OKM/KTPO 9.6.2014 Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain 39 ja 41 :n ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta yhteenveto saaduista lausunnoista Lausunnonantajat Oikeusministeriö (OM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Valtiovarainministeriö (VM) Valtioneuvoston oikeuskansleri (OKV) Tilastokeskus (TK) Opetushallitus (OPH) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISY) Jyväskylän yliopisto (JY) Oulun yliopisto (OY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Aalto-yliopisto (AYO) Svenska handelshögskolan (Hanken) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Taideyliopisto (TaiY) Avoimen yliopiston foorumi (Avoin yo) (yhteinen lausunto AYY:n kanssa) Centria-ammattikorkeakoulu (Centria) Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (Haaga-Helia) Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) Karelia-ammattikorkeakoulu (Karelia) Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) Metropolia Ammattikorkeakoulu (Metropolia) 1
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Turun ammattikorkeakoulu (TuAMK) Yrkeshögskolan Arcada Yrkeshögskolan Novia (Novia) Suomen yliopistot ry (Unifi) Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene) Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry (SYL) Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) Åbo Akademis studentkår (ÅAS) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) (yhteinen lausunto Aalto-yliopiston kanssa) Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry (SAMOK) Suomen Lukiolaisten liitto (SLL) Akava ry Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto (YHL) Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry (SAK) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK ry (MTK) Kuntaliitto (Kuntaliitto) Suomen opinto-ohjaajat ry (SOPO) Tehy ry (Tehy) Näkövammaisten keskusliitto (NKL) (s-posti) 1. Yhteenveto Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, sen jatkamista ja menettämistä koskevien säännösten yhdenmukaistamista kannatetaan laajasti. Lausunnonantajien enemmistö pitää ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolo-oikeutta koskevia säännöksiä perusteltuina. Muutama lausunnonantaja katsoo ehdotettujen säännösten lisäävän byrokratiaa ja hallinnollista työtä. Opiskelijajärjestöt pitävät ehdotuksia tarpeettomina samaan aikaan uudistettavien opiskelijavalintasäännösten vuoksi. Muun poissaolo-oikeuden rajaamisen osalta lausunnonantajien näkemykset vaihtelevat enemmän. Ammattikorkeakoulut ja osa yliopistoista pitää esityksiä tarkoituksenmukaisina ja opiskelijoiden kannalta kohtuullisina. Neljä yliopistoa ja opiskelijajärjestöt sen sijaan vastustavat esitettyjä muutoksia ja katsovat niiden haittojen ylittävän niistä saatavat hyödyt. Muutama lausunnonantaja ehdottaa, että ns. lakisääteisiin syihin tulisi lisätä opiskelijan oman sairaus vastaavasti kuin siitä on tarkoitus säätää ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolon perusteena. 2
