä johtaa pysyvä komitea, johon kuuluvat Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen edustajat sekä Puolan, Saksan ja Venäjän edustajat. Länsi-Euroopan Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - WEUSV Elo Mikko, pj. Vuonna 1954 perustetun Länsi-Euroopan unionin yleiskokouksen toimintaan osallistuu parlamentaarikkoja lähes 40 maasta. WEU-jäsenmaiden (10) lisäksi mukana on liitännäisjäseniä ja -kumppaneita sekä tarkkailijajäseniä, joihin Suomen eduskunta lukeutuu mm. Ruotsin ja Itävallan ohella. WEU:n parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa Euroopan laajuisen foorumin turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle keskustelulle. Järjestö pyrkii turvaamaan erityisesti Euroopan maiden parlamenttien mahdollisuudet seurata yhdessä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Euro-Välimeri parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - EMPA Jaakonsaari Liisa (pj), Kiljunen Kimmo (vj) EU:lla on Välimerikumppanuus, ns. Barcelona-prosessi, joka tiivistää yhteistyötä EU:n ja Välimeren alueen maiden kanssa. Euro-Välimeri -parlamentaarinen yleiskokous (EMPA) on Barcelona-prosessin parlamentaarinen ulottuvuus. EMPA perustettiin vuonna 2003 seuraamaan EU:n Barcelona-prosessia sekä monitoroimaan Euro-Välimeri kumppanuussopimusten toimintaa. EMPA korvasi aiemman Euro-Välimeri -parlamentaarisen foorumin. EMPA:n on tarkoitus antaa parlamentaarisia virikkeitä EU:n ja Välimeren alueen yhteistyön kehittämiseksi, kannanottoja Välimerikumppanuudesta ja kumppanuussopimusten toimeenpanosta sekä suosituksia ja julkilausumia Euro-Välimeri ministerikokousten harkintaan. Valtuuskunnan jäsenet valitaan ulkoasiainvaliokunnan jäsenistöstä. 7. RYHMÄN KANNANOTOT JA LAUSUNNOT KANNANOTOT: Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokous Turussa 21.-22.8.2006: Työllisyys myös ensi vuoden budjetin ykkösasia Sosialidemokraatit ovat olleet kolme vaalikautta nostamassa Suomea ylös laman kurimuksesta kohti kestävää talous- ja työllisyyskehitystä. Olemme tehneet sen, mitä olemme luvanneet. Pitkäjänteinen ja vastuullinen työ on tuottanut tulosta. Työ tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta jatkuu. Tämän vaalikauden kärkitavoitteenamme on ollut hyvään talouskehitykseen ja vahvaan julkiseen talouteen perustuva työllisyyden lisääminen, hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja vähävaraisten aseman parantaminen. Onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena työttömyys on saatu laskuun ja työllisten määrä selvään kasvuun. Valtiontalous on tasapainossa. Vähävaraisten toimeentuloa on parannettu lisäämällä rahaa palveluihin ja sosiaaliturvaan, mutta köyhyysongelman poistaminen edellyttää vielä lisätoimenpiteitä. Valtiovarainministeri Heinäluoman budjettiesitys vuodelle 2007 jatkaa tuloksellista työllisyys- ja talouslinjaa. Työllisyyspanostuksilla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta, parannetaan työttömien työnsaantimahdollisuuksia sekä helpotetaan suurista työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien tilannetta. Talouskasvua vahvistetaan lukuisilla liikenneinvestoinneilla eri osissa maata. Kuntien mahdollisuuksia rahoittaa palvelujaan parannetaan 500 miljoonalla eurolla. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää valtiovarainministerin esitystä vuoden 2007 budjetiksi painotuksiltaan oikeana. Pohjaesityksessä on otettu hyvin huomioon työllisyyden hoito ja kuntien peruspalvelujen rahoitus, joilla molemmilla autetaan myös köyhimpien arkea. Kuluneella vaalikaudella olemme huolehtineet mm. siitä, että eläkeläiset ja lapsiperheet saavat lisää rahaa ja palveluja, opiskelijoiden ruokailua ja asumista on tuettu ja sotaveteraanien kuntoutusmahdollisuuksia on laajennettu. Myös pitkään 10
työttöminä olleiden asumista tuetaan aikaisempaa enemmän. Köyhyyden uhkaa ei ole silti voitettu Suomessa. Pienituloisille on järjestettävä ennen kaikkea edullisia ja laadukkaita julkisia palveluita. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta budjettiriihestä jatkotoimia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten auttamiseksi kohdennetuilla toimenpiteillä. Nyt tehtävät toimenpiteet voivat olla vain pieni osa ensi vaalikaudella tarvittavista vähävaraisten kansalaisten arkea helpottavista toimista. Ryhmä toivoo tulevaisuuden kasvuedellytysten turvaamiseksi myös lisäresursseja tutkimus- ja tuotekehittelyvaroihin sekä teiden ja ratojen peruskunnostukseen. LAUSUNNOT: SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN LAUSUNTO 16.2.2006 VALMIUSLAISTA Oikeusministeriö on 21.12.2005 päivätyllä kirjeellä pyytänyt sosialidemokraattiselta eduskuntaryhmältä lausuntoa valmiuslakitoimikunnan mietinnöstä. Mietintö sisältää ehdotuksen hallituksen esitykseksi valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uudistamisen päätavoitteina on saattaa valmiuslaki kaikilta osin uuden perustuslain