Tuulivoima. Tulevaisuuden energiajärjestelmän vauhdittaja.

Tuulivoima. Tulevaisuuden energiajärjestelmän vauhdittaja.

Tuulivoima 3 Mitä on tuulivoima? Tuulivoima edistää yhä tehokkaammin kestävää energiantuotantoa, ja maalla tuotettava tuulivoima on yksi kustannustehokkaimmista energialähteistä. Tuulivoima saa alkunsa auringosta. Auringon lämmittäessä ilmakehää ilmassa syntyy lämpötilaeroja. Se luo paine-eroja, joiden ansiosta ilmamassat lähtevät liikkeelle. Näin syntyy tuuli. Tuulta on jo pitkään käytetty mekaanisiin töihin tuulimyllyissä ja vesipumpuissa. Vielä viime vuosisadan vaihteessa tuulimyllyjä oli lähes joka kylässä. Nykyaikainen tuulivoimatekniikka otti tuulta alleen toden teolla 1970-luvun lopussa. Kehityksen ansiosta tuulivoimalla tuotettu sähkö voi nykyisin kilpailla muiden energialähteiden kanssa niin taloudellisuuden kuin tekniikan suhteen. Nykyaikainen tuulivoimala muuttaa energiaksi noin kolmasosan roottoreihin osuvan tuulen voimasta. Voima siirtyy sähköä tuottavaan generaattoriin joko vaihdelaatikon kautta tai suoraan roottorista, joka pyörittää generaattoria. Tuulivoimaa on saatavilla rajattomasti, se on ilmaista eikä se saastuta. TuulivoimaN Rooli ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ Suomessa on kaikki edellytykset rakentaa tuulivoimaa kannattavasti: tuuliolosuhteet ovat hyvät tai kohtalaiset, maa on harvaan asuttu, teiden ja sähköverkon muodostama infrastruktuuri on suhteellisen hyvä, säätövoimaa (esimerkiksi vesivoimaa) on hyvin saatavissa, ja lupaprosessi toimii melko hyvin. Tällä hetkellä tekniikka ei mahdollista suurten sähkömäärien varastoimista taloudellisesti perusteltavissa olevalla tavalla, vaan sähkö on kulutettava välittömästi sen tuottamisen jälkeen. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin, koska tuuliolosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Siksi tuulivoima sopii parhaiten käytettäväksi yhdessä muiden energiamuotojen, kuten vesivoiman, kanssa. Suomessa on erittäin vähän täysin tuulettomia päiviä. Eniten tuulee talvella, jolloin myös energiankulutus on suurinta. ENERGIA JA TEHO. Fysiikan määritelmän mukaan energia on työtä, jota esimerkiksi tuulivoimalassa tuotettu sähkö voi tehdä tietyn ajan. Sähköenergiaa mitataan wattitunteina. Tuhat wattituntia on 1 kwh (kilowattitunti) eli yksikkö, jota käytetään tavallisissa kotitalouksissa kulutuksen mittaamiseen. Kannen kuva: Joakim Lagercrantz. Tämän sivun kuva: Jann Lipka. 1 kwh (kilowattitunti) = 1 kw tunnin ajan 1 MWh (megawattitunti) = 1 000 kwh 1 GWh (gigawattitunti) = 1 000 000 kwh 1 TWh (terawattitunti) = 1 000 000 000 kwh Sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2014 oli 83,9 TWh. (Lähde: Tilastokeskus)

4 uusiutuva SÄHKÖ uusiutuva SÄHKÖ 5 Muutoksen tuulet inspiroivat. Uusiutuva energia on maailman nopeimmin kasvava energia-ala. Tuulivoima on tässä eturintamassa alhaisten tuotantokulujen ja suuren volyymipotentiaalin ansiosta. Uusiutuvilla energiaratkaisuilla on maailmanlaajuisesti kiire, sillä fossiilisten energialähteiden käytön seuraukset ovat yhä selvempiä. YK:n tieteellinen ilmastopaneeli IPCC on todennut, että ilmakehä ja valtameret ovat lämmenneet, lumen ja jään määrä on vähentynyt, merenpintojen tasot ovat nousseet ja kasvihuonekaasujen pitoisuus on lisääntynyt. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan laajoja ja pitkäkestoisia päästörajoituksia. EURooPPA SIIRTYY KOHTI UUSIUTuvaN SÄHKÖN TuoTANToa Tuulivoima on EU:ssa nopeimmin kasvava energiamuoto, ja vuonna 2014 sen osuus uudesta asennetusta tehosta oli 44 prosenttia. Tuuli- ja aurinkovoima kattoivat vuonna 2014 yhdessä yli 73 prosenttia kaikesta EU:n uudesta tehosta. Suomen sähköverkko on yhdistetty Ruotsin ja Norjan verkkoihin mutta myös Baltian maiden ja Venäjän verkkoihin, joissa merkittävä osa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla. Tällä hetkellä noin 50 prosenttia kaikesta Euroopassa tuotettavasta sähköstä tuotetaan fossiilisilla energialähteillä. EU:ssa on vahva poliittinen tahto alentaa tätä osuutta uusiutuvan energian hyväksi. Tuulivoima SuomESSA JA RuoTSISSA Suomi tuo ulkomailta yli viidesosan käyttämästään sähköstä, ja