Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 5/2015
Ohje 5/2015 2 (71) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden laatuvaatimukset... 12 4.1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset... 13 4.2. Kemialliset laatuvaatimukset... 15 4.2.1. Akryyliamidi, Epikloorihydriini ja Vinyylikloridi... 17 4.2.2. Bromaatti ja trihalometaanit... 17 4.2.3. Lähtevän veden nitriitti sekä nitraatin ja nitriitin summa... 18 4.3. Radioaktiiviset laatuvaatimukset... 18 4.4. Pakattavan veden laatuvaatimukset... 18 5. Laatusuositukset... 18 5.1. Mikrobiologiset laatusuositukset... 20 5.2. Kemialliset laatusuositukset... 21 5.3. Radioaktiiviset laatusuositukset... 22 5.4. Muut laatusuositukset... 22 5.5. Pakattavan veden laatusuositukset... 22 6. Vaatimusten täyttymiskohta... 22 6.1. Vaatimusten täyttymiskohta tankeissa... 23 6.2. Pakattavan ja elintarvikehuoneistoissa käytettävän veden laadun vaatimusten täyttymiskohta... 23 7. Poikkeus laatuvaatimuksen täyttämisestä... 24 8. Talousveden laadun säännöllinen valvonta... 27 8.1. Näytteenottaja... 28 9. Valvontatutkimusohjelma... 28 10. Valvontatutkimukset... 31 10.1. Näytteenottotiheys... 31 10.1.1. Päivittäin toimitettu tai tuotettu vesimäärä... 31 10.1.2. Lisänäytteiden laskeminen, kun veden määrä yli 10 000 m 3... 33 10.1.3. Vedenjakelualuekohtainen vähimmäisnäytteenottotiheys... 33 10.2. Näytteenottotiheyden vähentäminen... 34 10.3. Näytteenottoajankohta ja -paikka... 36 10.4. Muuttujat, jotka voidaan määrittää lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta... 37 10.4.1. Pienen asetuksen mukainen kohde ja verkostossa muuttumattomat... 39 10.5. Jaksottainen seuranta... 39 10.5.1. Pois jätettävät määritykset... 40 10.5.2. Viiden vuoden välein tutkittavat muuttujat... 41 10.6. Jatkuva valvonta... 41 10.7. Pakattavan veden valvontatutkimukset... 43 11. Käyttötarkkailu... 43 11.1. Laitoksen toimintaympäristö... 45 11.2. Raakaveden määrä ja laatu sekä vedenkäsittely... 45 11.2.1. Vesienhoitosuunnitelma ja sen seurantaohjelma... 46 11.3. Laitteistojen kunto, lähtevä vesi, verkostovesi ja säiliöt... 46 12. Häiriötilanteet ja niihin varautuminen... 47 12.1. Desinfiointivalmius... 48 12.2. Erityistilannesuunnitelma... 49 12.2.1. Eri varautumissuunnitelmien yhteen sovittaminen... 51 12.3. Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen... 54
Ohje 5/2015 3 (71) 13. Määritysmenetelmät... 58 14. Tutkimuslaboratoriot... 59 15. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet... 59 15.1. Mikrobiologisista laatuvaatimuksista poikkeaminen... 60 15.2. Kemiallisista laatuvaatimuksista poikkeaminen... 61 15.2.1. Määräys poikkeuksen hakemiseksi... 62 15.3. Käyttäjän omista laitteista johtuvat laatuvaatimusten poikkeamat... 62 15.4. Laatusuosituksista poikkeaminen... 63 15.5. Ilmoitukset poikkeamista ja häiriötilanteista muille viranomaisille... 64 16. Käsittelyn, laitteiden ja materiaalien laadun varmistaminen... 65 16.1. Juomaveden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet... 66 16.2. Talousveden käsittelykemikaalit... 68 17. Tiedottaminen ja raportointi... 68 17.1. Säännöllinen tiedottaminen... 68 17.2. Yhteistyössä tiedottaminen... 69 17.3. Poikkeuksesta tiedottaminen... 69 17.4. Tiedottaminen kotitalouksille, joilla on oma kaivo... 70 17.5. Raportointi Euroopan komissiolle... 70 17.6. Valviran suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi... 71
Ohje 5/2015 4 (71) Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Sinisissä laatikoissa ja kursiivitekstillä on esitetty suorat lainaukset talousvesiasetuksesta. Lainauksen jälkeen on kirjoitettu soveltamisohjeita ko. säännöksestä. 1. Asetuksen tarkoitus 1 Asetuksen tarkoitus Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista, desinfioimisesta, säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta. Terveydensuojelulain 8 :n ja 21 :n valtuuksien nojalla sosiaali- ja terveysministeriö on antanut talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista asetuksen 461/2000, josta käytetään jäljempänä nimitystä talousvesiasetus. Talousvesiasetuksella on saatettu kansallisesti voimaan Euroopan unionin neuvoston direktiivi (98/83/EY) ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta eli juomavesidirektiivi. 2. Soveltamisala 2 Soveltamisala Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; Talousvesiasetuksen mukaan valvotaan talousvettä, jota a) käytetään tai b) toimitetaan vedenjakelualueelle talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. a) Käytetään: Käytetään sanalla korostetaan sitä, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös yli 50 käyttäjän vedenjakelualueet, jossa kiinteistöt ottavat veden käyttäjän omilla laitteilla vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta (ns. kimppakaivosta). Yhteisessä käytössä olevat vedenjakelualueet eivät ole terveydensuojelulaissa tarkoitettuja talousvettä toimittavia laitoksia, mutta koska ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, niiden veden laatua on valvottava säännöllisesti. Yhteisessä käytössä olevan vesisäiliön, kaivon tai muun vedenottamon omistaja vastaa siinä olevan talousveden vedenlaadusta.
