E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I Työpaikan työturvallisuustason mittaaminen ja seuranta on haasteellinen tehtävä. Tapaturmien ja sairauksien tilastointi ei riitä, vaan vaaditaan ennakoivaa työolojen seurantaa. ELMERI-menetelmä tarjoaa tähän uuden hyvän mahdollisuuden. ELMERIssä havainnoidaan muun muassa työtapoja, järjestystä, koneturvallisuutta, työhygi-eniaa, ergonomiaa sekä palo- ja pelastusvalmiutta. Työpaikan turvallisuustaso saadaan selkeästi prosenttilukuna. ELMERI on myös johtamisen väline. Indeksille voidaan asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Työterveyslaitos järjestää koulutusta menetelmän käytössä. Havainnointilomakkeet ja muuta tietoa menetelmästä löytyy Työterveyslaitoksen kotisivuilta www.ttl.fi/elmeri. Copyright: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2002. Toisen uudistetun painoksen toimittaneet Heikki Laitinen, Pirkko-Liisa Rasa, Taru Lankinen, Jouni Lehtelä, Timo Leskinen, 1
Työpaikan turvallisuus ja ELMERI ELMERI-MENETELMÄLLÄ HAVAINNOIDAAN TYÖYMPÄRISTÖÄ JA TYÖTAPOJA ELMERI on luotettava työturvallisuuden seurantamenetelmä teollisuutta varten. ELMERIä on helppo ja nopea käyttää millä tahansa teollisuudenalalla ja eri kokoisissa yrityksissä. Menetelmä perustuu havainnointiin. Havainnoitavat asiat kattavat kaikki tärkeimmät työsuojelun alueet, kuten suojainten käytön, työpaikan järjestyksen, koneturvallisuuden, työhygieeniset asiat ja ergonomian. ELMERI-menetelmässä yrityksen taso määritellään ns. turvallisuus-indeksin avulla. Indeksi on prosenttiluku, jonka arvo on välillä 0-100. Esimerkiksi tulos 60 % kertoo, että 60 kohdetta sadasta oli kunnossa. Lisäksi nähdään selkeästi, mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä vaativat parantamista. ELMERI on siten väline, jonka avulla työpaikan organisaatio saadaan havaitsemaan kehittämiskohteita, tunnistamaan vaaroja ja samalla turvallisuustoiminta saa uutta jämäkkyyttä. Säännöllisin väliajoin toistettuna mittauksilla voidaan seurata turvallisuustason kehittymistä. Kun mittaustulokset laitetaan kaikkien näkyville, esimerkiksi ilmoitustauluille, voi jokainen työpaikalla nähdä, miten turvallisuustaso muuttuu. ELMERI-indeksiä voidaan käyttää konkreettisena ja objektiivisena palautteena. Se antaa tunnustusta, kannustaa parannuksiin, eikä sitä koeta kielteiseksi. Tällaisen palautteen on havaittu vaikuttavan myönteisesti. Metalliteollisuudessa tehty tutkimus osoitti, että ELMERI ennustaa hyvin työpaikan tapaturmaisuutta. Hyvän indeksi saaneilla työpaikoilla tapaturmasuhde oli selvästi alhaisempi kuin huonon indeksin työpaikoilla. ELMERI onkin ennakoiva turvallisuusmittari, joka osoittaa mahdollisten tapaturmien syitä ja kehityskohteita. ELMERI on myös hyvä turvallisuusjohtamisen väline. Johdon on helppo asettaa indeksin tavoitteet ja seurata tavoitteiden toteutumista. ELMERI-menetelmää voivat käyttää useat eri henkilöt työpaikalla: ainakin työnjohto, työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö. Se