Sivu / sivut 1/91 Ohje toimijan, toimipaikan ja toiminnan tallentamisesta valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä valvontakohteiden luokittelusta (VATI 1)
Sivu / sivut 2/91 VATI1- ohjeen muutokset on kirjattu tekstiin vihreällä. - koordinaattien ilmoittaminen - liikkuvat toimipaikat - alkutuotannon kohteet - näytteenottopaikka (terveydensuojelu) - talous- ja uimarantavesiä koskevien toimintaluokkien ja tyyppien nimimuutokset lainsäädännön mukaisiksi Palautteet ja kysymykset: kuti@evira.fi (elintarvikevalvonta) yhti@valvira.fi (terveydensuojelu, tupakka) Kuluttajaturvallisuuden valvonta valtiollistetaan vuodesta 2016 alkaen, joten tästä versiosta on poistettu kuluttajaturvallisuusvalvonnan ohjaus. SISÄLLYS 1 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä 4 2 Toimija.. 8 3 Toimipaikka.. 10 3.1 Talousvesi ja toimipaikka.. 12 3.2 Liikkuvat toimipaikat (= valvontakohteet ilman toimipaikkaa). 14 3.3 Alkutuotannon kohteet... 15 3.4 Näytteenottopaikka (terveydensuojelu)... 15 4 Toiminta. 16 4.1 Toiminnan perustaminen ja haku. 17 4.2 Toiminnan päivämäärätiedot. 18 4.3 Toiminnan päivittäminen 20 4.4 Määrittelemätön valvontakohde (YHTI).. 20 5 Pikaohje valvontakohteen tietojen tallennukseen.. 21
Sivu / sivut 3/91 LIITE 1. Elintarvikelain alaisen toiminnan luokittelu. 22 1 Maitoala 22 2 Liha-ala. 27 3 Kala-ala. 30 4 Muna-ala... 32 5 Vilja-kasvisala.. 34 6 Muiden elintarvikkeiden valmistus 36 7 Elintarvikkeiden myynti 38 8 Vähäriskinen toiminta elintarvikehuoneistossa.. 41 9 Vienti ja tuonti.. 42 10 Elintarvikkeiden tarjoilu.. 44 11 Elintarvikkeiden kuljetukset. 46 12 Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen 47 13 Elintarvikekontaktimateriaalit... 48 14 Alkutuotanto.... 49 LIITE 2. Tupakkalain alaisen toiminnan luokittelu 60 1 Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja muu luovutus toimintaluokka... 60 2 Tupakan mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen toimintaluokka.. 61 3 Tupakointikiellot ja rajoitukset toimintaluokka. 61 LIITE 3. Terveydensuojelulain alaisen toiminnan luokittelut.. 64 1 Talousveden toimittaminen -toimintaluokka... 64 2 Veden toimittaminen talousvettä toimittavalle laitokselle toimintaluokka.. 70 3 Talousveden käyttö tai pakkaaminen toimintaluokka.... 71 4 Eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella toimintaluokka.. 75 5 Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot toimintaluokka.. 76 6 Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset toimintaluokka.. 76 7 Majoitustoiminta, majoitushuoneistot toimintaluokka. 77 8 Työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja toimintaluokka 78 9 Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset toimintaluokka.. 78 10 Muu käyttäjälleen mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttava huoneisto tai laitos toimintaluokka.. 78 11 Muut ympäristöterveysvalvonnan kohteet toimintaluokka... 79 12 Sosiaalihuollon palvelut, lasten päiväkodit ja vastaavat toimintaluokka 82 13 Sosiaalihuollon palvelut, lastenkodit/ lastensuojeluyksiköt ja vastaavat toimintaluokka 83 14 Sosiaalihuollon palvelut, vanhainkodit ja vastaavat toimintaluokka... 83 15 Sosiaalihuollon palvelut, muut sosiaalialan yksiköt toimintaluokka 83 16 Liikunta ja virkistystoiminta, yleiset uimarannat toimintaluokka.. 84 17 Liikunta ja virkistystoiminta, muut uimapaikat toimintaluokka. 85 18 Liikunta ja virkistystoiminta, uimahallit, kylpylät ja muut yleiset allastilat... 86 19 Liikunta ja virkistystoiminta, yleiset saunat toimintaluokka.. 86 20 Liikunta ja virkistystoiminta, kuntosalit ja liikuntatilat toimintaluokka.. 87 LIITE 4. Toimintatyyppeihin liittyvää tyyppikohtaista tietoa. 88
Sivu / sivut 4/91 1 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruun kehittämisen tavoite on alan viranomaisia palveleva, joustava ja helppokäyttöinen sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, joka hyödyntää tieto- ja tietoliikennetekniikan mahdollisuuksia. Kyse on viranomaisten välisestä tiedonsiirrosta sekä tietojen yhteiskäyttöisyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedon tuottamispaikassa tieto myös tallennetaan käytettävään tietojärjestelmään, josta se siirtyy yhteiseen keskitettyyn järjestelmään. Kehitystyön tuloksena on rakennettu valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä alue- ja keskushallinnon työkaluksi (kuva 1), johon kuntien käyttämistä tietojärjestelmistä siirtyy alue- ja keskushallinnon tarvitsemat tiedot, jotka elintarvikelain 15, terveydensuojelulain 47 :n ja tupakkalain 28 a :n mukaan on toimitettava Eviran ja Valviran määräämällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonsiirtoa tietojärjestelmien välillä. Tällöin kohteiden tunniste- eli rekisteritiedot ja valvontatiedot kuntien tietojärjestelmistä siirtyvät sanomanvälityksen kautta keskitettyyn järjestelmään. Elintarvikelain 83 mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitää valvonnan ohjausta ja kehittämistä sekä suorittamaansa valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä kaikista elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista. Elintarvikelain muutoksessa (352/2011) säädettiin valvontatietojen julkistamisesta. Sen mukaan elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Evira on antanut määräyksen (1/2013) valvontatietojen julkistamisesta. Valtakunnallinen tietojärjestelmä on keskeinen työkalu, kun elintarvikevalvonnan tiedot julkistetaan. Valvira on antanut määräyksen YHTI:n käyttöönottoon liittyen (9691/06.01/2013 ns. YHTI -määräys). Määräyksen mukaisesti kunnan terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaviranomaisen on ilmoitettava valvontaa koskevat tiedot sähköisesti käyttäen YHTI -järjestelmän kanssa yhteensopivaa tietojärjestelmää vuoden 2014 valvontakohteista ja -tiedoista alkaen. kunnan tietojärjestelmä sanomanvälitys valvontatiedot tunnistetiedot YMPTH:n VALTAK. TIETOJÄRJESTELMÄ kohdetiedot valvontatiedot raportti / tuloste alue- ja keskushallinnon tietojärjestelmä toimija suunnitellut valvontatoimenpiteet toiminta suoritetut valvontatoimenpiteet toimipaikka muut tarpeelliset valvontatiedot Kuva 1. Periaatekuva ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmästä.