Ohje 5/2015 5 (71) b) Toimitetaan: Talousveden toimittamiseen pitää olla TsL:n 18 :n mukainen kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä. Tunnusomaista talousveden toimittamiselle on mm. se, että toiminnanharjoittaja perii maksuja käyttäjille toimittamastaan talousvedestä. Jos talousvettä toimitetaan vähemmän kuin 10 m 3 päivässä ja alle 50 henkilön tarpeisiin, talousveden laatua valvotaan pienen talousvesiasetuksen (401/2001) mukaan. 2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeissa; Talousvettä pakkaavien yritysten talousveden laatua valvotaan talousvesiasetuksen mukaan toimitusmäärästä riippumatta. Pullot ja säiliöt: Pakattuja vesiä ovat kuluttajalle sellaisenaan myytävät pullot ja säiliöt. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo pakattavien vesien laatua ennen pakkaamista ja talousveden laadun on täytettävä liitteen I laatuvaatimukset ja suositukset. Lisäksi on huomioitava liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 pulloissa ja säiliöissä myytävälle talousvedelle säädetyt enimmäisarvot. Pakattuja vesiä (lähdevesi, pakattu talousvesi) sekä luontaista kivennäisvettä (myös ennen pakkaamista) valvotaan elintarvikelain (23/2006) nojalla annetun maa- ja metsätalousministeriön pakatuista vedestä antaman asetuksen (166/2010) mukaan. Siinä on säädetty, että pakatun talousveden on pakkaushetkellä ja markkinoinnin aikana täytettävä kaikki talousvesiasetuksessa veden kemialliselle ja mikrobiologiselle laadulle asetetut vaatimukset. Tankit: Tankeissa toimitettavaa talousveden laatua valvotaan talousvesiasetuksen mukaan. Tankeiksi katsotaan mm. matkustaja-aluksilla, saaristossa ja leirintäalueilla käytettävät tankit. Säiliöautojen tankkien ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien pintojen hygieniaa on tarkkailtava omavalvonnalla, jos säiliöautolla kuljetetaan talousvettä toimittavan laitoksen tuottamaa vettä talousvetenä käytettäväksi. Tankissa toimitetun veden laadun on täytyttävä siinä kohdassa, jossa vesi otetaan tankista. Talousvesiasetuksen mukaan valvotaan myös häiriötilanteiden aikana varavetenä esim. tankeista jaettavan talousveden laatua. Valvonta on kuvattava vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmassa talousveden laadun turvaamiseksi. 3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 :n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai
Ohje 5/2015 6 (71) Talousvesiasetuksen mukaiseen säännölliseen talousveden valvontaan kuuluvat ne elintarvikehuoneistot, joilla on oma kaivo tai vedenottamo. Tällaisia ovat mm. huoneistot, joissa esim. valmistetaan tai pestään elintarvikkeita tai vettä käytetään elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevien pintojen puhdistamiseen. Soveltamisalaan kuuluu myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvan jään valmistaminen, lukuun ottamatta kokonaisten kalastustuotteiden kylmäketjuun kuuluvan jään valmistamista. Jos elintarvikehuoneisto, jolla on oma vedenottamo, ryhtyy toimittamaan vettä loppukäyttäjille (esim. kotitalouksille tai toiselle yritykselle), pitää sen hakea toiminnalleen kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä eli hakea hyväksyntä talousvettä toimittavaksi laitokseksi. Jos talousvettä toimittava laitos toimittaa talousvettä elintarvikehuoneistolle, talousveden laadun valvonta sisältyy talousvettä toimittavan laitoksen ko. vedenjakelualueen valvontatutkimusohjelmaan. Elintarvikehuoneiston sisällä talousveden laadun valvonta kuuluu elintarvikehygieeniseen valvontaan ja se on otettava huomioon toiminnanharjoittajan omavalvontasuunnitelmassa. Elintarvikehuoneistoissa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen tarkoitettua vettä valvotaan talousvesiasetuksen mukaan paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua. Tällöin kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee päätöksen, että elintarvikehuoneiston vettä valvotaan talousvesiasetuksen (461/2000) sijasta pienen talousvesiasetuksen (401/2000) mukaan (Taulukko 1). Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua esim. tutkituttamalla talousveden laadun tai pyytämällä toiminnanharjoittajalta selvityksen tai selvittämällä itse, onko veden laadussa ongelmia. Toiminnanharjoittaja voi tehdä hakemuksen talousvesiasetuksen soveltamatta jättämisestä. Taulukko 1. Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan. STM:n asetus 461/2000 STM:n asetus 401/2001 10 m 3 vettä/vrk toimittava laitos tai vähintään 50 käyttäjää < 10 m 3 vettä/vrk toimittava laitos ja alle 50 käyttäjää Suuri elintarvikehuoneisto, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Veden pakkaaminen Pieni elintarvikehuoneisto, jolla oma vedenottamo tai omaa veden käsittelyä* Laaja kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Yksittäinen vedenottamo tai kaivo, jolla vähintään 50 käyttäjää Pienimuotoinen kaupallinen ja julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa veden käsittelyä* Yksittäinen vedenottamo tai kaivo, jolla alle 50 käyttäjää * Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tekemä päätös asetuksen 401/2001 soveltamisesta.