sopii myös työterveyshuollon käyttöön sen halutessa muita työpaikkaselvityksiä turvallisuuspainotteisempaa havainnointivälinettä. Lisäksi työsuojeluviranomaiset voivat käyttää menetelmää osana tarkastustoimintaansa. ELMERI sopii myös alan konsulttien ja vakuutusyhtiöiden käyttöön. ELMERI-menetelmän ovat kehittäneet Työterveyslaitos ja työsuojeluhallinto. Kehitystyössä on ollut mukana toistakymmentä yritystä ja useita kokeneita työsuojelutarkastajia. ELMERImenetelmää on testattu useissa erilaisissa yrityksissä menetelmän kehitysvaiheen aikana ja sen jälkeen. 2
ELMERI-havainnointi ELMERI-MENETELMÄN SISÄLTÖ PÄHKINÄNKUORESSA ELMERI on helppokäyttöinen ja luotettava menetelmä työpaikan turvallisuustason arviointiin. Se soveltuu joustavasti useimpiin teollisiin työpaikkoihin. Menetelmää voivat käyttää myös ammatilliset oppilaitokset. ELMERI seuraa keskeisiä työpaikan turvallisuuteen vaikuttavia asioita, jotka on ryhmitelty seitsemään pääalueeseen: * työskentely * järjestys ja siisteys * kone- ja laiteturvallisuus * työympäristötekijät * ergonomia * kulkutiet * ensiapu ja pelastusvalmius. Havainnointia varten on lomake ja ohjeet. Arviointi tehdään valituissa työpisteissä ja havainnot merkitään lomakkeelle kunnossa/ei kunnossa -periaatteella. Kohde merkitään kunnossa olevaksi, jos se täyttää lainsäädännön vähimmäistason sekä ELMERI-menetelmän mukana tulevat hyväksymisperusteet, jotka on johdettu työturvallisuuslainsäädännöstä ja yleisistä hyvistä työpaikkakäytännöistä. Arviointilomakkeen ei havaintoa -saraketta käytetään, kun mitattavan asian kuntoa ei voida jostain syystä todeta. Ei havaintoa -saraketta käytetään myös silloin, kun mitattavan asian kuntoa ei voida selvittää havainnoimalla. Tällöin asia tulee selvittää erikseen jollakin tarkemmalla menetelmällä, esimerkiksi työhygieenisin mittauksin. Arvioinnin jälkeen lasketaan kunnossa- ja ei kunnossa- havaintojen kokonaismäärät ja tämän avulla edelleen tarkastellun alueen turvallisuustasoa kuvaava ELMERI-indeksi. Indeksi lasketaan kaavasta: kunnossa -havainnot ELMERI-indeksi = ¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾ x 100 (%) kunnossa - + ei kunnossa -havainnot 3
MITATTAVIEN TYÖPISTEIDEN VALINTA Työpisteet valitaan siten, että yrityksen turvallisuustasosta saadaan mahdollisimman luotettava kuva. Tämän vuoksi mitattavia työpisteitä tulee olla riittävän monta ja lisäksi mittaukset tulee kohdistua useantyyppisiin työtehtäviin. Mahdollisuuksien mukaan havainnoidaan myös ilman kiinteää työpistettä olevia työntekijöitä, esimerkiksi siivoojia ja trukinkuljettajia. Pienessä yrityksessä ja osastotasolla myös suuremmassa yrityksessä voidaan käydä läpi kaikki työpisteet. Jos kaikkia työpisteitä ei voida havainnoida, voidaan ottaa otos, joka kattaa yrityksen kaikki tärkeimmät työtehtävät. Tarkan ja luotettavan tuloksen saamiseksi havaintoja tehdään vähintään 5 8 työpisteestä. Tällöin saadaan kaikkiaan noin 100 150 