2. Yleistä Lakiesityksen tausta-ajatus on hyvä ja kannatettava mutta esitetyt toimenpiteet ovat pitkälti tarpeettomia, lakiesityksen mukaiset muutokset lähinnä aiheuttanevat hyötyihin nähden tarpeetonta hallinnollista työtä yliopistoille (SYL) Työssäkäynti opintojen aikana on opiskelijoille tärkeää toimeentulon turvaamiseksi ja työkokemuksen kartuttamiseksi ja on suuri vaara jos työssäkäynnin ja opintojen yhdistämistä hankaloitetaan, että opinnot jäävät yhä useammalta kesken (SAMOK) Esitetyt toimenpiteet eivät vaikuta kokonaistarkastelussa työuran pituuteen, tutkinnon suorittamisen aikainen työssäkäynnin tunnustaminen osaksi työuraa on tärkeää; Osa-aikainen opiskelu on tunnustettava koulutuksen järjestämisessä, ellei opiskelijoiden toimeentuloa paranneta merkittävästi aidosti mahdollistamaan täysipäiväinen opiskelu (OYY) Opintoaikoihin liittyviä rajoituksia paremmin opiskelijoiden valmistumista tehostavat laadukas ja motivoiva opetus, joustavat opintojen suoritustavat ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ammatillisen kasvun edistäminen (Diak) Esitetyt useat samanaikaiset muutokset ovat suuri haaste yliopistojen opintohallinnolle, hakemiseen ja opiskelijavalintaan liittyvälle tiedottamiselle sekä opintojen ohjaamiselle; vaikka muutokset ovat pääosin tavoitteet huomioiden kannatettavia, on esityksen taloudellisissa vaikutuksissa huomioitava yliopistojen työmäärän lisääntyminen ja kustannukset erityisesti siirtymävaiheessa (JY) Tuetaan koulutuspoliittisia tavoitteita lakimuutosten taustalla eli tavoitteita opintoihin siirtymisen nopeuttamisesta toiselta asteelta korkea-asteelle sekä korkeakoulupaikkojen tehokkaampaa käyttöä; toisaalta on muistettava, että molemmat ilmiöt ovat monitahoisia eivätkä yksinomaan ongelmia luonteeltaan; ilmiön syyt ovat moninaiset, eikä tilannetta voida ratkaista kategorisesti ja helposti (Akava) Keskustelu opintoajoista tilastojen valossa nähdään ongelmallisena, koska tilastoissa eivät näy niin kutsutut netto-opiskeluajat; monet koulutuspoliittiset uudistukset näyttävät tilastojen valossa tehottomammilta kuin ovat, koska esimerkiksi pitkään opiskelleiden valmistuminen pidentää keskimääräisiä valmistumisaikoja; hyvät poissaolokäytänteet ja osa-aikaisten opiskelijoiden tilanteen selkiyttäminen parantaisivat tilannetta (Akava) Erillisiin esityksiin perustuva etenemistapa edellyttää asian jatkokäsittelyssä erityistä säädösteknistä tarkkaavaisuutta (HY) 3
3. Tavoitteelliset suorittamisajat ammattikorkeakoulussa (amk-lain 14 ) Kannatetaan esitystä (Karelia, Metropolia); Säännösmuutos on perusteltu (Diak); Ei huomautettavaa (SAMOK) YAMK-tutkintoon johtavat koulutukset suunnitellaan toteutettaviksi ei-päätoimisina opintoina, jolloin niiden suorittaminen ei ole yleensä mahdollista 60 op koulutuksissa vuodessa tai 90 op koulutuksissa 1,5 vuodessa. Niille ei myöskään määritellä tavoitteellista suoritusaikaa kokopäiväiseltä opiskelijalta odotetun opiskelutahdin mukaan (SAMK); Kannatetaan esitystä amk-tutkintoon johtavan koulutuksen osalta. YAMKtutkinnon osalta ehdoton vaatimus siitä, että opinnot on järjestettävä siten että päätoiminen opiskelija voi nämä puolessatoista vuodessa suorittaa voi johtaa opetuksen toteuttamisen kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin (ryhmäkoot) ja tätä kautta resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Esitetään yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen osalta muutosta siten, että 60 op:n tutkinnot on järjestettävä siten että nämä on mahdollista suorittaa puolessatoista vuodessa ja 90 op:n tutkinnot kahdessa lukuvuodessa. (Savonia) Esitetään, että pykälän viimeinen lause muutetaan muotoon: Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa lainsäädännön yhtenäistäminen olisi tässäkin perusteltua (SOPO) 4. Opiskelijaksi ilmoittautuminen ja ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolo-oikeus (yo-lain 39 