se on riippuvainen sekä ydin- että hiilivoimasta (Lähde: Energiateollisuus). Tuulivoima tarjoaa Suomessa suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Sen avulla voimme tuottaa entistä ympäristöystävällisempää sähköä ja vähentää riippuvuutta tuontisähköstä. Pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin naapureihimme verrattuna Suomessa on toistaiseksi vähän asennettua tuulivoimakapasiteettia, mutta rakentaminen on jo päässyt vauhtiin. Vuonna 2014 tuulisähkön tuotanto kasvoi 43 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 627 MW. Tuulisähköä tuotettiin vuonna 2014 yli miljardi Olemassa olevat Suunnitteilla olevat Päätetyt kwh:a (1,1 TWh), joka vastasi 1,3 prosenttia kokonaiskulutuksesta. (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys) Tuulivoimaa tuotetaan Ruotsissa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2014 tuotanto nousi 11,5 TWh:iin, ja se on viiden vuoden aikana yli nelinkertaistunut. Tällä hetkellä tuulivoima kattaa noin kahdeksan prosenttia Ruotsin sähkönkulutuksesta. Vuonna 2014 Ruotsissa asennettiin 396 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on 1 050 MW, mikä on tuulivoiman uusi rakentamisennätys. Vuoden 2015 alussa asennettuna oli yhteensä 3 048 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho oli 5 425 MW. OX2 on rakentanut tuulivoimaa yli 800 MW:n edestä ja hallinnoi yli 200 tuulivoimalaa Ruotsissa. Vattenkraft Vattenkraft Vattenkraft 16% Vesivoima Vattenkraft 16% 16% 16% Bio/Avfall Bio/Avfall Bio/Avfall 3% 3% Bio/Avfall 3% 3% Vindkraft Vindkraft Tuulivoima Vindkraft Vindkraft Hiili Kol Kol 19% Kol 19% Kol 19% Solkraft Solkraft Aurinkovoima Solkraft 10% 10% 10% Solkraft Kaasu Gas Gas 10% Gas 23% 23% 23% Gas Olja Öljy Ydinvoima Kärnkraft Olja 3% 19% Kärnkraft Olja 3% 23% Sähkön Kärnkraft 3% kokonaistuotanto Euroopassa, asennettu teho vuonna 2014. Lähde: 3% EWEA Olja 3% Bioenergia/jätteet Kärnkraft Taalainmaalla Ruotsissa sijaitseva Rämsbergetin tuulivoimapuisto, jossa on seitsemän tuulivoimalaa. Kuva: Joakim Lagercrantz. Suomen sähköverkko on yhdistetty muihin Pohjoismaihin, Venäjään ja Baltiaan.

6 Tekniikka Tekniikka ja kehitys. Tuulivoimatekniikka kehittyy nopeasti, ja kymmenessä vuodessa tuulivoimaloiden teho on lähes kolminkertaistunut. Suuremmissa tuulivoimaloissa, joissa on entistä korkeammat tornit ja pidemmät lavat, voidaan hyödyntää entistä voimakkaampia ja vakaampia tuulia. Näin yhä suurempi osa tuulen energiasta voidaan ottaa talteen. Tekniikka 7 Tällä hetkellä rakennettavien tuulivoimaloiden teho yleensä on 3 5 MW. Merelle rakennetaan jo noin 7MW:n yksiköitä, ja kehitteillä on jopa 10 MW:n voimaloita. 3 MW:n tuulivoimalassa napakorkeus on 135 150 metriä ja roottorin halkaisija 125 135 metriä. Pyyhkäisyala on yli 10 000 neliömetriä eli suurempi kuin tavallinen jalkapallokenttä. Teknisen kehityksen ansiosta uusiutuvaa sähköä voidaan tuottaa entistä enemteho (MW) Tuotanto (GWh) män. Kun tuulivoima kaupallistui 80-luvun alussa, normaalikokoinen tuulivoimala saattoi tuottaa sähköä noin 30 kotitaloudelle. Nykyaikainen, maalla sijaitseva 3 MW:n tuulivoimala voi hyvissä tuuliolosuhteissa tuottaa vuosittain noin 9 000 000 kwh, mikä vastaa noin 2 000 talouden kotitaloussähkön kulutusta yhden talouden kulutuksen ollessa 4 500 kwh/vuosi. (Lähde: Svensk Vindenergi) Määrä (kpl) Ø 112 m 3000 kw 9,0 GWh Korkeus (m) Pyyhkäisyala Napa 180 160 140 Ø 70 m 1500 kw 3,3 GWh Roottorilapa 120 Roottorin halkaisija 80 40 9 000 8 000 7 000 6 000 Ø 50 m 750 kw 1,3 GWh 100 60 Ø 80 m 1800 kw 4,3 GWh Ø 100 m 3000 kw 8,3 GWh Ø 17 m 75 kw 5 000 4 000 Ø 30 m 300 kw 3 000 2 000 1 000 20 Jäähdytin Vaihdelaatikko Lapa MW/GWh/kpl 10 000 1980 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 2005 2010 2010 2015 Tuulivoimaloiden rakentaminen Ruotsissa ja tekninen kehitys. Kuvitukset: Tobias Green. Pääakseli Torni Muuntaja Generaattori Tuulivoimala, jonka kapasiteetti on 3 MW, kattaa seuraavien laitteiden keskimääräisen vuosittaisen sähkönkulutuksen: Kääntö- Laakeri moottori Perustus Tuulivoimalan osat. Kuvitus: Tobias Green. 75 000 LCD-TV 60 000 pesukonetta 32 000 jääkaappia 50 000 pölynimuria

