TYÖOIKEUDEN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ Heikki Tommila asianajaja, varatuomari
Esityksen rakenne I Työajat ja työturvallisuus II Vuosilomalain muutoksia III Ulkomainen työntekijä 2
I Työajat ja työturvallisuus Työturvallisuuslain 10 :n 1 momentti, jossa käsitellään työn vaarojen selvittämistä ja arviointia on muuttunut alkukesällä. Pykälän mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 3
I Työajat ja työturvallisuus Tällöin on otettava huomioon: 1. tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara 2. esiintyneet tapaturmat, ammattitaidot ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet, 3. työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä, 4. työn kuormitustekijät, 5. mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara, 6. muut vastaavat seikat 4
I Työajat ja työturvallisuus Nykyinen työturvallisuuslaki tuli voimaan vuonna 2003. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on jo aiemmankin säännöksen perusteella ollut työnantajan velvoitteena. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan eri vaaraja kuormitustekijät otettiin pääsääntöisesti hyvin huomioon riskin arvioinnissa, poikkeuksena henkinen kuormittuminen. Lainmuutoksen tavoitteena on kyseistä pykälää täsmentämällä parantaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia siten, että myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät otetaan paremmin huomioon. 5
I Työajat ja työturvallisuus Keskusjärjestöjen välisessä raamisopimuksessa v. 2011 edellytettiin, että työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään siten, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen. Työaikasuojelun kannalta työaikalaki on keskeinen säännös, mutta sen soveltumisalan ulkopuolelle jää useita aloja ja tilanteita. Työturvallisuuslaki on soveltamisalaltaan laajempi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on ymmärrettävä laajasti. 6
I Työajat ja työturvallisuus Työajoilla tarkoitettaisiin työ- ja lepoaikoihin liittyviä asioita, kuten yötyötä, vuorotyötä, ylityötä ja riittäviä lepotaukoja, mutta myös muuta työntekijän työhön sidottuna oloa koskevaa aikaa. sidottuna oloa koskevaa aikaa olisi esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvan työaikaan sidonnaisuuden piiriin lukeutuisivat myös ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella 7
I Työajat ja työturvallisuus Työnantajan tulisi työaikojen osalta vaarojen selvittämisessä ottaa huomioon esim. työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, peräkkäisten työvuorojen toistuvuus, työvuorojen kiertosuunta, ylityöt ja määrät, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijän mahdollisuus riittävään palautumiseen. Työturvallisuuslain noudattamista valvoo työsuojeluviranomaiset. Lainmuutoksen tarkoituksena on vahvistaa työaikasuojelua. Lainmuutos tuli voimaan 1.6.2013. 8
II Vuosilomalain muutokset Vuosilomalain 25 (työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana) muuttui 1.10.2013 alkaen - lomalla alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistui - muutos koskee 1.4.2013 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittavia lomia - loman aikana sairastuneella työntekijällä on oikeus saada loma siirretyksi ensimmäisestä sairaspäivästä alkaen Muutos perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen tapaukseen C-78/11. Tuomion mukaan työaikadirektiivin 7 artikla on esteenä sellaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan tilapäisesti työkyvyttömäksi tullut työntekijä vuosilomansa aikana ei saisi myöhemmin sitä osaa vuosilomastaan, jonka osuu työkyvyttömyysjaksolle. 9
II Vuosilomalain muutokset Työkyvyttömyyttä (oikeutta siirtää lomaa) punnittaessa tarkastellaan työntekijän työtehtäviä mikä hyvänsä sairaus tai vamma ei merkitse työkyvyttömyyttä ja lomansiirto-oikeutta työntekijän pitää nimenomaan pyytää loman siirtoa pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä työnantajalla on oikeus saada työkyvyttömyydestä lääkärintodistus loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla 10
II Vuosilomalain muutokset Karenssin poistuminen koskee vain vuosilomalakiin perustuvia lomia ei koske säästövapaita ei koske lomarahavapaita palkkahallinnossa huomioitava onko henkilö lakimääräisellä vuosilomalla vai muulla vapaalla Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu alkuperäisen aikataulun mukaan. 11