Ohje 5/2015 7 (71) Elintarvikehuoneiston toiminnan laajuutta arvioidessaan kunnan terveydensuojeluviranomainen huomioi: Käytetäänkö vettä elintarvikkeen valmistukseen vai vain pintojen puhdistukseen Käytetäänkö vettä talousvetenä vai muuhun tarkoitukseen (peseytyminen, siivous, pyykinpesu) Ovatko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia Talousvettä käyttävien ihmisten lukumäärä Keskimääräinen veden kulutus Sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys Esimerkkejä mahdollisista pienen talousvesiasetuksen mukaisista elintarvikealan toiminnoista: Kioski, pakattuja elintarvikkeita myyvä myymälä Huoltoasema, jossa ei valmisteta elintarvikkeita Pieni kahvila, grilli Leirintäalue, lomakylä, kurssikeskus tai leirikeskus Majoitustoiminta, vuokramökit Seurojentalot Pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito 4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa. Talousvettä, jota käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa, valvotaan talousvesiasetuksen mukaan, jos toiminnanharjoittajalla on oma vedenottamo tai omaa vedenkäsittelyä. Jos talousvettä toimittava laitos toimittaa toiminnanharjoittajalle talousvettä, talousveden laadun valvonta sisältyy talousvettä toimittavan laitoksen ko. vedenjakelualueen valvontatutkimusohjelmaan. Jos terveydensuojeluviranomainen katsoo, että toiminta on pienimuotoista, valvontaan voidaan soveltaa pientä talousvesiasetusta. Tällöin terveydensuojeluviranomainen tekee asiasta päätöksen. Julkisen ja kaupallisen toiminnan laajuutta arvioidessa kunnan terveydensuojeluviranomainen huomioi: Käytetäänkö vettä talousvetenä vai muuhun tarkoitukseen (peseytyminen, siivous, pyykinpesu) Ovatko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia Talousvettä käyttävien ihmisten lukumäärä Keskimääräinen veden kulutus Sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys
Ohje 5/2015 8 (71) Esimerkkejä mahdollisista pienimuotoisista pienen talousvesiasetuksen mukaisista kaupallisen ja julkisen alan toiminnoista: Pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito Leirintäalue, lomakylä, kurssikeskus tai leirikeskus Virkistys- ja retkeilyalueilla sijaitsevat kaivot Majoitustoiminta, vuokramökit Seurojentalot 3. Määritelmät 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: veden käyttäjällä henkilöä, kiinteistöä tai laitosta, jolle vettä toimitetaan talousvetenä käytettäväksi; Veden käyttäjällä tarkoitetaan talousvettä toimittavan laitoksen veden loppukäyttäjää, joka on henkilö, kiinteistö, laitos tai julkista tai kaupallista toimintaa harjoittava toiminnanharjoittaja, joka käyttää vedenjakelualueella vettä talousvetenä. Kiinteistöllä ja laitoksella tarkoitetaan esim. sairaalaa, koulua, suurkeittiötä, palvelutaloa ja elintarvikehuoneistoa. Asetus sisältää velvoitteita, joita talousvettä toimittavalla laitoksella ja terveydensuojeluviranomaisella on veden käyttäjiä kohtaan (esim. tiedottamisvelvollisuus). 2) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä; 3) kiinteistön omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä kiinteistön omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka; Talousvettä toimittavan laitoksen ja liittyjän välisessä liittymissopimuksessa määritellään kiinteistön liittämiskohta laitoksen vesijohtoverkostoon. Liittämiskohdasta alkaa kiinteistön vesilaitteisto talousveden johtamiseksi. Vesilaitteistosta on tarkemmat määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisussa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Vesilaitteistoon kuuluu mm. tonttivesijohto varusteineen ja kiinteistön sisäinen vesijohtoverkko. Vesilaitteistosta talousvesi johdetaan käyttöpisteeseen, joka varustetaan vesikalusteilla, esim. vesihanoilla tai sekoittimilla. Kiinteistön omilla laitteilla tarkoitetaan kiinteistön vesilaitteistoa ja siihen liitettyjä vesikalusteita. Kiinteistön omiin laitteisiin kuuluviksi luetaan myös mahdolliset kiinteistöjen omat vesisäiliöt ja vedenkäsittelylaitteet. Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisun D1 mukaan vesilaitteistoon ei saa kytkeä ilman rakennusvalvontaviranomaisen erityistä lupaa laitteita, jotka muuttavat veden mikrobiologista tai kemiallista laatua. Kiinteiden aineiden erottamiseen tarkoitettujen mekaanisten suodattimien tai pesu- tai astian-
Ohje 5/2015 9 (71) pesukonekäyttöön tarkoitettujen vedenpehmennyssuodattimien käyttö ei kuitenkaan vaadi erityistä lupaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisussa D1 on määrätty, että vesihuoltolaitokseen liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Jos vesihuoltolaitokseen liitetty vesilaitteisto on tarpeellista liittää myös muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon, voidaan tämä toteuttaa säiliöratkaisulla, jossa vesihuoltolaitoksen vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla varmistetun ylimmän vedenpinnan välinen ilmaväli on vähintään 50 mm. 4) vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos; Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Vedenottamolla tarkoitetaan TsL:n 16 :ssä sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi. Vedenjakelualueella voi olla monta vedenottamoa, mutta tällöin talousveden laadun on oltava jokseenkin tasaista koko jakelualueella eli eri vedenottamoiden veden laadun on oltava jokseenkin samanlaista tai ottamoiden vedet sekoitetaan ennen mahdollista käsittelyä ja verkostoon johtamista. Kuvan 1 keltaisen laitoksen kolmen vedenottamon vesi johdetaan vedenkäsittelylaitokselle, jossa vedet sekoittuvat ennen käsittelyä ja verkostoon johtamista. Vedenjakelualueiden katsotaan olevan erillisiä, jos verkostojen väliset varavesiyhteydet pidetään tavallisesti kiinni tai niitä käytetään vain vähän lähinnä putkien kunnossa pysymisen takia. Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista. Kuvassa 1 keltaisen ja sinisen talousvettä toimittavan laitoksen A -vedenjakelualueilla toimitetaan laadultaan jokseenkin tasaista vettä. Koska toimittajina ovat eri laitokset, kummallakin laitoksella on omat vedenjakelualueensa. Myös yli 50 käyttäjän yhteisessä käytössä oleva vedenottamo kimppakaivo on vedenjakelualue, vaikka alue ei ole varsinainen terveydensuojelulaissa tarkoitettu talousvettä toimittava laitos.
