Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet - Teknologia. 31.12.2012 / MHe 1

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISEN RATKAISUT

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta

Moderni puurakentaminen

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio

Uudet puurakennejärjestelmät suunnittelu / teollinen valmistus

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

Hirsitaloteollisuus r.y.

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

PUUKET-hankkeen tuloksia. Martti Mylly Kierikkikeskus,

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Puukerrostalorakentamisen uudet ratkaisut Vaasa, Jari Viherkoski, Arkkitehtitoimisto HMV Oy

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta,

Puun tarjoamat mahdollisuudet suuriin rakennuksiin

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Kouvolan WoodInno yrityskeskus. Tulevaisuusseminaari Ari Martonen. Woodfront.eu

Julkiset rakennukset puusta

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Urbaania kerrosrakentamista

Rethink Construction. Urbaania kerrosrakentamista

Pyhännän Rakennustuote Puuelementtirakentamista ammattilaisille

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA

Pyhännän Rakennustuote Puuelementtirakentamista ammattilaisille

Puurakentamisen edistämishankkeet

Teräsosien CE merkintä

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

Puurakentamisen edistämishankkeet

Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

ThermiSol Hallipaketit. Kotimaisuus on kova elementti

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

WOODPOLIS. Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

Terve kunta rakentuu puulle

Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen

TERO VESANEN MODERNIT PUUKOULUT (TEM)

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI


NR-rakenteet ja standardisointi 2018

Kotimaiset ja kansainväliset puurakentamiseen liittyvät yhteistyöverkostot

ThermiSol Hallipaketit. Kotimaisuus on kova elementti

Porrastietoa suunnittelijoille

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

Elementtien asennustyö

CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa

RunkoPES järjestelmä- teollisen puuelementtirakentamisen uusi suunta Puista Bisnestä Ylivieskassa

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen

Mestaruussarjaan

Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011

Hissi esteetön Suomi ARA päivä Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Tulevaisuuden puukerrostalo

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Puurakentamisen uudet tutkinnot ja CLTrakentamisen. mahdollisuudet. Martti Mylly Terveet tilat - seminaari Helsinki,

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto

WOODPOLIS II- HANKE

Yritys-Suomi uudistuu Tornio

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]

Moduulirakenteinen pellettiratkaisu Talotoimittajan toiveita

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

HELMI-vapaa-ajantalot Unelmista tehty

WOODPOLIS , Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Kansalliset tuotehyväksyntämenettelyt

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Puurakentamisen opintomatka Kuhmoon

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous

Transkriptio:

31.12.2012 / MHe 1

Hankkeen luokitus Pk-yritysten toimintaympäristön kehittämishanke Pääasiallinen rahoittaja Lapin ELY-Keskus / EAKR Muut rahoittajat Kemi-Tornio alueen kunnat Jossain määrin Lapin muutkin kunnat / kehitysyhtiöt Hankkeen diaarinumero LAPELY / 0033 / 05.02.09 / 2011 Hankkeen toteutusaika 1.3.2011 31.12.2012 Hankkeen toteutusalue Lappi / jossain määrin muukin pohjoinen Suomi Projektipäällikkö / Raportoinnin toteuttaja Markku Helamo Hankkeen vastuullinen toteuttaja Kemin Digipolis Oy Vakuudeksi 31.12.2013 Markku Helamo / Kemin Digipolis Oy Puh. 040-5468652 S-posti markku.helamo@digipolis.fi 31.12.2012 / MHe 2

Sisältöaihe / tehtävä / tuotos Tätä raporttia ei ole erikseen kirjoitettu, vaan tämä on kooste muutoinkin tehdystä materiaalista Sivu Taustoja ja tavoitteita 3 Erityiskysymykset, eurot 4 Kohderyhmät, yhteistyöverkosto 5 TEM - PuuSuomi-verkoston yhteystiedot 6 Puurakennejärjestelmien / kehitysnäkymien jäsentely 8 Puurakennejärjestelmien / kehitysnäkymien esittely 9 Erityisesti CLT-kiintopuurakenteet, tietopaketin sisältö 24 Erityisesti CLT-kiintopuurakenteet, CLT-Info = lyhyt oppimäärä 26 Asiantuntijaselvitykset: tilaukset, toteutuma, eurot 30 Erillishanke: Pk-yritysten toimintajärjestelmien kehitysympäristö 33 Erillishanke: CLT-Koetehdas = tuote- / menetelmäkehitys- / koulutusympäristö 35 Erillishanke: CLT-koetalo / hankesuunnitelma 37 PuuSuomi & Puuinfo Roadshow-2012 40 Pohjois-Suomen rakentajamessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio 41 Markkinaselvitys- / tiedonhankintamatka: Etelä-saksa & Itävalta 43 Markkinaselvitys- / tiedonhankintamatka: Kiina 44 Toimenpidelistaus 45 Ohjausryhmätiedot 48 Kustannusarvio / toteutuma 3/2011 12/2012 49 Kohderyhmäverkosto / -raportti 50 Jatkohanketarpeet / -näkymät Lapissa 54 Jatkohankesuunnitelmien / verkoston kartta 57 Tiedotusyhteenveto / jatkosuunnitelma 59 TEM-MSO-PuuSuomi- & Tekes-teemat PuuSuomi-kehitykselle 60 Liiketoiminnan suunnittelun polku 62 31.12.2012 / MHe 3

Taustoja ja lähtökohtia TEM:in Metsäalan Strategisen Ohjelman (MSO) tärkeä painopistealue on puutuoteteollisuus ja puurakentaminen. MSO:n PuuSuomi-verkoston myötä Lapin puualan kehityksessä keskitytään tähän teemaan. Erityisen kiinnostava kehittämisen kohde on entistä järeämpien puurakenteiden toteutuksen uudet liiketoimintakonseptit; markkinat, tuotteet, teknologia, ja erityisesti pk-yritysten verkostoyhteistyö Lapin Ely-Keskus on tämän kehityshankeen pääasiallinen rahoittaja. Muita rahoittajia ovat Lapin Kehitysyhtiöt, kunnat ja oppilaitokset ( Digipolis, Kemijärvi, Rovaniemen Kehitys, Sodankylä, Tornionlaakson Yrityspalvelu, Ammattiopisto Lappia ) Tavoitteita - toimenpiteitä Puurakennealan osapuolien informointi ja aktivointi uuteen kehitykseen Tiedon keruu + Tiedon jalostus + Tiedon välitys Toimintaympäristön pohjustus yritysten kehityspyrkimyksiin Tukiverkoston mukaan saaminen kehitykseen Liiketoiminnallisten näkymien oivaltaminen Puurakentamisen uudet teolliset tuotteet; tuotemäärittelyt, tuoteominaisuudet, tuotekehityksen lähtökohdat ja toimenpiteet Puurakennetuotteiden markkinat kaikenlaiseen rakentamiseen ja koskien koko rakentamisverkostoa Puurakentamisen / tuotevalmistuksen uusi teknologia; suunnittelu, teollinen valmistus, logistiikka Liiketoimintakonseptien muutosnäkymät; kenelle-mitä-miten, toimintajärjestelmät, rakentamistalous Kehityspyrkimysten konkreettinen ohjaus ja käyntiinajo Yrityskohtaiset ja yritysryhmäkohtaiset konkreettiset hankkeet ; hankeaktivointi ja -organisointi Toimintaympäristön jatkokehitys täsmentävien hankkeiden myötä 31.12.2012 / MHe 4

Mistä on Kysymys? Hankkeessa selvitettiin uusia, kehittyviä puurakennejärjestelmiä, jotka yleistyvät vauhdilla Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta joiden kehitys Suomessa ei ota käynnistyäkseen. Uusien järjestelmien toteutus vaatii uutta ajattelua koko liiketoiminta-sektorilta. Kehitys ei etene pelkästään suomalaisen puutaloteollisuuden konsepteilla, vaan kaikki rakentamisen osapuolet on saatava mukaan. Kehitys edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa suunnittelussa ja valmistuksessa. Teknologiaa on olemassa, mutta se on opeteltava. Kansainvälisille markkinoille on asiaa vain sinne soveltuvilla järjestelmillä. Kustannusyhteenveto Yhteensä Eur/yht Investoinnit 0 Ukopuoliset palvelut 72 600 Palkat (ilman hlösivukuluja) 83 300 Henkilösivukulut 20 825 Matkat (oma henkilöstö) 22 400 Koneet / laitteet 3 500 Tilojen / laitteiden vuokrat 12 500 Aineet / tarvikkeet 0 Yleiskulut 15 059 Yhteensä 230 184 Erityisesti Uuden, järeän puurakentamisen edellytyksenä ovat 3D- suunnittelujärjestelmät, joista on oltava suora yhteys tuotanto-automaatioon ja osavalmistukseen sekä toiminnan ohjauksen järjestelmiin. Suunnittelun osaamiseen ja ohjelmistoihin on panostettava. Rahoitusyhteenveto Yhteensä %-osuus Eur/yht Ely-Keskus / inv-avustus 0 % 0 Lapin Ely-Keskus 80,0 % 184 147 Kemin Digipolis Oy / Kemi 4,5 % 10 358 Kemijärven kaupunki + Itä-Lappi 4,5 % 10 358 Kemi-Tornio alueen keh-keskus 4,0 % 9 207 Tornio 1,5 % 3 453 Keminmaa 1,0 % 2 302 Tervola 1,0 % 2 302 Simo 0,5 % 1 151 Rovaniemen Kehitys Oy 2,0 % 4 604 Sodankylän kunta 1,5 % 3 453 Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy 0,5 % 1 151 Ammattiopisto Lappia 1,5 % 3 453 Muu rahoitus ( Kemin Digipolis Oy & Co) 1,5 % 3 453 Yhteensä 100 % 230 184 31.12.2012 / MHe 5

