Tekijänoikeudet ja kirjastojen tulevaisuus Ilkka Tuomi Kirjastopäivät, 8.6.2007 Kuopio, Finland I. Tuomi 08/06/2007 page: 1
Kirjaston olemus Tekijänoikeuden tarkoitus Kommunikaation muuttuva maailma Kirjaston uudet tehtävät Agenda I. Tuomi 08/06/2007 page: 2
Kirjaston olemus Niklas Luhmann: yhteiskunnan fenomenologinen taso on kommunikaation taso Anthony Giddens: yhteiskunnan instituutiot ovat merkitystuotannon solmukohtia I. Tuomi: kirjasto on modernin yhteiskunnan keskeinen instituutio yhteiskunnallisen funktion analyysissä pitää mennä substantiivista takaisin verbiin: kirjastoilu, kirjastoiminen The big invisible business of library no modernity without library equals: no (modern) economy without library no (modern) politics without library no (modern) education without library no (modern) society without library I. Tuomi 08/06/2007 page: 3
Kirjastoimisen muutos muuttaa yhteiskunnan Kirjaston käyttöliittymät (operaatiot) muuttuvat Kirjaston prosessit (teot ja toimet) muuttuvat Kirjaston tehtävät (toiminnat ja toiminnot) muuttuvat I. Tuomi 08/06/2007 page: 4
yksinoikeus teoksen kopiointiin muuttamiseen julkaisemiseen teos omaperäinen ja itsenäinen Tekijänoikeudet Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. I. Tuomi 08/06/2007 page: 5
Tekijänoikeuden rajoituksia Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen, välittää omissa kokoelmissaan olevan julkistetun teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten laitoksen tiloissa yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla. Edellytyksenä on, että välittäminen voi tapahtua teoksen käyttöä koskevien hankinta-, lisenssija muiden sopimusehtojen estämättä ja että muu kuin tässä momentissa tarkoitetun käytön edellyttämä teoksen kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty. I. Tuomi 08/06/2007 page: 6
Sitaattioikeus Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaattioikeus on järjestelmän ydin: se tekee kommunikaation mahdolliseksi. I. Tuomi 08/06/2007 page: 7
Tekijänoikeuksien retoriikka Tekijänoikeuslainsäädännön... tavoitteena on edistää henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä yh- teiskunta kannustaa luovaa toimintaa. Tekijänoikeus ja lainsäädäntöön otetut tekijänoikeuden lähioikeudet edistävät samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa ja levitystä. Tuottajien ja kustantajien asemaa turvaamalla tekijänoikeus tukee myös investointeja ja kauppaa. Kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten turvaaminen luo pohjaa kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle.» Hallituksen esitys tekijänoikeuslain ja rikoslain muuttamiseksi 28/2004 I. Tuomi 08/06/2007 page: 8
Retoriikan juuret: U.K. Statute of Anne, An act for the Encouragement of Learning, 1710 for the encouragement of learned men to compose and write useful books Ongelmana luvaton kirjojen painaminen: frequent copying without the consent of authors had led to their great detriment, and too often to the ruin of them and their families. I. Tuomi 08/06/2007 page: 9
Copyrights Twenty years after movable type printing press became a reality: The first copyright : Venice granted John of Speyer the exclusive right to print letters in 1469 U.K. Licensing Act of 1662: to limit competition and to control books hostile to the Church or Government, monopoly for printing was given to the Stationer s Company I. Tuomi 08/06/2007 page: 10 Tuomi, I. (2004) Knowledge sharing and the idea of public domain. Unesco 21st Century Dialogs, Building Knowledge Societies.