kunnossa/ei kunnossa -havaintoa. Ennen työpisteiden valintaa selvitetään, millaisia työtehtäviä yrityksessä on. Jos samantyyppisiä työtehtäviä on paljon, valitaan näistä riittävä määrä kohteita. Työpisteet voidaan valita satunnaisesti esimerkiksi ottamalla mukaan työpisteet aakkosjärjestyksessä työntekijän nimen alkukirjaimen mukaan. Muitakin satunnaisvalintatapoja voidaan toki käyttää. Jos yrityksessä on useita osastoja, valitaan jokaisesta osastosta riittävä määrä työpisteitä. Tämä on tarpeen, koska osastojen välillä saattaa olla merkittäviä eroja. Erot voivat johtua muun muassa työtehtävien erilaisuudesta tai erilaisista työtavoista. ARVIOITAVAN TYÖPISTEEN RAJAAMINEN Arvioitava työpiste tulee rajata ennen arvioinnin aloittamista. Tällöin katsotaan, mikä alue kuuluu tarkasteltavaan työalueeseen ja mitä jää ulkopuolelle. Rajaus kannattaa tehdä siten, että työpiste ja sen lähiympäristö voidaan havainnoida yhdellä kerralla yhdestä pisteestä tai pieneltä alueelta. Rajattu työpiste saa olla mieluummin pieni kuin liian laaja. Pitkät konelinjat on hyvä jakaa sopiviin osiin ja arvioida jokainen osa erikseen. Havainnoija voi rajata alueen, jonka muodostaa esimerkiksi työpisteessä oleva kone, työpöytä ja työpisteeseen liittyvät varastohyllyt. Edellisten lisäksi tulee määritellä, mitkä muut koneet ja laitteet (esim. nosturit, työstökoneet ja hitsauslaitteet) kuuluvat mittauksen piiriin. Työpisteeseen liittyvät kulkutiet sekä ensiapu ja pelastusvalmiuskohteet tulee myös määritellä. Näiden rajauksessa on huomattava, että vierekkäisiä työpisteitä arvioitaessa ei samoja kohteita havainnoida kahteen kertaan. 4
HAVAINTOJEN KIRJAAMINEN Kun työpisteen rajat on määritelty, aloitetaan havaintojen kirjaaminen. Hyvä tapa on käydä arviointilomake läpi järjestyksessä ylhäältä alas. Jos havainnoitava asia täyttää hyväksymisperusteet, tehdään merkintä kunnossa-sarakkeeseen. Jos kohde ei täytä vaatimuksia tehdään merkintä ei kunnossa -sarakkeeseen. Koneturvallisuutta koskevat havainnot tehdään erikseen jokaisesta työpisteen koneesta, joten molempiin sarakkeisiin voi tulla useampia merkintöjä. Havaituista puutteista voi tarvittaessa tehdä muistiinpanoja heti havainnointihetkellä. Jälkeenpäin voi olla vaikea muistaa, mistä ei kunnossa -merkinnät johtuivat. Kun lomake on käyty läpi ensimmäisen työpisteen osalta, siirrytään seuraavaan työpisteeseen. Harjaantunut arvioija tarvitsee yhden työpisteen havainnointiin noin 10-15 minuuttia. Havainnointiaikaan vaikuttaa myös työtilanne, ts. onko työpisteessä ketään tekemässä työtä havainnointihetkellä. ELMERI-arviointiperusteet 1. TYÖSKENTELY Yksi havainto työpisteen työntekijästä. Jos työpisteessä ei ole havainnointiaikana lainkaan työntekijää, merkitään ei havaintoa. 1.1.) Suojainten käyttö ja riskinotto Käyttää tarvittavia henkilönsuojaimia ja suojavaatetusta eikä ota havaittavaa riskiä. Henkilönsuojaimia ja niiden käyttötarvetta arvioitaessa katsotaan tarvitaanko ja onko käytössä esimerkiksi - pään suojaus - jalkojen suojaus - silmien tai kasvojen suojaus - hengityksen suojaus - kuulon suojaus - käsien suojaus - suojavaatteet - putoamissuojaimet. Riskinotoksi katsotaan esimerkiksi suojalaitteiden ohitus, puhdistus koneen käydessä, laitteen ylikuormitus ja tupakointi palovaarallisessa työssä. 5