Aktiiviset yhteydet koko Lapin yhteistyöverkostoon Kaikki Lapin puutuotetoimijat Lapin Ammattikorkeakoulut ja -opistot Ammattiopisto Lappia Rovaniemen AMK Itä-Lapin ammattiopisto Lapin Ely-Keskus, Tekes Maaseudun kehitysorganisaatiot; ProAgria, Peräpohjolan Kehitys, Outokaira Muut hankerahoittajat; esim. Finnvera Lapin Kehitysyhtiöt; esim. Rovaniemen Kehitys oy Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy Pääomasijoittajat Aktiiviset yhteydet koko Suomen asiantuntijoihin TEM / MSO / PuuSuomi-verkosto Puuinfo Oy Finnish Wood Research Oy Oulun Yliopisto / Rakennesuunnittelu Metsäteollisuus Ry Aalto Yliopisto Tampereen Teknillinen Yliopisto VTT Expert services Oy VTT / Oulu Woodpolis / Kuhmo Savonia / Kuopio Centria / Ylivieska Toimenpiteiden yrityskohderyhmä on laaja, ei vain puutuoteyritykset Arkkitehdit Rakennesuunnittelijat Sahat, höyläämöt Puurakenneyritykset Rakennusalan yritykset Rakennuttajat Kuntien kaavoittajat Rakennusvalvonta Pelastusviranomaiset Oppilaitokset Media Lapin PuuSuomi-hankkeen kesto oli vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen toiminta jatkunee käynnistyvien erillishankkeiden myötä Tavoitteena oli synnyttää hyvin kohdennettuja jatkohankkeita ja erityisesti yrityskohtaisia hankkeita. Tavoitteena oli synnyttää Lappiin Puualaan suuntautuva kehitysverkosto ja edellytykset pitkäkestoiselle kehitystyölle, jossa oppilaitokset ovat avainasemassa Yhteystiedot Markku Helamo Kemin Digipolis Oy +358 40 546 8652 Tietokatu 6, 94600 Kemi markku.helamo@digipolis.fi www.digipolis.fi Toiminta alueena pääasiassa Lappi TEM-PuuSuomi-verkoston pohjoisen alueen asiamies 31.12.2012 / MHe 6

TEM - PuuSuomi-verkoston yhteystiedot Verkostohankkeen johto: Toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki Kainuun ELY-keskus pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, 044 362 5888 Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen markku.karjalainen@tem.fi, 040 583 2127 Pohjois-Suomi TEM Uudet puurakennejärjestelmät Suuraluevastaava Yrityskehittäjä Markku Helamo Kemin Digipolis Oy markku.helamo@digipolis.fi 040 546 8652 Hanketoimijat yritysasiamies Jari Polvi Kemijärvi jari.polvi@kemijarvi.fi 040 734 4152 Juha Lakotieva Itä- ja Pohjois-Lappi juha.lakotieva@kemijarvi.fi 040 182 8712 projektipäällikkö Vesa Martinkauppi Pohjois-Pohjanmaa vesa.martinkauppi@centria.fi 044 449 2707 Matti Yliniemi Ammattiopisto Lappia matti.yliniemi@lappia.fi 0400 266 851 Mikko Malaska Oulun yliopisto mikko.malaska@oulu.fi 040 829 2181 Länsi-Suomi Suuraluevastaava Projektipäällikkö Heikki Perko, Prizztech Oy Pori heikki.perko@prizz.fi 044 710 5361 Hanketoimijat Yrjö Ylkänen Metsäkeskus, Seinäjoki yrjo.ylkanen@metsakeskus.fi 050 314 0465 kehittämispäällikkö Matti Paatola Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy matti.paatola@jykes.fi 0400 648 124 projektipäällikkö Mårten Lövdahl Puualan kehityskeskus Woodpoint / Rannikon metsäkeskus, Vaasa marten.lovdahl@woodpoint.fi 020 772 62 80 projektipäällikkö Eveliina Oinas Metla, Parkano eveliina.oinas@metla.fi 050 391 4068 kehittämisasiantuntija Tapio Sivula Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tapio.sivula@ely-keskus.fi 050 518 9082 puutuoteneuvoja Mikko Peltovirta Lounais-Suomen metsäkeskus mikko.peltovirta@metsakeskus.fi 020 772 6332 yritysneuvoja Arto Valkama Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus arto.valkama@metsakeskus.fi 020 772 6824 puutuoteneuvoja Niina Numminen Lounais-Suomen metsäkeskus niina.numminen@metsakeskus.fi 040 525 3223 puutuoteasiantuntija Jouni Silvast Metsäkeskus Lounais-Suomi jouni.silvast@metsakeskus.fi 040 525 3204 Martti Kangasniemi Metsäkeskus, Seinäjoki martii.kangasniemi@metsakeskus.fi 050 314 0460 Tuulia Taanila Vaasan seudun kehitys tuulia.taanila@vasek.fi 044 512 6036 31.12.2012 / MHe 7

TEM - PuuSuomi-verkoston yhteystiedot Pohjoisen PuuSuomi-ryhmä on kovin ohut. Miksi? Itä-Suomi Suuraluevastaava Etelä-Suomi Suuraluevastaava Ohjelmajohtaja Aki Hakala, Miktech Oy Mikkeli aki.hakala@miktech.fi 044 036 1624 Hanketoimijat kehittämispäällikkö Ari Luttinen Aluekehityssäätiö, Sonkajärvi ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi 041 441 9141 kehittämispäällikkö Sakari Mouhu Savonlinnan seudun yrityspalvelut sakari.mouhu@savonlinnaseutu.fi 044 417 4966 Mauno Multamäki Savonia-ammattikorkeakoulu mauno.multamaki@savonia.fi 044 785 6278 hankepäällikkö Jari Komulainen Kainuun Etu Oy jari.komulainen@kainuunetu.fi 040 5571673 Aki Hytönen Savonia-ammattikorkeakoulu aki.hytonen@savonia.fi 044 785 6252 kehityspäällikkö Hari Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy harri.valimaki@carelian.fi 050 379 9112 kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen Joensuun Tiedepuisto Oy ilpo.saukkonen@carelian.fi 0500 285 908 kehityspäällikkö Kyösti Heino WoodPolis Kuhmo kyosti.heino@woodpolis.fi 0500 285 908 Tutkimuspäällikkö Petri Heino Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola petri.heino@kyamk.fi 044 702 8428 Hanketoimijat projektipäällikkö Ville Uimonen Lahden tiede- ja yrityspuisto ville.uimonen@lahtisbp.fi 050 574 3222 projektipäällikkö Riitta Backman TTS- työtehoseura, Rajamäki riitta.backman@tts.fi 044 714 3681 projektipäällikkö, Mika Vanhanen Lahden tiede- ja yrityspuisto mika.vanhanen@lahtisbp.fi. 044 775 2920 kehittämispäällikkö Vesa Junttila Kouvola Innovation Oy Kinno vesa.junttila@kinno.fi 020 615 5509 ohjelmajohtaja, Satu Åkerblom Culminatum Innovation Oy Ltd Espoo satu.akerblom@culminatum.fi 050 384 1667 projektipäällikkö Janne Haverinen Innopark Programmes Oy Hämeenlinna janne.haverinen@innopark.fi 050 544 0111 Arkkitehti, Lehtori, Eric Pollock Metropolia AMK, eric.pollock@metropolia.fi 050 523 5720 31.12.2012 / MHe 8