8 YmPÄRiSTÖ YmPÄRiSTÖ 9 Ympäristöystävällistä, edullista ja turvallista energiaa. Tuulivoima nousee nopeasti plussalle. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sen elinkaaren aikana kuluvan energiamäärän puolessa vuodessa. Kun sähköä tuotetaan tuulivoimalla hiilen sijaan, hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa yhden kilogramman kwh:a kohden. Yksi ainoa tuulivoimala vähentää päästöjä 3 000 henkilöauton vuosittaisen päästömäärän verran. Hyvissä tuuliolosuhteissa toimiva 3 MW:n tuulivoimala voi tuottaa vuosittain 9 000 000 kwh, mikä vastaa noin 2 000 omakotitalon kotitaloussähkön kulutusta. Jos tällainen voimala korvaa hiilellä tuotetun sähkön, se vastaa hiilidioksidipäästöjen alenemista n. 7 200 tonnilla/vuosi. rikkidioksidipäästöjen alenemista n. 6,1 tonnilla/vuosi. typpidioksidipäästöjen alenemista n. 3,8 tonnilla/vuosi. (Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen (ivl) raportti B1822, 2009) TalouDELLISuuS Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannuksia on verrattava jollain toisella uudella energiantuotantomuodolla tuotetun sähkön kustannuksiin sen sijaan, että niitä verrattaisiin vanhoilla, jo poistetuilla laitoksilla tuotetun sähkön kustannuksiin. Ruotsin energiantutkimuslaitoksen uusin tutkimus El från nya och framtida anläggningar (Sähköä uusista ja tulevista tuotantolaitoksista) osoittaa, että vesivoima ja maalla tuotettu tuulivoima ovat edullisin tapa tuottaa sähköä uusissa laitoksissa. Tutkimuksen mukaan kummankin energiamuodon tuotantokustannukset ovat noin 0,05 senttiä/kwh. Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan vuonna 2015 tuulivoimaan investoidaan Suomessa yli 600 miljoonaa euroa yhtä paljon kuin Suomen metsäteollisuuteen ja kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2014. EI YMPÄRISTÖVELKaa Toisin kuin uusiutumattomat energialähteet, tuulivoima ei aiheuta vaarallisia jätteitä tai haitallisia päästöjä voimalan käyttöiän aikana. Sen vuoksi tuulivoima on turvallinen ja pitkällä aikavälillä kestävä energiaratkaisu. Tutkimusten mukaan nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sen elinkaaren (valmistus, kuljetus, käyttö ja romutus) aikana kuluvan energiamäärän noin kuudessa kuukaudessa. Tuulivoimalan kokonaisenergiankulutus valmistuksesta aina voimalan purkamiseen on noin prosentti sen omasta tuotannosta (Ruotsin tilastokeskus SCB 2009). Kun tuulivoimala on käyttöikänsä lopussa, samalle paikalle asennetaan uusi tuulivoimala tai maa-alue maisemoidaan alkuperäiseen tilaansa. Varsinainen tuulivoimala kierrätetään mahdollisimman tarkasti. Useimmat tuulivoimaloiden omistajat tallettavat rahaa purkuvaiheen kuluja varten. Purkamista koskevat sopimukset sisältyvät maanomistajien kanssa solmittuihin maanvuokrasopimuksiin. UUSiuTuvaN ENERGIAN TUKI Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa otettiin vuonna 2011 käyttöön niin sanottu uusiutuvan energian syöttötariffi. Valtio maksaa tukea uusiutuvan energian tuottajille niin, että tuottajan saama takuuhinta on 83,50 euroa/mwh (105,30 euroa/mwh vuonna 2015, kuitenkin niin että maksimikorvaus on 53,5 euroa/mwh). Uusiutuvia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat ovat oikeutettuja tariffiin 12 vuoden ajan tuulivoimapuiston käyttöönotosta alkaen. Järjestelmän piiriin otetaan ensimmäiset 2 500 rakennettua Megavolttiampeeria (MVA), ja tämä katto saavutettiin kesällä 2015. Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan uusiutuville energiamuodoille kehitetään uusi tukijärjestelmä. Suomen tukijärjestelmä on ollut verrattain antelias verrattuna uusiutuvien energiamuotojen tukeen muissa maissa. Toisaalta Suomeen luotiin tukijärjestelmä paljon myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa, minkä seurauksena Suomi on jäänyt huomattavasti jälkeen tuulivoiman rakentamisessa. Tukijärjestelmällä on ollut toivottu vaikutus: tuulivoiman rakentaminen on käynnistynyt Suomessa, kotimaisen uusiutuvan energian osuus on noussut, ja teknologinen kehitys on ottanut Suomessa valtavia harppauksia eteenpäin. Tuulivoimalan lapoja kuljetetaan Taalainmaalla sijaitsevaan Rämsbergetin tuulipuistoon. Kuva: Patrick Miller.