Ohje 5/2015 10 (71) Kuva 1. Kolme talousvettä toimittavaa laitosta (keltainen, vihreä ja sininen) sekä kirjaimilla merkittynä niiden vedenjakelualueet, joilla talousveden laatu on jokseenkin tasaista. Sinisen laitoksen vedenjakelualueella C ostettu vesi sekoittuu kolmen vedenottamon veteen ennen käyttäjille toimittamista. Kaikkia muita vedenjakelualueita valvotaan talousvesiasetuksen mukaan paitsi vihreän ja sinisen talousvettä toimittavien laitosten B vedenjakelualueita, joita valvotaan pienen talousvesiasetuksen mukaan. Keltaisen ja sinisen laitoksen A vedenjakelualueiden vedenlaatu raportoidaan Euroopan komissiolle. Varavesiyhteydet, jotka ovat tavallisesti suljettuina, on merkitty karttaan punaisella. Yhteisessä käytössä olevan vedenottamon kimppakaivon talousvettä käyttää 60 käyttäjää, joten talousveden laatua on valvottava talousvesiasetuksen mukaan. 5) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa; TsL 17 :n mukaan talousveden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Talousveden saastumisella tarkoitetaan talousveden laadun muuttumista sellaiseksi, että siitä voi aiheutua terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa väestölle tai yksilölle. Terveyshaitta voi aiheutua talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumisen takia. Valviran Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa oppaaseen on koottu toimintaohjeita ja tietoa erilaisista erityistilanteista, ku-
Ohje 5/2015 11 (71) ten mikrobiologisesta, kemiallisesta ja radioaktiivisesta talousveden saastumisesta. Valviran verkkosivulle on koottu julkaisuja varautumisesta. 6) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää; Häiriötilanne määritellään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010) uhkaksi tai tapahtumaksi, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Siten tilanteiden, jotka voivat aiheuttaa talousveden saastumista, lisäksi häiriötilanne on myös tilanne, jolloin talousveden toimittaminen on oleellisesti vaikeutunut tai estynyt kokonaan. Erityiseesti paineettomassa verkostossa riski verkoston saastumiselle on suuri. Häiriötilanteilla tarkoitetaan terveydensuojelulain 8 :ssä tarkoitettuja erityistilanteita, sillä ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta häiriötilannetta vastaava tilanne oli määritelty erityistilanteeksi, eikä erityistilannetermiä ole muutettu vielä terveydensuojelulakiin. 7) erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Erityistilannesuunnitelmalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua ohjeistusta talousveteen liittyvien häiriötilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Erityistilannesuunnitelmalle ei ole esitetty muotovaatimuksia, vaan ohjeistus voi olla sen muotoista, mikä katsotaan tarkoituksenmukaisimmaksi. Hyvä ohjeistus kuvaa selkeästi ja konkreettisesti sen, mitä talousveden laadun kannalta oleellisissa, ennalta tunnistetuissa häiriötilanteissa kukakin toimija tekee ja mistä vastaa. Ohjeistuksen laatiminen esimerkiksi toimintakorttien muotoon on suositeltava esitystapa. Terveydensuojelulain mukaan varautuminen on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen, muiden viranomaisten ja laitosten yhteistyönä. Muita viranomaisia, jotka tulevat kyseeseen erityistilanneohjeistusta laadittaessa, ovat esimerkiksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoituksesta vastaava, ELYkeskus ja pelastuslaitos. Laitoksilla tarkoitetaan etenkin talousvettä toimittavaa laitosta ja sille vettä toimittavaa laitosta (ns. tukkulaitosta) tai toista talousvettä toimittavaa laitosta, joka ostaa tai myy vettä. Muita asianosaisia laitoksia ovat sellaiset, joiden toiminta voi vaikuttaa talousveden laatuun ja saatavuuteen (esimerkiksi sähköverkkoyhtiöt, jäteveden puhdistuslaitokset, teollisuuslaitokset ja muut ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvolliset, joiden toiminta voi vaikuttaa veden laatuun) tai joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys (esimerkiksi sairaalat ja elintarvikehuoneistot).
Ohje 5/2015 12 (71) 4. Talousveden laatuvaatimukset 4, Talousveden laatuvaatimukset Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden on täytettävä liitteen I taulukoissa 1 ja 2 sekä liitteen I A taulukossa 1 esitetyt vähimmäisvaatimukset. Ihmiselle turvallista talousveden laatua määriteltäessä lähtökohtana on, että talousveden käyttö tavanomaisina määrinä ei aiheuta haittaa terveydelle. Talousvedessä esiintyvien, ihmisille haitallisten aineiden, enimmäispitoisuudet asetetaan tällä perusteella. Nämä pitoisuudet eivät kuitenkaan ole veden käsittelyn tavoitepitoisuuksia vaan näiden aineiden määrän vedessä tulisi olla niin vähäinen kuin on käytännössä mahdollista. Enimmäispitoisuuksia määriteltäessä on käytetty varmuusmarginaalia, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon yksilöiden väliset herkkyyserot veden sisältämille aineille ja kohtuulliset vaihtelut vedenkulutuksessa. Talousveden mikrobiologista laatua valvotaan indikaattorimikrobien avulla. Koska varsinaisia taudinaiheuttajia tutkitaan vedestä vain epäiltäessä saastumista tai erityistilanteen aikana, ei taudinaiheuttajamikrobeille ole säädetty enimmäissuosituksia. Yleinen vaatimus on, että talousvesi ei saa sisältää taudinaiheuttajia määrinä, jotka aiheuttavat terveyshaittaa. Talousvesiasetuksen 4 sisältää yleisen vaatimuksen, että talousvesi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa. Tällä perusteella annetaan talousveden terveydelliset laatuvaatimukset. Talousvesiasetuksessa on annettu laatuvaatimukset yleisimmille terveyteen vaikuttaville muuttujille ja muuttujien enimmäisarvot ovat sitovia. Mittausepävarmuutta ei huomioida muuttujan pitoisuuden tulkinnassa. Esimerkiksi elohopean laatuvaatimus on 1,0 µg/l, jolloin pitoisuus 1,1 µg/l on laatuvaatimuksen poikkeama, vaikka mittausepävarmuus olisi 30 %. Laatuvaatimuksia käsitellään kappaleissa 4.1 ja 4.2. Asetettujen enimmäisarvojen lisäksi asetus edellyttää, ettei talousvedessä esiinny muitakaan aineita, pieneliöitä tai loisia sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla haittaa ihmisten terveydelle. Osassa III on esitetty terveysperusteisten laatuvaatimusten enimmäisarvojen perusteet. Paikallisista tekijöistä riippuen voi olla tarpeen selvittää vedestä myös muita kuin talousvesiasetuksen liitteessä I mainittuja muuttujia, jotta veden turvallisuus pystyttäisiin varmistamaan. Mahdollisten lisämääritysten tarve on selvitettävä kussakin tapauksessa erikseen. Paikallisia tekijöitä ovat esimerkiksi poikkeuksellinen raakaveden laatu tai käsittelymenetelmä, epäilys haitta-aineiden kulkeutumisesta raakaveteen, vesijohtoverkon sekä vedenjakelulaitteiden kunto ja materiaalit, vedenottamon haavoittuva sijainti ja sellaisten laitosten sijaitseminen pohjavesialueella, joiden toiminta voi vaikuttaa raakaveden laatuun. Jos pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma, siitä löytyy yleensä kattavasti tietoa paikallisista tekijöistä. Vesihuoltolaitoksella on selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus VHL:n 15 :n mukaan. TsL:n 20 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa asettaa toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita.