Statute of Anne,1710 Exclusive right to print books for fourteen years to the author of the book Could be extended for another fourteen years if the author was alive when the first period ended After that, the book became freely available for copying, i.e., it entered the public domain I. Tuomi 08/06/2007 page: 11
Teknologian ja retoriikan muutos Nykyisessä tilanteessa on syytä kuitenkin tarkastella sitä, onko kaikkiin yksinoikeuksien rajoituksiin enää tarvetta sellaisessa ympäristössä, jossa oikeudenhaltijalla on muun muassa teknisiä suojausmenetelmiä käyttämällä mahdollisuus turvata aineistonsa ja sopia sen käytöstä periaatteessa jokaisen käyttäjän kanssa erikseen, ja sitä, rajoittaako jokin oikeuksien rajoitus mahdollisesti liikaa oikeudenhaltijoiden oikeutettuja etuja. Sama suomeksi? kun oikeuksien haltijoilla on mahdollisuus lisätä sisältöön digitaalisten oikeuksien hallintakoodit (DRM) ja sopia käytöstä lisenssisopimuksella mielensä mukaan, käyttäjien ja yhteiskunnan oikeuksista ei ehkä enää tarvitse olla huolissaan....vai menikö myös lainlaatija sekaisin? I. Tuomi 08/06/2007 page: 12
I. Tuomi 08/06/2007 page: 13
Perusongelma Tekijänoikeus perustui tasapainoon julkisen intressin (tiedon leviäminen, oppiminen) ja yksityisen intressin (tekijän kannustaminen) välillä. Julkinen intressi katoaa, kun demokraattisesti laaditut lait korvataan kahdenvälisillä sopimuksilla. Sopimusehdoissa heijastuu aina neuvottelijoiden neuvotteluvoima, eikä julkista intressiä ole neuvottelupöydässä. Neuvotteluvoima on todellisessa maailmassa keskittynyt muutamille harvoille oikeudenhaltijoille. Tekijänoikeuteen viitataan lähinnä retorisena keinona, jolla näkyvistä häivytetään se, ettei tekijöillä usein juurikaan ole oikeuksia. (Niistä on yleensä pääosin luovuttava, jos teoksen haluaa yleisön saataville.) Käyttäjän on joko hyväksyttävä kaikki oikeudenhaltijan määräämät ehdot, tai jäätävä ulkopuolelle. DRM järjestelmät mahdollistavat massiivisen ja massaräätälöidyn sopimusneuvottelun, jossa ehdot voidaan määritellä ilman yhteiskunnallista intressiä. Kirjaston yhteiskunnallinen tehtävä ja DRM ovat törmäyskurssilla. I. Tuomi 08/06/2007 page: 14
Lakia voi muuttaa Jos tekijänoikeudesta tehdään aidosti poliittinen kysymys, Suomessa voidaan laatia Laki tekijänvelvollisuuksista. Esim. : vain sitaattioikeuden pysyvästi takaavia DRM-järjestelmiä saa tuoda maahan, jaella, ja myydä yleisölle. Jos nykyisten intressitahojen lisäksi kuullaan ja nähdään äänettömät ja näkymättömät intressit. Jos mediayrityksillä, tekijänoikeusjärjestöillä ja muilla vanhan järjestelmän intressitahoilla on suurissa teollisuusmaissa rajoitettu lobbausvoima. Tai jos teknologia ajaa vanhan järjestelmän ohi. Se, mikä on tulevaisuudessa mahdollista näkyy nyt siinä, mikä tänään on laitonta: Peer-to-peer arkkitehtuurit; koululaisten tuhansien äänilevyjen yksityisarkistot; negative-time publishing ; mash-ups; sampling Tai sallittua: Social filtering, recommendation systems, open content creation I. Tuomi 08/06/2007 page: 15
Ajaako teknologia ohi? Neljä tietoyhteiskunnan megatrendiä Käyttäjät sisällön tuottajina Uusi innovaation ja luovuuden malli user innovation combinatorial innovation creative recombination system innovation Käyttäjien dynaamiset ontologiat ja kategoriat tagging folksonomies emergent categorization Digitaalisen aineiston kopiointi-, jakelu-, ja varastointikustannusten romahtaminen I. Tuomi 08/06/2007 page: 16
Price per Megabyte I. Tuomi 08/06/2007 page: 17 Source: Grochowski & Halem (2003) Technological impact of magnetic hard disk drives on storage systems. IBM Systems Journal 42(2).