Uudet puurakentamisen menetelmät & teknologiat : Järjestelmien / kehitysnäkymien jäsentely PreCut -järjestelmät Perinteiset elementtijärjestelmät Tilaelementti-rakenteet Perinteiset pilari-palkki-järjestelmät Yhdistetty Hirsi- / Pilaripalkkirakenteet Kertopuu- / liimapuurakenteet Kerrostalojen peruskorjaus Kiintopuurakenteet ( MHM ja CLT) Teollinen puuosa-valmistus yleensä Suunnittelujärjestelmät Perinteinen rakennustapa, mutta runko-osat työstetään täysin valmiiksi liito-lovineen. Edellyttää suunnittelun, rakentamisen ja osavalmistuksen hyvää yhteistyötä. Tolpparakenteeseen perustuva elementtijärjestelmiä on sekä ns. pienelementteihin ja suurelementteihin perustuvia. Yleensä elementit täysin varisteltuja, mutta valmiusasteita löytyy markkinoilta useita. Perinteisten puutaloelementtien jalostuneempi muoto, joka yleistyy ihmisten halutessa talon entistä valmiimpana. Vientitoimitusten logistiikka voi olla ongelmallinen. Aidoimmillaan perinteisiä puuliitoksia soveltava järeä pilari-palkki-runko, joka mahdollistaa arkkitehtonisten, näyttävien kohteiden toteutuksen. Myös kerrostalosovellutuksia. Hirsitaloihin voi yhdistää järeät palkkikatot, parvirakenteet ja ulkoiset terassien pilarirakenteet. Soveltuu laadukkaisiin, yksilöllisiin hirsitalo-toimituksiin ja myös vientiin. Kantavina rakenteina kertopuu- tai liimapuupilarit ja -palkit integroituna seinä- ja välipohjaelementteihin. Ratkaisut soveltuvat myös korkeisiin kerrostaloihin ja hybridirakenteisiin. Uudistuneet palomääräykset mahdollistavat puun käytön lähiötalojen korjaamisessa. Puuta voidaan käyttää ulkoverhouksissa sekä lisäkerroksen rakentamisessa enintään seitsemän kerroksen taloon. Suomalaisittain ehkä kiinnostavin uusi rakennejärjestelmä, jonka käyttö myös kerrostaloissa on mahdollista. Toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti. 3D-suunnittelu ja osavalmistus-automaatio on tulossa puutalo-elementtien, kattoristikoiden ym. rakenneosien tuotantoon. Mitta-tarkkuus ja tuottavuus kehittyvät. Osavalmistus-automaatio ja koko talotoimituksen hallinta edellyttää 3D-suunnittelun hallintaa. Pitemmälle vietynä koko toimitus on hallittava ns. suunnittelumallina sisältäen kaikki rakenteet, talotekniikan ja varustelun reaaliaikaisesti kattaen koko projektin. 31.12.2012 / MHe 9

Uudet puurakentamisen menetelmät & teknologiat / kehitysnäkymiä / 31.12.2012 / MHe 10

Markkinat - Tuotteet Teknologia Täydellinen PreCut -järjestelmä Perinteinen rakennustapa, mutta runko-osat työstetään täysin valmiiksi liitoslovineen. Edellyttää suunnittelun, osavalmistuksen ja rakentamisen hyvää yhteistyötä. Full Pre Cut Rakennuksen runko koostuu kokonaisuudessaan valmisosista, joissa on myös liitokset valmiina. seinien runkotolpat, myös päätykolmiotolpat seinien ikkuna- ja oviaukkojen tukipuut välipohjavasat kattovasat kantavat pilarit ja palkit Asiakasprosessi on testattu mm. englantilaisten asiakkaiden toimituksiin Asiakkaalta mitoitetut arkkitehtikuvat 3D-rakennesuunnittelu Asiakkaan hyväksyntä Rakenneosien työstö, merkintä ja pakkaus Asiakasprojektin hoitaa rakennusliike (pieni) Toimituksiin on sisällytetty myös muita rakennusmateriaaleja Kukin valmistaja voi tyypittää runko-rakenteet, liitokset / liitimet ja loveukset, joille luodaan valmiit suunnittelun parametrit. Erityisen oleellista on runkorakennussarjan osanumerointi ja pakkaus Mutta pelkkä runkosuunnitelma ei riitä, vaan se on voitava liittää koko talokohteen suunnittelumalliin, joka sisältää kaikki talorakenteet ja talotekniikan, jolloin kohteen suunnitelmamuutokset hallitaan yksityiskohtia myöten Mutta Suomessa PreCut-talopakettien imago on ollut hieman kyseenalainen PreCut-talotoimitus ei saa olla läjä puutavaraa, josta ehkä runkotolpat ovat valmiiksi työstettyjä. Itse asiassa talo on rakennettu paikan päällä rakennusajan ollessa kuukausia. Kehitystarpeet /-näkymät Suunnittelun osaaminen sekä kytkentä osavalmistukseen ja talokokonaisuuden logistiikkaan 31.12.2012 / MHe 11

Markkinat - Tuotteet Teknologia Täydellinen PreCut -järjestelmä Full Pre Cut Rakenteen tyyppiliitoksia runkotolppien päässä lohenpyrstöliitos tai pelkkä kohdistusloviliitos tolpissa kohdistuslovet ikkunavälipuille välipohjapalkkien päissä lohenpyrstöliitokset pilarien päissä tappiliitokset palkki-palkkiliitokset lohenpyrstö / kaksoistappiliitos suurissa kuormissa ja voimissa myös mekaaniset teräskiinnikkeet Kehitystarpeet / -näkymät PreCut-talotoimitukset on koettu hyvinkin puolivalmiiksi ja menetelmällä on tulevaisuutta, jos talotoimittaja ottaa vastuun lähes täydellisestä valmiusasteesta. Tämä edellyttää, että talotoimitus ja sen räätälöitävyys hallitaan suunnitteluvaiheessa ns. suunnittelumallia hyödyntäen. Ts. malliin sisällytetään varsinaisten rakenteiden lisäksi talotekniikka ja muukin varustelu / viimeistely Vielä kerran! Iso-Britanniaan toimitettu FPC-rakenteen 3D-malli. Toimittaja: Compuwood House Suunnittelu : Lappia / Pontti-puutuotekeskus Valmistus: Compuwood / Lappia-Pontti HUOM: Ei pelkkä kuva, vaan jokainen rakenneosa sisältää myös työstödatan 31.12.2012 / MHe 12

Perinteiset Elementtijärjestelmät Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet Teknologia Pienelementti Toteutettu jo kymmeniä vuosia ja aikoinaan tällaisia taloja kutsuttiin levytaloiksi, joiden imago oli hieman halpamainen Elementit ovat pientalon seinän korkuisia ja leveydeltään esim. 1200 mm. Varustellut elementit ladotaan perustuksen päälle, ja kiinnitetään toisiinsa Sovelletaan nykyään etupäässä pienrakennuksiin, mutta myös kehittyviä omakotitalosovellutuksia on edelleen markkinoilla Kehitystarpeet /-näkymät Pienelementtirakenteen voi toteuttaa myös CLTrunkoisena, jolloin arkkitehtuurin ja elementoinnin vapaus on suuri ja lopputuloksena yksilöllisempiä ratkaisuja. 31.12.2012 / MHe 13

Markkinat - Tuotteet Teknologia Perinteiset Elementtijärjestelmät Suurelementti Suurlementtijärjestelmään perustuvien omakotitalojen valmistajia on kymmeniä Elementtien varustelu vaihtelee. Yleensä ikkunat ovat asennettuna. Viime aikoina myös ulkoverhouksen pintakäsittely, vähintäänkin pohjamaalaus on valmiina Takavuosina elementtitalopaketit olivat hieman huonossa maineessa, viime vuosina tilanne on parantunut ja toimitusten laatu on kehittynyt Valmistajia on kymmeniä LappliTalot Torniossa PolarHouse Keminmaassa Design Talo Nivalassa Jne Kehitystarpeet /-näkymät Myös suurelementtirakenteen voi toteuttaa CLT-runkoisena, jolloin arkkitehtuurin ja elementoinnin vapaus on suuri ja lopputuloksena yksilöllisempiä ratkaisuja. Suurelementtirakenteen valmiusastetta on nostettava. Suurelementtitalon pitääisiolla täysin elementoitu kaikkien seinien osalta ja jopa kattokin elementteinä. Lisäosat valmiina rakennussarjoina (ikkunoiden vuorilautasetit, terassien kaidesarjat jne.) 31.12.2012 / MHe 14