II Vuosilomalain muutokset Sairauden johdosta siirtynyt kesäloma on annettava lomakaudella. Talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jollei mahdollista, kesäloma voidaan pitää saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Työnantajalla oikeus määrätä loman ajankohdat. jos lomaa ei sairauden vuoksi pystytä em. tavalla antamaan, voidaan maksaa lomakorvauksena 12
II Vuosilomalain muutokset Myös lomapalkan laskentaa koskevaan 10 :än muutoksia kuukausipalkkaisten työntekijöiden osalta, joiden työaika ja palkka ovat muuttuneet. osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä osatyökyvyttömyyseläkkeelle mentäessä osittaisella hoitovapaalla oltaessa osa-aikaistamisen perusteella Palkkalaskenta sen mukaan, milloin työaika ja palkka muuttuneet muutos lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4 31.3) lomapalkkaan lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta 13
II Vuosilomalain muutokset muutos lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen lomaa, lomapalkka määräytyy viimeisen kk-palkan mukaan ennen muutosta Tämänkin muutoksen perusteena EY/EU-tuomioistuimen ratkaisuja. 14
Käytettäessä ulkomaista työvoimaa lähtökohtana on sopimusvapaus, työsopimukseen sovellettavasta laista voidaan sopia. Mikäli osapuolten sopimuksessa lakiviittaus, Rooman sopimus/rooma I-asetus asettavat kuitenkin rajoituksia sopimusvapaudelle. ei voida syrjäyttää ilman lakiviittausta sovellettavan lain pakottavia säännöksiä työntekijän lakimääräisiä oikeuksia ei voida sopimuksin vähentää 15
Suomen työoikeudessa rajoittavia sääntöjä, työsuojelua koskevat kysymykset eivät sovittavissa. Mikäli osapuolten sopimuksessa ei lakiviittausta, sovelletaan Rooman yleissopimusta/rooma I-asetusta: ensisijaisesti sen valtion laki, josta käsin työntekijä tavallisesti työskentelee toissijaisesti jos työntekijä työskentelee useammassa valtiossa sovelletaan liiketoimintapaikan lakia eli jonne työntekijä tullut töihin jos sopimus liittyy kiinteämmin johonkin muuhun maahan, sovelletaan kyseisen maan lakia 16
Lähetetyt työntekijät Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja, kun työtekijä lähetetään yrityksen lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan sopimuksen nojalla työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys 17
Lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan useimmiten Suomen lain säännöksiä siltä osin, kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kun kyseessä työaikaan perustuvia korvauksia työaikalain mukaan, vuosiloman, vuosilomapalkan ja vuosilomakorvausten määräytymisen osalta, sekä eräitä perhevapaisiin liittyviä sääntelyn määräyksiä. Jos kysymyksessä vuokratyöntekijä, käyttäjäyrityksen on toimitettava lähetetyn työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi. 18
Työlupa ja oleskelulupa Rajoituksia työntekoon liittyen Suomessa työnantajan varmistuttava, jos/että palvelukseen tuleva henkilö on pohjoismaiden kansalainen» ei rajoituksia EU:n jäsenvaltioiden välillä työvoiman vapaa liikkuvuus, voidaan rajoittaa vain poikkeustapauksessa. EU- ja ETA-jäsenvaltion sekä Sveitsin kansalainen eivät tarvitse oleskelulupaa Suomessa työskentelyyn, rekisteröitävä kuitenkin oleskeluoikeus paikallispoliisille, kun oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. ns. uusien EU-maiden kansalaisten on rekisteröimistä varten ilmoitettava TE-toimistolle tiedot työskentelystään 19
rekisteröinti edellyttää, että hakijalla itseään ja perheen elantoa varten riittävät varat. Oleskeluoikeus voimassa toistaiseksi, viiden vuoden jälkeen oikeus pysyvään oleskeluun Työhöntulo EU/ETA-alueen ulkopuolelta työskentely luvanvaraista luvansaamisen edellytykset riippuvat siitä, millaiseen työhön on tulossa lupatyyppejä tavallinen oleskelulupa, työntekijän oleskelulupa, elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, lisäksi monista valtioista tultaessa vaaditaan viisumi 20
Työlupaa eivät tarvitse opettajat, tulkit, asiantuntijat, urheilutuomarit, jotka tekevät kutsuun tai sopimukseen perustuvaa työtä enintään 3 kk ammattitaiteilija tai urheilija avustajineen, kutsun tai sopimuksen perusteella enintään 3 kk merimiehet marjanpoimijat ym. enintään 3 kk toisessa EU/ETA-maassa toimivan yrityksen työntekijät suorittaessaan Suomessa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä tutkijadirektiivin mukaiset tutkimushankkeen suorittajat enintään 3 kk ilman toimipaikkaa Suomessa toimivat tuote-esittelijät, elokuvatyöntekijät, matkanjohtajat, moottoriajoneuvon henkilökuntaan kuuluvat 21
