A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA

A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA Lomapalkan laskentasäännöt Lomapalkan laskentasäännön valinta riippuu siitä, mitä palkkaustapaa ja ansaintasääntöä työntekijän osalta on noudatettu lomanmääräytymisvuoden lopussa eli 31. päivänä maaliskuuta. Vuosilomapalkka lasketaan kolmella eri laskentasäännöllä: 1. Kuukausipalkkaan perustuva laskentasääntö Kuukausipalkkaan perustuvaa laskentasääntöä sovelletaan 14 päivän säännön piirissä oleviin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin ja sellaisiin 35 tunnin säännön piirissä oleviin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka voivat ansaita lomaa jokaiselta kalenterikuukaudelta. 2. Keskipäiväpalkkaan perustuva laskentasääntö Tunti- ja suorituspalkalla työtä tekevän työntekijän, joka työskentelee 14 päivän ansaintasäännön piirissä, vuosilomapalkka lasketaan hänen keskipäiväpalkkaansa perustuvasta ansiosta. 3. Prosenttiperusteinen laskentasääntö 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan tunti- tai suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioista. Myös 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttisäännöllä, jos hän työskentelee yhtenä tai useampana kuukautena alle 35 tuntia. 1.4.2013 alkaen kuukausipalkkaisen lomapalkka, ansaintasäännöstä riippumatta, lasketaan prosentuaalisesti silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkan laskeminen Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkan perusteena on säännölliseltä työajalta maksettava ansio, toisin sanoen lomallelähtöhetken kuukausipalkka. Katso tarkemmin Lomapalkka muutostilanteissa -otsikon alta. Osa-ajan palkanlaskentamallilla laskettu vuosilomapalkka Vuosilomalain mukaan kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka voidaan laskea käyttämällä osa-ajan palkanlaskentamallia. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärää. Lomapalkka saadaan kertomalla saatu päiväpalkka lomajaksoon sisältyvillä työpäivien lukumäärällä. : Osa-ajan laskentamalli Työntekijällä on 24 arkipäivän mittainen kesäloma 4. 30.7. Perjantaina 1.7. on työntekijän työpäivä. Heinäkuussa on 21 työpäivää. Työntekijän kuukausipalkka 2 000 euroa. Vuosilomapalkka lasketaan käytettäessä osa-ajanpalkanlaskentamallia seuraavasti: 2 000 x 20 : 21 = 1 904,76 euroa Vuosilomapalkka (1904,76 euroa) maksetaan ennen loman alkamista. Heinäkuun normaalina palkanmaksupäivänä maksetaan yhden päivän palkka, joka saadaan: 2 000 x 1 : 21 = 95,24 euroa. Heinäkuun palkat yhteensä 2 000 euroa. Vakiojakajalla laskettu lomapalkka Vanhan vuosilomalain mukaan lomapäivän palkka laskettiin jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Lomapalkka laskettiin puolestaan kertomalla lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä. Loma-ajan palkka voidaan edelleenkin laskea tällä tavalla. Koska lomapalkka ei kuitenkaan täsmällisesti vastaa työntekijälle muutoin maksettavaa palkkaa näin laskettaessa, mainittua laskusääntöä käyttäen laskettu lomapalkka on tasattava seuraavan palkanmaksun yhteydessä, koska lopputuloksen on vastattava työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa. : Lomapalkan laskeminen vakiojakajaa käyttäen Työntekijällä on 24 arkipäivän mittainen kesäloma 4. 30.7. Perjantaina 1.7. on työntekijän työpäivä. Työntekijän kuukausipalkka 2 000 euroa. Vuosilomapalkka lasketaan käytettäessä vakiojakajaa seuraavasti: 2 000 x 24 : 25 = 1 920 euroa Työssäoloajan palkka 2 000 x 1 : 21 = 95,24 euroa

Heinäkuun palkat yhteensä 2 015,24 euroa. Heinäkuun lomapalkka on tasattava elokuun palkanmaksun yhteydessä. Elokuun palkka 2 000 + (2 000 2 015,24) =1 984,76 euroa. Vakiojakajaa käytetään silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättymisen yhteydessä. Myös työehtosopimukset joskus edellyttävät, että lomarahat maksetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle vakiojakajaa käyttäen. Kuten esimerkeistä on havaittavissa, aivan samaan lopputulokseen ei eri laskutavoilla päästä. Lomapalkan suuruus vaikuttaa suoraan lomarahan suuruuteen, joten työnantajan on tasapuolisen kohtelun nimissä syytä noudattaa kaikkiin työntekijöihin samaa laskentamallia. Kuukausipalkan lisäksi maksettavat palkkaerät Työntekijälle saatetaan maksaa kuukausipalkan lisäksi myös muita säännöllisesti toistuvia palkkaeriä, kuten esimerkiksi erilaisia lisiä, tuotanto- tai tulospalkkioita, provisioita tai bonuksia. Jotta kuukausipalkan lisäksi maksettavat lisäpalkat otetaan huomioon lomapalkassa, niiden on oltava osa sovittua palkkaa ja lisäksi edellytetään, että lisäpalkkaa maksetaan työstä, jota työntekijä tekee jatkuvasti ja säännöllisesti. Maksukertojen lukumäärä yksinään ei ole ratkaisevaa arvioitaessa sitä, vaikuttaako lisäpalkka lomapalkan suuruuteen. Näin ollen yhdenkin kerran vuodessa maksettava tulospalkkio otetaan huomioon lomapalkassa, jos sitä kertyy työstä, jota sopimuksen mukaan tehdään säännöllisesti. Tulospalkkio (provisio, tuotantopalkkio, tulospalkkio, bonus) on luonteeltaan säännöllisen työajan palkkaa ja se pääsääntöisesti otetaan huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Jos tulospalkkiota kuitenkin kertyy myös loman aikana, ja se pysyy tänä aikana tavanomaisissa puitteissa, työntekijän katsotaan tällä tavoin saaneen vuosilomapalkan tulospalkkion osalta, eikä sitä enää erikseen oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Satunnaisesti maksettavaa ja tilapäisiin olosuhteisiin perustuvaa tulospalkkiota ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Lomapalkan laskeminen lisäpalkoista Lisäpalkkojen osalta lomapalkka lasketaan soveltaen keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskusääntöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut lisäpalkat jaetaan työpäivien lukumäärällä ja saatu päiväpalkka kerrotaan 11 :n taulukosta ilmenevällä, loman pituuden mukaan määräytyvällä, kertoimella. Työpäivien lukumääränä käytetään tavallisesti kaikkia lomanmääräytymisvuoden säännöllisiä työpäiviä, myös silloin, kun lisäpalkka on kertynyt vain osalta lomanmääräytymisvuotta. Lomapalkka = keskipäiväpalkka x kerroin Keskipäiväpalkka = lisäpalkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä : Kuukausipalkkaisen lisäpalkat Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 euroa. Tämän lisäksi hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu kuukausittain vaihtelevaa provisiota yhteensä 3 000 euroa. Työpäiviä on ollut 210 ja työntekijällä on 30 päivän lomaoikeus. Lomapalkka lasketaan kaksiosaisesti. Kuukausipalkan osalta kuukausipalkkasäännön mukaan ja provisioiden osalta seuraavasti: Keskipäiväpalkka = 3 000 : 210 = 14,29 euroa Lomapalkka provisioista = 14,29 x 27,8 = 397,26 euroa Kesälomapalkan osuus 397,26 x 24 : 30 = 317,81 euroa Talviloman osuus 397,26 x 6 : 30 = 79,45 euroa Kuukausipalkkaiset työntekijät, joilla osa kuukausista jää alle lomanansaintakynnyksen Jos työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänen lomapalkkansa lasketaan 12 :n prosenttisäännön mukaan. Edellä mainittu tilanne voi muodostua työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle. : Osa-aikaeläkkeellä vuorokuukausin Työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle. Hänen työaikansa lyhenee 50 % 37,5 tunnista niin, että jatkossa hän työskentelee vuorokuukausin. Työntekijän palkka on ollut kokoaikaisena 2 000 euroa kuukaudessa. Jatkossa hänelle maksetaan sekä työ- että eläkekuukaudelta 1 000 euroa kuukaudessa. Työntekijän vuosilomapalkka lasketaan käyttämällä laissa olevaa prosenttiperusteista vuosilomapalkan laskentasääntöä. Lomapalkka on 9 % tai 11,5 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkasta.

Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan laskeminen Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka Tunti- ja suorituspalkalla työtä tekevälle työntekijälle, joka työskentelee 14 päivän ansaintasäännön piirissä, vuosilomapalkka lasketaan hänen keskipäiväpalkkaansa perustuvasta ansiosta. Säännöksen soveltamispiiriin kuuluvat 14 päivän ansaintasäännön piiriin kuuluvat: yksinomaan tuntipalkalla työtä tekevät, tuntipalkan ja suorituspalkan yhdistelmällä työskentelevät ja yksinomaan suorituspalkalla, kuten provisiopalkalla työskentelevät työntekijät. Jatkossa tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan kaikkia näitä edellä mainittuja. Näissä tapauksissa lomapalkan laskenta edellyttää työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioiden perusteella laskettavan keskipäiväpalkan määrittämistä ja tämän kertomista pykälässä säädetyn taulukon mukaisella loman pituuden mukaan määräytyvällä kertoimella. Keskipäiväpalkka Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Jakajaan otetaan niiden päivien lukumäärä, jona työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut työssä. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä, ei myöskään sillä, onko työ tehty säännöllisenä työaikana vai ylityönä. Työpäivien lukumäärään lisätään laissa säädettyjen vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa. Palkka kohdistetaan sille lomanmääräytymisvuodelle, jonka aikana palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Sillä ei ole merkitystä, miltä ajalta palkka on ansaittu. Työssäoloajan palkasta vähennetään hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavat korotukset. Työssäoloajan palkkaan otetaan mukaan: tunti-, urakka- ja palkkiopalkat sunnuntaityön peruspalkka sunnuntaityökorotus viikkolepokorvaus lisätyön peruspalkka hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka työehtosopimuksen mukaiset lisät, jotka maksetaan työssäoloajalta Koska keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkan laskenta perustuu työssäoloajan palkalle, palkkapohjaan ei lueta työstä poissaolon ajalta maksettuja palkkoja. Näitä eriä ovat muun muassa: vuosilomapalkka, lomakorvaus, lomaraha sairausajan palkka perhevapaan ajalta maksettu palkka varallaolokorvaus arkipyhäkorvaus, itsenäisyyspäivän palkka työllistymisvapaan ajalta maksettu palkka reservin harjoitusajalta maksettu korvaus Kustannusten korvauksia kuten päivärahoja ja kilometrikorvauksia ei oteta huomioon, koska ne eivät ole palkkaa. KKO:1993:94 Yhtiön ja myyntimiehen välisen palvelusopimuksen mukaan myyntimies sai koko palkkansa provisiona. Osaa provision määrästä oli sopimuksen mukaan pidettävä korvauksena myyntimiehelle työtehtävien suorittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Tämä korvaus ei ollut vuosilomalain 7 :n 3 momentin tarkoittamaa palkkaa eikä sitä ollut otettava huomioon myyntimiehen vuosilomapalkkaa maksettaessa. Matkustamisen ajalta maksettua korvausta ei myöskään oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa, koska tätä aikaa ei lueta työajaksi. Jos matkustaminen poikkeuksellisesti luetaan työajaksi, on tältä ajalta maksetut palkat huomioitava lomapalkkaa laskettaessa ja nämä päivät on huomioitava jakajassa. Työaikalain mukaan tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun työntekijä joutuu kuljettamaan esimerkiksi nostolava-auton työn tekemispaikalle. Keskimääräisen päiväpalkan suuruus lasketaan seuraavalla tavalla: Keskipäiväpalkka = palkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä Lomapalkka = keskipäiväpalkka x kerroin : Keskipäiväpalkan laskeminen Työntekijän lomanmääräytymisvuoden palkkasumma on 36 000 euroa. Se sisältää sairausajan palkkaa 700 euroa, lomapalkkaa 3 000 euroa ja lomarahaa 1 500 euroa. Työntekijä on tehnyt vuorokautisia ylitöitä 24 tuntia, joista peruspalkkana on maksettu 375 euroa ja ylityökorvauksena 187 euroa. Työpäiviä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut yhteensä 210. Lomaoikeus 30 arkipäivää. Työssäoloajan palkaksi = 36 000 (700 + 3 000 + 1 500) = 30 800 euroa.

Työssäoloajan palkkaan lisätään ylitöiden perusosa 30 800 + 375 = 31 175 euroa. Vuorokautisten ylitöiden kahdeksasosa lisätään jakajana oleviin työpäiviin 24 : 8 = 3 päivää Keskipäiväpalkka = 31 175 : (210 + 3) = 146,36 euroa Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka 146,36 x 27,8 = 4 068,80 euroa Kesälomapalkka = 4 068,80 x 24 : 30 = 3 255,05 euroa Talvilomapalkka = 4 068,80 x 6 : 30 = 813,76 euroa Lomapalkkakertoimet Keskipäiväpalkka kerrotaan lomaoikeutta vastaavalla kertoimella. Kerroin valitaan siten, että se vastaa kyseisen lomavuoden aikana kertynyttä lomaoikeutta. Lomapäivien määrä Kerroin Lomapäivien määrä Kerroin 2 1,8 17 15,5 3 2,7 18 16,4 4 3,6 19 17,4 5 4,5 20 18,3 6 5,4 21 19,3 7 6,3 22 20,3 8 7,2 23 21,3 9 8,1 24 22,2 10 9,0 25 23,2 11 9,9 26 24,1 12 10,8 27 25,0 13 11,8 28 25,9 14 12,7 29 26,9 15 13,6 30 27,8 16 14,5 Yli 30 27,8+0,9 x lomapäivä Esimerkkejä: Lomaoikeutta vastaava kerroin Työntekijälle on kertynyt lomaa täydet 30 lomapäivää. Lomapalkkakerroin on 27,8. Työntekijän työsuhde on alkanut 1.5.2010 ja hän on ansainnut lomaa 11 kuukaudelta yhteensä 22 arkipäivää. Lomapalkkakerroin on 20,3. Jos työntekijällä sopimuksen mukaan on oikeus yli 30 arkipäivän lomaan, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. : Kertoimen korottaminen Työntekijä on säästänyt vuosien varrella säästövapaata yhteensä 12 arkipäivää ja aikoo pitää ne tulevana kesänä. Lomaoikeus kyseiselle vuodelle on 30, yhteensä siis 42 lomapäivää. Kerroin on 27,8 + (0,9 x 12) = 38,6. Työntekijän keskipäiväpalkaksi on muodostunut 120 euroa, lomapalkka on 120 x 38,6 = 4 632 euroa. Sinä vuonna, kun lomaa säästetään, kerroin valitaan taulukosta pidettävien lomapäivien lukumäärän perusteella. : Kerroin lomaa säästettäessä Työntekijän lomaoikeus on 30 arkipäivää. Työntekijä haluaa säästää 6 arkipäivää, joten säästämisvuonna käytetään 24 lomapäivää ja lomapalkkakerroin on näin ollen 22,2. Jos lomaa pidetään useassa osassa, lomapalkka lasketaan käyttämällä koko lomaoikeutta vastaavaa kerrointa. Ensin lasketaan koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka ja sitten lomapalkka jaetaan pidettävien lomapäivien ja koko lomaoikeuden suhteessa.