Tilaelementti-rakenteet Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet Teknologia Perinteisten puutaloelementtien jalostuneempi muoto, joka yleistyy ihmisten halutessa talon entistä valmiimpana. Jopa täysin valmiita rakennuspaikalle kuljetettavia taloratkaisuja on tarjolla. Mitä tarkoittaa Pientalo rakennetaan tehdasolosuhteissa tilaviipaleiksi, jotka yhdistetään rakennuskohteessa. Tilaviipaleet (-moduulit) valmistetaan niinikään tehtaalla valmistetuista suurelementistä Tilaelementeissä on LVIS-asennukset valmiina Katorakenteet asennetaan rakennuskohteessa. Talon pystytysaika rakennuskohteessa perustuksen päältä valmiiksi on vain muutamia päiviä Vientitoimitusten logistiikka voi olla ongelmallinen. Ruotsissa tilaelementti on yleistyvä kerrostalon ratkaisu Valmistajia on useita Muurametalot Torniossa Älvsbyhus Kauhajoella Oravais-Talo Oravaisissa Finndomo Lisäksi tuotemerkkejä: Aatelitalo, Omatalo jne Kehitystarpeet /-näkymät Myös tilaelementtirakenteen voi toteuttaa CLT-runkoisena, jolloin arkkitehtuurin vapaus on suurempi ja lopputuloksena yksilöllisempiä ratkaisuja. CLT on myös jäykkä rakenne eikä liian painava ja soveltuu hyvin myös kerros-talomuduuliksi. Tilaelementtitalon yksilöllisyyden kehitys on haaste 31.12.2012 / MHe 15

Tilaelementti-rakenteet Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet Teknologia Tilaelementtitalo voi olla myös kokonaisena toimitettava valmistalo Rajoitteena ovat talon max-ulottuvuudet maantiekuljetukseen sekä tieyhteys rakennuspaikalle. Talot esivalmistetaan tehdasolosuhteissa valmiiksi tai toisiinsa liitettäviksi lohkoiksi Pystytys muuttovalmiiksi on erittäin nopea Pohjois-Suomessa tällainen valmistaja on Teijo-talot, jonka lipun alla on tuotantoyksiköitä muuallakin Suomessa Lapponia House on kehittänyt CLT-rakenteeseen perustuvan tilaelementin ns. minitalokonseptin, joka esiteltiin Habitare messuilla 2011. Kehitystarpeet /-näkymät Tulee pitämään asemansa markkinoilla. Taloyksikön suuruus on rajoite. Kehitys suuntautuu taloyksikön modulointiin. Myös tähän ratkaisuun CLT on varteenotettava runko, jonka jäykkyys / kuljetuskestävyys on hyvä. 31.12.2012 / MHe 16

Markkinat - Tuotteet Teknologia Perinteiset pilari-palkkijärjestelmät Aidoimmillaan perinteisiä puuliitoksia soveltava järeä pilari-palkkirunko, joka mahdollistaa arkkitehtonisten, näyttävien kohteiden toteutuksen. Myös kerrostalosovellutuksia. Timber Frame Pilari-palkki rakenne, Post & Beam Hyvin perinteinen rakenneratkaisu Keski-Euroopassa, Amerikassa, Japanissa Runkorakenteet näkyviä sisällä tai ulkona Timber-Frame -rakennussarjaan ei Suomessa ole kehitetty joustavaa varsinaista seinäratkaisua Näyttäviä rakenteita, mutta koetaan kalliiksi Antaa arkkitehdille paljon mahdollisuuksia Myös modernit ratkaisut mahdollisia Suomessa toteutettu näyttäviä lasiseinäratkaisuja Voidaan yhdistää järeisiin hirsirakenteisiin Voisi olla sopiva vientituotekonsepti esim. Venäjälle. Kehitystarpeet /-näkymät Materiaalivahvuudet, liitokset ja liittimet tyypitettävä ja perusliitoksille on saatava edes ohjeelliset lujuusnormit. Valmiita metalliliittimiä on tarjolla suuri valikoima. Tuotteistaminen edellyttää hyvää suunnittelun hallintaa. Pilari-palkki-rungon voi rakentaa umpeen CLT-elementeillä 31.12.2012 / MHe 17

Markkinat - Tuotteet Teknologia Perinteiset pilari-palkkijärjestelmät Timber Frame Suomessa ei ole käsityötaitoa Pilari- Palkki-järjestelmän toteutukseen. Keski-Euroopassa kuuluu edelleen Zimmermannien koulutusohjelmiin Rakennustapa on satoja vuosia vanha Liitokset vailla lujuusnormeja ja perustuvat muualla (mm. Keski-Euroopassa) kokemusperäiseen tieto-taitoon. Kun on aina ennenkin kestänyt, niin kestää jatkossakin! 3D-suunnitelma 1900-luvun alusta!! 31.12.2012 / MHe 18

Markkinat - Tuotteet Teknologia Perinteiset pilari-palkkijärjestelmät Timber Frame ym. pilari-palkkirakenteet Liitoksia moniin eri tarkoituksiin. 3D-ohjelmistojen liitoskirjastoista löytyy työstöparametrit, mutta mitoitus sinänsä on kokemusperäistä ja perustuu suunnittelijan harkintaan / kokemukseen. Liitokset ovat kauniita ja vaikuttavan näköisiä. 31.12.2012 / MHe 19

Hirsitalot / Yhdistetyt hirsi- & pilaripalkkirakenteet Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet Teknologia Hirsitaloihin voi yhdistää järeät palkkikatot, parvirakenteet ja ulkoiset terassien pilarirakenteet. Ratkaisut soveltuvat laadukkaisiin, yksilöllisiin hirsitalo-toimituksiin ja myös vientiin. Hirsi & pilari-palkki Hirsirakenteiden katto, parvi- ja terassi-rakenteisiin on luontevaa yhdistää aitoja pilari-palkkirakenteita Hirsitaloissa ei pitäisi käyttää näkyviä naulalevyrakenteita. Onhan hirsisalvoskin aito liitos, jolloin rakennukseen aitoja liitoksia myös muihin näkyviin jääviin rakenteisiin Ovat vientitoimituksissa melkeimpä välttämättömyys Kehitystarpeet /-näkymät Välipohjaan / yläpohjaan aitoja palkkirakenteita. Välipohja CLT-rakenteisena = aitoa paksua puuta. Salvoksiakin voisi kehittää näyttävämmiksi. Yhdistetty hirsi-pilari-palkkirakenne antaa paljon vaihtoehtoja arkkitehtuurille. Tuotekehityksen myötä ratkaisut voisivat kiinnostaa venäläisiä asiakkaita. 31.12.2012 / MHe 20

Markkinat - Tuotteet Teknologia Hirsitalot / Yhdistetyt hirsi- /pilaripalkki-rakenteet Hirsi & pilari-palkki Hirsiratalojen kattorakenteissa voi soveltaa aitoja puuliitoksia, sillä kattorakenteiden näkyvyys on oltava sopusoinnussa aitojen hirsiseinien jatkeena Kattorakenteiden toimitusvalmius on sama kuin hirsiosienkin; ts. kattokin voi olla valmis rakennussarja Kehittämisnäkymiä / - tarpeita Hirsitaloon ei naulalevyrakenteita. Ulkoiset pilari / palkkirakenteet aidosta pilari-palkkipuusta ei hirsiprofiilista. Myös hirsitalolle on kehitetty tilamoduuliratkaisu 31.12.2012 / MHe 21

Markkinat - Tuotteet Teknologia Kertopuu- / liimapuurakenteet Kantavina rakenteina kertopuu- tai liimapuupilarit ja -palkit integroituna seinä- ja välipohjaelementteihin (ns. hybridirakenteet). Ratkaisut soveltuvat myös kerrostaloihin. Rakenteiden kehittämistä on vauhdittanut mm. Finnforest Kerto -pilaripalkkirunko Kerto-Ripa -elementti Finnforest Kerrostalojärjestelmän rakenneratkaisut, joita voidaan käyttää yläpohjan lisäksi välipohjissa. Kerto-levyä käytetään jäykistävänä rakenteena. Tarjoaa monia etuja perinteiseen rakentamiseen verrattuna Nopea runkovaihe Joustava tilankäyttö Tasalaatuinen, koska käytetään teollisia komponentteja Nopea rakentamisen kokonaisaika Kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen Kehitystarpeet /-näkymät Suuriin kohteisiin soveltuvien ratkaisujen kehitys etenee vauhdilla. Mutta voisiko järjestelmiä kehittää myös pientalopuolelle? Järjestelmissä on sijaa myös CLT-rakenteille. 31.12.2012 / MHe 22