vaatimukset täyttäväksi sekä ajanmukaistaa viranomaisten toimivaltuuksia. Ehdotettu lakiesitys korvaisi kokonaan voimassa olevan valmiuslain, jonka valmistelu ja säätäminen tapahtuivat vielä ennen perusoikeus- ja perustuslakiuudistuksia. Oikeusministeriön lausuntopyyntö koskee erityisesti valmiuslain toimivaltuuksien käytön aloittamista koskevaa sääntelyä lakiehdotuksen 2 luvussa. Eduskuntaryhmä tyytyy lausumaan tästä kohdasta. Nykytilanteessa valmiuslain soveltamisen aloittamisesta eli valmiuslain mukaisten viranomaisten poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttöönottamisesta päättää tasavallan presidentti antamalla käyttöönottoasetuksen. Valmiuslakitoimikunta esittää, että toimivalta tämän asetuksen antamiseksi siirrettäisiin valtioneuvostolle. Ennen käyttöönottoasetuksen antamista olisi valtioneuvoston, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, todettava maassa vallitsevan poikkeusolot. Eduskunnan asema toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisessa säilyisi esitetyn valmiuslain mukaan nykyisen kaltaisena. Eduskunta päättäisi käyttöönottoasetuksen voimassaolosta ja voimassaoloajasta, kuten voimassa olevassa valmiuslaissa on säädetty. Lausunto Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valmiuslakitoimikunnan mietinnön esitykseen valmiuslain toimivaltuuksien käytön aloittamista koskevasta sääntelystä. Eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uudistettaessa valmiuslakia uuden perustuslain vaatimukset täyttäväksi toteutetaan yhtenäinen, johdonmukainen ja ajantasainen toimivaltuuksien järjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen edellyttämät nopeat ja tehokkaat toimenpiteet. Perustuslakiuudistuksen seurauksena asetusten antaja on pääsääntöisesti valtioneuvosto. Eduskuntaryhmä korostaa, että valmiuslakitoimikunnan esityksen mukaan valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto edellyttäisi, että valtioneuvosto on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut maassa vallitsevan poikkeusolot. On tärkeää, että tasavallan presidentillä säilyy keskeinen rooli päätöksenteossa, koska valmiuslain käyttöönottoa vaativaan tilanteeseen useimmiten vaikuttanee ulkopoliittinen tai muuten kansainvälinen ulottuvuus. Ryhmä hyväksyi kokouksessa 9.3.2006 LAUSUNNON JÄRJESTÄYTYMISTOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää järjestäytymistoimikunnan esityksiä pääosin kannatettavina. Ehdotus eräiden toimielinten valinnoista koko vaalikaudeksi saa ryhmän täyden tuen. Ryhmä toivoo, että myös Pohjoismaiden neuvoston valinnat voisivat olla vaalikauden mittaiset, samoin Kansaneläkelaitoksen tilintarkastajien valinnat. Kannatamme täysistuntotyöskentelyn kehittämistä siten, että asia voidaan ilmoittaa saapuneeksi ja lähettää valiokuntaan samassa täysistunnossa. Työryhmä ei esitä istuntosalin käyttöalan laajentamista. Ryhmämme mielestä istuntosalin käyttöä voisi laajentaa puhemiesneuvoston huolellisen harkinnan perusteella ottaen huomioon monien muiden maiden käytännön ja kokemukset. 11
Eduskuntavaalien jälkeinen järjestäytymisaikataulun muutosehdotus on työryhmän esityksistä merkittävin ja sen toteuttaminen edellyttää perusteellista harkintaa ennen lopullista päätöstä. Parlamentarismin toimivuuden kannalta pidämme tärkeänä, että valiokuntajaossa päästään seuraavan vaalikauden alussa toteuttamaan hallitus/oppositio-jakoa. Tämä on mahdollista vain, jos lopullinen valiokuntajako tehdään uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Oleellista on turvata eduskunnan toimintakyky myös ennen lopullista järjestäytymistä. Esitettyjen valiokuntien lisäksi tulisi nimetä valtiovarainvaliokunta. Myös tarkastusvaliokunta toteutuessaan kuuluu kiireellisesti valittavien valiokuntien joukkoon. Oleellista on, että Puhemiesneuvostolla on mahdollisuus päättää useampienkin toimielinten nimeämisestä tarvittaessa nopeammassa aikataulussa kuin työryhmä esittää. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on ollut tyytyväinen nykyiseen poissaolojen lupamenettelyyn. Ryhmän puolto poissaoloille on mahdollistanut poissaolojen seurannan. Työryhmän esitys poissaolokäytäntöjen kirjaamisen muuttamiseksi saa ryhmältämme tukea, mutta myös kritiikkiä. Herää kysymyksiä, miksi tarvitaan erillinen tietokanta poissaoloille. Kannamme huolta myös siitä, miten varmistetaan riittävän enemmistön läsnäolo istunnoissa tärkeissä äänestyksissä. Kiireellisimpänä korjausta vaativana toimenpiteenä pidämme valiokuntapoissaolojen kirjaamiskäytännön muuttamista. Eduskuntatyöhön liittyvää tehtävää ei saisi tilastoissa rinnastaa muihin poissaoloihin. Läsnäolotilastoa täytyy muuttaa välittömästi siten, että olisi sarakkeet "eduskuntatyössä eduskunnassa" ja "eduskuntatyössä eduskunnan ulkopuolella". Näin Pohjoismaiden ja Euroopan Neuvoston kokouksiin osallistumiset eivät rinnastuisi sairauksiin ja omista syistä johtuviin poissaoloihin. 