Työntekijä on ansainnut lomaa 30 lomapäivää, josta hän käyttää 24 lomapäivää kesällä ja 6 talvella. Keskipäiväpalkka on 115 euroa. Lomapalkkakerroin on 27,8. Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka = 115 x 27,8 = 3 197 euroa Kesäloman osuus = 3 197 x 24 : 30 = 2 557,60 euroa Talviloman osuus = 3 197 x 6 : 30 = 639,40 euroa Tiivistettyä ja lavennettua viikkoa tekevät työntekijät Keskipäiväpalkkaan perustuvan järjestelmän taustalla on viisipäiväinen työviikko. Keskipäiväpalkkaan perustuva laskentatapa ei anna oikeansuhteista lomapalkkaa niissä tapauksissa, joissa työntekijä tekee niin sanottua tiivistettyä työviikkoa eli esimerkiksi säännöllisesti neljänä päivänä viikossa. Tällöin hänen keskipäiväpalkkansa on korkeampi kuin, jos työt jakautuisivat viidelle työpäivälle viikossa. Vastaavasti, jos 40-tuntinen työviikko tehdään jaettuna kuudelle päivälle viikossa, työntekijän keskipäiväpalkka on alempi ja siten myös hänen lomapalkkansa on alempi kuin vastaavat tunnit viiden päivän aikana tehtäessä. Jotta tiivistettyä tai lavennettua työviikkoa tekevät työntekijät olisivat suhteellisesti samassa asemassa viisipäiväistä viikkoa työtä tekevien kanssa, laskettu keskipäiväpalkka tulee heidän osalta kertoa viikoittaisten työpäivien määrällä ja jakaa viidellä. Säännöstä sovelletaan 14 päivän ansaintasäännön piirissä oleviin työaikajärjestelyihin, joissa työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sovittu joko neljäksi tai kuudeksi. : Kuusipäiväinen työviikko Työntekijä tekee säännöllisesti kuusipäiväistä työviikkoa. Työssäoloajan palkka on 40 000 euroa ja työpäivien lukumäärä 285. Keskipäiväpalkaksi tulee 140,35 x 6 : 5 = 168,42 euroa. Säännöstä ei voida soveltaa niihin 14 päivän ansaintasäännön piirissä oleviin työntekijöihin, joiden viikottaisten työpäivien määrä vaihtelee tai jos käytössä on keskimääräinen viikkotyöaikajärjestelmä. Heidän osaltaan sovelletaan normaalia laskentasääntöä. Mikäli työntekijän sovittu työaika muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden, keskipäiväpalkka oikaistaan vain osalta lomanmääräytymisvuotta. : Keskipäiväpalkan oikaiseminen Työntekijä siirtyy osittaiselle hoitovapaalle syyskuun alusta lukien. Osittaisen hoitovapaan aikana työntekijä työskentelee 4 päivänä viikossa 8 tuntia päivässä. Keskipäiväpalkka on 110 euroa. 5 kuukautta 5-päiväinen työviikko 7 kuukautta 4-päiväinen työviikko keskimääräinen viikkotyöaika (5 x 5 + 7 x 4) : 12 = 4,42 työpäivää keskipäiväpalkkaa oikaistaan 5-päiväistä työviikkoa vastaavaksi = 110 x 4,42 : 5 = 97,24 euroa. Lomapalkan laskennassa käytettävä keskipäiväpalkka on 97,24 euroa. Lomapalkan laskeminen, kun loma pidetään ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomansa jo ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, tammikuun alusta lukien. Kun loma pidetään ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, keskipäiväpalkka ei ole vielä selvillä. Työntekijälle on kuitenkin maksettava normaali palkka tai arvioitu lomapalkka ennakkona. Lomapalkka oikaistaan sen jälkeen, kun täysi lomapalkka on tiedossa. Ennakko voidaan laskea esimerkiksi ennen loman alkamista kertyneillä palkka- ja työaikatiedoilla. : Lomapalkkaennakon oikaiseminen Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää kesälomansa jo helmikuussa. Työntekijän keskipäiväpalkaksi muodostuu 100 euroa ennen loman alkua kertyneillä palkka- ja työaikatiedoilla laskettuna. Lomapalkka oikaistaan myöhemmin. Toteutuneeksi keskipäiväpalkaksi loman määräytymisvuodelta muodostuu 110 euroa. Lomapalkka korjataan seuraavasti: Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka on 100 x 27,8 = 2 780 euroa Lomapalkka kesäloman osalta 2 780 x 24 : 30 = 2 224 euroa lomanmääräytymisvuodelta kertynyt lomapalkka 110 x 27,8 = 3 058 euroa 24 lomapäivää vastaava lomapalkka 3 058 x 24 : 30 = 2 446,40 euroa

ennakkona maksetun lomapalkan oikaisu 2 446,40 2 224 = 222,40 euroa Työntekijälle maksetaan lisää lomapalkkaa 222,40 euroa. Oikaisu voidaan tehdä myös näin: 3 058 2 224 = 834 euroa Maksetaan työntekijälle lopuista 6 lomapäivästä. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan, tunti- tai suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioista. Tuntipalkkaisten ohella prosenttiperusteista lomapalkan laskentatapaa sovelletaan sellaisiin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka eivät kaikkina kuukausina työskentele vähintään 35 tuntia. Vuosilomapalkan suuruus on lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta 9 % silloin, kun työsuhde on jatkunut alle vuoden 11,5 % silloin, kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Palkkapohjaan luetaan työssäoloajan palkan lisäksi lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaoloajalta maksettu palkka erikseen mainittujen poissaolojen ajalta sekä niin sanottu laskennallinen palkka poissaoloajalta saamatta jääneestä palkasta tiettyjen poissaolojen ajalta. Katso alla. Lähtökohtana työssäolon ajalta maksettu palkka Vuosilomapalkkaa laskettaessa lähtökohtana on lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Työssäolon ajalta maksetuksi palkaksi katsotaan muun muassa: tunti-, urakka- ja palkkiopalkat lisätyön peruspalkka yli- ja hätätyön ajalta maksettu peruspalkka sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaityökorvaus viikkolepokorvaus työehtosopimuksen mukaiset lisät, jotka maksetaan työssäoloajalta Laskennan pohjana olevaan palkkasummaan ei lueta hätätyöstä eikä ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Sen sijaan yli- ja hätätöistä maksettavat peruspalkat lasketaan mukaan. Työssäoloajalta maksettua palkkaa eivät myöskään ole: vuosilomapalkka, vuosilomakorvaus ja lomaraha arkipyhäkorvaus, itsenäisyyspäivän palkka työllistymisvapaan ajalta maksettu palkka varallaolokorvaus työntekijälle annetut lahjat kustannusten korvaukset Lomapalkka työssäolon veroiselta poissaoloajalta Työntekijällä on työssäoloajan palkan lisäksi oikeus vuosilomaan tietyiltä työssäolon veroisilta poissaoloajoilta. Tämän vuoksi vuosilomapalkan pohjana olevaan palkkasummaan on laskennallisesti lisättävä palkka sellaiselta palkattomalta poissaoloajalta, jonka perusteena on: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tilapäinen hoitovapaa (maksimissaan 4 työpäivän ajalta kutakin lapsen yksittäistä sairautta kohti) pakottava perhesyy sairaus ja lääkinnällinen kuntoutus enintään sellaisilta 105 kalenteripäivän jaksoon sisältyviltä päiviltä ja -tunneilta, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ja -tunteja sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys koko karanteenin ajalta lomautuspäivien tai -tuntien palkka 42 kalenteripäivän jaksolta Palkattomat poissaoloajat ja laskennallinen lomapalkka Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa Perhevapaiden ajalta lomapalkkaa kertyy ajalta, jolta työntekijällä on oikeus vanhempainpäivärahaan. Jos työnantaja on työehtosopimuksen velvoittamana maksanut työntekijälle palkkaa äitiys- tai isyysvapaan ajalta, se lisätään sellaisenaan lomapalkan laskentaperusteeseen. Vain siltä ajalta, jolta työnantaja ei ole maksanut työntekijälle palkkaa, laskentaperusteeseen lisätään niin sanottu laskennallinen palkka.

Erityisäitiys, ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalla ei työehtosopimustenkaan mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta, joten näiden vapaiden ajalta lomapalkkaperusteeseen on lisättävä saamatta jäänyt palkka. : Laskennallinen palkka Työntekijä työskentelee tuntipalkalla maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin 8 tuntia päivässä. Hän jää vanhempainvapaalle maaliskuun alusta alkaen. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on 7 900 euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Vanhempainvapaan ajalta palkkaan on lisättävä laskennallisesti saamatta jäänyt palkka neljältä viikolta. Viikkotunteja olisi ilman vanhempainvapaata ollut 24. Tekemättä jääneet tunnit = 4 x 24 = 96 tuntia Saamatta jäänyt palkka = 96 x 10 = 960 euroa Lomapalkkaperuste = 7 900 + 960 = 8 860 euroa Lomapalkka = 8 860 x 11,5 % = 1 018,90 euroa Kesäloman osuus = 1 018,90 x 24 : 30 = 815,12 euroa Talviloman osuus = 1 018,90 x 6 : 30 = 203,78 euroa Tilapäinen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkatonta aikaa. Useimpien työehtosopimusten mukaan tältä ajalta maksetaan kuitenkin 1-4 työpäivän palkka. Jos työnantaja on maksanut työntekijän lapsen sairausajalta 3 päivän palkan neljän päivän poissaolosta, on yhden päivän saamatta jäänyt laskennallinen palkka lisättävä lomapalkkaperusteeseen. : Laskennallinen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on 7 900 euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Työntekijän alle 10-vuotias lapsi on sairastellut ja työntekijä on ollut tilapäisellä hoitovapaalla lomanmääräytymisvuoden aikana yhteensä 14 työpäivää. Työnantajalla ei ole työehtosopimukseen perustuvaa palkanmaksuvelvollisuutta, joten palkkaa ei näiltä päiviltä ole maksettu. Tekemättä jääneet tunnit = 14 x 8 = 112 tuntia Saamatta jäänyt palkka = 112 x 10 = 1 120 euroa Lomapalkkaperuste = 7 900 + 1 120 = 9 020 euroa Lomapalkka = 9 020 x 11,5 % = 1 037,30 euroa Josta kesäloman osuus on 24/30 ja talviloman osuus 6/30. Sairaus Työntekijän sairausajalta lomaa kertyy enintään 105 kalenteripäivän ajalta. Työnantajan maksama sairausajan palkka voidaan sellaisenaan lisätä lomapalkkaperusteeseen, mutta laskennallinen lisäys on tehtävä, jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ei kata koko sairausaikaa tai työnantajan sairausajan palkka ei vastaa täyttä sairausajan palkkaa. Jälkimmäinen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa sairausajalta vain niin sanotun erotuspalkan, Kelan maksaessa työntekijälle sairauspäivärahan. : Laskennallinen palkka sairausloman ajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä, viikkotyöaika 24 tuntia. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on 3 900 euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Työntekijä on ollut sairaana toukokuun alusta elokuun loppuun, yhteensä 119 kalenteripäivän ajan. Tältä ajalta hänelle on maksettu sairausajan palkkaa kahdelta viikolta yhteensä 480 euroa. Laskennallinen palkka lasketaan 105 kalenteripäivän ajalta. 105 kalenteripäivää on 15 viikkoa. Sairausajan palkka maksettu kahdelta viikolta, joten vain 13 viikolta on palkka jäänyt saamatta. Laskennallinen palkka sairausajalta = 13 x (3 x 8) x 10 = 3 120 euroa Maksettu sairausajan palkka 480 euroa Lomapalkkaperuste = 3 900 + 480 + 3 120 = 7 500 euroa Lomapalkka = 7 500 x 11,5 % = 862,50 euroa Lomautusaika Lomapalkkaperusteeseen on lisättävä myös lomautusajalta saamatta jäänyt palkka enintään 42 kalenteripäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisäys koskee vain kokoaikaisia lomautustilanteita. Jos lomautus on toteutettu työaikaa lyhentämällä, laskennallista lisäystä ei tehdä. : Laskennallinen palkka lomautusajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä, viikkotyöaika 24 tuntia. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on 3 900 euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Hän on ollut lomautettuna toukokuun alusta elokuun loppuun.