Sivu / sivut 5/91 Tietojärjestelmän rakentaminen ja tiedonkeruun uudistamisen kehitystyö koostuu eri osaprojekteista: KUTI-projektit KUTI1a, jossa määritellään ja kerätään tiedot elintarvikevalvontakohteista. Valmis. KUTI1b, jossa määritellään ja kerätään tiedot alkutuotantopaikoista. Valmis 10.1.2016 KUTI2a, jossa määritellään ja kerätään elintarvikevalvontatiedot valtakunnalliseen keskitettyyn järjestelmään. Valvontatietoja elintarvikelain 84 mukaan ovat suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä vastaavat muut tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Valmis. KUTI2b, jossa määritellään ja kerätään elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteenotto- ja tutkimustiedot. Aloitettu syksyllä 2013. Projektia on laajennettu vuonna 2014 sisältämään myös mikrobiologisen seurantadatan keruun sekä viranomais- että omavalvontanäytteistä. Valvontanäytteiden osuus valmistuu 10.1.2016, mikrobiologisen seurantadatan osuus vuoden 2016 aikana. KUTI3, jossa määritellään ja kerätään Eviran toimeenpaneman elintarvikevalvonnan valvontakohteet ja tiedot sekä määritellään ja toteutetaan raportointi valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Valmis KUTI4, jossa määritellään ja kerätään muiden viranomaisten elintarvikevalvontakohteet ja -tiedot. Aloitetaan vuoden 2016 aikana. KUTI 5: Oiva I Tarjoilupaikkojen ja myymälöiden valvontatietojen julkistaminen on valmis. Oiva II:n määrittely (Eviran valvomat laitokset) on valmis ja julkistaminen alkaa 2016. Oiva III koskee muita elintarvikehuoneistoja ja julkistaminen alkaa 2016. Oiva IV (muut laitokset) määritellään osittain Oiva II:n yhteydessä ja julkistaminen alkaa yhtä aikaa 2016. KUTI 6 RS/ Riskinarviointi, ei ole aloitettu. KUTI 7/ VYHA Sanalliset arviot, Valmis. YHTI-projektit YHTI1, jossa määritellään ja kerätään tiedot terveydensuojelulain ja tupakkalain valvontakohteista. Valmis. YHTI2, jossa määritellään ja kerätään terveydensuojelulain ja tupakkalain valvontatiedot valtakunnalliseen keskitettyyn järjestelmään. Valvontatietoja ovat suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä valvontatutkimustulokset. Valvontatietoja ovat myös muut näiden lakien ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Valvontatiedot sisältävät myös näytteenotto- ja mittaustietoja. Valmis YHTI2b, jossa määritellään ja kerätään talousvettä toimittavien vedenjakelualueiden, uimarantojen sekä uimahallien ja kylpylöiden allasvesien valvontatutkimustiedot. Määrittely valmistunut 2011. Analyysitiedot siirretään laboratorion tietojärjestelmästä välivarastoon, josta kunnan tietojärjestelmä hakee tiedot esitäytettyinä lomakkeina YHTI 2 -rajapinnan kautta. Testiversio on julkaistu 2014 ja ensimmäinen tuotantoversio 2015. Valvontatutkimustietojen tiedonsiirto laboratorioista valvontayksiköille YHTIjärjestelmään toteutetaan vuonna 2016. VYHA Sanalliset arviot. Valmis. VATI-järjestelmää (aiemmin KUTI-YHTI järjestelmä) koskevat päivitykset tehdään vuosittain vuodenvaihteessa.
Sivu / sivut 6/91 Kunnan valvontaviranomaiset kommunikoivat valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa kuntajärjestelmän välityksellä. Alue- ja keskushallinnon valvontaviranomaiset voivat seurata valvontatietoja raportointityökalun avulla sekä tallentaa tarvitsemiaan raportteja. Valvontayksiköt näkevät perusraportin Vyha-järjestelmän kautta ja laajemmin tietoja on saatavilla keväästä 2016 lähtien Eviranetin kautta. Tiedonsiirto valtakunnalliseen tietojärjestelmään tapahtuu kaksisuuntaisesti käyttäen Maanmittauslaitoksen (ent. MMM:n tietopalvelukeskus Tike) Kuriiri -palvelua. Kuriiri on MML:n hallinnoima Web Service -rajapinta, jonka kautta kuntajärjestelmät lähettävät ja hakevat tietoa valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Kohdemalli Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä perustuu kohdemalliin, jossa jokainen valvontakohde on määritelty kolmen elementin suhteen, jotka ovat toimija, toiminta ja toimipaikka. Toimija ja toimipaikka ovat tietojärjestelmässä ns. neutraaleja. Niihin voi kuka tahansa käyttäjä liittää mitä tahansa toimintaan. Toimijoiden tiedot sijaitsevat asiakastietojärjestelmä Astissa, josta on yhteydet valtakunnallisiin, virallisiin rekistereihin, väestötietojärjestelmään (VTJ) ja yritystietojärjestelmään (YTJ). Toiminta sitoo yhteen toimijan ja toimipaikan, eli muodostaa niistä valvontakohteen. Toiminta liitetään pääsääntöisesti aina toimipaikkaan ja toimijaan. Tästä poikkeuksena YHTI-puolella oleva määrittelemätön valvontakohde (ks. luku 4). Lisäksi ei-suunnitelmallisen valvonnan toiminta voidaan perustaa ilman toimijaa (ks. luku 2). Eri kombinaatioita valvontakohteen muodostumisesta on esitetty selityksineen kuvissa 2-5. Jos samalla toimijalla on samassa toimipaikassa useampia eri elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvia toimintoja, merkitään yksi niistä aina elintarvikealan ensisijaiseksi toiminnaksi. Terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontakohteissa ensisijaisuuden merkitseminen ei ole tarpeellista. toimija toiminta toimipaikka Kuva 2. Kohdemallin mukaisesti valvontakohteen muodostavat toimija, toiminta ja toimipaikka. Toiminta sitoo toisiinsa toimijan ja toimipaikan.
Sivu / sivut 7/91 toimija toiminta 2 toiminta 1 toimipaikka Kuva 3. Toimija voi harjoittaa samassa toimipaikassa yhtä tai useampaa eri toimintaa. Nämä muodostavat useamman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Toimijaan liitetään aina kaikki sen toiminnat tietyssä toimipaikassa. Esim. toimijalla voi olla kahvila- ja myymälätoimintaa samassa toimipaikassa. toimija toiminta toiminta toimipaikka toimipaikka Kuva 4. Toimija voi harjoittaa eri toimipaikoissa joko samaa tai eri toimintaa. Molemmat muodostavat oman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Esim. kunta on toimija, jolla on eri kouluissa eli eri toimipaikoissa suurtaloustoimintaa. Näin ollen samalla toimijalla on samaa toimintaa eri toimipaikoissa. Toimijan tiedoiksi tulevat kunnan tiedot ja toimipaikan tiedoiksi tulevat koulun nimi- ja osoitetiedot.
