SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO RY:N JULKAISU 8 VUOSIKERTA N:o 6 JOULUKUU 1951
TÄYDELLINEN KÄYTTÄMÄLLÄ... ARTIKULAATIO NIC O I A T O R I C S Kiittäen kaikkia arv. asiakkaitamme meille kuluneen vuoden aikana osoitetusta luottamuksesta toivotamme Liikkeessämme on runsas valikoima. Teille... ' Nsissil diatorlslssa on kuspll. iotka elvst vaikuta haitallisesti artikuloinnissa. HAMMAS OY Helsinki, Kalevankatu 3 A Puh. 21433 mm Wm m DJzioqm 20q :. e HAMMASVÄLINE OY
Pitkää ikää! Ajan vieriessä luonne ja arvokkuus pysyy arvossa ja uskollisella palveluksella voidaan vielä vuosia katsoa eteenpäin luottamuksella. Niin on myös TRURAY hyvää kestävyyttä omaavien hampaiden jotka säilyttävät luonnollisen ulkonäkönsä ja kimmeltävän loisteensa vuosien vieriessä, tehtävänsä jatkuvasti suorittaessa sillä tehokkuudella, jonka ainoastaan käyttämällä porsliinihampaita voi saavuttaa. Omaa korkeaa luokkaansa De Treyn Diatoristen hampaiden tieteellisesti suunnitellut St oklusalipinnat helpottavat asettelua ja takaavat hyvän artikulointikyvyn. Hampaiden asettelu anatomiseen artikiilaattoriin ja niiden tasapainoon saattaminen carborundumin avulla on yksinkertaista..... Tästä johtuen De Treyn Diatoristen käyttö on tervetullutta ajansäästöä laboratoriotyöhön ja takaavat potilaalle korkeata purentakykyä, mikä on merkittävänä ominaisuutena l c tämän luokan tekohampaissa.. i [li C U O Ä i U i TmlRAjr posliinlhampaista parhaat. Amalgamated Dental Trade Distributors Ltd. 7, Swallow Street, Piccadilly, London W.l. AMALGAMATED DENTAL-tuote DAVIS SCHOTTLANDER & DAVIS LTD LONDON W.l..?> Yksinmyyjä Suomessa: OY DENTALDEPOT AB 1900 E. Ranta 2. Helsinki 2 3
TOIMITUSKUNTA: Päätoimitt. Anders Blom Os. toimeen Et.Ranta 2. puh. 32 415. Toimitus-sihteeri E. O. Vuori Teknillinen toimltt. Veikko Karmaa. ieknikko SUOMEN H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O RY. Hclsinlii. Korkeavuorenkatu 45 A. (>. Puh. 25 604. Postisiirtotili 12690. Liiton puheenjoht. G. Sandström. Korkeavuorenkatu 45. A. 6. puh. 25604 Sihteeri M. Elomaa, Untamontie 6. G. 19. puh. 792035 toimeen 64223.' itahastoiihoitaja P. Rantalainen, Tarkk ampujank. 11. (Lab. L. Lundelli puh. loimeen 69 090. F 1 N L A N D S T A N D T E K N I K E R F ö R B U N I) R F. Helsingfors. Högbergsgatan 45. A. 6. Tel. 25 604. Postgiro 12690. Förbundels ordf. G. Sandström. Högbergsgatan 45. A. 6. lei. 25 604. Sekr. M. Elomaa, Untamovägen 6. G. 19. tel. 79 20 35 tj. tel. 64 223. Kassör P. Rantalainen Skarpskytteg. 11. (Lab. L. Lundell) tj. tel. 69 090. Saatavana RATHBONE Putsausmoottoreita M a l l i n;o 4 Äärimmäisen taloudellinen, hiljainen ja virheetön melkeinpä äänetön käynti. Neljä kierrosnopeutta 1200, 1600, 2000, 3000 per. min. Moottorin teho pysyy samana myös aiemmilla kierrosluvuilla. Koneen käämitykset pöiysuojatut. ntjä.k<ili!'uil T' it)/-ilft / L; ;i,-!r.;t.. i;) Sisällys Animiillikiirilamnic jiirjcslyksi-eii.. :: :J..,'Mvi\ iii. d< 6 llanipaidvii niuovailu.slii ( jatk.l 8 llalliluksen tuolilla 14.\jutuksia lakialoitteesta 18 Hampaankolosta.... ^.i 19.latkokouliitus 21 För de sveiiskspräkiga läsaiiia 21 Unioninkatu 23 - Puhelin 65 757, 52 356, 64 726, 37 669. 4