Lomautusajalta saamatta jäänyt palkka 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) = 6 x 24 x 10 = 1 440 euroa Lomapalkkaperuste = 3 900 + 1 440 = 5 340 euroa Lomapalkka = 5 340 x 11,5 % = 614,10 euroa Karanteeni Myös karanteenin ajalta saamatta jäänyt palkka lisätään lomapalkkaperusteeseen. Lomapalkkaa ei kerry Vaikka poissaoloaika olisi työssäolon veroista aikaa ja näin ollen kerryttäisi lomaa, sitä ei kuitenkaan aina laskennallisesti lisätä lomapalkan perusteeseen. Laskennallista palkkaa ei lisätä palkkaperusteeseen seuraavilta poissaoloajoilta: osa-aikainen lomautus opintovapaa koulutukseen osallistuminen työnantajan suostumuksella reservin kertausharjoitukset luottamustoimi ja todistajana kuuleminen Laskennallisen palkan laskeminen Työntekijän vuosilomapalkka muodostuu sekä työssäolon ajalta maksetusta palkasta että laskennallisesta palkasta yllämainitun listan mukaisten poissaolojen osalta. Laskennallisten palkkaerien lisäämisellä pyritään siihen, että poissaolojen ajalta kertymättä jäänyt vuosilomapalkka tulee huomioitua jaksolta, jolta lomaakin kertyy. Jos työntekijällä on oikeus palkkaan edellä mainittujen poissaolojen ajalta joko lain tai työehtosopimusten mukaan, laskennallisen palkan määrittäminen näiden osalta ei ole tarpeen. Nämä poissaoloajan palkat lisätään suoraan työssäoloajalta maksettuun palkkasummaan. Laskennallisen palkan laskemisesta voidaan sopia joko työehtosopimuksin tai työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin. Jollei muusta ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos tuntipalkkaisen työntekijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu tai se vaihtelee, laskennallinen palkka on määrättävä poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Laskennallisen palkan määrittely edellyttää toteutumatta jääneiden työpäivien ja työtuntien selvittämistä. Jollei poissaoloajan palkan laskemisesta muuta ole sovittu, pohjana käytetään: Ensisijaisesti työvuoroluettelon mukaisia tunteja. Jos työvuoroluettelo ei ulotu koko poissaolon ajalle, käytetään työsopimuksen mukaisia työtunteja. Ja mikäli työsopimuksen mukaiset tunnit vaihtelevat, käytetään keskimääräisiä viikkotyötunteja 12 edeltävältä viikolta. Laskennalliset korjaukset tehdään niiltä päiviltä ja tunneilta, jotka ilman poissaoloa olisivat olleet työntekijän työpäiviä ja työtunteja. Laskennallisen palkan perusteena olevat työtunnit selvitetään samalla tavoin kuin sairausajan palkkaa maksettaessa. Laskennallisen palkan suuruus määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan mukaan. Pitkäaikaisissa poissaoloissa laskennallisessa palkassa on otettava huomioon myös ne henkilöstölle suunnatut yleiset palkankorotukset, jotka työntekijä olisi työssä ollessaan saanut. : Laskennallinen palkka perhevapaan ajalta Työntekijä on ollut äitiys- ja vanhempainvapaalla ajan 2.6.2009 13.4.2010. Työntekijän työsopimuksen mukainen viikkotyöaika on ollut 24 tuntia kolmena päivänä viikossa keskiviikosta perjantaihin. Tuntipalkka on ollut 12 euroa. Lomapalkkaperusteeseen lisätään työehtosopimuksen mukaan maksettu äitiysajan palkka 12 viikolta = 12 viikkoa x 24 tuntia x 12 euroa = 3 456 euroa Lomapalkkaperusteeseen lisätään saamatta jäänyttä palkkaa laskennallisena palkkana äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta: 33 viikkoa x 24 tuntia x 12 euroa = 9 504 euroa Työssäoloajan palkkaan lisätään: äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta maksettu palkka = 3 456 euroa perhevapailta saamatta jäänyt palkka = 9 504 euroa Perhevapailta kertyy lomapalkkaa = 12 960 euroa x 11,5 % = 1 490,40 euroa Keskimääräisten viikkotuntien laskeminen

Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos poissaolo alkaa kesken palkkakauden, voidaan keskimääräiset viikkotunnit laskea poissaoloa edeltäviltä täysiltä palkkakausilta. Palkkakausi on kahden viikon mittainen. Sairaus alkaa kesken palkkakauden. Keskimääräiset viikkotunnit voidaan laskea poissaoloa edeltävältä kuudelta täydeltä palkkakaudelta. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen lomapalkka Osa-aikaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, mikäli kuukausipalkkainen työntekijä työskentelee yhtenä tai useampana kuukautena alle 35 tuntia, eikä täyttä lomaoikeutta kerry. Laskentasääntöä sovelletaan silloin, kun työntekijän työsopimuksessa sovittu työaika jää jonakin kuukautena alle 35 tunnin. Lisäksi edellytetään, että työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. : osa-aikaisen kuukausipalkkaisen vuosiloma Kuukausipalkkainen työntekijä on osa-aikaeläkkeellä ja työskentelee joka toinen kuukausi. Työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin eikä voi ansaita lomaa kaikilta kuukausilta. Hänen lomapalkkansa lasketaan prosenttiperusteisesti. Työssäoloajan palkka 12 000 euroa, lomapalkka 12 000 x 11,5 % = 1 380 euroa. Lomapalkka muutostilanteissa Lomapalkan laskentatavan määräytyminen Lomanmääräytymisvuoden päättyessä työntekijään sovellettava palkkaustapa ja loman ansaintasääntö määräävät vuosilomapalkan laskentasäännön. Työehtosopimuksella voidaan tästä pääsäännöstä poiketa. Säännöksellä määrätään siis siitä, mitä lomapalkan laskentatapaa käyttäen lomapalkan suuruus lasketaan eli lasketaanko lomapalkka kuukausipalkkasääntöä, keskipäiväpalkkaa koskevaa sääntöä vai prosenttiperusteista lomapalkkasääntöä käyttäen. Lomapalkan laskentasäännön määrittämisessä lähtökohtana on maaliskuun lopussa työntekijään sovellettava palkkaustapa eli tunti-, viikko-, kuukausi-, suorituspalkkainen tai näiden yhdistelmä. Lomapalkan suuruus puolestaan määräytyy edellä selostettujen, 10, 11 tai 12 :ssä säädettävien, lomapalkan laskentasääntöjen mukaan. Lomapalkan laskentasäännöllä tarkoitetaan siis sitä, mitä lakipykälää lomapalkan laskennassa sovelletaan. Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tapahtuneilla palkkaustavan muutoksilla ei ole vaikutusta lomapalkan laskentatapaan. Myöskään lomanmääräytymisvuoden aikaisilla palkkaustavan muutoksilla ei ole vaikutusta lomapalkan laskentatavan valinnassa. Sen sijaan, jos juuri ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä toteutetut palkkaustapaa tai työaikaa koskevat muutokset ovat aivan tilapäisiä, niillä ei ole vaikutusta lomapalkan määräytymiseen. TN 1390-04 Työneuvosto on lausunnossaan katsonut, että lyhytaikaisilla ja tilapäisiksi tiedetyillä palkkaustavan muutoksilla ei ole merkitystä vuosilomapalkan määräytymiseen. Kyseisessä tapauksessa kuukausipalkkainen työntekijä teki tilapäisesti töitä urakkapalkalla ja hänelle voitiin maksaa vuosilomapalkka työntekijän normaalin kuukausipalkan mukaisesti. Kuukausipalkkainen työntekijä kuukausipalkka muuttuu ennen loman alkamista työajan pysyessä ennallaan Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kuukausipalkkainen, hänen lomapalkkansa lasketaan kuukausipalkkasäännön mukaan. Koska kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta sama kuukausipalkka, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan, lomapalkka lasketaan siten lomallelähtötilanteen kuukausipalkan mukaan. Näin ollen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tulleet palkankorotukset tulevat huomioon otetuiksi lomapalkassa. Työntekijä on 31.3. kuukausipalkkainen ja hänen palkkansa oli 2 000 euroa kuukaudessa. Hän saa 200 euron palkankorotuksen kesäkuussa. Hän pitää kesälomansa elokuussa. Lomapalkka lasketaan 2 200 eurosta. Työnantajan yksipuolinen muutos lomauttamalla Jos työntekijän kuukausipalkka lomalle lähtiessä poikkeaa työnantajan yksipuolisesti suorittamien työaikamuutosten vuoksi hänen normaalista palkastaan ja muutos on tilapäinen, lomapalkka määrätään työntekijän tavanomaisen palkan mukaan. Näin ollen tilapäisesti lomautetulla tai lyhennettyä työaikaa tekevällä kuukausipalkkaisella työntekijällä on siten oikeus saada loman ajalta normaali palkkansa. : Osalomautetun työntekijän lomapalkka Työntekijä on lomautettu siten, että hän työskentelee joka toinen viikko. Hänen palkkansa ennen lomautusta oli 3 000 euroa kuukaudessa ja lomautusaikana 1 500 euroa kuukaudessa. Työntekijä jää lomalle lomautusaikana. Lomapalkka lasketaan 3 000 euron kuukausipalkasta.

Kokoaikaisesta kuukausipalkkaisesta osa-aikainen kuukausipalkkainen (voimassa 31.3.2013 mennessä kertyneiden lomien osalta) Jos työntekijä on ollut koko lomanmääräytymisvuoden kuukausipalkkaisessa kokoaikatyössä ja vasta lomakaudella siirtynyt kuukausipalkkaiseen osa-aikatyöhön, hänen lomapalkkansa määräytyy osa-aikatyön palkan perusteella. Sääntö toimii myös päinvastaisessa tilanteessa. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. : Kokoaikaisesta osa-aikaeläkeläinen Työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeelle kesäkuussa. Osa-aikaeläkkeellä hänen kuukausipalkkansa ja työaikansa on 60 % kokoaikatyön palkasta ja työajasta. Hänen lomapalkkansa lasketaan osa-aikatyön palkan perusteella, eikä sillä ole merkitystä, että työntekijä on ansainnut lomansa kokoaikatyössä ollessaan. Keskimääräinen kuukausipalkka lomapalkan perusteena (käytettävissä ainoastaan 31.3.2013 mennessä kertyneitä lomia pidettäessä) Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän työajan ja palkan muutoksesta, heillä on oikeus sopia lomapalkan laskemisesta siten, että se vastaa lomanmääräytymisvuoden keskimääräistä palkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lomapalkka maksetaan kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneiden lomapäivien osalta sovitun keskimääräisen kuukausipalkan suuruisena. Lomapalkan laskemisesta keskimääräisen palkan perusteella on sovittava samassa yhteydessä kuin työnantaja ja työntekijä sopivat työajan ja palkan muutoksesta. Suositeltavaa on, että tässä yhteydessä sovitaan myös siitä, miten keskimääräinen lomapalkka lasketaan. Sopimus on liitettävä vuosilomakirjanpitoon. Keskimääräisen palkan laskeminen (käytettävissä ainoastaan 31.3.2013 mennessä kertyneitä lomia pidettäessä) Keskimääräinen lomapalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansiot lomanmääräytymisvuoteen sijoittuvien työsuhdekuukausien määrällä. : Lomapalkan laskeminen keskimääräisen kuukausipalkan perusteella Työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeelle elokuun alussa. Hän on sopinut työnantajansa kanssa, että lomanmääräytymisvuodelta kertyneiden lomapäivien lomapalkka lasketaan keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Keskimääräiseksi kuukausipalkaksi sovittiin 3 000 euroa. Työntekijän palkka osa-aikatyöstä on 1 500 euroa. Työntekijä pitää kesälomaa kaksi viikkoa heinäkuussa. Osa-ajan laskentamallilla Työpäiviä heinäkuussa olisi ollut 13, joista hän työskentelee 7 ja loman ajalle jää 6. Lomapalkka = 6 x 3 000 : 13 = 1 384,62 euroa Työssäoloajan palkka = 7 x 1 500 : 13 = 807,70 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 192,30 euroa Vakiojakajalla Lomapäiviä loman aikana kuluu 12. Lomapalkka lasketaan vakiojakajalla. Lomapalkka = 12 x 3 000 : 25 = 1 440 euroa Työssäoloajan palkka = 7 x 1 500 : 13 = 807,70 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 247,70 euroa Työntekijä aloittaa osittaisen hoitovapaan 1.1.2010 alkaen. Osittaisen hoitovapaan aikana hän työskentelee neljänä päivänä viikossa siten, että perjantait ovat vapaita. Hän on sopinut työnantajansa kanssa, että lomapalkka lasketaan keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Työntekijä pitää kaksi viikkoa lomaa heinäkuussa. Työpäiviä olisi ollut 17, joista loman ajalle jää 9. Kuukausipalkka osa-aikatyössä 2 400 euroa Kuukausipalkka kokoaikatyössä 3 000 euroa Sovittu keskimääräinen lomapalkka 2 850 euroa Lomapalkka = 2 850 x 10 : 22 = 1 295,45 euroa

Työssäoloajan palkka = 2 400 x 9 : 17 = 1 270,60 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 566,05 euroa Sopimukseen perustuva muutos kuukausipalkkaisen työajassa ja palkassa 1.4.2013 alkaen Jos työnantaja ja työntekijä sopivat palkan ja työajan muuttamisesta esimerkiksi siitä syystä, että työntekijä haluaisi siirtyä osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle, lomapalkka lasketaan eri tavalla riippuen siitä, mihin ajankohtaan muutos osuu. 1.4.2013 alkaen lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneen työntekijän palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden perusteella prosentuaalisesti 12 :n mukaan. Sama koskee osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Jos sen sijaan työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä mutta ennen loman alkamista, lomapalkka lasketaan kuukausipalkkasäännöllä lomanmääräytymisvuoden työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan perusteella. Näin ollen vastaisuudessa kokoaikaisessa työssä ansaitun loman lomapalkka lasketaan kokoaikaisen työajan mukaan ja osaaikaisena ansaitun loman lomapalkka osa-aikaisen työajan mukaan. Muutos lomanmääräytymisvuoden aikana Tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä (12 ) käyttäen. Säännöstä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset voivat liittyä muun muassa osaaikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauslomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen. Toisaalta säännöstä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä osa-aikaistetaan työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettuun lomautukseen säännöstä ei sovelleta. : Kokoaikaisesta osa-aikainen lomanmääräytymisvuoden aikana Työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle 1.11.2013 alkaen. Työntekijän kuukausipalkka on 4 000 euroa ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä ja 2 000 euroa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Vastaavasti työaika puoliintuu. Työntekijälle on maksettu kuukausipalkan lisäksi erilaisia lisiä 1 000 euroa ja provisioita 3 500 euroa. Lomanmääräytymisvuoden ansiot = (7 x 4 000 + 5 x 2 000 + 1 000 + 3 500) = 42 500 euroa Prosenttiperusteinen lomapalkka = 42 500 x 11,5 % = 4 887,50 euroa Palkkatapahtumat heinäkuussa 2014, kun työntekijä pitää lomaa kolme viikkoa (7.-26.7.). Työpäiviä heinäkuulle jää 8. Kaikkiaan työpäiviä heinäkuussa on 23. Lomapalkka heinäkuussa = 4 887,50 x 18/30 = 2 932,50 euroa Työajan palkka heinäkuussa = 2 000 x 8/23 = 695,65 euroa Muutos lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, ennen lomaa Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Käytännössä lomapalkka lasketaan siis ennen muutosta maksetusta kuukausipalkasta, mitä on maksettu koko lomanmääräytymisvuoden ajan. : Muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen lomaa Työntekijä on ollut 1.4.2013 alkaen osittaisella hoitovapaalla. Osittaisen alkaessa hänen palkkansa aleni 4 000 :sta 3 200 :oon. Vastaavasti työaikaa lyhennettiin 20 %. Työntekijä palaa täyteen työaikaan 1.5.2014. Loma alkaa 1.7.2014. Säännöllisiä työpäiviä heinäkuussa on 23, loman ajalle jää 20, heinäkuussa 3 työpäivää. Lomapalkka lasketaan kk-palkkasäännöllä 3 200 :n palkasta: Vakiojakajalla 3 200 : 25 x 24 = 3 072 tai osa-ajan laskentamallilla 3 200 : 23 x 20 = 2 782,60 Työssäoloajan palkka 4 000 :23 x 3 =521,73 : Muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen lomaa Työntekijä aloittaa osa-aikaeläkkeen 1.5.2014. Työaika alenee 50 %, palkka 4 000 :sta 2 000 :oon. Loma alkaa 1.7.2014. Lomapalkka lasketaan 4 000 :sta kuukausipalkkasäännöllä. Kuukausipalkka ja työaika vaihtelee lomapalkan laskeminen 1.4.2013 alkaen