10 melu ÄÄNET 11 Tuulivoimalan aiheuttama melu. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun kokeminen vaihtelee voimakkaasti, ja siihen vaikuttaa myös ympäristö. Melun kokeminen on myös hyvin yksilöllistä. Tuulivoimala aiheuttaa kahdenlaista ääntä: ääntä tuottavat konehuoneen vaihteisto ja generaattori mutta myös roottorin lavat, jotka leikkaavat ilmaa. Useimmiten kuuluu vain roottorin lapojen humina. Tuulivoimaloiden synnyttämän äänen taso on viihtyvyyden kannalta ratkaisevampaa kuin varsinainen etäisyys voimalaan. Siksi suunnitteluvaiheessa laaditaan äänimallinnuksia, jotta turbiinit voitaisiin sijoittaa paikkoihin, joissa ne häiritsevät mahdollisimman vähän. Mallinnuksia laativat akustiikan asiantuntijat, jotka laskevat äänenvoimakkuudet ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maasto, sääolosuhteet ja voimalan toimittajan takuuarvot. Äänimallinnusten on todettu antavan luotettavan kuvan todellisista äänitasoista eri pisteissä lähialueella. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan äänitaso ei saa ylittää asuinkohteissa 45 db:iä päivisin ja 40 db:iä öisin. Raja-arvo 40 db tarkoittaa sitä, että etäisyys pieneen tuulivoimalaryhmään on turbiinin tyypin mukaan noin 1 000 metriä. MATalaTaaJuiNEN ÄÄNI JA INFRAÄÄNI Tuulivoimala aiheuttaa matalataajuusalueella (20 200 Hz) ääntä, jonka ihminen voi yleensä kuulla. Tuulivoimaloiden lisäksi tällaista ääntä aiheuttaa suurin osa yhteiskunnan melunlähteistä, kuten liikenne. Matalataajuinen ääni ei ole haitallista ihmisille lainsäädännön määrit- telemissä rajoissa. Tuulivoimalat tuottavat myös infraääntä, jota on mahdotonta kuulla edes voimalan lähellä. Infraäänen ei ole todettu olevan tällä tasolla haitallista tai aiheuttavan terveysongelmia. Makuuhuoneessa uudiskohde Katutaso suurkaupungissa Disko Kipukynnys 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 Äänitaso db (A) Heikoin kuultav issa oleva ääni Korkein mahdollinen äänitaso Gävleborgissa Ruotsissa sijaitseva Fallåsbergetin tuulivoimapuisto, jossa on kymmenen tuulivoimalaa (23 MW). Kuva: Lina Westman. Kuvitus: Tobias Green. Vaimea tuulen suhina Normaali keskustelu Ohi kulkeva tavara- tai henkilöjuna Suihkukoneen lähellä VARJOSTUS JA HEIJASTUS Tuulivoimala, kuten muutkin korkeat rakenteet, puut ja rakennukset, voi aiheuttaa aurinkoisella säällä varjostusta. Tuulivoimalan roottori pyörii, mikä aiheuttaa vilkkuvan varjon. Siksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa vältetään paikkoja, joissa ne voivat aiheuttaa varjostusta asuinrakennuksille tai niiden lähiympäristöön. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa on nykyisin himmeä pinta, joka minimoi heijastukset. Teknisten ratkaisujen avulla tuulivoimala voidaan myös pysäyttää hetkeksi, kun varjoa muodostuu ei-toivottuun paikkaan.

12 Tutkimus: maakotka LuoNTo 13 GLÖTESVÅLENIN MAAKOTKATUTKIMUKSISTA ARVOKASTA TIETOA TULEVAISUUTTA VARTEN Yksi OX2:n ympäristötavoitteista on minimoida vaikutukset luonnonympäristöön, ja siksi luontoarvot, suojelualueet, kasvisto ja eläimistö kartoitetaan hankkeen varhaisessa vaiheessa. Yksi esimerkki on Ruotsissa toteutettu Glötesvålen-hanke, jossa on tehty muutoksia ja selvityksiä aluetta sivuavien maakotkien vuoksi. Luonnon ehdoilla. Hyvä tuulivoimaloiden sijainnin ja rakentamisen suunnittelu minimoi vaikutukset luonnonympäristöön. Jo varhain sidosryhmiä kuultaessa ilmeni, että maakotkalla on alueella reviiri, ja jo vuonna 2005 Glötesvålenissa tehtiin ensimmäinen lintututkimus linnuston kartoittamiseksi tunturissa ja sen ympäristössä. Vuonna 2006 tutkimuskohteeksi otettiin maakotka ja sen liikkuminen alueella. Kaksi paikallista tutkimusyritystä määritti sopivat tarkkailupisteet tunturin ympärillä siellä lentävien maakotkien havainnoimiseksi (ns. lentoseuranta) ja niiden lentokorkeuksien mittaamiseksi. Yhden maakotkaparin nähtiin metsästävän usein tunturin eteläpuolisella alueella ja liitävän eteläjyrkännettä pitkin. Tämän seurauksena OX2 muutti puiston sijaintia niin, että eteläpuolelle suunniteltuja tuulivoimaloita siirrettiin pari sataa metriä Glötesvålenin keskustan suuntaan törmäysriskin alentamiseksi. Glötesvålenin maakotkatutkimukset ovat poikkeuksellisen mittavia, ja ne ovat olleet käynnissä keskeytyksettä vuodesta 2006 lähtien niin lupa- ja suunnitteluprosessin kuin vuoden 2011 syyskuussa alkaneen rakennusvaiheen ajan. Tarkkailu jatkui asennuksen ja käyttöönoton aikana vuonna 2014, ja sitä jatketaan myös ensimmäisenä kahtena käyttövuonna. Tutkimus