Ohje 5/2015 13 (71) Valvontatutkimusten suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa voidaan soveltaa Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisemia enimmäissuosituspitoisuuksia eräille terveydelle haitallisille aineille, joita asetus ei sisällä. Jos kemikaalille ei ole terveysperusteisia raja-arvoja, siihen liittyvä terveyshaitta ja -riski on arvioitava yksityiskohtaista riskinarviomenettelyä käyttäen. Riskinarviota on kuvattu THL:n verkkosivulla ja julkaisussa Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA - hankkeen loppuraportti. Terveyshaittaa arvioitaessa on tiedettävä altistuminen, kemikaalin vaarallisuus ja pitoisuus. Laskelmissa otetaan huomioon suun kautta juotu ja ruuan mukana nautittu tilavuus. Kemikaali voi aiheuttaa terveyshaittaa jo pesuvetenä käytettäessä tai hengitysteitse altistuttaessa esim. suihkun aikana. Mahdollisen terveyshaitan lisäksi on selvitettävä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa kemikaalin lähde kuten, onko aine pilaantuneesta maaperästä tai liukeneeko aine putkimateriaalista. Osa kemikaaleista voi liueta verkostoveteen muoviputkien läpi. Aineiden kulkeutuminen ja hajoaminen maaperässä on erilaista ja osa aineista liikkuu maaperästä pohjaveteen helposti. Pilaantumisen laajuuden ja keston arviointia helpottaa, jos tiedetään, paljonko kemikaalia on levinnyt ympäristöön. Laatuvaatimusten poikkeamista tiedottamisesta on kerrottu kappaleessa 17. 4.1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja veden käyttäjille. Haitallisilla pieneliöillä ja loisilla tarkoitetaan kaikkia vedessä mahdollisesti esiintyviä bakteereja, viruksia, alkueläimiä, matoja ym., jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. TsL 17 :n mukaan talousveden on oltava terveydelle haitatonta. Todennäköisimmät terveyshaitat aiheutuvat ihmisen ja tasalämpöisten eläinten suolistoperäisten mikrobien (bakteerit, virukset, alkueläimet) leviämisestä veden välityksellä. Mahdollisia veden välityksellä leviäviä suolistoperäisiä taudinaiheuttajia on olemassa useita kymmeniä. Koska kaikkien mahdollisten taudinaiheuttajien etsiminen talousvedestä ei ole mahdollista eikä järkevää, talousveden mikrobiologisten laatuvaatimusten täyttymisen valvonta perustuu suolistoperäistä saastumista osoittavien indikaattoribakteereiden tutkimiseen. Indikaattoribakteereiden esiintyminen vedessä on osoitus suolistoperäisestä saastumisesta, jolloin on olemassa riski suolistoperäisten taudinaiheuttajien esiintymiselle. Jos näytteessä on E. coli bakteereja tai enterokokkeja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen pitää yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvittää syy bakteerien esiintymiseen. Mikrobiologista laatuvaatimusta ei voi korvata uusintanäytteen tuloksella lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa ylitys johtuu selkeästä ja dokumentoidusta esim. näytteen ottamisessa tapahtuneesta kontaminaatiosta tai osoituksesta, että näytteenottovälineet eivät olleetkaan puhtaita. Jos laboratorioon tulleessa näytteenottolomakkeessa on merkintä epätavanomaisesta tapahtumasta kuten, että korkki putosi maahan tai että näy-
Ohje 5/2015 14 (71) teastiassa oli likaa, voi tuloksen uusia. Tällöin uusintanäyte on otettava välittömästi kontaminoituneen näytetuloksen tultua ilmi. Talousvesiasetuksen liitteen I taulukossa 1 on esitetty talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset. Vesi ei saa sisältää Escherichia coli - bakteeria (E. coli bakteeri) eikä enterokokkeja 100 ml:n näytteessä. E. coli -bakteerin ja enterokokkien määritysmenetelmiä on käsitelty soveltamisohjeen osassa III. LIITE I Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) Escherichia coli Enterokokit 0 pmy/100 ml 0 pmy/100 ml pmy = pesäkettä muodostava yksikkö Koska vesi ei ole suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien eikä indikaattoribakteerien luontainen kasvuympäristö, mikrobit alkavat kuolla veteen joutuessaan. Laatuvaatimuksina käytetyt suolistoperäiset indikaattoribakteerit saattavat tuhoutua vesiympäristössä nopeammin kuin taudinaiheuttajamikrobit. Indikaattoribakteerit kuolevat myös helpommin klooridesinfioinnin vaikutuksesta kuin monet taudinaiheuttajamikrobit. Tästä syystä Suomessa ja muuallakin maailmassa on vesivälitteisiä epidemioita, vaikka vedestä ei kyettäisi osoittamaan indikaattoribakteereita. Epidemian aikana onkin tärkeää, että keittokehotusta ei poisteta liian aikaisin ja että veden desinfiointia jatketaan riittävän kauan, jotta talousveden lisäksi puhdistuu myös verkosto. Epidemian syntymiseen riittää lyhytaikainen vedenlaatuhäiriö, jonka tapahtuminen juuri näytteenottohetkellä on epätodennäköistä. Edes oikein ajoitettu näytteenotto ei takaa saastumisen havaitsemista, sillä indikaattoribakteerit ovat saattaneet tuhoutua ennen taudinaiheuttajia. Yleensä epidemiat tulevatkin ilmi sairastumisten kautta. Laitoksen tehokas käyttötarkkailu on avainasemassa talousveden laatumuutosten nopeassa havaitsemisessa. Veden mikrobiologisen laadun varmennuksessa on syytä kiinnittää riittävästi huomioita mikrobiologisten riskien tunnistamiseen ja minimoimiseen koko vedenjakelujärjestelmässä (raakavesi, vedenkäsittely, yleinen verkosto rakenteineen ja laitteineen, kiinteistön verkosto). Tämä onnistuu ottamalla laitoksen jokapäiväiseen käyttöön WSP riskinhallintajärjestelmä. Jokaisella talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla valmius desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta (katso kappale 12.1).