2. JÄRJESTYS JA SIISTEYS Yksi jokaisesta alla olevasta kohdasta. Yhteensä viisi havaintoa. Jos työpisteessä ei ole työpöytiä, työtasoja, hyllyjä, päällysiä tai jäteastioita merkitään ei havaintoa. Jos järjestystä halutaan erityisesti painottaa, havainto voidaan tehdä tukkimiehen kirjanpidolla erikseen jokaisesta pöydästä, hyllystä, päällysestä, jäteastiasta ja lattiapinnasta. Tällöin havaintoja voi tulla enemmänkin kuin viisi. 2.1.) Työpöydät ja työtasot Pöydät ja työtasot ovat järjestyksessä, eikä niillä ole tarpeetonta tavaraa. 2.2.) Hyllyt Hyllyt ovat järjestyksessä, tukevat ja turvalliset, eikä niitä ole ylikuormitettu. Tässä kohdassa havainnoidaan myös naulakot, letkutelineet yms. 2.3.) Päällyset Koneiden, kaappien, ikkunalautojen jne. päällä ei ole tarpeetonta tavaraa. 2.4.) Jäteastiat Jäteastiaan sopii lisää jätettä. Tarvittaessa eri jätteille on omat merkityt astiat ja jätteet ovat oikein lajiteltu. 2.5.) Lattiat Lattian järjestys, siisteys, puhtaus ja kunto ovat hyvät liikkumisen ja tavaroiden siirron kannalta. 6
3. KONE- JA LAITETURVALLISUUS Neljä havaintoa jokaisesta työpisteen koneesta tai laitteesta. Suojalaitteista tai nousuteistä ei tehdä havaintoa, jos niitä ei ole eikä niitä tarvita. 3.1.) Rakenne ja kunto Koneiden ja laitteiden rakenne ja kunto ovat turvalliset, kun - kone tai laite on ehjä ja tukeva, - ei ole teräviä reunoja ja kulmia, jotka voivat aiheuttaa haavoja - rakenteessa ei ole murtumia tai halkeamia ja siihen ei ole tehty tilapäisiä korjauksia esimerkiksi teipillä tai rautalangalla - turvamerkinnät ovat selvät ja näkyvät. 3.2.) Hallintalaitteet ja hätäpysäyttimet Hallintalaitteita ovat muun muassa käynnistys-, pysäytys- ja säätölaitteet. Hallintalaitteet ovat kunnossa, kun ne ovat - selvästi näkyvissä ja asianmukaisesti merkityt - ehjät - sijaitsevat turvallisuuden ja työasentojen kannalta oikein - hallintalaitteen liikesuunnat ovat loogisesti oikein Lisäksi hätäpysäyttimen on oltava - selvästi tunnistettavissa ja asianmukaisesti merkitty - nopeasti käytettävissä vaara-alueelta. 3.3.) Suojalaitteet Koneen liikkuvat osat on oltava rungon suojassa tai varustettu kosketuksen estävillä tai kosketusvaaraa vähentävillä suojalaitteilla. Suojalaitteet ovat kunnossa, kun - ne täyttävät standardien vaatimukset - ne ovat paikallaan ja ehjät - niitä ei ole ohitettu tai tehty muuten toimimattomiksi. 3.4.) Kiinteät hoitotasot ja nousutiet Koneissa on tarvittaessa oltava kiinteät hoitotasot ja nousutiet. Niitä tarvitaan työskentelypaikoilla ja kohteissa, jotka vaativat päivittäistä säätöä ja huoltoa. Hoitotasot ja nousutiet ovat kunnossa, kun - ne on rakennettu tarvittaviin kohteisiin - ne ovat rakenteeltaan turvalliset ja riittävän tilavat - hoitotasolle vie portaat, joiden nousukulma on alle 45 - hoitotasoilla ja nousuteillä ei ole ylimääräistä tavaraa - hoitotasona ei käytetä tilapäisalustaa. 7