m m a H t l c u n i a m t n e j a r j e s i t ; K s e e n! Olemme monesti huomanneet, että aminattikuntamme järjestöissä eivät asiat ole aivan niin, kuten niiden olla pitäisi. On totta, että esim. liittoon kuuluu jäseniä, joiden intressipiirit eroavat suuresti toisistaan. Kaikki he ovat käyttäneet kuitenkin hammasteknikon nimitystä ja se on ollut yhdysside, joka on pitänyt heitä koossa. Kehitys on kulkenut eteenj)äin ja ammattikuntamme jäsenmäärä on suuresti kasvanut: suuri perhe on kasvanut liiankin suureksi. I^erustettiin Hammaslahoiatorioiden Yhdistys r y. sekä SAK:oon kuuluva ammattiosasto omien inlressipiiriensä etuja ajamaan. Tästä luioliinatta liiton jäsenmäärä on kasvanut ja liiton kokoonpano on pysynyt suunnilleen samanlaisena, antaen viimeisen sääntöjen numtoksen perusteella kuitenkin eri ja.ostoilleen vapaammat toimintamahdollisuudet. Viime aikoina on Hainmaslahoratorioiden Yhdistyksen taholla ollut havaittavissa pyrkimyksiä päästä liiton jäseneksi. Tämä olisikin ratkaisu, jolla lyönantiijapuoli varmasti vähentäisi sitä kitkaa ja asioiden hidasta hoitoa, jota nyt on olemassa. Toinen asia kuitenkin on, pystyykö tämäkään selvittämään ammattikuntamme jäijestökysymyksen. Meidän olisi vähitellen ymmärrettävä, eitä tyiinantaja ja työntekijä eivät sovi samaan liittoon, vaan molemmille ()sa])ii()lille olisi edullisempaa hoitaa asioita eri järjestöissä. Olisi kaksi vahvaa järjestöä, jotka hoitaisivat omat asiansa ja ottaisivat yhteyden toisiinsa, kun asiat niin vaatisivat. Tämä kuulostaa varmastikin monista vanhemmista hammasteknikoista oudolta, mutta varmaa on, että tähän on pakko joskus mennä. Siksi olisi syytä ryhtyä sitä ajoissa ajattelemaan. Useimmiten on työnantaja kuitenkin itsekin hammasteknikko ja näin ollen on hänellä ja liänen työntekijällään ammatissaan inonia yhteisiä intressejä. Asian tämä puoli voitaisiin hyvin hoitaa esim. perustamalla hanimasteknikoille yhdistys, joka hoitaisi ammattiopetuksen ja ammatin kehitykseen liittyvät asiat. Vuodet vierivät ammattikuntamme jäsenmäärän yhä kasvaessa. Meidän on seurattava mukana ei kuitenkaan kaavoihin jähmettyneinä, vaan joustavasti uusiin olosuhteisiin sopeutuen. Uskon, että näin on moni ajatellut ja olisi syytä perusteellisesti ajoissa harkita olemassa olevia inahdollisuiiksia, jolta asioita py.styttäisiin hoitamaan koko aiiunattikunnan etua silmällä pitäen. LABORATORIOMOOTTORI <.iu;,i.- I.li!,-! rv;;.'i iaa,'!,ö(i4 eiithrci,.\a\i:.a: r\:a\w\\\a fio iäättfrc-» il; V.1) riiii>! i(p i > otoi.o!! n->>' t ivaa i,an<a\ ^Khilnaifiq K}d'it> Tämä brittiläisistä aineista lelily laaliiinoollori on erikoisesti valmistettu kestämään lal)oraloriotyön aibeuttamat rasitnkscl.. Moottorin rakentamiseen kesliiviiksi ja luoteltavaksi työvälineeksi on vaivoja sääsliimällä käytetty sekä ammatti t K»'' ntiikidäinilhh (iooqtiiiiil fu/nl,-!! taitoa että asiantiinlemnsta. \:i'.'