Pysyvä oleskelulupa oikeuttaa rajoittamattomaan työntekooikeuteen Suomessa. Rajoitettu työnteko-oikeus Suomessa kun oleskelulupa opiskelua varten, oleskelulupa opetus-, luennointi- ja tutkijan tehtäviä varten, Suomeen jonkin työn tai toimitussopimuksen vuoksi, työ max. 6 kuukautta. Työntekijän oleskelulupa vaaditaan sellaiselta ulkomaalaiselta, johon työhön tällä ei oikeutta muun oleskeluluvan nojalla tai ilman oleskelulupaa. 22
tilapäinen tai jatkuva työnteko kaksivaiheisuus, TE-toimisto harkitsee työvoimapoliittiset edellytykset ja maahanmuuttovirasto/poliisi oleskelulupapuolen työnantajan toimitettava selvitykset työnteon keskeisistä ehdoista, liitetään oleskelulupahakemukseen 23
Vähimmäistyöehdot Jos työntekijän työsopimukseen sovelletaan vieraan valtion lakia, eräitä Suomen lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin siltä osin, kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuten työaikaa, ylityötä, yötyötä jne koskevat työaikalain määräykset, vuosiloman pituus, vuosilomakorvaukseen liittyvät säännökset, sairasajan palkkaan ja työnantajasta johtuvaan työnteon estymiseen liittyvät oikeudet täyteen palkkaan, työnteosta äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, työnantajan oikeudesta pidättyä palkanmaksusta perhevapaan ajalta, työntekijän oikeudesta palata työhön perhevapaalta asuntoetuun liittyvät säännökset. 24
Yleissitovan työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevat määräykset ovat vähimmäistyöehtoja. Vuokrayrityksen kohdalla vaikka sovellettaisiin vieraan valtion lakia, on kuitenkin sovellettava TES:iä koskien vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta. Vähimmäispalkka yleissitovan TES:n mukaan jos ei TES, lähetetylle työntekijälle maksettava tavanomainen tai kohtuullinen palkka, jos sovittu palkka alittaa sen olennaisesti. 25
Käyttäjäyritys vastaa siitä, että lähettäjäyritys tietää esimerkiksi sovellettavan TES:n määräykset näiltä osin. Vähimmäispalkkaa ja vuosilomaa koskevia säännöksiä ei sovelleta enintään 8 päivää kestäviin työkomennuksiin, kun kyse ammatti- tai erikoistyöntekijän tekemästä kokoamis- tai asennustyöstä työ muodostaa olennaisen osan tavaran toimitussopimusta se on välttämätöntä tavaran toimintakuntoon saattamiseksi 26
Edustajan asettaminen Ulkomaisella työnantajalla tulee olla Suomessa edustaja, mikäli sillä ei ole vakinaista toimipaikkaa täällä ei velvollisuutta, jos työ kestää enintään 14 pv edustaja asetettava viimeistään työskentelyn alkaessa ja valtuutuksen jatko kestettävä vähintään 12 kk työskentelyn päättymisestä edustajan asettamisesta vastaa työn teettäjä edustaja toimii lähettävän työnantajan edustajana viranomaisten ja tuomioistuimen kanssa asioitaessa työnantajan edustajalla oltava lähetetyn työntekijän työn alkaessa lähettävän yrityksen ja lähetetyn työntekijän yksilöintitiedot, selvitys sovellettavista työehdoista sekä selvitys työntekijän työntekooikeuden perusteesta 27
Tilaajavastuulaki Työn tilaajan selvitettävä, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa Tilaajalla tarkoitetaan elinkeinoharjoittajaa ja julkisoikeudellista oikeushenkilöä, joka käyttää vuokratyövoimaa tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. 28
Selvitettävät tiedot selvitys siitä, että yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverorekisteriin kaupparekisteriote todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja suorittamista selvitys sovellettavasta TES:stä rakennusalalla selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämisestä tiedot eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja 29
Selvityksiä ei tarvita, jos perusteltu syy luottaa sopijakumppanin lainmukaisen toimintaan, kun sopijapuolena valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, Ahvenanmaa, Kela, Suomen Pankki, julkisesti noteerattu Oy ym. sopijapuolen toiminta vakiintunutta (toiminut vähintään n. 3 v.) tilaajan ja sopijapuolen sopimussuhde voidaan katsoa vakiintuneeksi aikaisempien sopimusten johdosta (ainakin noin kahden vuoden ajan) rakennusalalla aina selvitysvelvollisuus 30
jos sopimus voimassa yli 12 kuukautta, todistukset päivitettävä 12 kuukauden välein veroista ja eläkevakuutuksista todistukset ja selvitykset säilytettävä vähintään kaksi vuotta töiden päättymisestä tilaajavastuulaki koskee työsuhteita ja urakoita, joiden arvo on yli 7.500 euroa (alv. 0) vuokratyövoimaa käytettäessä lakia sovelletaan aina, kun työskentely kestää yli 10 työpäivää 31
Laiminlyöntimaksut Laiminlyöntimaksu vähintään 1.600 euroa ja enintään 16.000 euroa, rakennusalalla vähintään 16.000 euroa ja enintään 50.000 euroa. 32
33