ja amk-lain 29 ) Kannatetaan esityksen mukaista säännöstä ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolo-oikeudesta (Unifi, Arene, JY, OY, TaY, TY, VY, TaiY, Centria, Humak, Karelia, Laurea, Metropolia, Novia, Savonia, SAMK, SeAMK, TAMK, SOPO, SAK, EK); opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu puoltaa menettelyn yhdenmukaistamista, koska tietyillä aloilla sääntö on jo käytössä (AYO, AYY); esitys on hyväksyttävissä (Akava); kannatetaan esityksiä, toteuttavat osaltaan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (VM) Epäselvyyttä voi tulla tulkinnasta siitä, miten määritellään kykenemättömyys oman sairauden vuoksi aloittaa opintoja; tasapuolisuuden vuoksi olisi kyettävä selkeään määrittelyyn ja opiskelijoiden informointiin (VY) Poissa olevaksi tulisi voida ilmoittautua myös muusta erittäin painavasta syystä (ÅA, OPH) Esitys on pääosin kannatettava ja tukee osaltaan myös työ- ja elinkeinoministeriön osaamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita: näkökulmaa tulisi kuitenkin laajentaa sen lisäksi, että opiskelija voi olla kyvytön ottamaan opiskelupaikan vastaan oman sairauden vuoksi, vastaava tilanne voi syntyä esimerkiksi puolison tai lapsen sairauden johdosta (TEM) Osa vammaisista opiskelemaan hyväksytyistä on siirtänyt opiskelujen aloittamista esim. opiskelussa tarvittavien apuvälineiden puuttumisen ja niiden hankkimisen vaatiman byrokratian (Kela) ja ajan, asumisjärjestelyiden (esteettömyys, asumisessa tarvittava apu) sekä muiden vastaavien opiskelijan 4
vammaan liittyvien syiden vuoksi; Opiskelujen aloittamisen siirtäminen on yleensä sujunut ongelmitta uudistuksella ei voida poistaa tätä mahdollisuutta vammaisilta opiskelijoilta (NKL) Rinnakkain ehdotetun uudistuksen kanssa toteutettava opiskelijavalintojen uudistus tekee ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolon kriteerien uudelleenmäärittelystä tarpeetonta, valintauudistus ohjaa hakijan harkitsemaan tarkkaan opiskelupaikan vastaanottamista, minkä vuoksi ylimääräistä kannustinta opiskelualoittamiseen ei tarvita; ensimmäisen vuoden poissaolot ja opintojen aloittamisen heikko todennäköisyys viittaisivat opiskelualan tai -kohteen valinnan olleen alun perin epäonnistunut tähänkin ongelmaan valintauudistus vastaa mainiosti (SYL) Käytännössä pakollinen ilmoittautuminen opintoihin ensimmäisenä vuonna yhdistettynä uusien hakijoiden suosimiseen kiintiöillä pakottaa hakijat harkitsemaan tarkkaan pyrkimistä korkeakouluun, tämä on osa valitettavaa trendiä, jonka tuloksena opiskelupaikan valinnassa ei juurikaan ole varaa virheisiin; ollaan tyytyväisiä siihen, että pykälän toiseen momenttiin ollaan lisäämässä erityiset syyt, joiden vuoksi voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä vuonna, syyt ovat riittävän kattavat (SAMOK) Kannatetaan esitystä mutta nähdään vaara siihen, että opiskelupaikkoja jätetään hakematta tai vastaanottamatta entistä enemmän (Hanken) Esitys uudesta säännöksestä, jonka mukaan ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija voisi ilmoittautua poissaolevaksi vain tietyin perustein, on keinotekoinen ja byrokraattinen; kyseessä ovat lakiperusteiset syyt, jotka tulisi jatkossakin huomioida opiskeluoikeuden kestoa pidentävinä syinä; menettely lisää huomattavasti opiskelupaikan vastaanottamiseen ja lukuvuosi-ilmoittautumiseen liittyvää byrokratiaa ja hallinnollista työtä; ei ole myöskään uuden opiskelijan näkökulmasta sujuva ja joustava