.\\\\\-.'mn\\i\ UCOf! iroyuid..li.ili.!.,,.i!ä,..,f Toimitetaan täydellisenä 4:llä»slnl>eilla», sarjaan käämitetty 1/6 b.v., vaibtovirralle, kierrosnopeudel: 1.500 3.000. Lisätietoja hamma.starvikekaiipoistaiine. /.(ilid ) ijuliiu^.'(il,iii<-.(ud <!'.*l(tiiiti;<j TUKKUMYYJÄ: DAVIS SCHOTTLANDER & DAVIS LTD LONDON W. 1 7
Yläleuan kolmonen 1. Sen muoto eroaa niin paljon muista incisiiveistä. että voimme vaikka silmät ummessa käsin tunnustelemalla erottaa kolmosen ykkösestä tai kakkosesta. Kolmosen selvin tunnusmerkki on kulmikas kärki, jonka iiiesiaalinen sivu a (kuva 5) on lyhyempi kuin distaalinen (h). Mesiaalikulma (c) on melkein terävä ja alempana, siis läheinjtänä )iirentatasoa kuin dist. kulma (d), joka on pyöreä. Kärjen dist. sivuun tehdään usein pieni sisäänpainuma (e), joka tekee sen elävän näköiseksi Approksimaali- eli sivupinnoissa on huomattava, että inesiaalisivu (f) kaartuu kuperasti, kiln taas dist. sivu (g) on hieman sisään kaartunut ja lyhyempi, joliluen juuri edellä mainitun kärjen disl. kniinaii etäisyydestä purentatasoon. * sessa taaemmaksi kuin nuiissa etuhampaissa. Lisäksi toisiin etuhampaisiin verrattiina se ei ole niin paljon sisään kovertiiniit. (kuva 7). Muoto sen sijaan on kolmiomainen toisten tavoin. Sivupienojen lisäksi on keskellä kolmas piena (kuva 6a), joka kaartuu mesiaalisivun mukaan. Pienat, jotka eivät saa olla yhtä pitkiä, yhtyvät kaulaosassa kyhmyksi 3. Sivulta katsottuna vaikuttaa kulmahammas hieman kömpelöltä (kuva 7). Sen kanlalinja ei kaareudu tasaisesti, vaan melko voimakkaasti ja jyrkässä kulmassa kärkeä kohti. Korkein kohta kaaressa on hiukan palatinaahsesti, ci keskellä (kuva 7a). Sivulta huomaa, miten voimakkaasti lahiaalipinta kaartini kärkeen päin kolmanneksen kohdalta kaulaosasta lukien. Se on siis pulleampi kaulapnolestaan ja on sen vuoksi niomiiana kuin imiiit incisiivit. T" 8 4. Kolmonen ylhäältä (kuva 8a). Siinä pitäisi selvästi näkyä lah.- pinnan kaarevuus, mikä osoittaa, miltä puolen suuta hammas on. Mespinla pienempi kuin dist. Kärjen reuna ei ole suora, vaan kaareva. Väärin muovaillussa hampaassa (kuva 8h) on dist. kulma liian ulkona ja ines.kiilma liian sisällä. Suoralla mes.-dist. on yhdistetty kontaktipisteet. Huulen puoleisen pinnan jakaa kahtia hampaan pitimssiumnassa pieni harjanne (h). Tämä harjanne kulkee kaulan keskikohdalta kärjen kulmaan ja on aivan yhdensuuntainen mesiaalisivun kanssa. Näin muodostuu kaksi pintaa, joissa molemmissa on pitkittäin loivat uurteet. Dist. uurre pitempi. Nämä uurteet korostavat hampaan kulmikkuutta. Sen huomaa parhaiten silloin, jos joutuu esim. ykköstä hiomaan kolmosen muotoiseksi. Tämä ei ole kuitenkaan suositellavaa, sillä lopputulos ei ole koskaan kaunis vaan lattea, pinnan todellisen kulmikkuuden juuri puuttuessa. Poikittaiset uurteet ja poimut hampaan kaulaosassa ovat myös tunnusomaisia kulmahampaalle. 