antaa tärkeää lisätietoa tuulivoimalahankkeiden vaikutuksista maakotkiin. Samalla jokaisella paikalla on oma topografiansa ja omat edellytyksensä, ja lintujen liikkuminen alueella vaihtelee suuresti paikoittain. VUOSIEN 2006 2013 TUTKimuSTEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: Kolme maakotkien reviiriä sivuaa Glötesvålenia. Pesintöjä ei ollut tapahtunut muutamaan vuoteen ennen tuulivoimaloiden rakennusvaihetta. Ravinnon hyvän saatavuuden ja onnistuneiden pesintöjen välillä on ollut täällä selkeä yhteys. Aktiivisesta rakentamisesta huolimatta vuonna 2013 havaittiin kaksi onnistunutta pesintää (yksi poikanen joka pesässä). Kumpikin näistä pesistä sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Vuoden 2012 syyskuusta vuoden 2013 elokuuhun, jolloin rakennettiin teitä ja perustuksia, tutkimusalueella kirjattiin 65 maakotkien lentoseurantaa. Se on hieman vähemmän kuin aiempien tutkimusvuosien 2007 2011 (ennen rakennustöiden alkua) keskiarvo (91 kautta kohden). Osa maakotkista on todennäköisesti siirtynyt pois Glötesvålenilta rakennustöiden vuoksi. Tunturin päällä ei havaittu lentoja vuoden 2013 rakennusvaiheen aikana (aiempien vuosien tarkkailujaksoilla kirjattiin vuosittain keskimäärin kolme lentoseurantaa). Kaiken kaikkiaan vuosien tutkimukset osoittavat, että maakotkat liikkuvat erittäin harvoin suoraan Glötesvålenin yläpuolella ja törmäysriskin arvioidaan olevan pieni. LINNUT Jo varhain hankkeen kehittämisvaiheessa laaditaan lintuselvitys, jonka perusteella tehdään tarvittaessa lintuinventointi tai tutkitaan tiettyjen lajien liikkumista alueella. Tuulivoimalat sijoitetaan alueille, joissa ne vaikuttavat mahdollisimman vähän linnustoon. Tuulivoima ei aiheuta ongelmia useimmille linnuille, esimerkiksi muuttolinnut ovat osoittaneet osaavansa väistää hyvin voimaloita ja sopeutua tuulivoimaan. Herkkien lintulajien suojelemiseksi tuulivoimaa ei rakenneta pesintäpaikkojen lähelle. MAISEMA Miellyttääkö tuulivoimalan ulkonäkö? Vastaus riippuu katsojasta, ja mielipiteet poikkeavat usein toisistaan. Tuulivoimalat ovat näkyviä rakennelmia, ja sisämaassa niiden on oltava korkeita ja sijaittava avoimessa maastossa voidakseen hyödyntää alueella puhaltavia tuulia. Monien tutkimusten mukaan useimmat ihmiset suhtautuvat tuulivoimaan kuitenkin myönteisesti, koska se on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä. Tuulivoima, kuten kaikki muu teknisen huollon infrastruktuuri, aiheuttaa tiettyjä tilapäisiä vaikutuksia luontoon samoin kuin esimerkiksi siltojen rakentaminen, moottoritiet, voimalinjat ja matkapuhelinmastot. Vaikutukset voidaan minimoida keskittämällä tuulivoimalat mahdollisimman harvoihin paikkoihin, joissa on hyvät tuuliolosuhteet. Tuulivoimalat on lupaviranomaisten huolellisten tarkastuksen jälkeen sijoitettava maastoon luontoa, kulttuuria ja ulkoilumahdollisuuksia kunnioittaen. ELÄimET Vaikka tuulivoiman vaikutuksia maalla eläviin nisäkkäisiin on tutkittu vähän, vaikutukset ovat kokemusten mukaan yleensä erittäin vähäisiä. Porot ja sorkkajalkaiset riistaeläimet eivät ole osoittaneet poikkeavaa käytöstä vaan näyttävät sopeutuneen tuulivoimaloihin. Vaikutukset liittyvät ensisijaisesti tuulivoimalahankkeen yhteydessä rakennettaviin teihin ja johtoaukeisiin, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi muutto- ja riistareitteihin. Vaikutukset ovat kuitenkin suurimmillaan rakennusaikana melun ja ihmisten läsnäolon vuoksi. Avoimet maastot, uudet reunavyöhykkeet ja tienreunat voivat sitä vastoin hyödyttää monia riistaeläimiä. (Ruotsin luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverket, raportti 6499). Tuotantoeläinten osalta OX2 noudattaa kotieläintuottajien ammattijärjestöjen suosituksia. Rakennusvaihe voidaan suunnitella niin, ettei esimerkiksi turkiseläinten herkkä penikointiaika häiriinny. LENTOESTEvaloT Lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi kaikki korkeat rakennukset ja rakenteet on merkittävä valoilla. Liikenteen turvallisuusvirasto määrää merkintätavat. Lentoestevaloja koskevia määräyksiä on parannettu merkittävästi, joten valot häiritsevät lähiseudun asukkaita huomattavasti aiempaa vähemmän. Aiemmin korkeat voimalat tuli merkitä yöllä valkoisella vilkkuvalla valolla, jonka lähellä asuvat saattoivat kokea häiritsevänä. Vuodesta 2013 lähtien tuulivoimalat on mahdollista merkitä valolla, joka palaa yöllä jatkuvasti punaisena. Tämä on vähentänyt häiriövaikutusta selvästi heikentämättä kuitenkaan lentoturvallisuutta.