menettely (LTY) Ei kannateta poissaolo-oikeuden rajaamista lakisääteisiin syihin aloittavien opiskelijoiden osalta, rajoittamisessa nähdään kuitenkin myös hyviä puolia, sillä syksyllä aloittaville on runsaasti ohjausta ja tukea opintoihin kiinnittymiseen, keväällä ohjauspalvelut ovat niukempia; lakisääteisiin syihin tulisi lisätä myös omaishoitajana toimiminen tai muu välittömän lähiomaisen vakava sairaus (OYY) Muutos vaikuttaa opintotietojärjestelmään muutosten kustannusta ja laajuutta on hankala arvioida ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja ajantasaisuuteen on kiinnitettävä tarpeellinen huomio (ISY) Tehokkaan ja laadukkaan toiminnan edellytys olisi, että luotettava tieto ainakin asevelvollisuuden/ siviilipalveluksen suorittajista ja äitiys-/isyys-/vanhempainvapaista saataisiin sähköisesti suoraan asianomaisten viranomaisten järjestelmistä eikä hakijan toimittamina papereina (SeAMK); Ensimmäisen kirjoillaolovuoden poissaolo-oikeuden kaventaminen luvanvaraiseksi vaatisi opiskelijavalintaprosessin etenemisen kannalta, että opiskelijaksi hyväksytty voisi jättää ilmoittautumisen yhteydessä poissaoloon oikeuttavan syyn osoittavia todistuksia sähköisinä liitteinä valtakunnallisessa tai korkeakoulukohtaisessa sähköisessä ilmoittautumispalvelussa. Sähköiset liitteet nopeuttaisivat poissa olevaksi ilmoittautuvien opiskelijoiden tiedonsiirtoprosessia ja vähentäisivät ilmoittautumiseen liittyvien täydennyspyyntöjen tarvetta. (SAMK) Ammattikorkeakoulujen on huolehdittava joustavammin puolen vuoden asepalveluksesta palaavien siirtymisestä aloittamaan opintojaan etenkin tammikuussa (TAMK) 5
Poissa olevaksi ilmoittautumista koskevat säännökset oletettavasti tehostavat toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin siirtymistä tärkeää on huolehtia, että opiskelijat ovat päätöksiä tehtäessä tasa-arvoisessa asemassa ja asetus ei jätä tulkinnan varaa (Diak) *** Kannatetaan esitystä, jonka mukaan ammattikorkeakoulut voivat itse määrätä lukuvuosi-ilmoittautumista koskevista ilmoittautumiskäytännöistä (Arene, Centria, Humak, Novia) Oudoksutaan sitä, että pykälästä poistetaan maininta mahdollisuudesta ilmoittautua lukuvuoden aikana läsnä- tai poissaolevaksi perustellusta syystä, käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulu ei mahdollista tätä ja opiskelija kuluttaa opintoaikaansa turhaan tilanteessa, jossa hän ei voi esimerkiksi sairastumisen vuoksi opiskella (SAMOK) Uudelle opiskelijalle tulisi taata mahdollisuus tehdä ilmoittautuminen lukukaudeksi kerrallaan (ISY) 5. Opiskeluoikeus (yo-lain 41 ja amk-lain 30 ) Kannatetaan yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, sen jatkamista ja menettämistä koskevien säännösten yhdenmukaistamista, joka takaa yhdenmukaisen kohtelun ammattikorkeakouluopiskelijoille (Arene, Centria, Diak, Humak, KAMK, Laurea, Novia, TuAMK, SAMOK, Akava, OAJ, SOPO, SLL) Kannatetaan esitystä (OY, Karelia, Laurea, Metropolia, Savonia); ehdotuksen mukaiset tavoitteelliset suoritusajat, niihin lasketut pidennykset sekä poissaolot, joita ei lasketa mukaan tutkinnon suorittamisaikaan, ovat kohtuullisia ohjausta yhtäjaksoisempaan opiskeluun pidetään hyvänä ja korkeakoulusektoreiden lainsäädäntöä tulee yhdenmukaistaa (TaiY); muutosesitystä ei voi pitää opiskelijan kannalta kohtuuttomana (TY); Yhden vuoden poissaolomahdollisuus opintojen aikana on riittävä (SeAMK); poissaolo-oikeuden rajoittaminen kahdesta vuodesta yhteen vuoteen