2. Palatinaalipinta on huomattavasti lahiaalipinlaa kapeampi, (kuva 6). Tämä johtuu siitä, että approksiinaalipinnat iilohiivat kolnio- MiiiifdiiiKi nnioixiilnnennoja. On vältettävä tekemästä ykkösen kaulalinjaa lahiaalisesti suoraksi, vaan sen pitää olla kaareva niin että suurin kaarevuus on hieman distaalisesti, ts. hammas näyttää olevan kuin kallellaan dist. suuntaan. Hampaan pullein kohta sivulta katsottuna on ensimmäinen kolmannes kaulaosasta (kuva 3A) ja terän asento niin, että kärki hampaan pystysuoran akselin kanssa on samalla suoralla. Väärä asento kuva 3:n katkoviiva. Kakkosen muovailussa on pyrittävä saamaan se juuripuolestaan dist. kaltevaksi, koska se on hampaan luonnollinen asento. Sivupinnoista on myös huomattava, että ne eivät ole yhtä pitkät, vaan dist. sivu on lyhyempi (kuva 4). Kolmosessa esiintyy usein seuraavia virheitä, jotka tekevät hampaan 8 9
9 10 11 rumaksi. Kuvassa 9 ou lab. harjanne ja uurteet liian suoiat tai harjanne (katkoviiva) kaartunut väärälle puolelle ja liian ylös. Kuvassa 10 dist. kulma roikkuu ja ines.kulma on liian pyöreä. Kuvassa 11 on hammas liian suoraviivainen ja jäykkä. Yleensä hammasta muovailtaessa ei ole hyvä, että tehdään yksi puoli aivan valmiiksi ja sitten siirrytään tekemään toista puolta. Parempi on muovata se ensin kokonaan karkeasti ja siten saada siitä yleiskuva. Vasta sen jälkeen tehdään lopulliset hienoudet. V V ' Yläleuan nelonen Ylhäältä purentapinnasta päin sen muoto muistuttaa hyvin paljon munuaista. Mesiaalisivussa on sisäänpainuma ja palato-distaalinen sivu on pyöristynyt (kuva 12). Se ei siis ole päinvastoin kuten usein tehdään. Purentapinnan mes.reunassa on pieni kyhmy, kun sitä vastoin dist.- reima on miiodostuiuit selvästä harjanteesta. Fissuurat muodostavat kaavamaisesti tehtyinä H-kirjaimen. Näitä ei saa kuitenkaan tehdä niin jäykiksi ja suoriksi kuin kuvassa 14a-c. Näistä a:.ssa on sitä paitsi fissuurat liian pitkät ja palatodist. sivusta puuttuu pyöreys, h:ssä sivufissuurat liian pitkät ja liian keskellä, koska jjoikkifissiiiira on aivan liian lyhyt, c:ssä poikkifissnura on liian paljon palatinaalisesti, mistä on seurauksena, että hukkaaliknspi tulee luonnottoman suureksi. Siinä on myös hammas palatinaalisesti liian leveä ja oikea pyöreys puuttuu. Yleensä fissuuroita ci saa tehdä symmetrisiksi, vaan esim. mes.fissnnra lyhyem- inäksi kuin dist. Keskihai janne, joka yhdistää inikkaalisen ja paiatinaalisen kuspin, ci saa olla suora, vaan se on yhdensuuntainen mesiaalisen sisäänpainiinian kanssa. Kiispit eivät saa olla liian korkeat ja terävät. 2. Biikkaalisesti on nelonen paljon kolmosen näköinen. Se on vain vähän pulleampi ja lyhyempi. 