Työaika ja kuukausipalkka voidaan etukäteen sopia eri kuukausina erisuuruisiksi. Työaika saattaa siis pysyvästi olla esimerkiksi kesäkuukausina lyhyempi kuin talvikuukausina. Tällöin lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti. : Kuukausipalkka sovittu erisuuruiseksi 1.4.2013 alkaen Työntekijän työaika ja palkka ovat eri suuruisia kesällä ja talvella. Kesäkuusta syyskuuhun työntekijän palkka on 2 000 euroa kuukaudessa ja lokakuusta toukokuuhun palkka on 1 500 euroa kuukaudessa. Työntekijän lomapalkka lasketaan 12 :n mukaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Palkat yhteensä 20 000. Lomapalkka 20 000 x 11,5 % = 2 300, josta kesäloman osuus 1 840 ja talviloman osuus 460. Kuukausipalkkainen siirtyy tuntipalkkaiseksi ennen loman alkamista Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden lopussa ollut kuukausipalkkainen mutta siirtynyt sen jälkeen ennen loman alkamista tuntipalkkaiseksi, vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan 10 :n sääntöä soveltaen. Tällöin lähtökohtana on, että lomapalkka vastaa loman ajankohdan normaalia palkkaa. Yleisesti on katsottu, että tällöin lomapalkka määräytyy työntekijän viimeisen, ennen loman alkamista maksetun kuukausipalkan mukaan. Viimeksi maksettu kuukausipalkka tulee muuntaa vastaamaan osa-aikatyöntekijän lyhyempää työaikaa, koska lomapalkan tulee myös tällaisessa tilanteessa vastata loman ajankohdan normaalia palkkaa. : Kuukausipalkkainen siirtyy tuntipalkkaiseksi ennen loman alkamista Kokoaikainen kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy pysyvästi tuntipalkkaiseen osa-aikatyöhön kesäkuun alusta lukien. Osa-aikatyön aikana työntekijän työaika on 50 % kokoaikatyöstä (4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa). Kuukausipalkka on ollut 3 000 euroa ja tuntipalkaksi on sovittu 20 euroa. Työntekijä pitää neljä viikkoa lomaa heinäkuussa. Heinäkuussa on 22 säännöllistä työpäivää, josta loman ajalle jää 20. Lomapalkka voidaan laskea seuraavasti: Kuukausipalkasta lasketaan tuntipalkka = 3 000 : (22 x 8) = 17,05 euroa Loman ajalle osuu 80 työtuntia (20 x 4) Lomapalkka 80 x 17,05 = 1 364 euroa Tai näin: Osa-aikatyötä vastaava kuukausipalkka = 3 000 x 0,5 = 1 500 euroa Lomapalkka = 1 500 x 20 : 22 = 1 363,64 euroa Mikäli tuntipalkka kuitenkin on sovittu erisuuruiseksi, kuin miksi se muodostuisi kuukausipalkasta suoraan laskettuna, yllämainitulla laskutavalla laskettu lomapalkka ei välttämättä vastaa loman alkamisajankohdan normaalia palkkaa, mikä on lähtökohta 10 :ää sovellettaessa. Näin ollen voisi olla perusteltua laskea lomapalkka muuntamalla sovittu tuntipalkka kuukausipalkaksi. : Kokoaikainen kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy pysyvästi tuntipalkkaiseen osa-aikatyöhön kesäkuun alusta lukien. Osa-aikatyön aikana työntekijän työaika on 50 % kokoaikatyöstä (4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa). Kuukausipalkka on ollut 3 000 euroa ja tuntipalkaksi on sovittu 20 euroa. Työntekijä pitää neljä viikkoa lomaa heinäkuussa. Heinäkuussa on 22 säännöllistä työpäivää, josta loman ajalle jää 20. Lomapalkka voidaan laskea seuraavasti: Tuntipalkasta laskettu kuukausipalkka = 20 euroa x 4 tuntia x 22 päivää = 1 760 euroa Lomapalkka = 1 760 euroa x 20 : 22 = 1 600 euroa. Tuntipalkkainen siirtyy kuukausipalkkaiseksi ennen loman alkamista Lomanmääräytymisvuoden lopussa tuntipalkkaisena työskennelleen työntekijän lomapalkka lasketaan sovellettavasta ansaintasäännöstä riippuen joko keskipäiväpalkan perusteella tai prosenttiperusteisesti. Lomanmääräytymisvuoden päättyessä määritellään työntekijän lomapalkka ja kunkin lomanosan yhteydessä maksetaan tätä lomanosaa vastaava lomapalkka. Jos työntekijä on lomalle jäädessään kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijän lomapalkka lasketaan normaalin kuukausipalkan mukaan. Tällöin työntekijä saa lomansa ajalta sen palkan, jota hänelle työssä ollessa maksettaisiin. Säännös tulee sovellettavaksi tilanteissa, joissa työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut tuntipalkkainen ja sen jälkeen ennen loman alkua siirtynyt kuukausipalkkaiseksi. Pääsäännössä tarkoitetun lomapalkan laskennan määräytymissäännön ohittaminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jotta vuosilomapalkan oikeellisuus voidaan jälkeenpäin muun muassa valvonnan yhteydessä todeta. Sopimus on liitettävä vuosilomakirjanpitoa koskeviin asiakirjoihin.

