Lappi EU:n arktisen teollisuuden klusterimallialueena Rikasta Pohjoista 2015 17.4.2015, Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi
Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Oulun yliopiston tukisäätiö osa Kemi-konsernia 10 henkilön tiimi + joukko palvelutoimittajia teknologiakeskus, kehittämis- ja innovaatioyhtiö kotipaikka: Kemin teknologiakeskus, operatiivinen alue: koko Lappi, osittain Suomi toiminnan painopisteet: erikoistuneet yrityspalvelut innovatiivisille alkaville ja kasvuyrityksille teollisuus- ja kaivospalveluyritysten kehitys arktiset teollisuussovellukset ja kehitysympäristöt uusi puurakentaminen koulutus- sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö painopistealueilla
SNØHVIT SHTOKMAN NORTHERN IRON Digipolis Oy on kehittämisyhtiö, joka on erikoistunut toimimaan luonnonvaroja jalostavan teollisuuden ja monialaisten palveluyritysten rajapinnassa. Arvio arktisista investoinneista 196 Mrd. RANA GRUBER Norja Venäjä AGNICO EAGLE LAPPLAND GOLDMINERS FIRST QUANTUM LKAB NORTHLAND RESOURCES LKAB BOLIDEN AITIK Lappi on Suomen kuudenneksi suurin vientimaakunta. Digipolis Tietokatu 6 94600 KEMI www.digipolis.fi kimmo.heikka@digipolis.fi Sweden SSAB SCA KAPPA BOLIDEN SKELLEFTEÅ FIELDS BOLIDEN RÖNNSKÄR BILLERUD Kemi 200 km OUTOKUMPU STAINLESS OUTOKUMPU CHROME MINE STORA ENSO METSÄ GROUP KEMIRA STORA ENSO NORDIC MINES RUUKKI TALVIVAARA SCA BOLIDEN KOKKOLA Finland
Globalisaatio hajotti klusterit?!? Etla, 2013
Arktisten investointien huuma, 196 Mrd Luonnonvaroja jalostava teollisuus ostaa palveluita sadoilla miljoonilla KV-teollisuuden vaatimustaso, HSEQ Cleantech tarpeet kasvussa Kaikki irti kiertotaloudesta Kansainvälistyminen kotimarkkinassa Kansainvälistyminen lähialueella Omat tuotteet ja palvelut Lapin luonnonvaroja jalostava teollisuus & teollisuus- ja kaivospalveluyritykset
EU Komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto: LAPPI EU:n KLUSTERISTRATEGIAN MALLIALUEEKSI Muita mallialueita ovat: Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania PUNAINEN LANKA: Arktisten luonnonvarojen kestävä jalostus Mitä haettiin: Etusija kunnianhimoisille alueille, ja parhaille ideoille kaupallistamaan monialainen yhteistyö ja innovaatiot tukemaan tulevaisuuden strategioita verrattuna nykyiseen Tavoitteet: Klusterikonsepti hyödyttää alueellista liiketoimintaa Rakenteiden uudistaminen Yrittäjyyden edistäminen Pk -sektorin kasvu
LAPPI EU:n KLUSTERISTRATEGIAN MALLIALUEEKSI KLUSTERIPALVELUITA TEOLLISUUS- JA KAIVOSPALVELUYRITYKSILLE Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Omat tuotteet ja palvelut Kansainvälistysmisvalmiudet HSEQ Koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Yrityskehityspalvelut Innov. Start-up & Kasvu Bus.plan, rahoitus KLUSTERIPALVELUT Uusi kiertotalousliiketoiminta Sivuvirtojen kaupallistaminen Uusia ekoinnovaatioita Arktisen viennin edistäminen Ruotsi, Norja Markkinatieto: Partnerbook Yhteenliittymät Invest In Lapland sijoittumispalvelut Tutkimus- ja kehitystoiminta Esim. Lapin amk:n teollisuus- ja kaivospalvelu TKI-hankkeet