4. TYÖYMPÄRISTÖTEKIJÄT Yhteensä viisi havaintoa, yksi jokaisesta työpisteen työympäristötekijästä. Jos työympäristötekijää (erityisesti ilman puhtaus) ei aistinvaraisesti tai kokemusperäisesti voi arvioida, merkitään ei havaintoa. Lomakkeen muistiinpanoja-sarakkeessa voi tällöin esittää mittaustarpeen. 4.1.) Melu Melu on kunnossa, kun - melutaso on tuotantotiloissa alle 85 db(a), jolloin kuulonsuojainten käyttö ei ole tarpeen ja normaalin puheäänen kuulee metrin etäisyydeltä - valvomoissa melutaso on alle 60 db(a) ja toimistoissa alle 40 db(a) [yhden henkilön toimisto alle 35 db(a), avokonttorissa alle 45 db(a)]. - iskumelua ei esiinny (esim. takominen, paineilmatyökalut). 4.2.) Valaistus Valaistus on kunnossa, kun - se on voimakkuudeltaan riittävä, se ei häikäise ja on tasainen koko työalueella. 4.3.) Ilman puhtaus Ilman puhtaus on hyväksyttävällä tasolla, kun työalueella ei ole pölyä, kuituja, kaasuja, huuruja eikä biologisia altisteita enempää kuin 10 % haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista. Jos työpisteessä on tehty työhygieeniset mittaukset voidaan arvio perustaa mittaustuloksiin. Aistinvaraisessa arvioinnissa arvio tehdään kokemusperäisesti ottaen huomioon muun muassa tehtävä työ ja ilmanvaihto sekä mahdolliset hajut ja näkyvät epäpuhtaudet. Myös pinnoille laskeutuneesta pölystä voi tehdä johtopäätöksiä. 4.4.) Lämpöolot Lämpöolot ovat kunnossa, kun - lämpötila on sopiva työhön nähden (21-25 C kevyessä istumatyössä, 19-23 C muussa kevyessä työssä, 17-21 C keskiraskaassa työssä, 12-17 C raskaassa työssä) - kosteus sopiva - ilmanvaihto on sopiva eikä aiheuta vetoa. 4.5.) Kemikaalit Kemiallisista aineista aiheutuvat vaarat ovat hallinnassa, kun - aineiden pakkaukset ja säiliöt ovat ehjät. - pakkauksissa ja säiliöissä on aineen (kauppa)nimi ja tarvittavat varoitusmerkinnät - käsittely on turvallista ja siistiä eikä aiheuta haitallista ihoaltistusta. Työpisteessä ei siten saa olla esimerkiksi pulloja, joiden sisältöä ei ole merkitty. Jos työpisteessä ei ole kemikaaleja, merkitään ei havaintoa. 8
5. ERGONOMIA Yksi havainto jokaisesta työpisteen ergonomiatekijästä. Yhteensä neljä havaintoa. 5.1.) Työpisteen mitoitus ja työasennot Kohta on kunnossa, kun -työntekijällä on riittävästi tilaa työskentelyyn ja mahdollisuus vaihtaa työasentoa -työkohteet ja välineet on sijoitettu siten, että työntekijä voi työskennellä hyvässä työasennossa tarvittaessa tuettuna -työpiste on mitoitettu tai säädettävissä työntekijän ja tehtävän mukaan. Tarkastele, millä korkeudella työtaso ja istuin ovat. Katso, onko työpöydän ja istuimen korkeus helposti säädettävissä. 