Sopimismahdollisuuden käyttäminen yksinkertaistaa lomapalkan laskentaa niissä tapauksissa, joissa palkkaustapa on lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen muuttunut kuukausipalkkaiseksi. Lomapalkka lasketaan lomallelähtöhetken kuukausipalkasta osa-ajan laskentaa käyttäen. Kuukausipalkan lisäksi maksettavia muuttuvia lisäpalkkoja ei tässä tilanteessa oteta kuukausipalkassa huomioon. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Työsuhteen päättyessä ansaittu vuosiloma korvataan lomakorvauksella, joka lasketaan samalla tavalla kuin työntekijän vuosilomapalkka olisi työsuhteen jatkuessa laskettu. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia loman pitämisestä työsuhteen aikana kuten esimerkiksi irtisanomisaikana. Tällöin työntekijälle maksetaan lomapalkka pidetyn loman osalta. Työnantaja ja työntekijä voivat niin ikään sopia, että kertyneet lomaetuudet siirretään seuraavaan työsuhteeseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että uudesta työsopimuksesta on sovittu ennen työsuhteen päättymistä ja lomakorvauksen maksamista. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä lain 9 12 :ssä säädetään vuosilomapalkan laskemisesta. Kuukausipalkkaisen lomakorvaus Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan, kuten lomapalkka työsuhteen aikana olisi laskettu. Lomakorvaus lasketaan vakiojakajaa 25 käyttäen, kuitenkin edellyttäen, että työehtosopimuksessa ei ole sovittu lomakorvauksen laskentatapaa. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaisluku, päivän osa pyöristetään ylöspäin täydeksi lomapäiväksi. Pyöristys tehdään siis myös laskettaessa lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Jos työsuhteen päättyessä lomaa on kertynyt kahdelta eri lomanmääräytymisvuodelta, lomapäivät pyöristetään kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta erikseen. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 (viikkopalkka luvulla kuusi) ja lomakorvaus kertomalla päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä. : Lomakorvaus vakiojakajalla laskettuna Työntekijällä on pitämättömiä vuosilomia työsuhteen päättyessä yhteensä 34 lomapäivää. Edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta jäi pitämättä 12 lomapäivää ja kesken jääneeltä lomanmääräytymisvuodelta on kertynyt 22 lomapäivää. Työntekijän kuukausipalkka työsuhteen päättyessä on 2 500 euroa. Lomapäivän palkka = 2 500 : 25 = 100 euroa Lomakorvaus päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta = 12 x 100 = 1 200 euroa Lomakorvaus kesken jääneeltä lomanmääräytymisvuodelta = 22 x 100 = 2 200 euroa Lomakorvaus yhteensä 3 400 euroa. Muuttuvat palkanosat kuukausipalkkaisen lomakorvauksessa Jos työntekijä saa kuukausipalkkansa lisäksi muuttuvia lisäpalkkoja kuten esimerkiksi provisiopalkkaa, lasketaan lomakorvaus muuttuvien palkkojen osalta keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaisen kertoimen avulla. Lomakorvaus = keskipäiväpalkka x kerroin Keskipäiväpalkka = lisäpalkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä Lomakorvaus lisäpalkoista on laskettava erikseen päättyneeltä ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. : Lomakorvaus lisäpalkoista Kokoaikaiselle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kertynyt myyntiprovisiota päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta 4 300 euroa (työpäiviä 208) ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta 1 500 euroa (työpäiviä 81). Työntekijällä on lomia pitämättä työsuhteen päättyessä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta yhteensä 30 ja 10 lomapäivää kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti: Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = 4 300 : 208 = 20,67 euroa kerroin 27,8 lomakorvaus = 20,67 x 27,8 = 574,63 euroa

Kuluva lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = 1 500 : 81 = 18,52 euroa kerroin 9,0 lomakorvaus = 18,52 x 9,0 = 166,68 euroa Lomakorvaus lisäpalkoista yhteensä 741,31 euroa. Tuntipalkkaisen lomakorvaus Keskipäiväpalkkaan perustuva lomakorvaus Tunti- tai suorituspalkkaisen 14 päivän säännön piirissä olevan työntekijän lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskipäiväpalkan ja loman pituuden mukaan määräytyvän kertoimen mukaan. Silloin, kun tällaiselle tunti- tai urakkapalkkaiselle työntekijälle joudutaan maksamaan lomakorvausta kahdelle lomanmääräytymisvuodelle sijoittuvilta lomanmääräytymiskuukausilta, lasketaan lomakorvaus kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta erikseen. Tällöin ei siis kahden lomanmääräytymisvuoden ansioita yhdistetä ja käytetä näin määräytyvää kerrointa, vaan kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta lomakorvauksen suuruus lasketaan alusta loppuun erikseen ja näin saadut korvaukset lasketaan yhteen. Lomapäivät myös pyöristetään erikseen, jos lomapäivistä ei tule kokonaislukua. Kokoaikaiselle tunti- ja provisiopalkkaiselle työntekijälle on kertynyt tunti- ja suorituspalkkoja päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta 44 300 euroa (työpäiviä 208) ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta 11 500 euroa (työpäiviä 81). Työntekijällä on lomia pitämättä työsuhteen päättyessä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta yhteensä 30 ja 10 lomapäivää kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti: Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = 44 300 : 208 = 213 euroa kerroin 27,8 lomakorvaus = 213 x 27,8 = 5 921,40 euroa Kuluva lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = 11 500 : 81 = 142 euroa kerroin 9,0 lomakorvaus = 142 x 9,0 = 1 278 euroa Lomakorvaus yhteensä 7 199,40 euroa. Prosenttiperusteinen lomakorvaus Tuntipalkkaisen 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden ansioista. Myös 35 tunnin säännön piiriin kuuluvan kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti, jos hän ei sovitun työaikansa mukaan saa täyttä lomaoikeutta. Lomakorvaus on 9 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta, jos työsuhde on päättyessään kestänyt alle vuoden. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvaus on 11,5 % kuluvan lomanmääräytymisvuoden ansiosta. Lomakorvauksen laskentapohja sisältää samat palkkaerät kuin lomapalkkaa laskettaessa ja siihen lisätään laskennallisesti tiettyjen poissaolojen ajalta saamatta jääneet palkat. Myös prosenttiperusteinen lomakorvaus lasketaan lähtökohtaisesti erikseen kuluvalta ja päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. : Prosenttiperusteinen lomakorvaus Tuntipalkkaisen osa-aikaisen työntekijän työsuhde alkoi 2.5.2009 ja päättyi 30.9.2010. Työntekijän työaika oli 8 tuntia päivässä keskiviikosta perjantaihin. Työntekijä on ollut vanhempainvapaalla 3 kuukautta ajalla 1.8 31.10 2009. Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: työssäoloajan palkkoja = 7 680 euroa

saamatta jäänyt palkka vanhempainvapaalta = 2 880 euroa lomakorvaus = (7 680 + 2880) x 9 % = 950,40 euroa Kesken jäänyt lomanmääräytymisvuosi: työssäoloajan palkkoja = 5 760 euroa lomakorvaus = 5 760 x 11,5 % = 662,40 euroa Lomakorvaus työsuhteen päättyessä yhteensä 1 612,80 euroa. Lomakorvaus kahdelta eri lomanmääräytymisvuodelta Usein lomakorvaus voidaan joutua laskemaan kahdelta lomanmääräytymisvuodelta, päättyneeltä ja kuluvalta, ansaitusta lomasta. Pääsääntöisesti lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti erikseen päättyneeltä ja erikseen kuluvalta. Jos työntekijän työaika tai palkkaustapa on muuttunut kuluvan lomanmääräytymisvuoden aikana, lomakorvaus voidaan joutua laskemaan eri laskentasäännöillä eri lomanmääräytymisvuosilta. Lomakorvaus päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta lasketaan sillä laskentasäännöllä, jota sovellettiin työntekijään maaliskuun viimeisenä päivänä. Kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta sen sijaan lomakorvaus määräytyy työsuhteen päättyessä sovellettavan laskentasäännön perusteella. Luontoisedut lomakorvauksen yhteydessä Työntekijällä on oikeus saada palkkaansa kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman aikana. Tällaisia ovat muun muassa asunto-, autoja puhelinedut. Näille luontoiseduille on luonteenomaista se, että ne ovat säännöllisiä ja jatkuvia. Jos luontoisetu ei ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, se on korvattava rahana. Käytännössä vain ravintoetu on korvattu loman ajalta rahana. Se korvataan samalla tavalla menetetyiltä työpäiviltä kuin lomapalkkaa laskettaessa. Mikäli työntekijä maksaa ravintoedustaan vähintään verotusarvon suuruisen korvauksen, ei ravintoetua oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa. Muita luontoisetuja ei ole korvattu rahana työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen yhteydessä. Näin ollen asunto-, autoja puhelinetua ei huomioida lomakorvausta laskettaessa. Työneuvosto on kuitenkin lausunnossaan 1425-07 katsonut, että kaikki työntekijän luontoisedut on otettava huomioon lomakorvausta laskettaessa. Työneuvoston lausunto ei kuitenkaan ole sitova, joten asiaa ei ole vielä juridisesti lopullisesti ratkaistu. : Ravintoetu loman ajalta Työntekijällä on neljän viikon kesäloma elokuussa. Ravintoetu korvataan loman ajalle sattuneilta työpäiviltä seuraavasti: Lomaan sisältyviä työpäiviä on 20 (= 24 4) Ravintoedun verotusarvo 5,40 euroa Rahakorvaus 20 x 5,40 euroa = 108 euroa Lomakorvauksen maksuajankohta Työsuhteen päättyessä myös palkanmaksukausi päättyy. Pääsääntöisesti kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat tulee maksaa viimeistään työsuhteen päättyessä siten, että ne ovat työntekijän käytettävissä, ellei muuta ole sovittu. Työntekijän kanssa voidaan siis sopia laskenta-ajasta, jonka kuluessa lopputili maksetaan. Työsopimukseen voidaan ottaa maininta lopputilin maksamisesta esimerkiksi työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Myös työehtosopimuksessa on voitu sopia lopputilin maksamisajankohdasta. Jos lopputilin maksaminen viivästyy, työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaa kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Odotuspäivien laskenta alkaa työsuhteen tai sovitun laskenta-ajan päättymisestä. Odotuspäivän palkka tarkoittaa työntekijän normaalia päiväpalkkaa. : Odotusajan palkka Työntekijän työsuhde päättyi 21.4.2011 koeaikapurkuun. Työsopimuksessa ei ollut mainintaa lopputilin maksamisajankohdasta, joten se erääntyi maksettavaksi heti. Työnantaja ei kuitenkaan ehtinyt maksaa lopputiliä saman päivän aikana. Seuraavana päivänä pankit olivat kiinni pääsiäisen vuoksi ja työntekijä sai palkkansa vasta 26.4. Palkka oli myöhässä 5 kalenteripäivää, joten työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan viideltä päivältä sekä viivästyskorkoon. Työntekijän lopputilistä on jäänyt maksamatta 50 euroa siitä syystä, että työnantaja ei ole huomannut pyöristää puolikasta lomapäivää. Puuttuva osuus on maksettu vasta kahden viikon kuluttua työsuhteen päättymisestä. Työntekijän päiväpalkka on 120 euroa. Työntekijällä on pääoman suuruudesta riippumatta oikeus odotusajan palkkaan kuudelta päivältä (6 x 120 =) 720 euroa sekä viivästyskorkoon. Työsuhde päättyessään vähintään vuoden pituinen