Markkinat - Tuotteet Teknologia Kertopuu- / liimapuu-rakenteet Puurakenteiden keveydellä saavutetaan monia hyötyjä. Puukerrostalon perustukset saadaan optimoiduksi, sillä puukerrostalon paino on vain 20-30 % betonikerrostalon painosta. Kuljetuskalusto ja työmaakalusto voivat olla astetta kevyempiä. Puutuotteiden keveyden ja raakaaineen kotimaisuuden ansiosta myös kuljetusten ympäristövaikutukset ovat pienemmät Ekotehokkuudeltaan ylivoimainen raaka-aine = eko-argumentteja löytyy runsaasti Metsäliiton puutuoteteollisuus tekee kehitystyötä kertopuu- / liimapuusovellutuksissa www.finnforest.fi/ratkaisut Kts. Myös Kertopuupalkit / -pilarit & Kerto-ripalaatta Finnforest-järjestelmä on tehokkaimmillaan 3 4- kerroksisissa asuin- ja liikerakennuksissa. Järjestelmän ansiosta rakentamisaikataulua saadaan nopeutettua huomattavasti perinteisiin rakennusjärjestelmiin verrattuna. Puukerrostalon avoin arkkitehtuuri, tehdasvalmisteiset ja siksi tasalaatuiset rakennusosat sekä rakenteiden keveys mahdollistavat joustavan tilankäytön ja rakennuksen muunneltavuuden koko sen elinkaaren ajan. Kerrostalon kosteat tilat voidaan toteuttaa moduuleina välipohjiin asennettavalla pintalaattarakenteella. Finnforest SoundBar -järjestelmä ratkaisee ääneneristävyyden välipohjassa http://www.versowood.fi/fi/liiketoiminta/liimapuuteollisuus/projektituotteet 31.12.2012 / MHe 23

Markkinat - Tuotteet Teknologia Kerrostalojen peruskorjaus Mielenkiintoinen ja laajeneva puurakentamisen sektori on kerrostalojen peruskorjaus ja lisäkerrosten rakentaminen Uudistuneet palomääräykset mahdollistavat puun käytön lähiötalojen korjaamisessa. Puuta voidaan käyttää enintään neljäkerroksisten talojen ulkoverhouksissa sekä lisäkerroksen rakentamisessa enintään seitsemän kerroksen taloon. Lähiökerrostalon julkisivukorjaukseen ja lisäkerrosrakentamiseen on kehitetty puurakenteisiin suurelementteihin perustuva rakennusjärjestelmä. Järjestelmä käsittää puurakenteiset seinä- ja kattoelementit. Lisäkerros voidaan toteuttaa myös tilaelementtiratkaisuna. Julkisivuelementit ovat rankarunkoisia puuelementtejä ja ne tehdään ei-kantaviksi rakenteiksi. Julkisivuelementin sisäpinnassa käytetään pehmeää mineraalivillaa, jotta elementin lämmöneristys saadaan tiiviisti olemassa olevaa betoniseinää vasten. Myös parvekkeet voidaan toteuttaa puurakenteisina parveketorneina. Seinäelementit sisältävä lämmöneristyksen, julkisivuverhouksen sekä ikkunat ja ovet. Kattoelementit sisältävät lämmöneristyksen sekä vesikatteen alusrakenteet. Järjestelmän ansiosta lähiötalon energiatehokkuus ja ulkonäkö voidaan päivittää nykytasolle nopeasti ja edullisesti Kehitystarpeet /-näkymät Valtavat näkymät puurakennevalmistajien koko verkostolle Höyläämöille merkittävä tuotekehityksen kohde: erikoisprofiileja ja entistä valmiimpia verhouslautoja; valmiita pituuksia valmiiksi pintakäsiteltynä 31.12.2012 / MHe 24

Erityisesti Kiintopuurakenteet = CLT & MHM Suomalaisittain ehkä kiinnostavin uusi rakennejärjestelmä, jonka käyttö myös kerrostaloissa on mahdollista palomääräysuudistuksen myötä. Toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti. Tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa. Elementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakennusvaihetta. Kantavuus, ekologia ja lämpö- & kosteus-tekninen toimivuus on hyvä. Voi yhdistää pilari-palkki-rakenteisiin. Välipohjat, (myös ala- / yläpohjat) voi toteuttaa samasta materiaalista. joista erillinen esitys Uudet puurakennejärjestelmät Markkinat - Tuotteet Teknologia StoraEnso tekee aktiivista kehitystyötä CLT-rakenteiden eteen. www.storaenso.fi /clt Rakenteella ei vielä ole vakiintunutta suomalaista yleisnimikettä, joka voisi olla CLT-Kiintopuu MHM-Kiintopuu Joilla tarkoitetaan sekä liimaamalla, että naulaamalla valmistettua rakennetta. Tosin CLT = liimattu kiintopuu alkaa vakiintumaan, kuten kansainvälinen nimikekin, pelkkä CLT 31.12.2012 / MHe 25

Markkinat - Tuotteet Teknologia Erillinen infokooste / kiintopuuratkaisut Sisältöä Puurakennejärjestelmien jäsentelystä yleensä Kiintopuurakenteiden perustietoja ( MHM & CLT) Tuoteominaisuuksia, käyttökohteita, tuoteargumentteja Rakennusfysikaalisesta toimivuudesta Rakennusteknisiä sovellutuksia Suunnittelujärjestelmistä Erillisselvityksiä, joita tekeillä ja vähän tuloksiakin Tuotannon teknologiasta Lähdemateriaali-infoa Tilastotietoa kiintopuun kehityksestä Näkymiä suomalaisille liiketoimintakonsepteille Kuvakatsaus Rakenteeseen voi käyttää paljon puuta, jota Suomessa riittää Laadittu esitys on pelkästään johdanto kiintopuurakenteisiin ja näiden liiketoiminnallisiin konsepteihin. Esitys ei ole mikään käsikirja. Esitettävät näkymät perustuvat lukemattomiin tietolähteisiin 2-3 vuoden ajalta. Erityisen paljon uutta tietoa markkinasta, suunnittelu- ja tuotantoteknologiasta saatiin PuuSuomi-ryhmän matkalla Etelä-Saksaan ja Itävaltaan marraskuussa 2011 Lisätietoja Markku Helamo Lapin PuuSuomi markku.helamo@digipolis.fi +358 40 5468652 31.12.2012 / MHe 26

PuuSuomi-verkosto Lapin PuuSuomi CLT- Puurakentaminen tulossa myös Suomeen Suomalaisittain ehkä kiinnostavin uusi rakennejärjestelmä Soveltuu puutalon kantavaksi seinärakenteeksi Talon ala- ja välipohjan voi toteuttaa samasta materiaalista Voi yhdistää muihin Suomessa totuttuihin puurakenteisiin Toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti Tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa Elementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakennusvaihetta Kantavuus, ekologia, lämpö- ja kosteustekninen toimivuus hyvä CLT on Keski-Euroopassa nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto CLT Info CLT = Cross Laminated Timber KLH = Kreuzlagenholz Useita valmistajia / tuotemerkkejä Liimaamalla ristikkäin ladotuista kerroksista muodostuva puulevy Kerroksen paksuus voi vaihdella 20 50 mm (jopa 70mm) Kerroslamellin leveys voi vaihdella Koko levyn paksuus 60-400 mm, kantava seinä min n. 100 mm Levyn korkeus = kerroskorkeus Levyn pituus 6 16 m Työstettynä valmiiksi elementeiksi Myös dekoratiivisena pintalaatuna 31.12.2012 / MHe 27

PuuSuomi-verkosto Lapin PuuSuomi CLT-puurakenteiden ominaisuuksia Jämäkkyys, lujuus, turvallisuus Terveellisyys Paloturvallisuus Kosteustekninen toimivuus kosteuspatteri Lämpöenergiset ominaisuudet lämpöpatteri Äänieristysominaisuudet Ympäristöystävällisyys, hiilijalanjälki Suunnittelun joustavuus ja helppous Korkea laatu, mittatarkkuus Rakennusprosessin nopeus CLT Info 31.12.2012 / MHe 28

PuuSuomi-verkosto Lapin PuuSuomi CLT-puurakenteiden sovellutuksia / käyttötapoja Soveltuu kantavaksi, lämpöeristäväksi seinä- / välipohjarakenteeksi Pientaloihin, rivitaloihin, loma-asuntoihin Liiketilarakentamiseen, teollisuushalleihin Julkiseen rakentamiseen; koulut, päiväkodit, urheilutalot Maisemarakentamiseen; meluaidat ym. Soveltuu erittäin hyvin kerrostalorakentamiseen Ei useinkaan ole näkyvä rakenne, joskin dekoratiivinen laatukin on saatavissa Talon teollinen valmiusaste on yleensä asennusvalmis CLT-elementti, jossa valmiina kaikki aukotukset, liitoslovet, rei itykset Työstötarkkuus on erinomainen / +- 1 mm Lisäeristeet ja ulkoverhous vapaavalintaisia, asennus aina ulkopuolelle Lisäeristeet ja pintamateriaalit asennetaan yleensä rakennuspaikalla, mutta elementit voi ulkorakenteiltaan tehdä valmiiksi myös tehtaalla Kattorakenteet vapaasti valittavissa: mm. palkkikatto tai kattoristikot CLT-puurakenteille on normitetut suunnittelun lähtötiedot Tiukentuneet energiamääräykset ja rakennusprosessien tehokkuus-vaatimukset ovat lisänneet CLT-puutalon kilpailukykyä Lisätietoja Markku Helamo Lapin PuuSuomi markku.helamo@digipolis.fi +358 40 5468652 CLT Info www.digipolis.fi / PuuRake jossa myös muuta Lapin PuuSuomi-infoa www.puuinfo.fi Jossa runsaasti kaikkea puu-rakentamisinfoa 31.12.2012 / MHe 29 24.4.2012