14 Työ Työ 15 Parannusta työmarkkinoille. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi lisätä harvaan asuttujen seutujen elinvoimaa. Tuulivoima luo työpaikkoja ja tuo seudulle tuloja. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää selvästi. Suomessa tuulivoima-ala työllistää nykyisin noin 2 200 henkilöä (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys). Parhaat tuuliresurssit ovat usein juuri harvaan asutuilla seuduilla, joilla on rajalliset työmarkkinat, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisätä näiden seutujen elinvoimaa. Tuulivoima luo työpaikkoja monen alan pienyrittäjille prosessin eri vaiheissa. Hanke edellyttää varhaisessa vaiheessa tehtäviä tutkimuksia ja mittauslaitteiden valvontaa sekä työllistää rakennusvaiheessa koneiden omistajia ja urakoitsijoita, jotka hakkaavat ja raivaavat metsää, auraavat lunta, huolehtivat maatöistä, materiaalikuljetuksista ja maankaivutöistä jne. Ruokakauppojen, huoltoasemien, ruokapaikkojen ja muiden liikkeiden liikevaihto kasvaa. Muualta tulevat suunnittelijat, urakoitsijat, konsultit ja työntekijät vuokraavat huoneita, mökkejä, hotellihuoneita ja asuntovaunupaikkoja. Myös toimisto- ja kokoustiloja tarvitaan vaihtelevassa määrin. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana tarvitaan lumen aurausta, teiden kunnossapitoa, hallinnointia ja valvontaa. Valmis puisto tarjoaa kuitenkin ennen kaikkea vakituisia ympärivuotisia työsuhteita tuulivoimaloissa niiden käyttöiän aikana tehtäviä huolto- ja kunnossapitotöitä varten. Yleensä tuulivoimalan toimittaja huolehtii näistä töistä ja kokoaa niitä varten paikallisen tai alueellisen tiimin. Yritykset haluavat paikallista henkilöstöä, jonka työpiste sijaitsee suuren tuulivoimapuiston lähellä. Näin tuulipuisto edistää työllisyyttä pitkällä aikavälillä. PAIKalliNEN YMPÄRISTÖAJATTElu KANNATTaa Kunnat saavat alueillaan sijaitsevista tuulivoimaloista merkittävää taloudellista hyötyä, sillä jokaisesta turbiinista maksetaan kiinteistöveroa. Paikalliset maanomistajat saavat tuloja vuokraamistaan maista. OX2 maksaa vuokraa aina kaikille niin sanotun tuulenottoalueen maanomistajille eikä vain niille maanomistajille, joiden mailla turbiinit sijaitsevat. Useat tutkimukset osoittavat, että tuulivoimalla ei ole merkittävää vaikutusta kiinteistöjen hintoihin tai myyntiaikoihin. Tuulivoima JA MATKailu Saksassa ja Skotlannissa tehdyt todelliset tapaustutkimukset eivät ole osoittaneet, että tuulivoimalapuistot vaikuttaisivat negatiivisesti matkailuun. Tanskasta ja Gotlannista saadut kokemukset viittaavat samaan tulokseen. Tuulivoimalat voivat päinvastoin vahvistaa paikallisia matkailuyrityksiä lisäämällä majoitus- ja ruokamyyntiä sekä matkailijamääriä tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna, tuulivoima lisää harvaan asuttujen seutujen elinvoimaisuutta. OX2:n Ruotsissa toteuttaman Glötesvålen-hankkeen perusteellinen analysointi osoittaa selvästi, että suuret panostukset tuulivoimaan tuovat monia uusia työmahdollisuuksia ja runsaasti positiivisia vaikutuksia paikalliselle ja alueelliselle elinkeinoelämälle. Myös muun muassa aiemmin tehdyissä Gotlantia ja Strömsundin kuntaa koskevissa tutkimuksissa on saatu sama selkeä tulos. Vaikka sää täällä ylhäällä voi olla erittäin oikukas, Glötesvålen on edelleen mahtava työpaikka, erityisesti aikaisin aamulla auringon noustessa, kun lumi säihkyy ja kun näkee, että tuulivoimalat pyörivät juuri niin kuin pitää. Ida Wiklander, Vestasin huoltoteknikko. GLÖTEN KYLÄN HuolTOTOIMISTO Vuoden 2014 joulukuussa OX2 käynnisti Glötesvålenin tuulivoimapuiston Härjedalenissa Ruotsissa. Puiston 30 tuulivoimalaa luovutettiin IKEAlle, jonka uusiutuvan energian tuotanto Pohjoismaissa ylittää sen kulutuksen. OX2 jatkaa tuulivoimapuiston hallinnointia ja varmistaa sen optimaalisen tuotannon. Glötesvålenin päivittäisistä töistä vastaa Vestasin huoltotiimi. Vestas on perustanut toimiston ja varaston Glöten kylään, kivenheiton päähän tuulivoimapuistosta. Sieltä käsin työskentelevät kuusi huoltoteknikkoa asuvat kaikki lähiseudulla. Seitsemänä päivänä viikossa he valvovat tuulivoimaloita ja huolehtivat niiden huollosta, kunnossapidosta ja vianetsinnästä. Huoltotoimia Glötesvålenin tuulivoimapuistossa, jossa on 30 tuulivoimalaa (90 MW). Kuva: Joakim Lagercrantz.