27.10.2006: Lausunto kansanedustajien avustajien määrärahan käytöstä Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä keskusteli avustajajärjestelmästä kokouksessaan 19.10.06. Keskustelussa tuli esiin seuraavia näkökohtia, jotka toivomme otettavan huomioon kun kansliatoimikunta seuraavan kerran käsittelee avustajia koskevia ohjeita. Myönteisenä asiana todettiin, että avustajien asema ja työolosuhteet ovat huomattavasti parantuneet viime vuosien aikana. Oma työhuone ja sen myötä käyttöön saadut työvälineet olivat huomattava parannus. Matka- ja muita korvauksia on lisätty, joskin kehittämistoiveita on edelleen. Eduskunta on vähitellen hyväksynyt avustajat osaksi pysyvää työyhteisöä ja se näkyy aiempaa myönteisempänä suhtautumisena avustajakuntaan. Ryhmän käymässä keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että tasa-arvoisuus ei toteudu vielä koko yhteisössä. Eriarvoisuuden tunnetta saattavat lisätä säännökset, jotka rajaavat avustajat joidenkin tilojen käyttäjien ulkopuolelle. Kansliatoimikunta voisi pohtia, voitaisiinko autotallin käyttöoikeus laajentaa myös avustajakuntaan. Kaikille avustajille maksetaan samaa palkkaa. Lähtökohtaisesti samapalkkaisuus on perusteltua, mutta avustajajärjestelmän vakiinnuttua on kohtuullista, että palkkausjärjestelmässä on kannustimia tehdä avustajan työtä pitempäänkin. Ryhmän keskustelussa sivuttiin myös ammattinimikettä. Ryhmän toive on, että kansanedustajat voisivat jatkossakin päättää millaisia tehtäviä (sihteerin tehtävät/poliittisen avustajan tehtävät) he haluavat avustajiensa tekevän. Enemmistö pitää avustajanimikettä ihan hyvänä kuvaamaan niitä tehtäviä joita avustajilla teetetään. Osa kansanedustajista toivoo, että voisi päättää itse nimikkeen, joko sihteeri tai avustaja, palkkaamansa henkilön ja työtehtävien mukaan. Ryhmän mielestä kansanedustajan tulee voida jatkossakin päättää onko avustaja eduskunnassa vai maakunnassa. Samoin mahdollisuudet ostaa avustajapalvelut yhteisöltä halutaan säilyttää vaikkakin ostopalvelukäytäntöön todettiin liittyvän myös riskejä. Ryhmän keskustelussa tuli myös toive, että kansanedustajan tulisi voida palkata kaksi osa-aikaista avustajaa ilman että toinen täytyy palkata ostopalveluna. Kaksi osa-aikaista käyttäisivät samoja työvälineitä (työhuone/tietokoneet yms.). Ryhmässä annettiin suuri arvo avustajien tekemälle työlle sekä ryhmätoimistosta saatavalle asiantuntija-avulle. Ryhmätoimiston voimavaroista täytyy pitää hyvää huolta samalla, kun työtä avustajien työehtojen ja työolosuhteiden korjaamiseksi jatketaan. 8. RYHMÄN ALOITTEET JA KIRJALLISET KYSYMYKSET Lakialoitteita ryhmämme jäsenet tekivät toimintavuoden 2006 aikana 15, talousarvioaloitteita 254 ja toimenpidealoitteita 13. Kirjallisia kysymyksiä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat tekivät 259 kappaletta. Aloitteet ja kirjalliset kysymykset ovat luettavissa eduskunnan www-sivuilta. 12
9. RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA Hallitus antoi eduskunnalle vuonna 2006 kahdeksan selontekoa. Budjetista käytiin normaalit palaute- ja lähetekeskustelut. Oppositio teki kuluneen vuoden aikana seitsemän välikysymystä. Sosialidemokraattisten kansanedustajien pitämät ryhmäpuheenvuorot kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta eduskunnan www-sivuilta. 1. Miapetra Kumpula-Natri /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Välikysymys VK 7/2006 vp PTK 143/2006 vp 17.01.2007 2. Kimmo Kiljunen /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Pääministerin ilmoitus PI 4/2006 vp PTK 140/2006 vp 11.01.2007 3. Matti Ahde /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Hallituksen esitys HE 122/2006 vp PTK 132/2006 vp 13.12.2006 4. Arto Seppälä /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Välikysymys VK 6/2006 vp PTK 123/2006 vp 29.11.2006 5. Sirpa Paatero /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Välikysymys VK 5/2006 vp PTK 120/2006 vp 23.11.2006 6. Satu Taiveaho /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Välikysymys VK 4/2006 vp PTK 99/2006 vp 11.10.2006 7. Jouni Backman /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Hallituksen esitys HE 155/2006 vp PTK 94/2006 vp 03.10.2006 8. Valto Koski /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Välikysymys VK 3/2006 vp PTK 86/2006 vp 19.09.2006 9. Virpa Puisto /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Hallituksen esitys HE 122/2006 vp PTK 82/2006 vp 12.09.2006 10. Kimmo Kiljunen /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2006 vp PTK 78/2006 vp 05.09.2006 11. Arja Alho /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Pääministerin ilmoitus PI 2/2006 vp PTK 76/2006 vp 21.06.2006 12. Jouni Backman /sd (ryhmäpuheenvuoro) HTML Lakialoite LA 28/2006 vp PTK 63/2006 vp 01.06.2006 13
10. KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN Toimintakertomukseen on otettu mukaan vain tärkeimpiä valiokuntien käsittelemistä asioista. Eri valiokuntien työmääristä saa jonkinlaisen käsityksen vertailemalla annettujen mietintöjen ja lausuntojen määriä. Vertailu ei anna täydellistä kuvaa työmääristä, koska esitykset ja selonteot, joista mietintöjä ja lausuntoja annetaan, ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Valiokunta Mietintöjä Lausuntoja 10.1. Suuri valiokunta 1 8 10.2. Perustuslakivaliokunta 17 60 10.3. Ulkoasiainvaliokunta 19 2 10.4. Valtiovarainvaliokunta 49 43 10.5. Hallintovaliokunta 42 60 10.6. Lakivaliokunta 32 26 10.7. Liikenne- ja viestintävaliokunta 34 34 10.8. Maa- ja metsätalousvaliokunta 20 25 10.9. Puolustusvaliokunta 3 9 10.10. Sivistysvaliokunta 22 25 10.11. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 59 19 10.12. Talousvaliokunta 35 37 10.13. Tulevaisuusvaliokunta - 4 10.14. Työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunta 18 24 10.15. Ympäristövaliokunta 10 59 10.1. Suuri valiokunta Valiokunta antoi yhden mietinnön ja kahdeksan lausuntoa. Mietinnöt ja lausunnot löytyvät osoitteesta www.eduskunta.fi MIETINTÖ: 1. SuVM 1/2006 vp - HE 3/2006 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi hedelmöityshoidoista ja isyyslain muuttamisesta LAUSUNNOT: 1. SuVL 8/2006 vp - HE 67/2006 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 2. SuVL 7/2006 vp - E 97/2005 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2006 vp Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta rajat ylittävän yhteistyön syventämiseksi erityisesti terrorismin, rajatylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton vastustamiseksi (Prümin sopimus) 3. SuVL 6/2006 vp - E 35/2006 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Valtioneuvoston selvitys avoimuudesta Suomen puheenjohtajuuskaudella 4. SuVL 5/2006 vp - U 31/2004 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2006 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla 14
5. SuVL 4/2006 vp - HE 218/2005 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2006 vp Hallituksen esitys Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaan 6. SuVL 3/2006 vp - LA 28/2006 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2006 vp Lakialoite laiksi kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta 7. SuVL 2/2006 vp - VNS 6/2005 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2006 vp Valtioneuvoston selonteko Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta 8. SuVL 1/2006 vp - E 88/2005 vp E 138/2005 vp HTML SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2006 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategiasta kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen kansallinen toimintaohjelma 2005-2008 Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategiaa koskevasta komission kevätraportista 10.2. Perustuslakivaliokunta Valiokunta antoi 17 mietintöä ja 60 lausuntoa. Mietinnöt ja lausunnot löytyvät osoitteesta www.eduskunta.fi Laki tasavallan presidentin palkkiosta (HE 11/2006 vp PeVM 3/2006 vp) Lakimuutoksella tarkistettiin tasavallan presidentin vuotuista palkkiota ja edustusmäärärahaa. Tarkistukset ovat tarpeen palkka- ja kustannustason kohoamisen takia. Palkkiota oli tarkistettu viimeksi 1.3.2000 voimaan tulleella lailla. Eduskunta hyväksyi palkkion korotettavaksi nykyisestä 102 000 eurosta 126 000 euroon ja edustusmäärärahan nykyisestä 160 000 eurosta 171 000 euroon. Perustuslakivaliokunta kiinnitti valiokuntakäsittelyssä huomiota palkkiotarkistuksen ajankohtaan ja totesi, että presidentin palkkion ja edustusmäärärahan tarkistuksista säädetään vastaisuudessa hyvissä ajoin ennen kulloinkin valituksi tulevan presidentin toimikauden alkamista. Valiokunnan mielestä presidentin määrärahatarkistuksista ei ole asianmukaista säätää presidentin toimikauden aikana. Vaalilakimuutos sähköisestä äänestämisestä (HE 14/2006 vp - PeVM 4/2006 vp) Lakimuutos mahdollistaa sähköisen äänestyksen äänestyspaikoissa, ennakkoäänestyspaikoissa ja kotiäänestyksessä. Sähköinen äänestys otetaan käyttöön kokeiluluonteisesti ja vaiheittain kunnissa, joista säädetään erikseen oikeusministeriön asetuksella. Kokemusten karttuessa sääntely on suunniteltu ulotettavaksi vaiheittain koko maahan. Sääntelyllä ei puututa kenenkään oikeuteen äänestää perinteisellä äänestyslipulla, vaan kehitetään vaihtoehtoa perinteisen äänestystavan rinnalle, jolloin sääntely ei sisältönsä puolesta muodostu ongelmalliseksi perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kannalta. Kokeilu oli ehdotettu pantavaksi toimeen ensi vaiheessa valtiollisten vaalien yhteydessä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin tarkisti lakiehdotusta tältä osin, sillä sen mukaan mahdollisuus äänestää sähköisesti voi vaikuttaa monella tavalla äänestyskäyttäytymiseen ja siten myös vaalien tulokseen, eikä äänioikeuden yhtäläisyyden näkökulmasta siksi ole aivan ongelmatonta, että äänestysmahdollisuudet