Jos työntekijän työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, työntekijällä on kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien oikeus saada lomakorvausta kaksi ja puoli päivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Työntekijän työsuhde on alkanut 1.6. ja päättyy seuraavana vuonna 31.8. Työsuhteen kaikki kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Työntekijä on ansainnut lomaa yhteensä 32,5 päivää (pyöristetään 33 päivään). Ajalta 1.6. 31.3. on ansaittu 2 päivää kuukaudessa ja ajalta 1.4. 31.8. 2,5 päivää kuukaudessa. Työntekijän työsuhde on alkanut 1.2.2010 ja päättynyt 31.1.2011. Helmi- ja maaliskuulta työntekijä on ansainnut lomaa 2 arkipäivää kuukaudessa siis yhteensä 4 arkipäivää ja huhti - tammikuu 2,5 arkipäivää kuukaudessa siis (10 x 2,5=) 25 arkipäivää. Alkamis- ja päättymiskuukaudet lasketaan yhteen Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukaudet lasketaan yhteen, jos työntekijä ei ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta. Säännöstä sovelletaan, jos sekä työsuhteen alkamis- että päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia, ja jos työntekijä ei ole työsuhteensa aikana saanut vuosilomaa. Työsuhde on alkanut 22.6. ja päättynyt 16.8. Työpäiviä on ollut kesäkuussa 7, heinäkuussa 23 ja elokuussa 10. Kesä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, joten lomakorvaus maksetaan neljältä lomapäivältä. Lomakorvaus lyhyissä työsuhteissa Vaikka työntekijä ei ole työsuhteen päättyessä ansainnut vuosilomaa, hänellä on kuitenkin oikeus lomakorvaukseen. Säännöstä sovelletaan ensinnäkin niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka sopimuksen mukaan kuuluvat jommankumman ansaintasäännön piiriin, mutta joiden työsuhde päättyy ennen kuin he ovat ansainneet lomaa miltään kuukaudelta. Lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti siten, että työsuhteen päättyessä lomakorvaus on 9 % palkkasummasta. Työntekijän kanssa on solmittu työsuhde, jonka perusteella työntekijän on tarkoitus työskennellä 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa 2 000 euron kuukausipalkalla. Työsuhde alkoi 2.1.2011 ja purettiin koeaikana päättymään 15.1.2011. Työpäiviä yhteensä 10, joista maksetaan palkkaa 952,40 euroa. Työntekijällä on oikeus 9 % suuruiseen lomakorvaukseen, vaikkei hän ole ehtinyt ansaita yhtään lomapäivää. Lomakorvauksen suuruus 952,40 x 9 % = 85,70 euroa. Työntekijän kanssa tehtiin työsopimus, jonka mukaan työsuhde kestää kolme päivää. Työtä tehdään yhteensä 24 tuntia 10 euron tuntipalkalla. Lomakorvaus on 9 % työntekijälle maksetusta palkasta. 240 euro x 9 % = 21,60 euroa. Lomaraha Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Työnantaja on velvollinen maksamaan lomarahaa, jos se on sidottu normaalisitovaan tai yleissitovaan työehtosopimukseen. Toisin sanoen työnantajaliittoon kuuluva työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle lomarahan työehtosopimuksen mukaisesti. Vastaavasti myös järjestäytymättömän työnantajan on lomaraha maksettava, mikäli yrityksen toimialalla on solmittu yleissitova työehtosopimus. Yleissitovuuden vahvistaa yleissitovuuslautakunta ja kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta: www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/. : Yleissitova työehtosopimus Työnantaja toimii kaupan alalla harjoittaen kukkakauppatoimintaa. Työnantaja ei ole liittynyt työnantajaliittoon. Työnantaja on kuitenkin velvollinen noudattamaan työsuhteissa Kaupan työehtosopimusta ja sen lomarahamääräyksiä, koska se on yleissitova ja näin ollen velvoittaa myös järjestäytymättömiä työnantajia. : Normaalisitova työehtosopimus Tilitoimisto, joka on jäsenenä Erityispalvelujen Työnantajaliitossa, on velvollinen noudattamaan tilitoimistoja koskevaa työehtosopimusta (joka tällä hetkellä ei ole yleissitova) ja sen lomarahamääräystä. Ja puolestaan tilitoimistotyönantaja, joka ei ole järjestäytynyt, ei ole velvollinen sitä noudattamaan. : Ei työehtosopimusta Työnantaja harjoittaa asianajotoimintaa. Alalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, joten tällaisella työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa työntekijöilleen.

Sopimalla tai työpaikan käytännön perusteella Työpaikalla on saatettu noudattaa lomarahan maksamisen suhteen tiettyä vakiintunutta käytäntöä. Jos käytäntöä on noudatettu pitkähkön aikaa, siitä on tullut työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Samoin, jos lomarahan maksamisesta on sovittu työsopimuksessa tai muutoin työsuhteen aikana, on työnantaja sopimukseen sidottu. Lomarahan suuruus Lomarahan suuruus on yleensä 50 % lain mukaan tai työehtosopimuksen mukaan lasketusta vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Joskus lomarahasta puolet maksetaan loman alkaessa ja puolet sen päätyttyä. : Lomarahan maksaminen Työntekijä on töissä yrityksessä, jossa sovelletaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa on sovittu lomarahan maksamisesta. Lomarahan suuruus on 50 % lomapalkasta ja se maksetaan lomapalkan maksamisen yhteydessä. Jos työntekijän lomapalkan suuruus on 2 000 euroa, lomaraha on 1 000 euroa (50 % x 2000 euroa). Työntekijälle maksetaan siis hänen jäädessään vuosilomalle yhteensä 3 000 euroa. Joidenkin työehtosopimusten perusteella, lomaraha tulee maksettavaksi myös lomakorvauksesta. Tällöin yleensä edellytetään, että työsuhde päättyy joko taloudellisista tai tuotannollisista syistä lomakaudella tai työntekijä siirtyy eläkkeelle taikka suorittamaan asevelvollisuuttaan. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että rakennusalalla lomarahan käsite on muihin aloihin nähden poikkeuksellinen. Rakennusalalla vuosiloman ajalta maksettava lomaraha koostuu lomapalkan, lomakorvauksen ja niin sanotun lomaltapaluurahan muodostamasta kokonaisuudesta. Lomarahan suuruus on 18,5 % (14 % kesäosuus, 4,5 % talviosuus) lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Lomarahan maksamisedellytykset vaihtelevat aloittain, joten määräykset on aina tarkistettava sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on tietyin edellytyksin mahdollista. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi vaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on sovittava työnantajan kanssa. Lisäksi on huomattava, että kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta edes sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaaksi. Tällöin lomarahaa ei voida lainkaan vaihtaa vapaaksi. Työehtosopimuksissa ei aina ole määräyksiä siitä, lasketaanko lauantait lomarahavapaapäiviksi, kun lomaraha muutetaan vapaaksi. Suositeltavaa onkin, että kun lomaraha sovitaan vaihdettavaksi vapaaksi, samalla sovitaan vapaiden määrästä ja pitämisajankohdasta sekä siitä pidetäänkö lomarahavapaita työhön rinnastettavina päivinä. TT:2010-121: Lomaraha Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen osallisten yhteisen kannan mukaisesti lausunnossa on katsottu, että työntekijällä on oikeus lomarahaan silloinkin, kun työnantaja on laiminlyönyt vuosiloman antamisen työntekijälle lomakautena ja työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä lomakauden ulkopuolella.