Ohje 5/2015 15 (71) 4.2. Kemialliset laatuvaatimukset Talousveden terveydellisin perustein annetut kemialliset laatuvaatimukset on esitetty asetuksen liitteen I taulukossa 2. TsL 18 :n mukainen hyväksyntä talousvettä toimittavaksi laitokseksi voidaan myöntää vasta, kun kaikki laatuvaatimukset täyttyvät. Muitakaan kemiallisia aineita kuin asetuksessa mainittuja muuttujia ei saa olla talousvedessä terveydelle haitallisina pitoisuuksina. Jos tällaisia aineita löydetään, niiden haitallisuus terveydelle ja veden käyttökelpoisuudelle selvitetään tapauskohtaisesti. Eri aineiden esiintymistä talousvedessä ja enimmäisarvojen perusteita on käsitelty tarkemmin soveltamisohjeen osassa III. Laatuvaatimusten poikkeamat on tarkistettava uusintanäytteellä, joka on otettava välittömästi poikkeaman tultua ilmi. Tällöin tarkistetaan, ettei laatuvaatimusta suurempi pitoisuus johtunut esim. näytteen ottamisessa tapahtuneesta kontaminaatiosta tai analysointivirheestä. Jos uusintanäytteen tulos täyttää laatuvaatimuksen, voidaan alkuperäinen tulos korvata uusintanäytteen tuloksella. Kemiallisia enimmäisarvoja johdettaessa on käytetty turvallisuuskertoimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei talousveden niitä hieman suuremmastakaan käytöstä aiheudu terveyshaittaa. Näin ollen enimmäispitoisuuden lyhytaikainen, lievä ylittyminen ei aiheuta välitöntä terveyshaittaa. Veden laadun parantamistoimiin on kuitenkin ryhdyttävä viipymättä. Jos veden laadun parantaminen välittömästi ei ole mahdollista ja jos muut terveydensuojelulain 17 :n ja tämän asetuksen 6 :n mukaiset edellytykset täyttyvät, talousvettä toimittava laitos voi hakea poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä AVI:lta (ks. kappale 7). Kemiallisten muuttujien pitoisuudet eivät saa olla suurempia kuin laatuvaatimusten pitoisuudet ellei talousvettä toimittavalla laitoksella ole voimassa olevaa määräaikaista AVI:n myöntämää poikkeusta. Talousvettä toimittavan laitoksen poikkeushakemuksessa on oltava suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen eli määräaikaisen poikkeuksen aikana muuttujan pitoisuus on saatava asetuksessa säädettyä enimmäisarvoa pienemmäksi. LIITE I Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus) Muuttuja Arvo Yksikkö Huomautus Akryyliamidi 0,10 μg/l (1) Antimoni 5,0 μg/l Arseeni 10 μg/l Bentseeni 1,0 μg/l Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l Boori 1,0 mg/l Bromaatti 10 μg/l (2) Kadmium 5,0 μg/l Kromi 50 μg/l Kupari 2,0 mg/l (3)
Ohje 5/2015 16 (71) Syanidit 50 μg/l 1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1) Fluoridi 1,5 mg/l Lyijy 10 μg/l (3) Elohopea 1,0 μg/l Nikkeli 20 μg/l (3) Nitraatti (NO - 3 ) 50 mg/l (4) Nitraattityppi (NO 3 -N) 11,0 mg/l Nitriitti (NO - 2 ) 0,50 mg/l (4) Nitriittityppi (NO 2 -N) 0,15 mg/l Torjunta-aineet 0,10 μg/l (5 ja 6) Torjunta-aineet yhteensä 0,50 μg/l (5) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä 0,10 μg/l (7) Seleeni 10 μg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 μg/l Trihalometaanit yhteensä 100 μg/l (2 ja 8) Vinyylikloridi 0,50 μg/l (1) Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (9) Uraani 30 μg/l Huomautukset 1) Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa. 2) Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen. 3) Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa. 4) Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. 5) Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita. 6) Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin raja-arvo on 0,030 μg/l 7) Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indaani-(1,2,3cd)-pyreeni.
Ohje 5/2015 17 (71) 8) Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani. 9) Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli. 4.2.1. Akryyliamidi, Epikloorihydriini ja Vinyylikloridi Talousveden laatuvaatimuksissa on enimmäisarvot monomeerisille yhdisteille, joita käytetään erilaisissa veteen lisättävissä tai veden kanssa kosketuksissa olevissa polymeereissä (apukoagulantit, muovit, pinnoitteet). Pitoisuus lasketaan tuoteselosteen mukaan enimmillään polymeerista irtoavasta tai liukenevasta määrästä ja laskettua pitoisuutta verrataan laatuvaatimukseen. Jos muuttuja mitataan vedestä, enimmäispitoisuutena pidetään WHO:n terveysperusteista raja-arvoa, jotka ovat akryyliamidille 0,50 µg/l, epikloorihydriinille 0,40 µg/l ja vinyylikloridille 0,30 µg/l. Monomeeristen yhdisteiden valvontavelvoite ei koske kaikkia talousvettä toimittavia laitoksia (talousvesiasetuksen liite II, 3. Jaksottaisen seurannan muuttujat). Taulukon mukaan akryyliamidi, epikloorihydriini ja vinyylikloridi voidaan jättää tutkimatta seuraavissa tapauksissa: Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Akryyliamidi Epikloorihydriini Vinyylikloridi jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia 4.2.2. Bromaatti ja trihalometaanit Talousvesiasetuksessa on annettu enimmäisarvot desinfioinnin sivutuotteista bromaatille (10 µg/l) ja trihalometaanien kokonaispitoisuudelle (100 µg/l). Bromaattia saattaa syntyä otsonoinnin tai kloorauksen sivutuotteena edellyttäen, että vedessä on bromidia. UV-desinfioinnissa ei synny bromaattia. Trihalomeetanit ovat kloorauksen sivutuotteita, joiden määrää veden suuri orgaanisen aineksen pitoisuus kasvattaa. Asetuksessa edellytetään, että desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiin pitoisuuksiin. Bromaatin ja trihalometaanien valvontavelvoite ei koske kaikkia talousvettä toimittavia laitoksia (talousvesiasetuksen liite II, 3. Jaksottaisen seurannan muuttujat). Taulukon mukaan bromaatti ja trihalometaanit voidaan jättää tutkimatta seuraavissa tapauksissa: Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Bromaatti Trihalometaanit jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla
Ohje 5/2015 18 (71) 4.2.3. Lähtevän veden nitriitti sekä nitraatin ja nitriitin summa Taulukon 2 huomautuksen 4 mukaan nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l ja nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. Nitriitin tutkimisesta on kerrottu tarkemmin kappaleissa 10.3 ja 10.4. 4.3. Radioaktiiviset laatuvaatimukset Talousvesiasetus uudistetaan marraskuussa 2015 talousveden radioaktiivisuuden tutkimisen ja valvonnan osalta siten, että muutoksilla toimeenpannaan 22.10.2013 annettu Neuvoston direktiivi 2013/51/EURATOM. Kappaleeseen lisätään tekstiä talousvesiasetuksen uudistuksen jälkeen. 4.4. Pakattavan veden laatuvaatimukset Asetuksen liitteen I A taulukossa 1 on esitetty pulloissa tai säiliöissä myytävän talousveden laatuvaatimukset. E. coli -bakteeri ja enterokokit on tutkittava 250 ml näytetilavuudesta. Lisäksi on tutkittava Pseudomonas aeruginosa bakteeri. Pesäkkeiden lukumäärät lasketaan siten, että pesäkkeitä kasvatetaan kahdessa eri kasvatuslämpötilassa. Enimmäisarvojen perusteita on käsitelty tarkemmin soveltamisohjeen osassa III. LIITE1 A Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) Muuttuja Escherichia coli Enterokokit Pseudomonas aeruginosa Pesäkkeiden lukumäärä 22 C Pesäkkeiden lukumäärä 37 C Yksikkö 0 pmy /250 ml 0 pmy/250 ml 0 pmy/250 ml 100 pmy/ml 20 pmy/ml 5. Laatusuositukset 4, (jatkuu) Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa. Käyttökelpoisuuteen perustuvat laatusuositukset on esitetty liitteen I taulukossa 3 sekä liitteen I A taulukossa 2. Terveydellisten laatuvaatimusten lisäksi talousvedelle on asetettu käyttökelpoisuuteen perustuvia laatusuosituksia, jotka on esitetty asetuksen liitteen I taulukossa 3 ja liitteen 1 A taulukossa 2. Myös laatusuositusten täyttymistä on seurattava asetuksen edellyttämällä tavalla. Laatusuositusmuuttujien esiintymistä, vaikutuksia ja enimmäisarvojen perusteita on käsitelty tarkemmin soveltamisohjeen osassa III.