Asiantuntijaselvitykset / -palvelut Tuotteet: Tuote- / järjestelmäominaisuudet /-sertifikaatit Lämpö, kosteus ym. Rakentamisen talous eri menetelmillä Markkinat: Järjestelmien kiinnostavuus / argumentointi rakentamisen verkostossa Lapin kohderyhmien selvitys Pohjois-Suomen Rakentajamessut Teknologia: Suunnittelujärjestelmän kuvaus Tuotantoteknologiat / tuotantotalous Infomateriaali: Teknisen aineiston käännöstyöt soveltuvin osin CLT- / MHM-käsikirjojen referointi Tiedonhankintamatkat: puurakentamisen eri kohderyhmille Yrityskohtaiset hankevalmistelut mutta ei yrityskonsultointia Hankeohjauksen tavanomaisilla konsepteilla Toteuttajat Kemijärvi VTT -Es TTY Annosol Kemijärvi Lappia & Digipolis Amm-op Lappia Digipolis / MHe Fromlog Fromlog Tutorium Digipolis / MHe Selvitykset ovat jo aiheuttaneet PuuSuomi-verkostossa jatkoselvitysten tarvetta. Erityisesti koulutuskysymyksiin on tartuttu. Kustannusarvio (josta on voitu karsia n. 6000 Eur) Ukopuoliset palvelut Yhteensä Työ-h Eur/yht Tuoteselvitykset 140 12 600 Markkinaselvitykset 140 12 600 Teknologiaselvitykset 140 12 600 Tiedotus, käännöstyöt 120 7 200 Tiedon hankintamatkojen ohjaus 160 12 800 Muut asiantuntijapalvelut 160 11 200 Asiantuntijoiden matkakulut 18 3 600 0 0 Yhteensä Työ-h / Eur 860 72 600 Pääosa selvityksistä on toteutettu ja tuotoksena mm. seuraavat raportit CLT-rakenteisen kerrostalon rakentamistalous CLT-rakenteiden suunnittelujärjestelmät Uusien puurakenteiden markkinaselvitys Ammattilaiset-kohderyhmä = ok Lapin kohderyhmät = kesken CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Infomateriaalin käännöstyöt Matkaraportit 31.12.2012 / MHe 30

Asiantuntijapalveluiden tarjouskilpailun tehdyt tilaukset / toteutuma 31.12.2012 Perustuen tarjouskilpailun perusteella valittuihin asiantuntijoihin + pieniin lisätilauksiin Asiantuntijapalvelun erittely Kustannusarvio Toteutuma Palvelun sisältö Palvelun tuottaja Henkilö Yks Määrä (yks) Eur/yks Eur / yht Eur / yht Kilpailutuksen kautta hankitut palvelut Suunnittelujärjestelmät Ammattiopisto Lappia / Rak-tekniikka Martti Mylly pv 15,00 480,00 7 200,00 8 785,00 Tutustumis- / tiedonhankintamatkat (1 kpl / 2011) Tutorium Hannu Talvio pv 9,00 800,00 7 200,00 7 363,55 Uusien rakenteiden markkinaselvitys yhteistyössä Woodpoliksen kanssa Uusien-Rakenteiden markkinaselvitys / Lapin matkailurakentaminen Annosol Oy Seppo Romppainen pv 12,00 625,00 7 500,00 10 122,32 Kemijärven kaupunki Juha Lakotieva pv 4,00 700,00 2 800,00 3 273,60 Teknologiaselvitykset / CE-Merkki Kemijärven kaupunki Juha Lakotieva pv 8,00 700,00 5 600,00 2 388,34 CLT- & MHM Faktat / käännöstyö Eng/Suo Fromlog Ky Kalevi Linna sivu 200,00 32,00 6 400,00 6 240,00 CLT-Rakenteiden rakentamistalous Tampereen teknillinen Yliopisto Olli Teriö & Co pv 10,00 750,00 7 500,00 7 500,00 CLT-rakenteiden energiatalous- / kosteusanalyysi VTT / Expert service Tuomo Ojanen pv 7,50 1 000,00 7 500,00 7 500,00 Lisäksi suorahankintana tilatutu palvelut 12 400,00 13 220,06 CE-Merkkitilanneselvitykset Mindop Ky Olli-Pekka Pahnila 900,00 Ee-Devel Ky Timo Tolvanen 340,00 www.puurake-sivustoneuvonta Eventum Juha orre 383,15 www.puurake-sivuston muu palvelu Polarcode Oy 930,00 Clt-tuotehyväksynnän menettelyselvitys Fromlog Ky Kalevi Linna 320,00 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio PohjoisSuomen Messut Oy 4 640,09 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio Mainostoimisto Reklaami Markku Kyröläinen 1 344,50 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio Oulun Yrittäjäsanomat Oy 468,00 Osallistumiset tilaisuuksiin Puuinfo ym. 779,00 Matkakustannusarvio Asiantuntijamatkat 1 195,08 Tilapalvelut Kemin kaupunki / Tilapalvelu 220,24 www-sivujen sivupohjat + käyttöönoton ohjaus Kemijärven kaupunki 1 700,00 Yhteensä ennakkotilauksilla sidottu / toteutunut 30.12.2012 mennessä = jäljellä - 2 292,87 64 100,00 66 392,87 Alkuperäisestä kustannusarviosta = Säästyy 8 500,00 72 600,00 31.12.2012 / MHe 31

CLT-rakennetekniikan selvityksiin kohdistetut hankeresurssit. jotka pohjana CLT-koetehdashankkeelle Asiantuntijapalvelun erittely Kustannusarvio Toteutuma Josta CLT-osuus Palvelun sisältö Palvelun tuottaja Henkilö Yks Määrä (yks) Eur/yks Eur / yht Eur / yht % Eur yht CLT-rakenteiden suunnittelujärjestelmät Ammattiopisto Lappia Martti Mylly pv 15,00 480,00 7 200,00 8 785,00 100 % 8 785,00 Tutustumis- / tiedonhankintamatkat (1 kpl / 2011) Tutorium Hannu Talvio pv 9,00 800,00 7 200,00 7 363,55 100 % 7 363,55 Uusien rakenteiden markkinaselvitys yhteistyössä Woodpoliksen kanssa Uusien-Rakenteiden markkinaselvitys / Lapin matkailurakentaminen Annosol Oy Seppo Romppainen pv 12,00 625,00 7 500,00 10 122,32 50 % 5 061,16 Kemijärven kaupunki Juha Lakotieva pv 4,00 700,00 2 800,00 3 273,60 0 % - Teknologiaselvitykset / CE-Merkki Kemijärven kaupunki Juha Lakotieva pv 8,00 700,00 5 600,00 2 388,34 0 % - CLT- & MHM Faktat / käännöstyö Eng/Suo Fromlog Ky Kalevi Linna sivu 200,00 32,00 6 400,00 6 240,00 100 % 6 240,00 CLT-Rakenteiden rakentamistalous Tampereen teknillinen Yliopisto Olli Teriö & Co pv 10,00 750,00 7 500,00 7 500,00 100 % 7 500,00 CLT-rakenteiden energiatalous- / kosteusanalyysi VTT / Expert service Tuomo Ojanen pv 7,50 1 000,00 7 500,00 7 500,00 100 % 7 500,00 Lisäksi 15 000,00 13 220,06 - CE-Merkkitilanneselvitykset Mindop Ky Olli-Pekka Pahnila 1,00 900,00 900,00 0 % - Ee-Devel Ky Timo Tolvanen 340,00 0 % - www.puurake-sivustoneuvonta Eventum Juha orre 383,15 0 % - Polarcode Oy 930,00 0 % - Clt-tuotehyväksynnän menettelyselvitys Fromlog Ky Kalevi Linna 320,00 100 % 320,00 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio PohjoisSuomen Messut Oy 4 640,09 100 % 4 640,09 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio Mainostoimisto Reklaami Markku Kyröläinen 1 344,50 100 % 1 344,50 Rakennusmessut: Oulu, Rovaniemi, Tornio Oulun Yrittäjäsanomat Oy 468,00 100 % 468,00 Osallistumiset tilaisuuksiin Osallistumiset tilaisuuksiin Puuinfo ym. 779,00 25 % 194,75 Matkakustannusarvio Matkakustannusarvio Asiantuntijamatkat 1 195,08 25 % 298,77 Tilapalvelut Kemin kaupunki / Tilapalvelu 220,24 75 % 165,18 www-sivujen sivupohjat + käyttöönoton ohjaus Kemijärven kaupunki 1 700,00 0 % 0 Ulkopuoliset palvelut yhteensä 72 600,00 66 392,87 75 % 49 881,00 Muut hankekustannukset Palkat (ilman hlösivukuluja) 83 300,00 89 185 50 % 44 592,51 Henkilösivukulut 20 825,00 35 383 50 % 17 691,70 Matkat (oma henkilöstö) 22 400,00 21 518 25 % 5 379,45 Koneet / laitteet 3 500,00 3 111 25 % 777,75 Tilojen vuokrat 9 500,00 5 948 25 % 1 486,96 Koneiden / laitteiden vuokrat 3 000,00 486 25 % 121,58 Aineet / tarvikkeet 0,00 0 - Yleiskulut 15 759,00 9 540 25 % 2 384,93 Koko hankkeen kustannusarvio / toteutuma yhteensä 230 884,00 231 564 53 % 122 315,86-31.12.2012 / MHe 32