1,3 milj. tonnia/vuosi teollisuuden sivu- ja jätevirtoja (ilman sivukiviä) Maailmanluokan kestävän luonnonvaroja jalostavan teollisuuden ja logistiikan keskus Muutamia maailman luokan palveluntarjoajia Kaikki Lapin keskeiset teollisuusyritykset mukana Teollisuuden tarve ja tahto-tila, hyödyntämiskonseptien testaus, suuret volyymit & alueen infra ja kompaktius Usein logistiikka ratkaisee kannattavuuden Arktiset olosuhdeongelmien ratkaisut Toimintaympäristö sekä ainutlaatuinen teollisten symbioosien innovaatio- ja pilotointialusta
Meri-Lapin teollisuuden sivu- ja jätevirrat
ARKTISEN TEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT- TYÖPAJA 23.10.2014 Torstaina 23.10. klo 12 alkaen pidetään Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat- työpaja. Työpajassa on tarkoitus nostaa esiin Meri-Lapin teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen merkittävä hyödyntämispotentiaali. Työpajassa etsitään ratkaisuja jäte- ja sivuvirtoihin liittyviin konkreettisiin ongelmiin, joiden ratkaisijoina voivat toimia teollisuuspalveluyritykset, laitetoimittajat, jne. Tilaisuudessa yli 60 osallistujaa Teollisuuden edustajat: Stora Enso Kemi Stora Enso Oulu Metsä Group Outokumpu Sma-mineral Työpajassa vahva Lappilaisten yritysten edustus Sivu- ja jätevirtoja alueella yli 1,3 milj. tonnia/vuosi Työpajan tulokset raportoidaan Synergietietokantaan Esille nousseet potentiaaliset synergiat käydään läpi myös kaivosten kanssa Osallistujia mm. Morenia Maanrakennus Alamäki Metla Ahma Ympäristö Solved Gfl Lapin Ely-keskus Sodankylän kunta Rovaniemen Energia Ecolan Kemin kaupunki Simon kunta Aquator Tecwill Granulators Promote Timitec SF-Tec Esa ja pojat Perämeren Jätehuolto Baltic Bulk Akkoy Service Krans Consulting Lapin Yliopisto Lapin Liitto Ylitornion kunta Tapojärvi Pohjaset Insinööritoimisto ASES Veljekset Toivanen Business Oulu Oulun Yliopisto Lapin AMK 3D Hacklin Ammattiopisto Lappia Insinööritoimisto SAV Ekokem FISS-TYÖPAJA LAPPILAISIN MAUSTEIN!
Sivu- ja jätevirtojen luokittelu Prosessiteollisuuden jakeet luokiteltu eri käyttötarkoituksiin soveltuvien ominaisuuksien mukaan: Luokittelu Kantavat materiaalit Emäkset Orgaaninen aines Tuhkat Tiivistemateriaalit Jakeiden seostamismahdollisuudet Esimerkkejä käyttötarkoituksista Maa- ja tierakentaminen, betonin runkoaine, kaivosalueet ph:n säätö, kalkitus ja maanparannus Viherrakentaminen, poltto Maa- ja tierakentaminen, maanparannus, kaivostäyttö Loppusijoitusalueiden tiivistyskerrokset Useita käyttötarkoituksia Yksittäinen jäte- tai sivuvirta voi kuulua useampaan luokkaan. Jakeiden soveltuvuutta käyttötarkoituksiin on käsitelty yleisellä tasolla. Kunkin jakeen osalta on käsitelty käyttöä rajoittavat tekijät, kuten jakeen ominaisuuksiin tai tuottajan omaan käyttötarpeeseen liittyvät rajoitteet Analyysitulosten pohjalta eteneminen pilotointiin
Potentiaaliset käyttökohteet Pohjois-Suomen alueella Infrahankkeet Kaivoshankkeet Muut teollisuushankkeet, esim. Pyhäjoen ydinvoimala Muut hankkeet Kaatopaikat Maarakentaminen Muut hyötykäyttökohteet, kuten maanparannus, ph:n säätö ym.