on perusteltua tärkeää että ammattikorkeakoululla säilyy edelleen oikeus päättää opiskelijoiden opintoaikoihin liittyvistä asioista tapauskohtaisesti ja huomioida opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet (Diak); ensimmäisen vuoden poissaolo-oikeuden rajaaminen helpottaa opintotoimistojen arkea opiskelijaryhmien mitoitukseen ja kurssien toteuttamiseen liittyen (KAMK); kokopäiväopiskelijan subjektiivisen poissaolo-oikeuden lyhentäminen neljästä lukukaudesta kahteen on laajasti ammattikorkeakouluissa toivottu ja hyvä muutos (SAMK); esitys on hyväksyttävissä, lainsäädännön yhtenäistäminen on tarkoituksenmukaista (Akava); poissaolosäännösten yhdenmukaistamista koskevat esitykset ovat perusteltuja (SAK); poissaolo-oikeuden lyhentäminen yhteen vuoteen pidetään tarkoituksenmukaisena (Kuntaliitto); poissaolo-oikeuden rajaamista yhteen lukuvuoteen pidetään perusteltuna opintojen etenemisen kannalta (SOPO); on hyvä, että opiskelijan vastuuta opintojen etenemisestä kasvatetaan poissaolo-oikeuden lyhentämisellä alanvaihtajat on otettava kuitenkin huomioon (OAJ) Kannatetaan esityksiä, toteuttavat osaltaan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (VM) 6
Poissaolo-oikeuden lyhentäminen on linjassa opiskeluaikojen lyhentämistavoitteen ja opintoihin sitouttamisen kanssa mutta saattaa lisätä eriarvoisuutta niiden opiskelijoiden osalta, jotka pääosin rahoittavat opintonsa työskentelemällä (JY) Ehdotettu opinto-oikeuden rajaaminen ei saa estää perusteltua kokoaikaista työssäolojaksoa opintojen aikana; täysipäiväiseen opiskeluun kannustaminen on tiettyyn rajaan asti perusteltua mutta resurssien käytön lisääminen opiskelijoiden valvontaan ei ole; ehdotetut rajaukset kohdistuvat pääosin opiskelijoihin ja muiden osapuolten toimet jäävät liian pitkälle suositusten ja toivomusten varaan (Akava) Kannatetaan esitystä mutta poissaolo-oikeuden rajaaminen ei pelkästään rajoita välivuosien pitämistä vaan rajoittaa työntekoa myös kandidaatin ja maisterin tutkinnon välivaiheessa tämä ei vahvista kandidaatin tutkinnon työmarkkinarelevanssia (Hanken) Poissaolo-oikeuden rajaaminen kahteen lukukauteen herättää kysymyksen, onko säännös liian joustamaton se voi nopeuttaa tutkinnon suorittamista mutta pitempi poissaolomahdollisuus voisi antaa opiskelijalle parempia mahdollisuuksia hankkia myös korkeakoulun ulkopuolelta työllistymisen kannalta tärkeitä valmiuksia, kuten esimerkiksi alansa työkokemusta ja hyvää kielitaitoa (OPH) Ei kannateta esitettyä muutosta; muutos vain lisäisi hallinnollista työtä ja pidennyshakemusten käsittelyä, nykyistä tutkinnon suoritusajan määrittelyä pidetään riittävänä (VY); poissaolo-oikeuden lyhentäminen yhteen lukuvuoteen heikentää opiskelijan mahdollisuuksia jaksottaa opiskeluaan erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa ja se kasvattaisi lisäaika-anomusten määrää (LTY); ei nähdä hyötyä siitä, että muista syistä tapahtuvan poissaolon lukukausien määrä puolitettaisiin neljästä kahteen koska vaikuttavimpina opiskelijan opintojen etenemisen esteenä nähdään toimeentulo- ja motivaatio-ongelmat sekä puutteelliset opiskelutaidot, tulisi panostusten kohdistua myös näiden esteiden raivaamiseen (TTY); ehdotetun muutoksen haitat ylittävät sen hyödyt, minkä vuoksi poissaolo-oikeus tulisi säilyttää ennallaan hallintotyö lisääntyy ja kokonaispoissaoloajan lyhentämisellä aiheutetaan haittaa harvoille ilman että vastineeksi saadaan hyötyä enemmistölle ja