Erillishankesuunnitelma: Uudet puurakennejärjestelmät Rakennustuotteita valmistavien Pk-Yritysten toimintajärjestelmien kehitysympäristö / CE-Merkkivalmiudet PkRakeCe Pk-yritysten toimintaympäristön kehittämishankesuunnitelma PK-YRITYSTEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN KEHITYSYMPÄRISTÖ Laatu-, työterveys- ja työturvallisuus-, ympäristö-, tietojärjestelmät Pk-yritysten kehitystekijöiden vauhdittajiksi Kasvu Kilpailukyky Kannattavuus Kansainvälistyminen sekä Rakennustuotteiden CE-merkkivalmiuksien varmentamiseksi Partnerbook Hankesuunnitelma 15.12.2011 Markku Helamo & Kari Poikela Kustannusyhteenveto 2012 2013 Yhteensä %-osuus Eur/yht %-osuus Eur/yht %-osuus Eur/yht Investoinnit 0 0 0,0 % 0 Ulkopuoliset palvelut 11 900 16 100 28,0 % 28 000 Palkat (ilman hlösivukuluja) 12 000 29 600 41,6 % 41 600 Henkilösivukulut 3 623 8 937 12,6 % 12 560 Matkat (oma henkilöstö) 2 470 3 930 6,4 % 6 400 Koneet / laitteet 0 0 0,0 % 0 Tilojen / laitteiden vuokrat 1 000 1 600 2,6 % 2 600 Aineet / tarvikkeet 1 000 400 1,4 % 1 400 Yleiskulut 8,0 % 2 572 4 868 7,4 % 7 440 Yhteensä 35 % 34 565 65 % 65 436 100 % 100 000 Rahoitusyhteenveto Alustava % - 2012 2013 Yhteensä sitoumus osuus %-osuus Eur/yht %-osuus Eur/yht %-osuus Eur/yht Lapin Ely-Keskus / inv-avustus s 0,0 % 0 0 0 % 0 Lapin Ely-Keskus / toimintaympäristötuki 70,00 % 24 195 45 805 70,0 % 70 000 Kemin Digipolis Oy / Kemi s/ok 7,00 % 2 420 4 580 7,0 % 7 000 Kemi-Tornio alueen keh-keskus 13,00 % 4 493 8 507 13,0 % 13 000 Tornio s/ok 7,00 % 2 420 4 580 7,0 % 7 000 Keminmaa 3,00 % 1 037 1 963 3,0 % 3 000 Tervola 2,00 % 691 1 309 2,0 % 2 000 Simo 1,00 % 346 654 1,0 % 1 000 Rovaniemen Kehitys Oy s/ok 2,00 % 691 1 309 2,0 % 2 000 Kemijärvi s/ok 2,00 % 691 1 309 2,0 % 2 000 Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy s/ok 2,00 % 691 1 309 2,0 % 2 000 Ylitornio s/ok 1,00 % 346 654 1,0 % 1 000 Muut kunnat 1,00 % 346 654 1,0 % 1 000 Ammattiopisto Lappia s/ok 2,00 % 691 1 309 2,0 % 2 000 Muut rahoittajat 0,00 % 0 0 0,0 % 0 Yhteensä 100,0 % 35 % 34 565 65 % 65 436 100 % 100 000 31.12.2012 / MHe 33

Rakennustuotteita valmistavien Pk-Yritysten toimintajärjestelmien kehitysympäristö / CE-Merkkivalmiudet PkRakeCe Hanke on käynnissä Rakennustuotteiden CE-merkintävaatimukseen liittyvät toimenpiteet puutuotealalla Rakennustuotteiden CE-merkintä on tulossa pakolliseksi 1.7.2013 Vaatimus koskee kaikkia rakennukseen kiinteästi asennettavia rakennustuotteita (materiaalit, elementit, järjestelmät, laitteistojen komponentit) Erillishanke rakennustuotteita valmistaville pk-yrityksille Mikä on CE-Merkintä CE (Conformité Européene)-merkintä on eurooppalainen menettely tuotteen ominaisuuksien osoittamiseksi yhdenmukaisella tavalla esittämällä tuotteen ominaisuudet esim. ilmoitettuina arvoina. CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet, eikä siten automaattisesti ole osoitus tuotteen kohdekohtaisista määräystenmukaisuudesta ja CE-merkittyjen tuotteiden välillä voi olla eroja sekä muita merkintöjä Tuotteen käyttäjän vastuulle jää valita hyväksytyistä tuotteista sellainen, joka soveltuu käyttökohteeseen Lisäksi ajankohtaisia teemoja myös CE-merkkiin liittyen ovat pkyritysten toiminta-järjestelmät kokonaisuutena Laatujärjestelmä Ympäristöjärjestelmä Turvajärjestelmä Tietojärjestelmä PK-YRITYSTEN TOIMINTA- JÄRJESTELMIEN KEHITYSYMPÄRISTÖ Pk-yritysten kehitystekijöiden vauhdittajiksi Kasvu Kilpailukyky Kannattavuus Kansainvälistyminen sekä Rakennustuotteiden CEmerkkivalmiuksien varmentamiseksi 31.12.2012 / MHe 34

Uuden puurakenneteknologian kehittämishanke CLT rakenteet -- soveltaminen suomalaiseksi puurakennetuotteeksi -- Tuote- / menetelmäkehityksen / koulutusympäristön perustaminen Rakenteiden suunnittelujärjestelmät Rakenne-elementtien valmistuksen teknologia Liiketoiminnalliset tuote- / palvelukonseptit CLT = Cross Laminated Timber Hankesuunnitelman yhteenveto 23.4.2012 Markku Helamo & Martti Holster & Martti Mylly Erillishankesuunnitelma CLT-Teknologian tuote- & menetelmäkehityksen / koulutus- & oppimisympäristön perustaminen. Aikataulussa 8/2012 --- 3/1015 Kustannusyhteenveto Yhteensä %-osuus Eur/yht 1. Henkilöstökustannukset (sis. hlösivukulut) 13 % 349 000 2. Ostopalvelut 6 % 154 000 3. Matkakustannukset 1 % 21 000 4. Kone- ja laitehankinnat 63 % 1 650 000 5. Rakennukset ja maa-alueet 14 % 369 000 6. Vuokrakustannukset 0 % 9 400 7. Toimistokulut 1 % 36 100 8. Muut kustannukset 0 % 11 500 9. Luontaissuoritukset 0 % 0 10. Välilliset kustannukset 0 % 0 Yhteensä 100 % 2 600 000 Rahoitusyhteenveto Yhteensä %-osuus Eur/yht Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 63 % 1 650 000 Oma rahoitus 27 % 710 000 Muu kuntien rahoitus 9 % 240 000 Muu julkinen rahoitus 0 % 0 Yksityinen rahoitus 0 % 0 Alv-palautus Lapin Liiton 0 % 0 Yhteensä 100 % 2 600 000 päätös 18.6.2012 Hanke on käynnissä CLT KoeTehdas 31.12.2012 / MHe 35