Sivu / sivut 8/91 toimija toimija toiminta toiminta toimipaikka Kuva 5. Samassa toimipaikassa (= sama osoite- tai rekisteritieto) voi joko samaa tai eri toimintaa harjoittaa useampi eri toimija. Jokainen muodostaa oman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Esim. ns. liikennemyymälässä tai kauppakeskuksessa on samassa tilassa useita eri toimijoita eri toimintoineen. Eri toimijoiden toimipaikat voivat olla erinimisiä. Liikennemyymälä tai kauppakeskus voi olla omalla nimellään erillinen valvontakohde. Toimija toiminta toimipaikka 2 Toimija Seuraavissa luvuissa on kuvattu erikseen toimijan, toimipaikan ja toiminnan perustaminen, haku ja päivittäminen. Toimija on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa tiettyä elintarvike-, terveydensuojelu- tai tupakkalainsäädännön alaista toimintaa joko ammattimaisesti tai harrastepohjalta. 1 Toimijan tunnistetietoja ovat nimi, osoite ja yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus. 2 Ei-suunnitelmallisen valvonnan toiminta (ks. liitteet terveydensuojelu- ja tupakkaluokittelussa punaisella merkitty) voidaan perustaa myös ilman toimijaa. Kun toimija on tiedossa (esim. kehotuksen tai määräyksen antamisen yhteydessä) toimija lisätään järjestelmään. 1 Toimija on elintarvikelain 6, kohdan 11 mukainen luonnollinen tai oikeushenkilö tai -henkilöt, jotka ovat vastuussa elintarvikelainsäädännön vaatimusten noudattamisen varmistamisesta hallinnassaan (yleisessä elintarvikeasetuksessa EY 178/2002 terminä on valvonnassaan = under their control.) olevassa elintarvikeyrityksessä. Toimija harjoittaa tiettyä toimintaa joko ammattimaisesti tai harrastuksenomaisesti elintarviketurvallisuusriskeiltään sellaista toimintaa, joka edellyttää elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä. 2 Elintarvikelaki 84
Sivu / sivut 9/91 Toimijan vaihtuessa toimintaan kohdistettu valvonta jää historiatietona järjestelmään toimijan ja toimipaikan tietoihin. Toimijan perustaminen ja haku Toimija (kuntajärjestelmissä asiakas, toimija) perustetaan toimijan haun kautta. Kuntajärjestelmät voivat hakea keskitetystä tietojärjestelmästä toimijaa, jonka tunnisteena on henkilötunnus, y-tunnus tai ry-tunnus. Mikäli tunnisteella tehtävä haku löytää toimijan asiakastietojärjestelmä Astista, löytyneet tiedot palautetaan kuntajärjestelmään. Mikäli toimijaa ei löydy, Asti tekee automaattisesti VTJ / YTJ - haun, jonka palauttamat tiedot tallentuvat Astiin. Tiedot palautetaan kuntajärjestelmään eli perustetaan uusi toimija. Erilliseen yhteystietorekisteriin (YTR) talletetaan epävirallisia yhteystietoja niissä tilanteissa kun virallisista järjestelmistä saadut tiedot eivät kata tarpeita. Esim. y- tunnuksettomat ulkomaiset yritykset tai pienet vesiosuuskunnat talletetaan yhteystietorekisteriin. YTR:ssä asiakastunnus on epävirallinen toimijan yksilöivä tunniste, jota käytetään virallisten tunnisteiden (henkilötunnus, y-tunnus) sijasta silloin, kun toimijalla ei ole virallista yksilöivää tunnistetta. Henkilötunnukselle ja y-tunnukselle tehdään oikeellisuustarkistus. Mikäli muoto on väärä, ohjelma palauttaa virheilmoituksen. Mikäli muoto on oikea, mutta henkilöä ei löydy rekisteristä (olematon tunnus), palautetaan ilmoitus, ettei toimijaa löydy rekisteristä. Mikäli käyttäjä syöttää vahingossa väärän, mutta olemassa olevan tunnuksen, tallentuu Astiin väärä toimija, jonka tiedot palautetaan käyttäjälle. Tässä vaiheessa käyttäjän pitäisi huomata, että hänen syöttämänsä toimijan tunnus oli väärä, virheellisesti perustettu toimija pitää virhekirjata ja tehdä uusi haku. Virhekirjattu toimija poistetaan Astin omissa ns. siivousajoissa. Kun perustetaan rekisteröityä yhdistystä, kirjataan mukaan yhdistystunnus (rytunnus), sekä siihen liittyvät osoite- ja tunnistetiedot. Jos yhdistyksellä on y-tunnus, sen tiedot haetaan YTJ:stä eli y-tunnus on ensisijainen verrattuna ry-tunnukseen. Jos y-tunnusta ei ole, yhdistyksen tiedot siirtyvät sellaisinaan kuntajärjestelmästä keskitettyyn järjestelmään. Yhdistyksen tietoja ei haeta valtakunnallisesta yhdistysrekisteristä. VTJ / YTJ -yhteyksien ollessa poikki, henkilöstä ja yrityksestä voi tallentaa suppeat tiedot henkilötunnuksen tai y-tunnuksen lisäksi. Tämä on kuitenkin erikoistapaus, eikä tätä tallennusta tule käyttää normaalitilanteessa, vaan tiedot noudetaan aina virallisista rekistereistä. Kun yhteydet palaavat, tallennetut tiedot ylikirjoitetaan automaattisesti VTJ / YTJ -tietojen perusteella. Vesilaitosten sekä liikkuvien elintarvikehuoneistojen osalta toimijan haku antaa myös toisen valvontayksikön (yhteistoiminta-alueen) alueella sijaitsevan kohteen tiedot. Keskitettyyn järjestelmään tallennetaan siis kukin talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue tai liikkuva elintarvikehuoneisto vain kertaalleen. Toimijan tietojen päivittäminen Muuttuneet toimijatiedot päivittyvät virallisista rekistereistä joka arkiyö Astiin. Muuttuneet tiedot päivittyvät Astista kuntajärjestelmään. Kun yhdistyksen tietoja (perustietoja, osoitteita, puhelinnumeroja) halutaan päivittää, kuntajärjestelmistä lähetetään kaikki kyseisen yhdistyksen tiedot päivityspyynnössä. Keskitetyssä tietojärjestelmässä muuttuneet yhdistystiedot päivittyvät olemassa olleiden yhdistystietojen päälle. Huomioitavaa on, että päivitetyt yhdistystiedot ovat sen
3 Toimipaikka Sivu / sivut 10/91 jälkeen näkyvillä kaikille Astia käyttäville käyttäjille läpi maatalous- ja elintarvikehallinnon alan. Toimipaikka on ulko- tai sisätila tai vesistö, jossa toimija harjoittaa toimintaansa. 3 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen tietojärjestelmän kohdemallissa toimipaikassa voi olla useita toimijoita harjoittamassa yhtä tai useampaa toimintaa. Samassa toimipaikassa olevilla eri toimijoiden toimipaikoilla voi olla eri nimet. Toimipaikan tunnistetietoja 4 ovat: huoneiston, tilan tai alueen osalta nimi, osoite (pakollisia tietoja) sekä koordinaatit rakennustunnus (pysyy samana vaikka osoitetiedot muuttuisivat) rekisteritunnus tai vastaava tunniste kuljetusvälineillä vesistöillä nimi, osoite ja postinumero (pakollisia tietoja) EU-uimarannoille: BWID-tunnus 5 vesistötyyppi vesienhoitoalue sekä koordinaatit. Koordinaatit Toimipaikan koordinaatit yksilöivät kohteen. Suomessa on siirrytty käyttämään yleiseurooppalaista koordinaattijärjestelmää ETRS 89. Tämän takia luovutaan vanhan kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) käytöstä. Suositeltavaa on käyttää ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmää. Koordinaattien ilmoittamisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että itse koordinaatit kirjataan oikein ja että valitaan oikea koordinaattijärjestelmä. Koordinaatit on helpointa hakea suoraan karttajärjestelmistä esim. paikkatietoikkunasta (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Paikkatietoikkuna käyttää ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmää. ETRS 89-koordinaattijärjestelmän vaihtoehdot ja niitä vastaavat termit keskitetyssä järjestelmässä ovat seuraavat: ETRS 89- koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35FIN ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) Karttajärjestelmä: Koordinaatin muoto: Keskitetyssä valitaan: Paikkatietoikkuna esim. Google Maps N / lat: 7195132 E / lon: 406643 N / lat: 64.8674 E / lon: 25.0297 EUREFFINETRSTM35FIN EUREFFINMaantiet Olemassa olevien EU-uimarantojen koordinaatit on ilmoitettu EU:lle ETRS89- koordinaattijärjestelmän mukaisesti 4 desimaalin tarkkuudella. Nämä koordinaatit löytyvät Valviran verkkosivulla julkaistuista uimarantaluetteloista. Uimarannan 3 Elintarvikelain 6 kohdan 18 mukaan toimipaikka on mikä tahansa rakennus tai huoneisto tai niiden osa taikka muu ulko- tai sisätila, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään. 4 Elintarvikelain 84 mukaan toimipaikan tunnistetietoja ovat nimi ja osoite huoneistolla. 5 BWID-numero annetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kun valvontayksikössä on tarve perustaa järjestelmään uusi EU-uimaranta, on BWID pyydettävä THL:lta ennen valvontakohteen perustamista kuntajärjestelmään.