I. Tuomi 08/06/2007 page: 18 Personalize
Pensioner becomes latest YouTube star Will Head, vnunet.com 15 Aug 2006 An old age pensioner has become the latest star of teen-oriented video sharing site YouTube. 'Peter', who goes by the username Geriatric1927, is a 78 year-old widower from England who promises "geriatric gripes and grumbles". His first video has been viewed over 850,000 times since it was uploaded on 5 August. "I got addicted to YouTube. It's a fascinating place to go to see all the wonderful videos young people have produced. So I thought I'd have a go at doing one myself," Peter said in his first video. Over 14,000 people have subscribed to Peter's video feed and he is ranked among the top users currently on the site. His video feed is the third most subscribed to in the history of YouTube. I. Tuomi 08/06/2007 page: 19
But the story counts Lonelygirl15 on YouTube, 4.2 million viewers I. Tuomi 08/06/2007 page: 20
Lonelygirl15 and Daniel have a party I. Tuomi 08/06/2007 page: 21
I. Tuomi 08/06/2007 page: 22
I. Tuomi 08/06/2007 page: 23
I. Tuomi 08/06/2007 page: 24
I. Tuomi 08/06/2007 page: 25 Käyttäjät sisällön tuottajina
I. Tuomi 08/06/2007 page: 26 Blogosphere
I. Tuomi 08/06/2007 page: 27
I. Tuomi 08/06/2007 page: 28 Linguaphone strikes back
Open course content, globally available I. Tuomi 08/06/2007 page: 29
I. Tuomi 08/06/2007 page: 30
Hyvitysmaksu Tekijänoikeuslain 26 a :ssä tarkoitettu maksu määrätään jokaiselta alkavalta minuutilta taikka täysiltä mega- tai gigatavuilta. 2007: CD, DVD, MiniDisc: > 1 GB = 0,60 mp3: 1-20 GB = 10 2005: yhteensä 11,6 miljoonaa I. Tuomi 08/06/2007 page: 31
Henkisen omaisuuden paradoksi ( the intellectual property paradox ) Knowledge and cultural products are fundamentally social phenomena. Expression of the outputs of intellectual work makes these outputs visible to others. In this sense, knowledge exists when it is given away. It is as impossible to have private knowledge as it is to have private language I. Tuomi 08/06/2007 page: 32 Tuomi, I. (2004) Knowledge sharing and the idea of public domain. Unesco 21st Century Dialogs, Building Knowledge Societies.
So, why do intellectual property rights work? They work because they create closures in the underlying social structure. Some people are included, others excluded. The most important type of closure is the business firm. Knowledge can be shared inside the firm, and yet its movement may be restrained across the boundaries of the firm. I. Tuomi 08/06/2007 page: 33
Miten muuttuu kirjasto? Kun uusia kopioita voidaan tuottaa napin painalluksella ja lähes ilmaiseksi, tarvitaanko kopioille varastoa? (kirjasto paikkana ja tilana ) Vai onko kirjaston tehtävänä toimia kommunikaation keskeisenä instituutiona? (kirjasto prosessina, yhteiskunnallisena funktiona ja julkisena tilana ) Voiko se esimerkiksi edustaa yhteistä ja yhteiskunnallista intressiä kommunikaation ja tekijänoikeuksien kentällä? Tuleeko julkisen palvelun kirjastosta tietoyhteiskunnan tietohuollon tuottaja? Saako esim. jonain päivänä sähköisellä henkilökortilla verkon kautta käyttöön samat palvelut, kuin kävelemällä kirjaston ovesta sisään (esim. kansalliset käyttölisenssit)? Kuka hoitaa digitaalisen ajan muistia? Tuleeko kirjastosta serveripankki ja blogien ja sähköisten viestien talletuslokero? Vastaus vaatii sen kysymistä, mikä on kirjaston olemus ja yhteiskunnallinen tehtävä. I. Tuomi 08/06/2007 page: 34
Kiitos! ilkka.tuomi (=) meaningprocessing.com www.meaningprocessing.com/personalpages/tuomi/moreinfo.html I. Tuomi 08/06/2007 page: 35