5.2.) Käsinostot ja -siirrot Kohta on kunnossa, kun runsasta voimankäyttöä vaativia työvaiheita ei ole. Kiinnitä huomiota taakan, painoon, kokoon, muotoon ja nostokorkeuteen, työntekijän fyysiseen toimintakykyyn sekä siihen minkälaisessa asennossa ja kuinka usein taakkaa nostetaan. Kaksinkäsin nostaminen on yleensä kunnossa, kun -taakka painaa alle 5 kg -taakka painaa alle 25 kg ja taakka nostetaan lähellä vartaloa suorana seisten hyvissä nosto-oloissa.. Yllä olevat rajat pätevät, jos nostotyötä on vähemmän kuin tunti päivässä ja nostoja tapahtuu korkeintaan kerran viidessä minuutissa. Jos nostotyötä on pidempään tai nostoja useammin, pitää rajoja laskea selvästi. 5.3.) Toistotyö Toistotyöllä tarkoitetaan tässä rasitusvammariskiä aiheuttavaa työtä. Toistotyötä on esimerkiksi pakkaustyössä ja sarjatuotannossa. Kohde on kunnossa, kun työ ei sisällä yksipuolista toistorasitusta tai samanlaisen toistuvan työvaiheen kesto on yli 30 sekuntia. Arvioi, voiko työntekijä säädellä työn kulkua, esimerkiksi onko työpisteessä puskurivarasto. 5.4.) Työn fyysinen vaihtelevuus Työn tulee sisältää vaihtelevasti fyysistä toimintaa, istumista, seisomista ja liikkumista. Arvioi, mitä kaikkia tehtäviä työkokonaisuuteen kuuluu. Määrittele tämän perusteella, onko työ fyysisesti riittävän vaihtelevaa. 9
6. KULKUTIET Yhteensä kolme havaintoa. Työpisteeseen tulevat kulkutiet arvioidaan 10 metrin matkalta. Itse työpisteessä olevat kulkutiet arvioidaan kohdassa 2.5. Lattiat. 6.1.) Rakenne, merkinnät, turvavarusteet Kulkutiet on oikein mitoitettu, tarvittaessa merkitty ja henkilöliikenne erotettu. Ajoneuvoväylät on erotettava muusta lattiatilasta selvin merkinnöin. Erotus voidaan tehdä maalaamalla, korokkeilla, kaiteilla tai liikennemerkeillä. Jalankulku tulee tarvittaessa olla erillään ajoneuvoväylästä. 6.2.) Järjestys ja kunto Kulkutiellä ei ole tavaraa. Kulkutien pinta on ehjä eikä se ole liukas. 6.3.) Näkyvyys ja valaistus Näkyvyys eri suuntiin on hyvä. Kulkutien valaistus on riittävä ja tasainen. 7. ENSIAPU JA PELASTUSVALMIUS Yhteensä neljä havaintoa työpistettä lähinnä olevista kohteista, yksi jokaisesta asiasta. Jos työpisteessä ei ole havainnoitavaa kohdetta, esimerkiksi ensiapuvälineitä, mennään katsomaan työpistettä lähinnä olevaa. Jos samat ensiapuvälineet tai muu kohde on yhteinen usealle työpisteelle, tehdään havainnot vain kerran ja havainnon toistamisen sijaan tehdään ei havaintoa merkintä. 7.1.) Sähkökeskus Sähkökeskus on merkitty ja sen edustalla on vähintään 80 cm vapaata tilaa. 7.2.) Ensiapuvälineet Tarvittavat ensiapuvälineet ja hätäsuihkut ovat olemassa ja käyttövalmiina. Tarve riippuu työtehtävistä ja työoloista. 7.3.) Sammutusvälineet Sammutusvälineet ovat merkityt, helposti käyttöön otettavissa ja niiden edusta on vapaa. 7.4.) Poistumistie Poistumistie on vapaa ja selvästi merkitty. Opastus näkyy työpisteeseen, myös työtilan valaistuksen sammuttua. 10
Tiivistelmä ELMERI oppaasta. ELMERI havainnointilomake ja tiivistetyt mittausohjeet on saatavissa pdf-tiedostona Työterveyslaitoksen kotisivuilta www.ttl.fi www.ttl.fi/elmeri