Sivu / sivut 11/91 koordinaatit luetaan rantaviivan puolestavälistä ja ne voi ilmoittaa joko ETRS- TM35FIN tai ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) koordinaattijärjestelmän mukaan. Valvira tai THL voi tarvittaessa EU:lle raportoitaessa muuntaa koordinaatit toiseen koordinaattijärjestelmään. Toimipaikan perustaminen ja haku Toimipaikan (kuntajärjestelmässä paikka, kohde tai toimipaikka) tietoja voi hakea suoraan rekisterissä olevalla nimellä, osoitteella tai ulkoisella tunnisteella (esim. kuljetusvälineiden osalta rekisterinumerolla). Haku kohdistetaan aina tietyntyyppiseen toimipaikkaan (auto, huoneisto, laiva...), sillä erityyppisten toimipaikkojen hakukriteerit poikkeavat hieman toisistaan. Esimerkiksi osoitteella tai nimellä haettaessa on hakuehtoon annettava vähintään 3 merkkiä. Myös sanojen keskeltä voidaan hakea. Haku voidaan tehdä myös yksilöivällä paikkatunnuksella (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus), jolloin tuloksena saadaan aina yksi tai nolla paikkaa. Paikkatunnus on tietojärjestelmän toimipaikalle generoima yksilöivä tunniste, joka muodostuu toimipaikan perustamisen yhteydessä. Toimipaikka voidaan perustaa, mikäli toimipaikkahaku ei tuottanut tulosta. Mikäli haku palauttaa useamman toimipaikan, tulee käyttäjän tarkistaa, löytyykö hakutulosten joukosta toimipaikka, jota ollaan perustamassa. Mikäli hakukaan ei tuota haluttua tulosta, on kyseessä uusi toimipaikka, joka pitää perustaa. Toimipaikkaa perustettaessa valitaan toimipaikan paikkatyyppi. Paikkatyyppi riippuu valvontakohteen tyypistä. Paikkatyyppejä ovat: huoneisto/tila/alue, auto (sis. perävaunut), laiva, junanvaunu, lentokone tai muu lentävä laite, kontti, vesistö tai muu. Kun toimipaikan paikkatyyppi on valittu, täytetään toimipaikkaan liittyviä tietoja järjestelmään. Järjestelmään täytettävät vapaaehtoiset tiedot ja pakolliset tiedot riippuvat paikkatyypistä. Auto muoto suomalainen rekisterinumero, paitsi jos ulkomainen, silloin max. 10 merkkiä mitä tahansa (pakollinen) Laiva 20 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Junanvaunu 20 max. alfanumeerista merkkiä (pakollinen) Lentokone tai muu lentävä laite 20 max. alfanumeerista merkkiä (pakollinen) Kontti 20 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Vesistö vesistötyyppi ja vesienhoitoalue sekä postinumero (pakollinen) Muu 30 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Terveydensuojelutoimialalla kiinteistön vesijohdot laitteineen, yhteisessä tai yksityisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, yksityisen altaan, yksityisen kiinteistön ja yksityisen hautapaikan osoitetiedot eivät siirry keskitettyyn järjestelmään.
Sivu / sivut 12/91 Toimipaikan tietojen päivitys Tietojärjestelmästä jo löytyvän toimipaikan tietojen päivitys tehdään aina toimipaikan paikkatunnuksen (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus) avulla. Järjestelmään syötetään toimipaikan tunniste sekä päivitettävät tiedot, ja palautteena saadaan kuittaus päivityksen onnistumisesta. Mikäli päivitys epäonnistuu, palautuu virheilmoitus. Päivitys tehdään siten, että kuntajärjestelmässä täytetään kaikki ne tietokentät, joita on mahdollista päivittää. Tyhjän kentän lähettäminen tarkoittaa mahdollisesti olemassa olevan tiedon poistoa. Ainoastaan vapaaehtoiseksi määritetyt tiedot voi jättää pois. Jos toimipaikan katuosoite muuttuu kadunnimen muuttuessa, pitää valvontakohde päättää ja perustaa uusi, koska osoite on toimipaikan ns. avaintunniste. Tällainen tilanne voi tulla esim. kun kunnat yhdistyvät, jolloin uuteen kuntaan voi tulla useita samannimisiä katuja. 3.1 Talousvesi ja toimipaikka Talousvettä toimittava laitos (Y-tunnus) on toimija, jonka toimipaikan osoitteeksi voidaan merkitä vesilaitoksen postiosoite (käyntiosoite), mikäli YTJ-järjestelmästä palautettava osoite on jokin muu. Talousvettä toimittavalla laitoksella voi olla useita vedenjakelualueita, joista jokainen perustetaan järjestelmään omiksi valvontakohteikseen. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos. Vedenjakelualueen toimija on Y-tunnuksellinen toimija (esim. Kaupungin vesi). Vedenjakelualueet (sis. toimintatyypin, toimipaikan ja 0-n kpl vedenottamoita/vedenkäsittelylaitoksia) liitetään toimintatyypin avulla toimijaan. Samalla toimijalla voi olla useita vedenjakelualueita. Vedenjakelualueen toimipaikan nimi voi olla esim. vedenjakelualueen/alueen kutsumanimi, ja toimipaikan osoite (mikäli vedenjakelualueella ei ole omaa osoitetta) voi olla sama kuin Y-tunnuksellisen toimijan (esim. Kaupungin vesi) osoite. Toimipaikan osoitteeksi voidaan merkitä vesilaitoksen postiosoite (käyntiosoite), mikäli YTJ-järjestelmästä palautettava osoite on jokin muu. Talousveden laatutietojen raportointi tehdään vedenjakelualuekohtaisesti. Näytteenottopaikat ovat vedenjakelualueeseen liittyviä rinnakkaistoimipaikkoja. Näytteenottopaikkoihin kytketään keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä vedenjakelualueen toimintatunnus. Näytteenottopaikan tietoina kysytään nimi, osoite ja koordinaatit. Koordinaatit eivät ole pakollisia tietoja. Jokaisella vedenjakelualueella on 0-n kpl vedenottamoita/vedenkäsittelylaitoksia. Yhdellä vedenottamolla/vedenkäsittelylaitoksella voi olla useita vedenottokaivoja. Vedenottamot/vedenkäsittelylaitokset saavat yksilöivän paikkatunnuksen (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus) siinä vaiheessa, kun ne perustetaan keskitettyyn järjestelmään. Vedenottamoille/vedenkäsittelylaitoksille annetaan automaattisesti myös sen vedenjakelualueen tunniste, jonka alueeseen ne kuuluvat. Tällä tunnuksella vedenottamot/vedenkäsittelylaitokset linkitetään automaattisesti vedenjakelualueeseen. Vedenottamot/vedenkäsittelylaitokset yksilöidään nimen avulla. Raakaveden ja vedenkäsittelytietojen raportointi tehdään vedenottamo- /vedenkäsittelylaitoskohtaisesti. Terveydensuojeluluokittelussa (ks. liite) on merkitty vedenjakelualueen tiedot kirjaimella A ja vedenottamon/vedenkäsittelylaitoksen tiedot kirjaimella B.