Pohjois-Suomen kaivoshankkeet Yhteistyötä käynnistetään eri elinkaaren vaiheissa olevien kaivosten kanssa Käyttökohteita rakentamisessa, läjitysratkaisuissa, kaivostäytöissä, neutraloinnissa jne. Kaivoshankkeiden investoinnit (suunnitteilla olevat kaivokset) GFAB, Suhangon kaivoshanke, Ranua Mawson Energi AB, Rompaksen kaivoshanke, Ylitornio Must avaaran kaivos Oy, Taivalkoski Yara Suomi Oy, Soklin kaivoshanke, Savukoski AA Sakatti Mining, Sakatin kaivoshanke, Sodankylä Kaivoshankkeiden investoinnit (olemassa olevat kaivokset) Outokumpu, Kemin kaivos, kaivostäyttö Agnico-Eagle, Kittilän kaivos, kaivostäyttö FQM Kevitsa Mining, Kevitsan kaivos Lappland Goldminers, Pahtavaaran kaivos, sulkeminen Northland Pajala-Kolari Aikataulu 2015 rakentaminen, kaivostoiminta 2017 rakentaminen?, kaivostoiminta 2019 Aikataulu jäissä
Potentiaaliset käyttökohteet yhteenveto Haasteena kaikkien hyötykäyttökohteiden osalta toimintakulttuurin kehittäminen sivu- ja jätevirtojen hyödyntämiselle Suuret hankkeet kiinnostavia materiaalin suuren menekin vuoksi, mutta aikataulun ennustaminen epävarmaa Pienempien käyttökohteiden edistäminen toisi jakeille jatkuvaluonteisempia käyttökohteita Tietopankki pk-yrityksille, paikallistasolla Potentiaaliset käyttäjät eivät ole tietoisia sivuvirtojen käyttökelpoisuudesta Sivuvirran tuottajat eivät ole tietoisia käyttökohteen olemassaolosta Esim. maarakennuskohteissa sivuvirran käyttö on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, jotta suunnittelu ja mitoitus laaditaan myös potentiaaliselle sivuvirralle Sivuvirran käyttö on huomioitava myös luvitus-/ilmoitusmenettelyssä Tieto käyttökelpoisesta jakeesta saavuttaa potentiaalisen käyttäjän liian myöhään, jos ollenkaan. Muodostettava toimintakulttuuri jakeen ohjaamiselle käyttöön sopivaan kohteeseen Kaikkien tahojen aktivointi, viranomaiset, kunnat
ARKTISEN TEOLLISUUDEN EKOSYSTEEMI Tulevaisuuden visio 2014-2022: Kohti kiertotaloutta ARKTISTEN OLOSUHTEIDEN TESTAUSPOTENTIAALI 1,3 milj. tonnia sivu- ja jätevirtoja, arvokkaampia sivutuotteita, markkinapotentiaalin kasvu, Teollinen ekosysteemi ja symbioosit Vähemmän jätettä ja neitseellisiä raaka-aineita, symbioosituotteet, arvoketjut Irtikytkentä ja vihreä kasvu Kiertotalous liittää biotalouteen Maailman puhtain teollisuus Maailmanluokan elinkaariratkaisuja ja teollisuuden resurssitehokkuutta globaaleille markkinoille Toimialarajattomuus Uusia ekoinnovaatioita Kiertotalous Yritysverkosto, viranomaiset, opetusja tutkimuslaitokset, huippuosaaminen myös muualta, avoin yhteistyö
KIITOS Kimmo Heikka toimitusjohtaja Kemin Digipolis Oy kimmo.heikka@digipolis.fi 040 555 8020 Teemu Saralampi asiantuntija Kemin Digipolis Oy teemu.saralampi@digipolis.fi 040 1977 149