Ohje 5/2015 19 (71) Laatusuositukset ovat tavoitteellisia enimmäisarvoja eikä enimmäisarvoja ole asetettu terveydellisin perustein. Jos laatusuosituksissa on poikkeamia, on selvitettävä, onko talousvedessä terveyshaittaa aiheuttavia aineita, taudinaiheuttajia ja soveltuuko talousvesi käyttötarkoitukseensa. Säännöllisen valvonnan raportoinnissa laatusuositusten täyttymättömiä tuloksia ei voi korvata uusintanäytteen tuloksella. Talousvesiasetuksen 4 :ssä on säädetty yleinen vaatimus, jonka mukaan talousveden on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Talousvesi ei saa aiheuttaa haitallisessa määrin syöpymistä eikä saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa. Talousvesi ei saa myöskään värjätä haitallisessa määrin vesikalusteita. Jos laitoksen käyttötarkkailussa havaitaan lieviä muutoksia laatusuosituksissa (esim. ph arvo poikkeaa hieman normaalista tasosta), talousvettä toimittava laitos selvittää syyn muutokseen ja tehostaa käyttötarkkailua. Talousvettä toimittavan laitoksen on tiedotettava vedenkäyttäjille, jos laatusuositusten poikkeamat aiheuttavat teknisiä tai esteettisiä haittoja esim. hajua, makua, väriä tai sakkaa. Tiedottamisesta on kerrottu kappaleissa 15.4 ja 17.1. LIITE I Taulukko 3. Laatusuositukset (osoitinmuuttujien tavoitteelliset enimmäisarvot) Muuttuja Arvo Yksikkö Huomautus Koliformiset bakteerit 0 pmy/100 ml Clostridium perfringens 0 pmy/100 ml (1) (mukaan lukien itiöt) Alumiini 200 μg/l Ammonium (NH4+) 0,50 mg/l Ammoniumtyppi (NH4+-N) 0,40 mg/l Hapettuvuus (CODMn-O2) 5,0 mg/l (2) Kloridi 250 mg/l (3 ja 4) Mangaani 50 μg/l Natrium 200 mg/l Rauta 200 μg/l Sulfaatti 250 mg/l (3 ja 5) Sähkönjohtavuus 2 500 μs/cm (3) ph 6,5 9,5 (3) Pesäkkeiden lukumäärä (22 C) - ei epätavallisia muutoksia Orgaanisen hiilen koko- - ei epätavallisia (6) naismäärä (TOC) Sameus Väri Haju ja maku muutoksia - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (7)
Ohje 5/2015 20 (71) RADIOAKTIIVISUUS (8) Tritium 100 Bq/l Viitteellinen kokonaisannos 0,10 msv/vuosi Huomautukset 1) Mitataan, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen. 2) Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC. 3) Vesi ei saa olla syövyttävää. 4) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. 5) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l. 6) TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m3/d. 7) Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi pyrkiä arvoon alle 1 NTU 8) Tritiumia ja radioaktiivisuuden viitteellistä kokonaisannosta ei tarvitse mitata, jos aikaisempien tutkimusten (Säteilyturvakeskus) perusteella tiedetään, että näiden arvot ovat selvästi alle muuttujan arvon. Viitteelliseen kokonaisannokseen ei lasketa radonia eikä radonin hajoamistuotteita, tritiumia eikä kalium-40:ää. 5.1. Mikrobiologiset laatusuositukset Mikrobiologisista muuttujista koliformiset bakteerit, Clostridium perfringens sekä pesäkkeiden lukumäärä sisältyvät laatusuosituksiin. Koliformisten bakteereiden ja C. perfringensin tavoitteellisena enimmäisarvona on 0 pmy 100 ml:ssa (pmy = pesäkettä muodostava yksikkö). C. perfringensin enimmäisarvo sisältää myös itiömuotoiset (lepotilassa olevat) solut. Pesäkkeiden lukumäärällä tarkoitetaan asetuksessa standardin mukaisella kasvualustalla 22 o C lämpötilassa kasvatettua pesäkkeiden lukumäärää. Laatusuositusten mikrobiologiset enimmäisarvot ovat toimenpiderajoja. Niiden ylittyessä on selvitettävä ylityksen syy ja mahdollisen terveyshaitan olemassaolo. Syynä koliformien esiintymiselle voi olla vedenottamon tai verkoston saastuminen, häiriöt vedenkäsittelyssä, koliformisten bakteerien kasvu vedenjakelujärjestelmässä tai näytteen ottamisessa tai analysoinnissa tapahtunut virhe. Koliformisten bakteerien esiintyminen ei siten ole välttämättä merkki suolistoperäisestä saastumisesta. Koliformisia bakteereja määritettäessä tutkitaan aina myös E. coli -bakteeri, joka on yksi lukuisista koliformisista bakteereista. E. coli -löydös on aina merkki suolistoperäistä saastumisesta ja silloin talousvedessä voi olla suolistoperäisiä taudinaiheuttajia.