Sivu / sivut 13/91 Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (1352/2015), jolla kaksi vedenjakelualuetta: Valvontakohde 1 = Toimija + Vedenjakelualue 1 Toimija: Kaupungin Vesi Oy Y-tunnus 123456-7 Valvontakohde 2 = Toimija + Vedenjakelualue 2 VEDENJAKELUALUE 1 VEDENJAKELUALUE 2 Toiminta: Talousveden toimittaminen EU-raportoitava vedenjakelualue (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Vedenjakelualue 1 (nimi) Torikatu 1 00000 Kaupunki Toiminta: Talousveden toimittaminen Muu vedenjakelualue (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Vedenjakelualue 2 (nimi) Torikatu 1 00000 Kaupunki Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 3 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Kuva 6. Talousvettä toimittava laitos, jolla kaksi eri vedenjakelualuetta (= kaksi valvontakohdetta). Mikäli kohteiden välillä on varavesiyhteys, jota ei pääsääntöisesti käytetä, kohteet luokitellaan kuvan mukaisesti.
Sivu / sivut 14/91 Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos): valvontakohde, jolla kolme vedenottamoa/vedenkäsittelylaitosta Toimija: Tukkuvesi Oy Y-tunnus 123456-7 Toiminta: Veden toimittaminen talousvettä toimittavalle laitokselle (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Rantakatu 1 00001 Kaupunki Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 3 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Kuva 7. Tukkulaitos. Tukkulaitos katsotaan YHTIssä myyväksi laitokseksi, jolla itsellään ei ole yhtään veden käyttäjää. 3.2 Liikkuvat toimipaikat (= valvontakohteet ilman toimipaikkaa) Vesilaitosten sekä liikkuvien elintarvikehuoneistojen osalta toimijan haku antaa myös toisen valvontayksikön (yhteistoiminta-alueen) alueella sijaitsevan kohteen tiedot. Keskitettyyn järjestelmään tallennetaan siis kukin talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue tai liikkuva elintarvikehuoneisto vain kertaalleen. Mikäli toimintaan ei suoranaisesti liity toimipaikkaa (esim. Internet- ja verkostomarkkinointi), toimipaikan osoitetietona käytetään toimijan kotipaikan osoitetietoja. Jos kyseessä on liikkuva elintarvikehuoneisto, ei toimipaikkaa tarvitse erikseen perustaa. Jos kuntajärjestelmä vaatii toimipaikan, käytetään toimijan osoitetta. Liikkuville elintarvikehuoneistoille voi merkitä toimipaikan osoitteen silloin, jos kohde on esimerkiksi torilla samassa paikassa vuodesta toiseen. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen toimipaikan osoite ei kuitenkaan koskaan tulostu Oivaraportille. Jokaiseen toimintatyyppiin on liitetty tyyppikohtaiseksi tiedoksi vaihtoehdot liikkuvista elintarvikehuoneistoista ja niiden lukumäärät. Liikkuva elintarvikehuoneisto perustetaan siellä missä toiminta ensi kerran tavataan tai mihin ilmoitus on tehty. Näin toimitaan myös ulkomaisten toimijoiden osalta. Kohdetta ei voi perustaa valvontayksikköön kuulumattoman kunnan alueelle ja kohteet perustetaan vain kerran.
Sivu / sivut 15/91 3.3 Alkutuotannon kohteet Alkutuotannon kohteita voi KUTIin perustaa Alkutuotantosovelluksen avulla. Sovellukseen pääsee kirjautumaan Eviranetistä samoilla tunnuksilla kuin Oivasovellukseen. Alkutuotantosovelluksella voi hakea eri viranomaisrekistereistä kohteiden tietoja, esim. oman alueen maidontuotantotilat tai kasvinviljelijät. Taustarekistereinä toimivat Mavin tukirekisteri, Eviran Eläintenpitäjärekisteri, Elinkeinotalouden keskusrekisteri KAKE sekä Kaveri. Näistä rekistereistä saadaan suoraan KUTI-järjestelmään tallennettua toimijan ja toimipaikan tiedot sekä osa kohteen tiedoista. KUTIin perustetut alkutuotannon kohteet haetaan kuntajärjestelmään kunkin järjestelmän ohjeen mukaan. Tietoja voi kuntajärjestelmästä käsin päivittää KUTIin. Alkutuotannon kohteita voi myös perustaa kuntajärjestelmistä KUTIin kuten huoneistoja. Taustarekistereistä haettuja toiminnan tietoja voi päivittää KUTIin kuten kuntajärjestelmästä perustetuissa kohteissa. Mikäli toimijan muihin rekistereihin ilmoittamissa tiedoissa havaitaan ristiriitoja, tulee toimijaa ohjeistaa korjaamaan tietonsa myös alkuperäisrekisteriin. Landauspaikat ovat kalastustoimintaan liittyviä rinnakkaistoimipaikkoja. Landauspaikkoihin kytketään keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä kalastustoiminnan tunnus. Landauspaikan tietoina kysytään nimi, osoite ja koordinaatit. Koordinaatit eivät ole pakollisia tietoja. 3.4 Näytteenottopaikka (terveydensuojelu) Näytteenottopaikka on perustettava, jotta näyte kohdistuu oikeaan valvontakohteeseen. Näytteenottopaikka luodaan valvontakohteen rinnakkaistoimipaikaksi ja siten se saa saman toimintatunnuksen kuin valvontakohde. Näytteenottopaikan pakollisia tietoja ovat: nimi ja osoite. Vapaaehtoisena tietona voi ilmoittaa paikan koordinaatit. Perustettaessa näytteenottopaikkaa on valittava olosuhdetiedoista paikkatyyppi, joka on: huoneisto tai uima-allas. HUOM. Uimaranta katsotaan itsessään näytteenottopaikaksi eli ei tarvitse luoda erillistä näytteenottopaikkaa. Järjestelmä luo perustetulle näytteenottopaikalle automaattisesti ns. paikkatunnuksen. Tämän tunnuksen avulla näytetulokset analyysitietojen siirtopalvelusta linkittyvät valvontakohteelle. Toteutus voi vaihdella kuntajärjestelmissä. Talousveden vedenjakelualueen (paikkatyyppi: huoneisto) valvontanäytteet otetaan kattavasti koko vedenjakelualueelta. Näytteenotossa on syytä huomioida, että yksityiset kiinteistöt ovat kotirauhan piirissä. Säännöllisen valvonnan näytteet onkin syytä ottaa julkisista kohteista esim. päiväkodeista tai kouluista. Uima-allasvesinäytteiden (paikkatyyppi: uima-allas) osalta on näytteenottopaikka määritettävä altaan tarkkuudella.