ovat vaalipiirin eri osissa merkittävästi erilaiset. Valiokunnan mielestä olisi luontevaa kokeilla sähköistä äänestysmahdollisuutta kunnallisvaalien yhteydessä. Valiokunta tarkisti ehdotusta myös siltä osin kuin siinä ehdotettiin, että sähköisesti äänestävällä ei olisi ollut mahdollisuutta äänestää tyhjää. Valiokunnan mukaan, vaikka tyhjä tai muulla perusteella mitätön ääni ei vaikutakaan vaalien tulokseen, tulee äänestäjällä olla kansanvaltaisen yhteiskunnan vapaissa vaaleissa mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan myös sen ilmaisemiseen, ettei hän anna ääntään kenellekään ehdokkaista. Tarkastusvaliokunnan perustaminen (HE 71/2006 vp - PeVM 10/2006 vp) Lakiesitys hyväksyttiin lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisille valtiopäiville. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen perustuslakia. Tavoitteena on vahvistaa valtiontalouden parlamentaarista valvontaa perustamalla uusi eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka hoitaisi keskitetysti nykyisin valtiontilintarkastajille sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle kuuluvat valvontatoimen tehtävät. Valtiontilintarkastajat ja valtiontilintarkastajien kanslia ehdotetaan lakkautettaviksi. 15
10.3. Ulkoasiainvaliokunta Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 2 lausuntoa. Mietinnöt ja lausunnot löytyvät osoitteesta www.eduskunta.fi MIETINNÖT: 1. UaVM 19/2006 vp - K 4/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2006 vp Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2005 2. UaVM 18/2006 vp - HE 200/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp Hallituksen esitys Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen toteuttamiseksi tehtyjen Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisen sisäisen rahoitussopimuksen ja sisäisen men 3. UaVM 17/2006 vp - HE 184/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2006 vp Hallituksen esitys kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta 4. UaVM 16/2006 vp - HE 199/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 16/2006 vp Hallituksen esitys Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välisen instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voima 5. UaVM 15/2006 vp - HE 185/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2006 vp Hallituksen esitys Etiopian kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 6. UaVM 14/2006 vp - VNS 8/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2006 vp Valtioneuvoston selonteko suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. -30.6.2007 PuVL 9/2006 vp 7. UaVM 13/2006 vp - HE 67/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta SuVL 8/2006 vp PeVL 36/2006 vp VaVL 24/2006 vp HaVL 42/2006 vp LaVL 16/2006 vp LiVL 16/2006 vp MmVL 12/2006 vp PuVL 7/2006 vp SiVL 14/2006 vp StVL 16/2006 vp TaVL 24/2006 vp TuVL 4/2006 vp TyVL 14/2006 vp YmVL 26/2006 vp 8. UaVM 12/2006 vp - HE 51/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2006 vp Hallituksen esitys Sambian tasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 9. UaVM 11/2006 vp - HE 171/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp Hallituksen esitys Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaans 16
10. UaVM 10/2006 vp - K 3/2006 vp K 5/2006 vp K 12/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp SIIRTOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2005 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2005 11. UaVM 9/2006 vp - VNS 6/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2006 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (UNIFIL, United Nations Interim Force in Lebanon) Libanonissa PuVL 6/2006 vp 12. UaVM 8/2006 vp - HE 218/2005 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2006 vp Hallituksen esitys Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaan SuVL 4/2006 vp VaVL 8/2006 vp HaVL 14/2006 vp 13. UaVM 7/2006 vp - HE 18/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2006 vp Hallituksen esitys Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 14. UaVM 6/2006 vp - HE 230/2005 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 15. UaVM 5/2006 vp - LA 28/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2006 vp Lakialoite laiksi kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta SuVL 3/2006 vp PeVL 13/2006 vp SiVL 9/2006 vp 16. UaVM 4/2006 vp - HE 219/2005 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2006 vp Hallituksen esitys Nigerian liittotasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 17. UaVM 3/2006 vp - HE 205/2005 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2006 vp Hallituksen esitys Guatemalan tasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 18. UaVM 2/2006 vp - VNS 6/2005 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2006 vp Valtioneuvoston selonteko Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta SuVL 2/2006 vp PeVL 9/2006 vp HaVL 7/2006 vp LaVL 5/2006 vp MmVL 1/2006 vp PuVL 2/2006 vp SiVL 7/2006 vp StVL 5/2006 vp TaVL 11/2006 vp TyVL 5/2006 vp YmVL 7/2006 vp 19. UaVM 1/2006 vp - HE 5/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi PeVL 6/2006 vp PuVL 1/2006 vp 17