Ohje 5/2015 21 (71) Säännöllisen valvonnan raportoinnissa laatusuositukset täyttämättömiä tuloksia ei voi korvata uusintanäytteen tuloksella. Jos muuttujan tulos poikkeaa laatusuosituksesta, on otettava lisänäytteitä ja selvitettävä ylityksen syy ja mahdollisen terveyshaitan olemassaolo. Pesäkkeiden lukumäärä on hyvä desinfioinnin tehokkuuden ja verkoston kunnon indikaattori. Verkoston eri osista otettujen näytteiden perusteella voidaan arvioida veden mikrobiologisen laadun muuttumista verkoston eri osissa. Pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäis-arvoa, vaan edellytyksenä on, ettei pesäkkeiden lukumäärässä tapahdu epätavallisia muutoksia. 5.2. Kemialliset laatusuositukset Suomessa ongelmallisimpia laatusuositusmuuttujia ovat olleet ph, rauta ja mangaani. Talousvesi on ollut monilla laitoksilla ph-arvolle asetettua laatusuositusta happamampaa ja rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin laatusuositusten enimmäisarvot. Laatusuositusten poikkeamille ei voi hakea poikkeuslupaa eikä säännöllisen valvonnan raportoinnissa laatusuositukset täyttämättömiä tuloksia voi korvata uusintanäytteen tuloksella. Jos muuttujan tulos poikkeaa laatusuosituksesta, on otettava lisänäytteitä ja selvitettävä ylityksen syy ja mahdollisen terveyshaitan olemassaolo. Talousveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan talousveden mangaanin on esitetty olevan yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 μg/l. Talousveden mangaanipitoisuudelle on asetettu laatusuositus 50 µg/l, joka suojaa mangaanin mahdollisilta terveysvaikutuksilta. Mangaanin vaikutuksista ja poistosuosituksista on kerrottu soveltamisohjeen osan III kappaleessa 3.3.6. Talousvesi ei saa olla haitallisessa määrin syövyttävää. Veden syövyttävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty tarkemmin osan III kappaleessa 6, jossa on myös ohje veden syövyttävyyden arvioimiseksi. Laatusuosituksissa kuvataan veden orgaanisen aineen määrää hapettuvuutena. Sen enimmäisarvo 5 mg O 2 /l vastaa kaliumpermanganaattilukua 20 mg KMnO 4 /l. Jos mitataan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC), hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos kaliumpermanganaattiluvun on osoitettu olevan selvästi alle 20 mg KMnO 4 /l. Osoittaminen pitää tehdä vedenjakelualuekohtaisesti ja sen on perustuttava tilastolliseen tarkasteluun (esim. korrelaatioon). TOC on mitattava, jos veden jakelumäärä on vähintään 10 000 m 3 /vrk. Monen laatusuositusmuuttujan osalta tavoitetasona käytetään toteamusta ei epätavallisia muutoksia. Lähestymistavan taustalla on laatusuositusten indikatiivinen luonne, sillä epätavallinen muutos tavanomaisesta tasosta voi olla myös osoitus terveyshaittaa aiheuttavasta vedenlaatuhäiriöstä. Syy muutokseen on selvitettävä, jos tavanomainen taso muuttuu. Tavan-
Ohje 5/2015 22 (71) omainen taso on tarkasteltavan laatusuositusmuuttujan pitoisuus pitkän ajanjakson tutkimuksissa ja taso on vedenjakelualuekohtainen. 5.3. Radioaktiiviset laatusuositukset Talousvesiasetus uudistetaan marraskuussa 2015 talousveden radioaktiivisuuden tutkimisen ja valvonnan osalta siten, että muutoksilla toimeenpannaan 22.10.2013 annettu Neuvoston direktiivi 2013/51/EURATOM. Kappaleeseen lisätään tekstiä talousvesiasetuksen uudistuksen jälkeen. 5.4. Muut laatusuositukset Veden aistinvaraisten ominaisuuksien (haju ja maku) pitää olla käyttäjien hyväksyttävissä, eikä niissä saa tapahtua epätavallisia muutoksia. Talousveden haju on hyvä tarkistaa ensimmäisen kerran jo näytteenoton yhteydessä ja kirjata aistinvarainen havainto näytteenottolomakkeeseen. Laboratoriolausunnossa on kerrottava selkeästi, onko haju tai maku tavanomainen vai poikkeava. Jos haju tai maku on poikkeava, voidaan lisämääreillä kuvailla vettä. Epidemiaepäilyn tai todetun saastumisen aikana talousvettä ei suositella maistettavaksi. Jatkuvaa klooridesinfiointia käyttävän laitoksen vedessä kloorin hajua ja makua ei katsota laatuvirheeksi. Veden sameuden ja värin pitää olla käyttäjien hyväksyttävissä, eikä niissä saa tapahtua epätavallisia muutoksia. Pintavesilaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi kuitenkin pyrkiä arvoon alle 1 NTU. Suosituksella pyritään varmistamaan veden desinfioinnin tehokkuus. Jo näytteenoton yhteydessä voi tarkistaa veden väriä ja sameutta visuaalisesti ja kirjata havainnot näytteenottolomakkeeseen. 5.5. Pakattavan veden laatusuositukset Asetuksen liitteen I A taulukossa 2 on esitetty pulloissa tai säiliöissä myytävän talousveden laatusuositukset. Koliformiset bakteerit on tutkittava 250 ml näytetilavuudesta ja hyväksyttävissä oleva ph-arvo on 4,5 9,5. Enimmäisarvojen perusteita on käsitelty tarkemmin soveltamisoppaan osassa III. LIITE 1 A Taulukko 2. Laatusuositukset Muuttuja Yksikkö Koliformiset bakteerit 0 pmy /250 ml ph 4,5 9,5 6. Vaatimusten täyttymiskohta 5 Vaatimusten täyttymiskohta Laatuvaatimukset koskevat talousvettä toimittavan laitoksen jakeluverkossa toimittamaa talousvettä siinä kohdassa, jossa vesi otetaan käyttäjän vesihanasta, tankissa toimitettavaa talousvettä siinä kohdassa, jossa vesi