Sivu / sivut 16/91 4 Toiminta Toiminta kertoo, miksi toimija kuuluu elintarvike-, tupakka- tai terveydensuojelulainsäädännön mukaisesti valvottaviin kohteisiin. Elintarvikelaki Toimintaa aloittavan tai toimintaa olennaisesti muuttavan toimijan on elintarvikelain 13 mukaan joko ilmoitettava elintarvikehuoneistosta tai haettava laitoshyväksyntää. Ilmoitus tai hakemus lähetetään 14 :ssä mainitulle valvontaviranomaiselle eli kunnan valvontaviranomaiselle, AVI:lle tai Eviralle ja eräissä tapauksissa myös Valviralle. Elintarvikelain 21 a :n mukaan toimijan, joka saattaa markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita, on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Liitteessä 1 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. Tupakkalaki Tupakkalain 10 b :n 1 momentin mukaan tupakkatuotteita saa myydä tai muutoin luovuttaa vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän vähittäismyyntiluvan perusteella. Tupakkatuotteiden myyntilupaa koskeva päätöksenteko tehdään Valviran ylläpitämään tupakkatuotteiden myyntiluparekisteriin. Myyntilupien valvontaan sekä raportointiin liittyvät tarvittavat tiedot siirtynevät tulevaisuudessa myyntiluparekisteristä YHTI:in. Valvontakohteeseen liittyvä valvontatieto kirjataan kuntajärjestelmään, josta tieto siirtyy YHTI:in. Liitteessä 2 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain 13 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle seuraavista toiminnoista (punaisella kirjoitetut eivät kuulu valvontaohjelmassa kuvattuun suunnitelmalliseen valvontaan): 1) työtilan, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja; 2) julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta; 3) yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimahallin, uimarannan taikka uimalan tai kylpylän perustamisesta tai käyttöönotosta; 4) eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueelle; sekä 5) sellaisen muun huoneiston tai laitoksen perustamisesta tai käyttöönotosta, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita; sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin edellä tarkoitetuista huoneistoista ja muista laitoksista. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös 1 momentissa mainitun toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojelulain 18 :n mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3
Sivu / sivut 17/91 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa ennen kuin laitos on hyväksytty. Toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä olennaisesti laajennetaan tai muutetaan taikka veden laadussa tai jakelussa tapahtuu toimitettavan talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. Toiminnan muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan olennaista muuttamista. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty. Liitteessä 3 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. 4.1 Toiminnan perustaminen ja haku Järjestelmään on oltava luotuna toimija ja toimipaikka uuden toiminnan perustamiseksi. Lisäksi annetaan varsinaiset toimintaan liittyvät tiedot, joita ovat toimintaluokka, toimintatyyppi ja tyyppikohtaiset tiedot. Toiminta liitetään toimijaan ja toimipaikkaan henkilötunnuksen, y-tunnuksen tai ry-tunnuksen avulla keskitetyssä järjestelmässä. Toimijan, toimipaikan ja toiminnan liitoksen eli valvontakohteen identifioi keskitetyn järjestelmän palauttama toimintatunnus (toiminnan järjestelmätunnus). Toiminnan perustamisen epäonnistuessa palautetaan virheilmoitus. Jokaiseen toimintatyyppiin on liitetty tyyppikohtaiseksi tiedoksi vaihtoehdot liikkuvista elintarvikehuoneistoista ja niiden lukumäärät. Liikkuva elintarvikehuoneisto perustetaan siellä, missä se aloittaa toimintansa. Kohdetta ei voi perustaa valvontayksikköön kuulumattoman kunnan alueelle. Kun toiminta muuttuu olennaisesti ja muutoksesta tehdään elintarvikelain 13 :n tai terveydensuojelulain 13 :n ja 18 :n mukainen ilmoitus tai hyväksymispäätös, muodostuu tietojärjestelmään uusi toiminta. Muissa tapauksissa toimintaa päivitetään. Sama toimija ja sama toimipaikka voivat kuulua useamman eri toimialan (elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain) mukaiseen toimintaan. Toimijan toimipaikkaan voidaan liittää useita eri toimintoja eli saman toimintaluokan eri toimintatyyppejä tai eri toimintaluokkien toimintatyyppejä. Toiminnaksi merkitään kaikki tapahtuvat toimintatyypit tyyppikohtaisine tietoineen. Esimerkiksi valvontakohteessa voi olla kahvila-myymälätoiminta tai majoitus- ja parturi-kampaamotoiminta saman toimijan samassa toimipaikassa. Jos samalla toimijalla on samassa toimipaikassa useampia eri toimintoja, merkitään yksi elintarvikealan toiminnoista aina ensisijaiseksi toiminnaksi. Toiminnan ensisijaisuus on merkittävä niin, että jokaisella toimipaikalla pitää olla yksi toimijakohtainen elintarvikealan toiminta ensisijaisena. Ensisijaiselle toiminnalle merkitään myös mahdolliset pinta-ala- ja henkilömäärätiedot. Toiminnoille lisätään aina myös suosituksen mukaiset sekä kunnan riskinarvioinnin mukaiset suunnitellut käyntimäärät. Suosituksen mukaiset elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastustiheydet tuotetaan järjestelmään keskitetysti vuoden 2016 aikana. YHTI:ssä ensisijaisen toiminnan merkitseminen ei ole tarpeellista. Keskitetystä järjestelmästä voidaan hakea toisen valvontayksikön sinne viemä kohde tarkastustapahtuman tietojen kirjaamista varten (esim. vedenjakelualueet, liikkuvat elintarvikehuoneistot tai toisen valvontayksikön alueella olevat valvontakohteet, joita valvotaan sopimuksen perusteella). Kohteen tietoja voi omassa kuntajärjestelmässä katsella, mutta niitä ei voi muuttaa. Kohteeseen kohdistuvan tarkastustapahtuman tiedot voi lähettää keskitettyyn järjestelmään. Muutoksia voi tehdä ainoastaan oman valvontayksikön alueella sijaitsevien kohteiden tietoihin. Jos vedenjakelualueen tai
Sivu / sivut 18/91 liikkuvan elintarvikehuoneiston tiedot ovat muuttuneet, valvojan on ilmoitettava rekisteröinnin tehneelle viranomaiselle tietojen päivittämistarpeesta. 4.2 Toiminnan päivämäärätiedot Valvontatoimenpiteiden päivämäärät liitetään kohteiden toimintatietoihin. Päivämäärätietoja tarvitaan kohteiden tilannetietojen eli toiminnan statuksen selvittämiseen sekä raportointiin. Toiminnan päivämäärät on esitetty kuvassa 8. Käyttäjä voi päivittää toiminnan päivämääriä kunnes lopettamispäivämäärä on annettu. Tämän jälkeen ainoastaan lopettamispäivämäärää on mahdollista muuttaa. Aloittaminen/ voimassa Hyväksyminen Keskeyttäminen/ keskeyttänyt Uudelleen aloittaminen Peruuttaminen määräajaksi Lopettaminen/ Lopettanut Peruuttaminen = KUTI = YHTI Kuva 8. Toiminnan päivämäärät. Toiminnan perustamisen yhteydessä on osalle toiminnoista annettava toiminnan hyväksymispäivämäärä tai viranomaisen päätöspäivämäärä, joka tarkoittaa päivämäärää, jolloin valvontaviranomainen on vastaanottanut ilmoituksen toiminnan aloittamisesta tai tehnyt päätöksen toiminnan hyväksymisestä. Jos keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä jollekin ns. vanhalle toiminnalle ei löydy hyväksymis- tai aloituspäivämäärää, käytetään päivämääränä aina 1.1.1900. Niiden