Erillishankesuunnitelma CLT-Teknologian tuote- & menetelmäkehityksen / koulutus- & oppimisympäristön perustaminen...toimenpiteitä CLT-rakenteiden sovittaminen suomalaiseen rakennustapaan CLT-rakenteiden suunnittelujärjestelmät Erityisesti 3-suunnittelu / Cad-Cam CLT-elementtien valmistusteknologiat Puutavarakysymykset & -logistiikka Tuotehyväksynnän menettelyt Liiketoiminnalliset tuote- / palvelukonseptit Uudet CLT-tuoteinnovaatiot Uudet puurakennejärjestelmät CLT KoeTehdas Miksi Ammattiopisto Lappia? Ammattiopisto Lappialla on kokemuksia puurakenteiden työstöpalvelukeskuskonseptista jo vuodesta 2004 alkaen. Nyt toteutumisvaiheessa oleva kiintopuurakenteiden työstöpalvelukeskus on luontainen jatko jo olemassa olevalle pilari-palkki-teknologialle. Miksi tarvitaan kehitysympäristö?. Metsien puulle uutta käyttöä Clt-Kiintopuun soveltaminen suomalaiseen puurakentamiseen vaatii opiskelua ja selvityksiä, koska kysymyksessä on kantava puurakenne. Clt-Kiintopuu antaa kuitenkin sijaa innovatiiviselle tuotekehitykselle, designille ja arkkitehtuurille ja on myös energiatehokas, ekologinen ja riittävän taloudellinen tapa rakentaa Kiintopuuta ei vielä valmisteta, eikä juuri käytetäkään Suomessa, mutta kylläkin jo Ruotsissa ja Venäjällä sekä Keski- Euroopassa, missä on jo kymmeniä kiintopuun tuotantolinjoja. Hanke on käynnissä Kiintopuuta sovelletaan myös kerrostalorakentamiseen Keski- Euroopassa, Ruotsissa ja kohta myös Suomessa. Vuonna 2011-12 Stora Enso on lanseerannut CLT-kiintopuuratkaisua myös Suomeen ja muutamia referenssikohteita on toteutettu ja suurehkoja kohteita on tulossa. Mutta Stora Enson CLT-tehdas sijaitsee Itävallassa, mistä valmiit elementit kuljetetaan Suomeen. Lisäksi Euroopassa on myös muita kiintopuuvalmistajia, joista ehkä KLH on tunnetuin. Itävaltaan on CLT-teknologian myötä syntynyt merkittävä pksahateolliosuus, jossa tuotantotapa on kehitetty juuri CLTraaka-aineen tuottamiseen. Tällaista sahatavaratuotannon uusajattelua tarvittaisiin meilläkin. Clt on uusi puurakenne ja vaatii vielä paljon lisäselvityksiä, jotta se otetaan vastaan suomalaisessa puurakentamisessa. 31.12.2012 / MHe 36

Erillishankesuunnitelma Uudet puurakennejärjestelmät Noudattaa EAKR-projektisuunnitelman sisältöä Hanke on hakuvaiheessa CLT-Koetalo. kokeellinen / tutkimuksellinen kehitysprojekti Kehitysprojektin tausta / lähtökohta mm. Lapin PuuSuomi toiminta & tulokset 1-3. Projektin perustiedot 4. Projektin organisaatio & yhteistyötahot 5. Projektin tarve & kysyntälähtöisyys 6. Projektin toteutusalue ja kohderyhmät 7. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset 8. Projektin toimenpiteet / tuotokset 9. Projektin toteuttamissuunnitelma 10. Projektin toteutumisen seuranta / raportointi 11. Tiedotus ja tulosten levittäminen 12. Hallintoon liittyvät toimenpiteet projektin päätyttyä 13. Kustannusarvio 14. Rahoitussuunnitelma 15. Muun kuin tällä hakemuksella haetun eakr:n ja valtion rahoituksen järjestäminen 16. Liitemateriaalia CLT KoeTalo 31.12.2012 / MHe 37

CLT-Koetalo-projektin toteuttamissuunnitelma CLT KoeTalo Tiivistelmä Tavoitteet CLT-rakentaminen yleistyy vauhdilla Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin. Ennen kuin CLT-tehdasinvestointeja käynnistetään Suomeen, on saatava täysi varmuus rakenteen toimivuudesta myös Suomen olosuhteissa. On mahdollista, että CLT-rakennetta sovelletaan väärin esim. seinien lisäeristeiden ja muiden seinien verhoilukerrosten asennuksessa. Suomalaisessa rakentamisessa on tehty viime vuosikymmeninä suuria virheitä mm. uusien materiaalien soveltamisessa. Tällaisiin laajamittaisiin virheisiin ei saa sortua CLT:n kohdalla Toimenpiteet Ensin toteutetaan verkosto-osapuolten tarvekyselyt / toivomukset projektin suhteen. Seuraavaksi toteutetaan CLTkoetalon tutkimusasetelman suunnittelu sekä koetalon rakenteellinen / yksityiskohtainen suunnittelu Rekrytoidaan projektiosapuolet / -kumppanit (tutkimukselliset osapuolet / rakentamisen osapuolet) ja toteutetaan koetalon pystytys ja tutkimuslaitteistojen asennukset. Laaditaan informaatioaineisto kaikista esille otettavista kysymyksistä. Tutkimukset / mittaukset käynnistetään sekä tuloksia analysoidaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Projektin tuloksista tiedotetaan sen eri vaiheissa: rakenteelliset ratkaisut, tutkimustulokset. Koetaloa esitellään kaikille kohderyhmille joka päivä avoimien ovien - periaatteella. Projekti osallistuu rakennusalan messuille ainakin Pohjois-Suomessa. Muita infoamisen kanavia tulevat olemaan: Ammattilehdet, seminaariesiintymiset, oppitunnit / luennot oppilaitoksissa. Projektin aikana toteutetaan 2-3- palautekyselyä kohdennettuna projektin kohderyhmille. Tulokset CLT-rakentamisen tietämys lisääntyy, mikä tuo uutta uskallusta rakentamismenetelmän soveltamiseen. CLT tuo uusia mahdollisuuksia puurakenteiden tuotekehitykseen, designiin ja arkkitehtuuriin ja tuo puurakentamiseen aivan uusiakin sovellutuksia. CLT tuo uusia kehityskohteita kaikkiin puurakentamisen järjestelmiin. Kohdeyritykset ryhtyvät toteuttamaan clt-rakentamista ja yrityksissä käynnistyy mittavia tuotekehityshankkeita, jotka kohdistuvat myös vientiin kelvollisten puutalokonseptien kehittämiseen. Pohjoiseen perustetaan CLT-rakenteiden tuotantolaitos / laitoksia. Puurakentamisen ammatilliseen koulutukseen saadaan lisävauhtia sekä insinööritasolla, että ammatillisessa peruskoulutuksessa. Puualan / rakennusalan koulutukset lähentyvät toisiaan Hanke on hakuvaiheessa 31.12.2012 / MHe 38

Projektin toimenpiteet / tuotokset Clt-Kerrosrakenteet - Yläpohja - Välipohja - Alapohja Suunnittelujärjestelmä Arkkitehtuuri - CLT:n antamat mahdollisuudet - Muiden rakenteiden liittäminen - Mallinnuksen ohjelmistot Rakennesuunnittelu - CLT:n hallinta - Mitoitus - Liitokset - Liitimet Vaihtoehtoisia seinäratkaisuja - Sisäpinta - Clt-runko - Eristeet - Ulkopinta Rakenteelliset näkökohdat Talotekniikka ym. - LVI - Data - Kalusteet - Viimeistely Clt-rakenteiden - Liitokset - Liittimet - Liitynnät muihin rakenteisiin CLT KoeTalo Muiden puurakenteiden liitännät / muotoilu - Kattopalkistot - Terassipilarit /-palkit - Portaat - Ikkunat / ovet Arkkitehtuuri voisi olla moderni Esittelyt & tiedotus taloon sisälle - Clt-rakenneinfo = nonstop-ppt - Suunnittelujärjestelmä-animaatio - Kustannuslaskelmia Keskeiset toimenpiteet CLT:n antamat edut talotekniikalle Clt:n tarjoamat mahdollisuudet perustekniikanasennuksille - Lämmitys - Ilmastointi - Valaistus - Verkkoratkaisut - Säätötekniikka - Sprinkler Mittausjärjestelyt - Seinien & lattioiden lämpötila- & kosteus - Sisäilman seuranta - Energiakulutus - Melutaso - CLt-muodon muutokset - Perusteellinen clt-materiaali-info - Ekologisia-näkökulmia / laskelmia - Kestävän kehityksen - info Älytalotoimintoja - Viihteellisyys - Keskitetyt säädöt - Tietoverkko - Turvatekniikka - Lapsiturvallisuus - Energiatalous - Veden kulutus - Ilman laatu Materiaalit - Nimikkeet - Määrälaskenta - Hinnoittelu - Datasiirto tietojärjestelmään Mittausjärjestelyt siten, että tilanteen voi aina nähdä, jopa etänä Jne. 31.12.2012 / MHe 39