LAUSUNNOT: 1. UaVL 2/2006 vp - UTP 3/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2006 vp Valtioneuvoston selvitys (UTP) Suomen kansainvälisestä sopimuspolitiikasta ja sen kehityssuunnista 2. UaVL 1/2006 vp - U 26/2006 vp HTML ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2006 vp Valtioneuvoston 10.4. Valtiovarainvaliokunta Valiokunta antoi 40 mietintöä ja 43 lausuntoa. Mietinnöt ja lausunnot löytyvät osoitteesta www.eduskunta.fi Kaasukäyttöisten autojen yleistymistä tuetaan verotuksen avulla (VaVM 1/2006) Polttoainemaksulaista poistettiin vaatimukset, joiden mukaan maksusta vapaiden kaasukäyttöisten ajoneuvojen on täytettävä seuraavaksi voimaan tulevat, vähintään EURO 4 - tason pakokaasupäästönormit. Lakiin lisättiin lisäksi säännös puu- ja turveperusteista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen maksuvapautuksesta. Maataloudessa eräiden energiatuotteiden valmisteveroa kevennettiin (VaVM 6/2006) Ammattimaisen maatalouden harjoittajille palautetaan vuodesta 2005 alkaen valmisteveroa maataloudessa käytetyn kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön käytön perusteella 21,5 miljoonaa euroa vuosittain. Näin alennetaan maa-, poro- ja kasvihuonetalouden tuotantokustannuksia ja edesauttaa näiden alojen toimintaedellytyksiä. Asiasta sovittiin vuoden 2005 valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Vuoden 2006 lisätalousarvio (VaVM 11/2006) Lisätalousarviossa korotettiin varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 992 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvion myötä valtion budjettitalous kääntyi alijäämäisestä ylijäämäiseksi. Ylijäämä kertyi 346 miljoonaa euroa ja se käytettiin valtion velan lyhentämiseen. Tuloarvion korotuksesta kolmannes aiheutui kertaluonteisiksi katsottavista osinkotuloista ja loppu suurelta osin odotettua suotuisammasta suhdannekehityksestä. Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan 59,7 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lisätalousarviossa osoitettiin lisäresursseja vain aivan välttämättömiin menoihin. Menojen lisäykset olivat nettomääräisesti 150 miljoonaa euroa ja loppuvuoden määrärahatarpeita varten ns. jakamattomaksi varaukseksi jäi 39 miljoonaa euroa. Laki tuloverotuksen siirtohinnoittelusta (VaVM 22/2006) Siirtohinnoittelua pidetään yleisesti tällä hetkellä yhtenä kansainvälisen verotuksen tärkeimmistä kysymyksistä, koska konsernien sisäisellä hinnoittelulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mihin maahan yrityksen voitot kohdistetaan. Lainmuutoksen tarkoituksena on omaksua Suomen sisäiseen lainsäädäntöön ajanmukaiset ja kansainvälistä nykykäytäntöä vastaavat säännökset etuyhteydessä toisiinsa olevien yritysten välisten liiketoimien siirtohinnoittelusta. Tämä merkitsee ennen kaikkea riittävän täsmällistä ja kattavaa sääntelyä siitä, miten hinnoittelun markkinaehtoisuus voidaan tarvittaessa osoittaa ja siitä poikkeaminen oikaista. Keskeisimmät muutokset koskevat siten siirtohinnoitteludokumentointia ja -oikaisua sekä velvoitteiden turvaamiseksi esitettyjä sanktioita. Markkinaehtoperiaate itsessään on jo omaksuttu Suomen lainsäädäntöön. Nyt periaatteen voimassaolo ulotetaan säännöstasolla myös kotimaisiin etuyhteystoimiin. Uusissa säännöksissä on kysymys ennen kaikkea Suomen yhteisöverotulojen turvaamisesta yhä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Useat maat ovat uudistaneet sen vuoksi siirtohinnoittelua koskevaa sääntelyään aivan viime vuosina. Ilman asianmukaisia siirtohinnoittelusäännöksiä yrityksille saattaisi muodostua painetta kohdistaa toiseen valtioon suurempi osa kertyneestä voitosta kuin Suomeen muualla noudatettavan tiukan siirtohinnoitteluvalvonnan vuoksi. 18
Dokumentointivelvoite on kohdistettu vain suurimpien yritysten rajat ylittäviin liiketoimiin. Lisäksi suurillekin yrityksille kohdentuu dokumentoinnin sisältöä koskevia helpotuksia, jos osapuolten välillä tehtyjen liiketoimien määrä verovuonna on enintään 500 000 euroa. On arvioitu, että uusi sääntely tulisi koskemaan Suomessa yli tuhatta yritysryhmää. Ulkomailta vuokratun työvoiman palkkatulon verotusta ja työn valvontaa tehostettiin (VaVM 31/2006) Muutokset tähtäävät siihen, että ulkomaisten työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden tosiasiallisesta oleskelusta ja työskentelystä Suomessa saataisiin luotettavaa tietoa, jolloin Suomen verotusoikeus voitaisiin turvata asianmukaisesti myös näissä tilanteissa. Tällä tavoin halutaan kaventaa harmaan talouden toimintakenttää ja turvata yritysten ja työntekijöiden yhdenvertaiset toimintaedellytykset nykyistä paremmin. Uudistukseen sisältyy kaksi pääasiallista tavoitetta. Lainmuutos laajentaa Suomesta saadun tulon käsitettä niin, että se kattaisi jatkossa myös ulkomaisen vuokratyöntekijän Suomesta saaman palkkatulon. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että Pohjoismaista sekä Virosta, Latviasta ja Liettuasta tulevien vuokratyöntekijöiden täällä saama palkkatulo voitaisiin verottaa Suomessa riippumatta työskentelyn kestosta. Verotusoikeutta rajoittaa tällä hetkellä nimenomaan Suomen sisäinen lainsäädäntö, minkä vuoksi näiden maiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin sinänsä sisältyvää verotusoikeutta ei ole voitu käyttää. Muissa Suomen solmimissa verosopimuksissa ei vastaavaa verotusoikeutta vielä ole, joten esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia muualta kuin Pohjoismaista tai Baltiasta tulevien vuokratyöntekijöiden verotukseen. Muutoksen toisena tavoitteena on tehostaa yleisesti ulkomaisen vuokratyövoiman ja ulkomaisten yritysten muiden työntekijöiden Suomessa tekemän työn valvontaa. Tämä toteutettaisiin lisäämällä sivullistahojen eli ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan sekä vuokratyötä teettävän täkäläisen tahon tiedonantovelvollisuutta niissä tapauksissa, joissa ulkomaisen työntekijän palkkatulon verotusoikeus kuuluu Suomelle. Valvonnan tehostamiseen tähtää niin ikään ehdotus, jonka mukaan rajoitetusti verovelvolliset voitaisiin merkitä ennakkoperintärekisteriin silloinkin, kun niillä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Edellytyksenä on tällöin se, että rekisteröitävä on verosopimusvaltiosta. Vuoden 2006 toinen lisätalousarvio (VaVM 34/2006) Valiokunnan hyväksymässä toisessa lisätalousarviossa korotettiin varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 397 miljoonalla eurolla. Verotuloja on kertynyt nopeammin kuin alkuvuodesta ennustettiin ja verojen ja veronluonteisten tulojen arviota korotettiin aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti 762 miljoonalla eurolla. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota korotettiin 597 miljoonalla eurolla ja arvonlisäveron tuottoarviota nostettiin 107 miljoonalla eurolla. Autoveron tuottoarviota sen sijaan laskettiin 75 miljoonalla eurolla. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista korotettiin 526 miljoonalla eurolla, mikä aiheutui Kapiteeli Oyj:n osakkeiden myynnistä. Menojen nettolisäys jäi 96 miljoonaan euroon. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioitiin olevan 50 milj. euroa aiemmin budjetoitua pienemmät. Toiseen lisätalousarvioon sisältyvistä menoista mainittakoon 16,5 miljoonan euron lisäys YK:n Libanon-operaatioon varautumiseen ja toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen osoitettu 9 miljoonaa euroa. Sosialidemokraatit pitivät työllisyysmäärärahojen lisäämistä hyvänä asiana, kun lisätalousarvion suurin määrärahalisäys, 43 miljoonaa euroa, suunnattiin työmarkkinatukeen. Työvoiman kohtaanto-ongelmiin vastattiin 5,2 miljoonan euron lisäpanostuksella. Hätäkeskukset saivat 1,5 miljoonaa euroa palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen sekä koulutukseen. Helsingin yliopiston Meilahden kampukselle perustettavan kansallisen molekyylilääketieteen tutkimuslaitoksen varustamiseen osoitettiin 2 miljoonaa euroa. Määrärahanlisäysten vastapainona eräiden menojen arviot olivat alentuneet. Tällaisia olivat mm. Suomen maksuosuuden lasku 53 miljoonalla eurolla Euroopan unionille sekä eräät etuusmenot ja muutosturvamenot. Lisätalousarvio oli 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä käytettiin valtionvelan lyhentämiseen. Jakamattomaksi varaukseksi jäi 11 miljoonaa euroa. Tuloveroja kevennettiin ja korotettiin kuntien valtionosuuksia (VaVM 36/2006 ja VaVM 37/2006) Valtiovarainvaliokunnan hyväksymä lainmuutos on osa sitä laajaa kokonaisuutta, joka perustuu viimeisen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä tehtyyn hallituksen kannanottoon 30.11.2004. Hallitus sopi tuolloin siitä, että ansiotulojen verotusta kevennetään vuosina 2005-2007 yhteensä 1 700 miljoonaa euroa. Vuodelle 2007 ehdotetut kevennykset ovat siis viimeinen osa tätä kokonaisuutta. Niiden vaikutus on 590 milj. euroa, minkä lisäksi verotusta kevennetään 65 miljoonalla eurolla, jotta veronkevennys toteutuisi kaikilla tulotasoilla vähintään hallituksen kannanoton suuruisena. Muutokset merkitsevät siis yhteensä 655 miljoonan euron kevennyksiä ansiotulojen veroihin. Lainmuutoksiin liittyy veronkevennysten lisäksi myös merkittävä rakenteellinen painotus; sen lisäksi, että verotuottomenetykset tulevat valtion rasitukseksi, kuten yleisesti viime vuosina, kunnallisverotuksen veropohjaa tiivistetään supistamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen soveltamisalaa. Sitä kautta kunnille voidaan kompensoida niin ehdotetuista muutoksista aiheutu- 19