Sivu / sivut 19/91 valvontakohteiden osalta, joille on merkitty aloituspäivämäärä aiemman ohjeistuksen mukaisesti, ei päivämäärää kuitenkaan tarvitse muuttaa. Päivämäärää 1.1.1900 voidaan käyttää esim. isojen elintarvikelaitosten tai talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueiden hyväksymisen yhteydessä ns. vireilletulopäivämäärää korvaamaan, jolloin valvontakohde voidaan perustaa ja valvontatapahtumia voidaan tallentaa ennen varsinaista hyväksymis- ja aloituspäivämäärää. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös valvontatutkimusohjelman tai erityistilannesuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämääränä, mikäli toimijalla ei ole valvontatutkimusohjelmaa tai erityistilannesuunnitelmaa. Hyväksymispäivämäärä voi olla (vaikka tämä on elintarvikelain hengen vastaista) myös aloituspäivän jälkeen, siksi sitä ei ole kuvaan 8 merkitty ollenkaan. Jos ilmoitusvelvollinen toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen toimintansa olennaisesta muuttumisesta, kirjataan uudempi päivämäärä järjestelmään. Alkuperäisen ilmoituksen käsittelypäivämäärä voidaan säilyttää kuntajärjestelmässä. Mikäli esim. valvontatutkimusohjelmaa tai erityistilannesuunnitelmaa päivitetään, kirjataan päivityspäivämäärä päivämäärätietoihin. Toiminnan aloituspäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin toimija aloittaa toimintansa. Käytännössä se tarkoittaa usein arvioitua päivämäärää. Aloituspäivämäärä voi olla myös ennen hyväksymispäivämäärää. Aloituspäivämäärän jälkeen toiminnalle voidaan kirjata keskeyttämispäivämäärä, määräaikainen hyväksynnän (koskee laitoksia) peruuttamispäivämäärä (koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita), hyväksynnän peruuttamispäivämäärä tai toiminnan lopettamispäivämäärä. Toiminnan keskeyttämispäivämäärä tarkoittaa toimijan itsensä tai valvontaviranomaisen tekemän toiminnan keskeyttämisen alkamispäivämäärää. Kausittain toimiville valvontakohteille merkitään toiminnan keskeyttämisen yhteydessä keskeytyspäivämäärä. Valvontaviranomainen arvioi, milloin toiminta katsotaan loppuneeksi keskeyttämisen jälkeen ja tekee sen mukaiset merkinnät. Uudelleen aloittamisen päivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin keskeyttämisen jälkeen toimija saa / voi jatkaa toimintaansa tai toimija jatkaa itse keskeyttämäänsä toimintaa. Toiminnan määräaikainen hyväksynnän peruutuspäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin viranomainen on määräaikaisesti peruuttanut toiminnan hyväksynnän. Toiminta voi jatkua määräajan jälkeen, jos esim. asetetut korjausvaatimukset täyttyvät. (Koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) Toiminnan hyväksynnän peruuttamispäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin viranomainen on peruuttanut toiminnan hyväksynnän kokonaan. Tämä vastaa toiminnan lopettamista. Toimijan on haettava toiminnalle uudelleen hyväksyminen, jotta toiminta voi jatkua. (Koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) Toiminnan lopettamispäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin toimija lopettaa toimintansa. Jos toimija ei ole ilmoittanut toiminnan lopettamisesta, päivämääräksi merkitään se päivä, jolloin valvontaviranomainen on muutoin todennut toiminnan loppuneeksi (esim. tarkastuksen yhteydessä, kun toimintaa ei enää ko. toimipaikassa ole ollut). Toiminnan lopettamista ei käytetä silloin, kun halutaan poistaa virheellisesti kirjattu kohde. Ohje virhekirjauksesta löytyy tämän kappaleen Toiminnan päivittäminen -otsikon alta. Lopetetun elintarviketoiminnan voi vuoden 2016 alusta linkittää saman toimijan edelliseen toimintaan, mikäli kyse on kohteen luokitteluvirheestä tai sama kohde
Sivu / sivut 20/91 vaihtaa toimintatyyppiä useasti (esim. keskuskeittiö-laitoskeittiö muutokset), vaikka toiminnan olosuhteet eivät muutu. Linkityksellä saadaan lopetetun kohteen Oivaraportit pysymään Oivahymy.fi sivuilla edelleen julkisena. 4.3 Toiminnan päivittäminen Toiminta päivitetään toiminnan tunnuksen avulla. Päivitys toimii siten, että kuntajärjestelmästä lähetetään kaikki toiminnan tiedot, joita on mahdollista päivittää. Tyhjän tietokentän lähetys poistaa olemassa olevan tiedon. Virhekirjaus: Mikäli käyttäjä huomaa tehneensä väärän toiminnan tai liittäneensä toiminnan väärään toimijaan tai toimipaikkaan, toiminta pitää virhekirjata. Virhekirjaus poistaa valvontakohteen (toiminnan) keskitetystä järjestelmästä. Mikäli kohteelle on kirjattu valvontatietoja, sitä ei voi virhekirjata. Valvontatiedot on mahdollista siirtää toiselle kohteelle, mikäli ne on vahingossa kirjattu virhekirjattavalle kohteelle. Ennen virhekirjausta kohde luodaan uudelleen ja vanhan virheellisesti kirjatun kohteen kaikki valvontatiedot siirretään tälle uudelle kohteelle. Valvontakohde voidaan virhekirjata sen jälkeen kun kaikki kohteeseen kohdistetut valvontatiedot on poistettu (siirretty uudelle kohteelle). Virhekirjauksen toteutus voi vaihdella kuntajärjestelmissä. Virhekirjatusta kohteesta ei jää järjestelmään historiatietoa, joten se ei vääristä valvontakohteiden lukumäärää. Lopetettaessa kohde, se näkyy järjestelmässä olemassa olleena valvontakohteena, jolloin valvontakohteiden lukumäärä vääristyy. 4.4 Määrittelemätön valvontakohde (YHTI) YHTI:ssä on yksi toimintaluokka, joka löytyy kaikilta toimialoilta. Se on nk. määrittelemätön valvontakohde. Tehty toimenpide kirjataan määrittelemättömälle valvontakohteelle, jos sitä ei pystytä kohdistamaan mihinkään sellaiseen valvontakohteeseen, josta voidaan yksilöidä toimija tai toimipaikka. Tällaisia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi lausunnon antaminen maakuntakaavasta. Keskitetyn järjestelmän näkökulmasta yhdessä valvontayksikössä voi olla toimialakohtaisesti vain yksi nk. määrittelemätön valvontakohde. Kaikki valvontakohteettomat toimenpiteet merkitään tälle yhdelle ja samalle määrittelemättömälle valvontakohteelle. On mahdollista, että kuntajärjestelmässä käytettävyyden vuoksi määrittelemätön valvontakohde näkyy saman toimialan sisällä useassa eri kohtaa. Kuitenkin tiedot siirtyvät keskitettyyn järjestelmään siten, että keskitetyssä järjestelmässä jokaisella valvontayksiköllä on toimialakohtaisesti vain yksi määrittelemätön valvontakohde. Määrittelemättömän valvontakohteen perusteella pystytään muodostamaan kokonaiskuva siitä, mihin kuntien ympäristöterveydenhuollon lakeja valvovien viranomaisten työaikaa kuluu varsinaisen valvontatoiminnan lisäksi. Joillakin toimialoilla kansalaisten ohjaaminen ja neuvonta vie huomattavan osan työajasta.