turvallisuus 17 Tuulivoima ja turvallisuus. Nykyaikainen laitos mukautuu tuuleen ja estää automaattisesti laitteiston vaurioitumisen. MEKAANISET MYRSKYJARRUT 0,0 0,2 Savu nousee pystysuoraan. Lehdet liikkuvat. 3,4 7,9 8,0 13,8 Viiri liehuu suorana. Ohuet oksat ja lehdet liikkuvat. Tuulivoimala pyörii, sähkön tuotanto 4 m/s alkaen. Pienet puut huojuvat, suuret oksat liikkuvat. 13,9 24,4 24,5 32,6 Kattotiilet irtoavat. Vaikea kävellä vastatuuleen. Puut irtoavat juurineen. Vaurioita taloissa. Tuulivoimala pysähtyy, kun tuuli on 25 m/s. 32,6 Glötesvålenin tuulivoimalapuisto, Ruotsi. Kuva: Joakim Lagercrantz. 0,3 3,3 Tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä tuulen nopeuden ollessa noin 4 m/s. Suurin tuotanto saavutetaan generaattorin tehon mukaan tuulen nopeuden ollessa noin 12 13 m/s. Tuulen nopeuden ollessa tätä suurempi lavat kääntyvät liian tuulen ohipäästämiseksi, jotta tuulivoimala ja generaattori voidaan suojata suurelta kuormitukselta. Tuulivoimala tuottaa sähköä tuulen nopeuden ollessa korkeintaan noin 25 m/s eli myrskyrajaan asti. Automaattiset mekaaniset jarrut pysäyttävät tuulivoimalan tuulen nopeuden ollessa pysyvästi (noin 10 minuuttia) vähintään 25 m/s. Samalla lavat kääntyvät pois tuulesta. Pysäytetty tuulivoimala on suunniteltu selviämään tuulesta, jonka nopeus on enintään noin 60 m/s. Tuulivoimaloita ympäröivällä alueella saa liikkua vapaasti, ja aiempaa toimintaa, kuten metsästystä, kalastusta ja marjastusta, voidaan jatkaa tavalliseen tapaan. Talvisin on syytä välttää tuulivoimalan alueella liikkumista, sillä roottorin lapoihin voi muodostua jäätä. Jos alueella liikkuminen on välttämätöntä, tulee ottaa yhteyttä vastaavaan teknikkoon sääolojen tarkistusta varten. Suuria vaurioita rakennuksissa ja metsässä. Tuulen voima maalla. Kuvitus: Tobias Green.

18 SanaSTo SanaSTo 19 Sanasto ALUEVERKKO Sähkön jakeluverkko, jonka jännite on 20 kv 110 kv. CO 2 (HiiliDIOKSIDI) Yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista koostuva molekyyli. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jota syntyy lähes kaikessa hiiliyhdisteiden hapessa palamisessa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, palaessa hiilidioksidi lisää voimakkaasti kasvihuoneilmiötä, koska nämä polttoaineet uusiutuvat erittäin hitaasti eivätkä ne siten sido hiilidioksidia kasvien tavoin. DESIBEli (db) Kymmenesosa belistä (B) on yksikkö, jota käytetään signaali- ja äänitason ilmoittamista ja mittaamista varten. Normaalin keskustelun äänenvoimakkuustaso on 60 70 db. ENERGIA Käsite, joka kuvaa voimaa, joka saa esineen tai aineen muuttamaan paikkaansa tai olomuotoaan. Mitataan yleensä kilowattitunteina (kwh) tai terawattitunteina (TWh). 1 kwh (kilowattitunti) = 1 kw tunnin ajan 1 MWh (megawattitunti) = 1 000 kw tunnin ajan 1 GWh (gigawattitunti) = 1 000 000 kw tunnin ajan 1 TWh (terawattitunti) = 1 000 000 000 kw tunnin ajan ENERGIALÄHDE Aine, jota voidaan muuntaa energiaksi, esimerkiksi vesi, tuuli, öljy ja uraani. FOSSiiliNEN PolTToaiNE Kasvien ja eläinten jäännökset, jotka ovat muuttuneet öljyksi, hiileksi ja kaasuksi satojen miljoonien vuosien aikana. GENERaaTTORI Tuulivoimalan osa, joka tuottaa sähköä muuttamalla liike-energian sähköenergiaksi. Generaattori koostuu magneetista ja käämistä. KASviHuoNEKaaSUT Ilmakehässä olevat kaasut, jotka estävät lämpösäteilyn pääsyn avaruuteen. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), ilokaasu (N2O), metaani (CH4) ja CFC (kloorifluorihiilivedyt, freonit). KONEHuoNE Konehuone eli naselli on yksikkö, joka asennetaan tornin yläpäähän. Konehuoneessa on voimansiirtolaitteisto ja sähköjärjestelmä. Täällä mekaaninen energia muutetaan sähköenergiaksi. Jotta tuuli voitaisiin hyödyntää optimaalisesti, koko konehuone voi kääntyä tuulen suuntaan kääntöjärjestelmän avulla. KOTITALOUSSÄHKÖ Sähkö, joka käytetään valaistukseen, kodinkoneisiin ja muihin kotona käytettäviin laitteisiin mutta ei lämmitykseen ja lämpimään veteen. Joskus siihen luetaan myös lattialämmitys, esimerkiksi kylpyhuoneessa. KÄYTETTÄVYYS Käytettävyys ilmaisee, kuinka suuren osan kokonaisajasta tuulivoimala on ollut käytettävissä sähkön tuotantoon. PAIKalliSVERKKO Paikallinen jakeluverkko, jonka jännite on 230 V 20 kv. PERUSTUS Perustuksen tehtävänä on kannatella tuulivoimalan painoa ja varmistaa, ettei voimala kaadu. Rakenne sovitetaan maaperän ominaisuuksien mukaan. RooTTORI Roottori koostuu lavoista tai siivistä, jotka on asennettu napaan yhdessä lapalaakereiden kanssa. Roottorin tehtävänä on ottaa siihen osuvista tuulista talteen energiaa, mikä puolestaan aiheuttaa roottorin pyörimisliikkeen. SÄHKÖTASE Sähkötase on energian tarjonnan ja toimituksen välinen erotus tasevastaavan osalta. SÄÄTÖvoima Tuulivoimala on riippuvainen tuulesta saatavasta energiasta, ja siksi sitä voidaan hyödyntää vain tuulisella säällä. Tämän vuoksi tuulisähkö tarvitsee rinnalleen muita energialähteitä eli niin sanottua säätövoimaa voidakseen toimia osana suurempaa sähköhuoltojärjestelmää. SÄHKÖ Sähköisesti varautuneiden hiukkasten, elektronien, liikettä. Mitataan ampeereina (A). Voimaa, joka tarvitaan sähköisen varauksen siirtämiseksi pisteestä toiseen, kutsutaan jännitteeksi, ja sitä mitataan voltteina (V). TEHO (WATTI, W) Yksikkö, joka ilmoittaa tietyn asian kyvyn antaa tai käyttää energiaa tietyn ajanjakson aikana. 1 kw (kilowatti) = 1 000 W 1 MW (megawatti) = 1 000 kw 1 GW (gigawatti) = 1 000 000 kw 1 TW (terawatti) = 1 000 000 000 kw TORNI Useimmissa nykyaikaisissa tuulivoimaloissa käytetään kartiomaisia, teräksisiä putkitorneja. Tornien korkeus on 120 150 metriä. Kuljetuksen helpottamiseksi torni valmistetaan useista tornilohkoista, jotka kiinnitetään toisiinsa voimalan sijoituspaikalla. TuulimiTTauS Jotta tuulivoimaloille voitaisiin löytää mahdollisimman hyvä sijainti, suoritetaan tarkkoja mittauksia etupäässä erikoisvarustellun maston avulla. Tuulivoimala Kone, joka muuttaa tuulen energiasisällön sähköksi. Tuulivoimala koostuu paikallaan pysyvästä tornista ja perustuksesta sekä roottorista, joka muuttaa tuulen energian mekaaniseksi työksi ja sähköksi. TuulivoimaPUISTO Joukko tuulivoimaloita, jotka on sijoitettu ryhmäksi rajatulle alueelle. UUSiuTuva ENERGIA Uusiutuvat energialähteet kuten tuuli-, vesi- ja bioenergia ovat jatkuvasti uusiutuvia energialähteitä, jotka eivät lopu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. (Ydinvoimaa ei lasketa uusiutuvaksi energialähteeksi, koska se pohjautuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin.) LISÄTIEToa TuulivoimaSTA VIRANomaiSia Ymparisto.fi Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Tietoa tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvästä maankäytöstä ja lainsäädännöstä. Tuulivoima-ala JA ETUJÄRJESTÖT Energiateollisuus energiakysymykset Suomen tuulivoimayhdistys www.tuulivoimayhdistys.fi Motiva - www.motiva.fi/tuulivoima Valtion omistama asiantuntijayritys.

OX2 PÄÄKONTTORI: TUKHOLMA +46 8 559 310 00 Käyntiosoite: Lilla Nygatan 1 103 17 Tukholma KOTKA Kyminlinnantie 6 48600 Kotka Vieraile nettisivuillamme osoitteessa www.ox2.com