vat verotuottomenetykset, noin 24 miljoonaa euroa, kuin valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen viimeinen erä 185 miljoonaa euroa, joka muutoin tulisi maksettavaksi vasta vuonna 2008. Määrä on tarkoitus ottaa huomioon vastaavasti vuoden 2008 valtionosuuksien tarkistuksessa. Vuoden 2007 talousarvio (VaVM 41/2006) Valiokunta päätti lisätä valtion menoja noin 50 miljoonalla eurolla. Vuoden 2007 talousarvion loppusumma on lisäys mukaan lukien runsaat 40,5 miljardia euroa. Valtion budjettitalous on vuonna 2007 ylijäämäinen noin 34 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelan arvioidaan alenevan vuoden 2007 loppuun mennessä 34,4 prosenttiin BKT:sta. Suurimmat määrärahalisäykset valiokunta teki liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan, johon lisättiin yhteensä 22 miljoonaa euroa. Valiokunta lisäsi mm. perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoja sekä yksityisteiden valtionavustusta ja saaristoliikenteen tukea sekä lentokenttäinvestoinnin. Opetusministeriön hallinnonalalle lisättiin noin 10 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden opintososiaalisiin etuuksiin lisättiin yhteensä 5,6 miljoonaa euroa, josta käytetään 2,8 miljoonaa euroa opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajojen korottamiseen 1.11.2007 lukien. Näin huomioidaan pääosin ansiotason indeksin muutos vuoden 1993 jälkeen. Menovaikutus on vuositasolla 14 milj. euroa. Lisäksi ateriatukeen lisättiin 2, 6 miljoonaa euroa. Hallitus esitti eräisiin avustuksiin osoitettuun määrärahaan 1,82 miljoonan euron vähennystä vuoteen 2006 verrattuna. Tämä olisi kohdistunut mm. ystävyysseurojen sekä kulttuurilehtien tukemiseen, rauhantyön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyttämiseen. Valiokunta palautti määrärahat näihin tarkoituksiin kuluvan vuoden tasolle. Valiokunta lisäsi myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin rahoitusta, jolla turvataan instituutin ensi vuoden toiminta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat lisääntyivät valiokuntakäsittelyssä 12 miljoonaa euroa. Tästä 4 miljoonaa euroa osoitettiin alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen koulutukseen (ns. koulutus EVO) lisättiin 2 miljoonaa euroa. Valiokunta osoitti myös 3,5 miljoonan euron määrärahan erityisesti päihdeongelmaisten äitien ja naisten päihdepalvelujen kehittämiseen. Terveyden edistämiseen osoitettuja määrärahoja korotettiin 1,5 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee lähes 20 prosentin korotusta hallituksen esitykseen nähden. Muista valtiovarainvaliokunnan tekemistä määrärahalisäyksistä voidaan todeta myös kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin tehty 2,5 miljoonan euron, ympäristötöihin suunnattu 2 miljoonan euron ja hallinto- ja hovioikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseen osoitettu yhden miljoonan euron määrärahalisäys. Eduskunta hyväksyi edellä mainitut määrälisäykset. Valiokunta kiinnitti huomiota myös kehysmenettelyyn. Kehysmenettely ja siihen liittyvä menosääntö ovat valiokunnan mielestä olleet yleisesti ottaen toimiva ja tarpeellinen järjestely. Myös talouspolitiikkaan kehysmenettely on tuonut lisää uskottavuutta ja vakautta. Kehysmenettelyssä on kuitenkin edelleen puutteita ja se vaatii vielä kehittämistä. Valiokunnan mielestä hallituskauden puolivälissä on esim. oltava mahdollisuus arvioida uudelleen määrärahojen tasoa. Tämä on tarpeen mm. muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai siksi, että määrärahataso on alusta lähtien määritelty liian alhaiseksi. Vuoden 2006 kolmas lisätalousarvio (VaVM 43/2006) Kolmannessa lisätalousarviossa vuoden 2006 tuloarvioita korotettiin nettomääräisesti 828 miljoonalla eurolla. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota nostettiin 150 miljoonalla eurolla. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista korotettiin 295 miljoonalla eurolla Outokumpu Oyj:n osakkeenmyynnistä johtuen. Lisäksi valtion kassaan edellisten tilikausien ylijäämistä kertyneistä varoista käytettiin 493 miljoonaa euroa talousarvion katteeksi eli velan lyhentämiseen. Lähinnä EU-tuloutusten maksatusaikataulun muutoksesta johtuen EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot puolestaan vähenivät 110 miljoonalla eurolla. Hallinnonalojen menoihin osoitettiin lisäystä 97,8 miljoonaa euroa. Määrärahakehyksen jakamattomaksi varaukseksi jäi 9,2 miljoonaa euroa. Kolmas lisätalousarvio oli 730 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä käytettiin valtionvelan lyhentämiseen, joka näin nousi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardiin euroon. Vuoden 2006 lopussa valtionvelan määrän arvioitiin olevan 58,6 miljardia euroa eli 35,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun kolmas lisätalousarvioesitys otetaan huomioon, valtion vuoden 2006 budjetin menot ilman nettokuoletuksia ja velanhallintaa olivat yhtensä noin 39 927 miljoonaa euroa. 20