Sivu / sivut 21/91 5 Pikaohje valvontakohteen tietojen tallennukseen Tietyt valvontakohteen tiedot ovat keskitettyyn järjestelmään tapahtuvan tietojen viennin ja raportoinnin kannalta pakollisia. Tähän ohjeen osaan on listattu lyhyesti nämä pakolliset tiedot. toimijan y-tunnus, nimi ja osoitetiedot toimipaikan osoitetiedot (ei pakollinen liikkuvilla tai virtuaalihuoneistoilla) toimintatyypit, joita valvontakohteessa harjoitetaan ensisijaisen toiminnan valinta (koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) toimintatyyppien tyyppikohtaiset tiedot toiminnan päivämäärät (aloitus, lopetus, keskeytys jne.)
Sivu / sivut 22/91 LIITE 1 ELINTARVIKELAIN ALAISEN TOIMINNAN LUOKITTELU Toiminta luokitellaan kolmiportaisesti: toimintaluokka toimintatyyppi tyyppikohtaiset tiedot. Ylin ja karkein luokittelutaso on toimintaluokka, joka kertoo yleisesti, mistä toiminnasta on kyse. Toimintatyyppi määrittelee varsinaisesti toiminnan. Jokaiselle toimintatyypille on lisäksi tyyppikohtaiset tiedot. Toimintaluokkia on 14. Toimintatyyppejä on 13 elintarvikealan toimintaluokassa yhteensä 64 ja elintarvikekontaktimateriaalialan luokassa 18. 1 Maitoala Maitoalan toiminta on elintarvikealan toimintaa, joka kohdistuu maitoon, maidon ainesosaan tai maitovalmisteeseen. Maitoalan toimintaan merkitään myös muiden eläinten kuin lehmän maidosta valmistettavien elintarvikkeiden valmistus (esim. vuohen maito). Maitoalan toimintatyyppeihin ei merkitä esim. soija- ja kaurajuomatuotteiden valmistusta; ne merkitään vilja-kasvisalan toimintaan. Toimintaluokassa on 6 toimintatyyppiä. Toimintatyyppi Maitonesteiden valmistus Juuston valmistus Voin ja ravintorasvojen valmistus Jäätelön valmistus Jauheiden valmistus Muu maitoalan valmistus Selitys Nesteen tai hyydytetyn nesteen muodossa oleva maitovalmiste. Näihin kuuluvat: maidot, maustetut maidot ja maitojuomat, hapatetut maitovalmisteet (mm. piimä, jogurtti, viili, kermaviili, smetana, ranskankerma), kerma, vanukkaat ja jälkiruoat, UHT- ja ESL-tuotteet (mm. maito ja kerma) sekä raaka-maito. Juuston valmistus raakamaidosta tai raaka-ainemaidosta. Ravintorasvoja (levitettäviä rasvoja) ovat voi, margariinit ja rasvaseokset. Pelkästään kasvispohjaisista aineksista valmistettavien margariinien ja öljyjen valmistus merkitään vilja-kasvisalan toimintaan. Jäätelön valmistus maidosta, maitotiivisteestä tai muista raakaaineista vispaamalla. Sisältää myös mehujään valmistuksen. Jos mehujäätä valmistetaan muualla kuin maitoalan laitokseksi hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa, se merkitään viljakasvisalan toimintaan. Maito- tai herapohjaisen materiaalin kuivaus sumutus- tai valssikuivauksella. Maito- tai kermapohjaisten kastikkeiden valmistus. Heran jatkojalostus. Myös valmiiden juustojen paloittelu, siivutus ja savustus.
Sivu / sivut 23/91 Maitonesteiden tyyppikohtaiset tiedot: Laitosnumero Syötetään hyväksytyn laitoksen laitosnumero. Valmistettava tuote Valitaan valmistettavat tuotteet annetuista vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ovat: maito, maustetut maidot ja maitojuomat, hapanmaitovalmisteet (piimä, jogurtti, viili, kermaviili, smetana, ranskankerma), kerma, vanukkaat ja jälkiruoat, UHT- ja ESL-tuotteet (maito, kerma), raakamaito kuluttajan astiaan ja pakattu raakamaito, muu. Yksi tai useampi vaihtoehdoista on oltava valittuna. Raaka-aine Merkitään raaka-ainelaji 1000 litran/kg:n tarkkuudella. Johonkin raakaainevaihtoehdoista on merkittävä arvo. Vaihtoehdot ovat: raakamaidon käyttömäärä litroissa vuodessa, raaka-ainemaidon käyttömäärä litroissa vuodessa ja muun maitopohjaisen raaka-aineen käyttömäärä kiloina vuodessa. Raaka-ainemaito tarkoittaa esim. kuorittua tai vakioitua maitoa tai kermaa. Muu maitopohjainen raakaaine tarkoittaa esim. muun eläimen kuin lehmän maitoa. Sivutuotteet Merkitään kyllä, jos tuotteiden valmistuksessa syntyy eläimistä saatavia sivutuotteita. Pakollinen tieto. Sivutuotteiden kuljetus Merkitään kyllä, jos toimija vastaa itse tuotteiden valmistuksessa syntyneiden eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljetuksesta. Pakollinen tieto. Alkutuotantotuotteiden kuljetus Merkitään kyllä, jos toimija kuljettaa itse alkutuotannon tuotteita. Tuotantomäärä kg/vuosi Merkitään tuotantomäärä. Pakollinen tieto. Juuston valmistuksen tyyppikohtaiset tiedot: Laitosnumero Syötetään hyväksytyn laitoksen laitosnumero. Valmistettava tuote Valitaan valmistettavat tuotteet annetuista vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ovat: emmental- ja edam-tyyppiset juustot, murukoloinen, homejuusto, kittijuusto, pastöroitu tuorejuusto, pastöroimaton tuorejuusto, sulatejuusto, juustokeitto, raasteet ja muu. Yksi tai useampi vaihtoehdoista on oltava valittuna. Raaka-aine Merkitään raaka-ainelaji 1000 litran/kg:n tarkkuudella. Johonkin raakaainevaihtoehdoista on merkittävä arvo. Vaihtoehdot ovat: raakamaidon käyttömäärä litroissa vuodessa, raaka-ainemaidon käyttömäärä litroissa vuodessa ja muun maitopohjaisen raaka-aineen käyttömäärä kiloina vuodessa. Raaka-ainemaito tarkoittaa esim. kuorittua tai vakioitua maitoa tai kermaa. Muu maitopohjainen raakaaine tarkoittaa esim. muun eläimen kuin lehmän maitoa tai muita maitotuotteita (juustoa ja voita sulatejuuston osalta). Sivutuotteet Merkitään kyllä, jos tuotteiden valmistuksessa syntyy eläimistä saatavia sivutuotteita. Pakollinen tieto.