toivottua vaikutusta työurien pidentämiseen (AYO, AYY); poissaololukukausien vähentäminen neljästä kahteen on vaikea nähdä järkevänä ehdotuksena työtä tekevät poissa olevat opiskelijat hankkivat tulevan työllistymisensä kannalta arvokasta osaamista ja kantavat verotuksen kautta vastuuta valtiontalouden hyvinvoinnista; esitetty säännös vaikuttaa haitallisesti juuri erityisryhmiin, joiden opintopolku poikkeaa selvästi normaalista, esimerkiksi perheellisille opiskelijoille ja pidempiaikaisista sairauksista kärsiville ehdotettu säännös saattaa aiheuttaa tarpeetonta haittaa kun käytännössä ainoa vaihtoehto on menettää opiskeluoikeutensa ja hakea sitä takaisin myöhemmin tai luopua opiskeluoikeudestaan kokonaan (SYL); ei kannateta subjektiivisen poissaolo-oikeuden rajaamista kahteen lukukauteen tutkinnon suorittamisen aikainen työssäkäynti on laskettava osaksi työuraa, yolainsäädännön ja amk-lainsäädännön yhtenäistäminen muutoin kannatettavaa (OYY); vastustetaan poissaolo-oikeuden rajoittamista jos poissaolo-oikeutta päädytään kuitenkin rajoittamaan, kannatetaan mallia, jossa tutkinnon laajuus vaikuttaa opiskelijan opiskeluoikeuteen molemmilla korkeakoulusektoreilla yhdenvertaisesti, lausunnossa taulukkomuotoinen esitys (SAMOK); suhtaudutaan kriittisesti poissaolooikeuden rajaamiseen, on kyseenalaista saavutetaanko tavoitteet esitetyillä toimenpiteillä työssä käyvien opiskelijoiden voidaan perustellusti katsoa kartuttavan työuraansa jo opiskeluaikana, esitys lyhentää opiskeluaikoja lähinnä tilastollisesti (SLL); voimassa olevan lainsäädännön vaikutuksia ei tunneta vielä kovin pitkältä ajalta, opiskelijat ovat jo työmarkkinoilla, elinikäinen oppiminen ei saa kaatua säädöksiin, esityksellä on yliopiston henkilöstön työtä lisäävä vaikutus, poissaolohakemusten käsittely on jätettävä 7
yliopistojen autonomiseksi oikeudeksi, opiskelijatilastointia on kehitettävä niin että on mahdollista tilastoida passiiviset, aktiiviset ja osa-aikaiset opiskelijat (YHL) Yliopistoilla tulisi olla yhteneväiset kriteerit opiskeluoikeuden jatkamisessa; lainsäätäjän tulisi tarkentaa opiskeluoikeutta koskevia säännöksiä, jotka eivät käytännössä rajaa opiskeluoikeutta (ÅA) Ehdotettavat säännökset jättävät epäselväksi, voiko amk-lain 29 :n 2 momentin mukaisen hyväksyttävän syyn ensimmäisenä opiskeluvuonna poissaolon syyksi esittänyt opiskelija käyttää myös toisen kahden lukukauden pituisen poissaolon opintojen aikana, tältä osin säännös vaatii selkeyttämistä (Arene, Humak, TAMK) Esityksestä ei käy aivan selväksi, mikä merkitys opiskelijan terveydentilalla olisi tutkinnon suorittamisaikaan. Perustuslain 16 :n 2 momentin viittauksella jokaisen mahdollisuuteen saada opetusta erityisten tarpeidensa mukaisesti tarkoitetaan perustuslakivaliokunnan mukaan muun muassa sitä, että julkisen vallan on pyrittävä vähentämään ja poistamaan terveydentilan tai vammaisuuden opiskelulle aiheuttamia mahdollisia esteitä. Jollei opiskelijan omasta sairaudesta johtuvaa kyvyttömyyttä suorittaa opintoja oteta muulla tavalla huomioon opintojen suorittamisaikaa koskevassa sääntelyssä, tulisi nyt käsillä olevan ehdotuksen jatkovalmistelussa vakavasti harkita opiskelijan oman sairauden mainitsemista poissaoloperusteena yliopistolain 41 :n 3 momentissa ja ammattikorkeakoululain 30 :n 4 momentissa (OM); listaan tulee lisätä sairauden vuoksi poissaolo, sillä muuten pitkäaikainen sairastuminen uhkaa keskeyttää opinnot ja kiintiön voimassa ollessa myös syrjäyttää sairastuneen korkeakouluopinnoista (SAMOK) Esitys jättää ongelmallisen avoimeksi opiskelijoiden tilanteiden huomioimisen; opiskeluoikeuden rajaaminen ei saa johtaa opiskelijavaihdon vähenemiseen (Akava) Siirtymäkausi uuteen lainsäädäntöön tuo haasteita ohjauksellisesti ja myös opiskelijahallintojärjestelmälle, koska säädös ei tule koskemaan takautuvasti vanhoja opiskelijoita. Ammattikorkeakoulussa tulee olemaan useamman vuoden ajan erilaisilla opiskeluoikeuksilla olevia opiskelijoita yhtä aikaa (SeAMK) 6. Opiskeluoikeuden jatkaminen (amk-lain 30 a ) Opiskeluoikeuden jatkamiseen liittyvä säädösmuutos, jonka mukaan opiskelijan on esitettävä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, on kannatettava (Arene, Centria, Humak, Karelia, Metropolia, Novia); esitys on erittäin kannatettava, erityisesti pidetään siitä, että ammattikorkeakoulun on myönnettävä lisäaikaa opiskelijalle, joka esittää toteuttamiskelpoisen suunnitelman tämä vähentää mahdollisten henkilöristiriitojen vaikutusta lisäajan saamiseen (SAMOK); on toimittu tähänkin saakka esityksen mukaisesti ja panostettu ohjausresursseihin hyvä että tilannetta selkeytetään valtakunnallisesti (TAMK); muutos merkitsee käytännössä korkeakouluissa kasvavan ohjauksen merkitystä ja siihen kohdistuvia resurssipaineita (Arene, Centria, Humak); on tärkeää että opiskeluoikeuden jatkamisen osalta ammattikorkeakoululle jää edelleen mahdollisuus päättää jatkoajasta tai palauttamisesta kuten ennenkin (SeAMK); pidetään erittäin tärkeänä että ammattikorkeakoululla säilyy edelleen oikeus päättää opiskelijoiden opintoaikoihin liittyvistä asioista tapauskohtaisesti ja huomioida opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet, esityksen mukaiset mahdollisuudet opiskeluoikeuden jatkamiseen ovat opiskelijaa kohtaan oikeudenmukaiset ja perusteltuja, kirjaus opiskelijan elämäntilanteen huomioimisesta on tärkeä 8
mutta saattaa asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan (Diak); Kannatetaan ammattikorkeakoulun mahdollisuutta myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Esityksen teksti on kuitenkin tulkinnanvarainen ja voi johtaa tilanteeseen jossa lisäajan myöntämisestä muodostuu vallitseva käytäntö vaikka sen tulisi olla poikkeustilanteisiin liittyvä mahdollisuus. Tämä heikentäisi toisaalla poissaolo-oikeuden kaventamisella tavoiteltavia vaikutuksia opiskeluaikojen lyhentymiseen. Esityksen sisältöä tulisi muuttaa niin että lisäajan myöntämisen yhteydessä ammattikorkeakoululla olisi myös mahdollisuus arvioida syitä opintojen viivästymiseen. (Savonia) Opiskeluoikeuden menettäminen (amk-lain 32 ) Kannatetaan esitettyä säädösmuutosta, jonka mukaan menetetyn opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellytä normaalia valintamenettelyä vaan ammattikorkeakoulu voi harkintansa mukaan palauttaa sen hakemuksesta (Karelia, Laurea, Metropolia, Novia); Säädösmuutosta on tarkennettava siltä osin, onko opiskeluoikeuden palautus mahdollista myös niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat itse kirjallisesti eronneet ammattikorkeakoulusta (Arene, Humak, TAMK); ehdotettua pykälää pidetään hyvänä, parempi muotoilu olisi, että valinta tehtäisiin aina osallistumatta 28 :ssä säädettyyn opiskelijavalintaan tämä olisi linjassa opiskelijavalintauudistuksenkin tavoitteiden kanssa (SAMOK); on toimittu esityksen mukaisesti tähänkin saakka hyvä että tilannetta selkeytetään valtakunnallisesti (TAMK) 9