3. Sivulta katsottuna on hukkaaliknspi korkeampi ja terävämpi kuin palat. Tässä on huomattava, että knspien kärkien etäisyys toisistaan on sininnilleen neljännes hampaan suurimmasta ympärysmitasta. Se ci ole siis sama kuin hampaan halkaisijan pituus. Tämä johtuu siitä, että sekä bukkaali- että palatinaalipinnat kaartuvat melko voimakkaasti purentapintaan päin (kuva 13). Suurin ijulleus on hiikkaalisesti hieman hampaan keskellä kaulaan päin ja palalinaalisesli melkein keskelle, mutta leveämmällä alla kuin hiikkaalipuolella. IT Kiiviis.sa lä on pari virhettä, jotka ovat hyvin tavallisia. Toisessa on piiientapinta liian lattea, koska kuspit ovat liian matalat nimenomaan nelosessa ja palalinaalikuspi liian korkea. Toi.sessa on kruunu liian sylinteriinäinen, kiin pintojen kaarevuus puuttnn ja hampaan kanlalinja on liian suora. 15 IX 13 4. Palatinaalipiioli on kapeampi kuin hukkaalinen ja pyöristynyt ilman mitään harjannetta. Purentapinnan reunan dist.sivu on pitempi ja viettää voimakkaammin kuin inesiaalinen. Palatinaalinen kuspi on heikosti taipunut mesiaalisesti. (Jatk. seur. numer.) 10 11
Valmistamme CROFORM! töitä (joloimi oii uusi. enghintilaiiu'ii kromikobolttinietalli. joka on saavuttanut '' suuren suosion hammasteknillisellä alalla luiroojjassa. Cioform nietaliin ominaisuuksien johdosta tarvitaan valmistuksessa erikoisia laitteita, joiden hankkiminen tuottaa vaikeuksia monelle laboratoriolle. Meille on juuri asennettu kaikki tarvittavat kiilteet ja voini- ^ me nvt valmistaa Crolorm runkoja muille laboratorioille. e (I n s I e I k a a h i n t o j a mm el M. ( HAMMAS- JA TERÄSLABORATORIO OY Helsinki - Mikonkatu 19.\ - Puh. 35.{95 Hammasproteeseja 1 uudesta metallista L,. «oy ^ J"'-'."- '"e" 5**, l^us/mefa/lija Uutuutta on saapunut Suomeen esittelemään Mr. R. I. Bourgoing. joka on viikon ajan opettanut hammasteknikoille *J^"<' «"«^ tämän mafal?' meullln Uökelpo'aampaa. ^ B o u r-, \,aia' 7 10P ^av^^a^a.''*\a.*/;vkäytti käyttöä. Herra Bourgoing kertoi iaastattelu.ssa. että Amerika."" amantanai=*" - :ffj^^ o,;;:serläa kuin Uma-.n iciinaisen kovaa., ja! keslaväa. ',e«in pa'"/" mi.b osim muovi ei ole proteesin perusaineena, Croformin mainitun kestävyyden vuoksi siltä voi valmistaa min ohuen proteesin, atta ie/1- räja voidaan säästää ärsytykseltä, mika muiden metallien ollrs-sa ky-, ^ ^ iymyk.ses^ helposti johtaa siihen. eiia esim vielä jaliclu olevat eiu- «hampaat joudutaan poisiamaan. >. ^jtaifaista crofoim-proteesia käyte-, täänkin vain tapauksissa, ioissa ai- ^ roastaan osa hampaista puuttuu. Se ibtt^a myös kitalaen vapaaksi, j Valmistus suoritetaan valamalla «n tarkoituksean valmistettujen iwrt nopea S«kä \ s^t". 1 mti";!^;;^!^ V ^ menetelmä hdmmasproteesin valmistuksessa Englannissa on keksitty meulli. jolta on kokoonpanut 13 eri alneesu ja joka on ristitty croformlksl. TÖmä kromikobojttlseos on tarkoitettu käytettäväksi sekä kokoproteeseissa että ns. tuetuissa hammasproteeseissa. VUmekslmainitussa U- pauksessa sitä käytetään kullan asemasta kiinnittämään proteesihampaat luonnollisiin hampaisiin ja yhdlsumään enuislä proteesihampaita toisiinsa. \» i.»»' Wl ''""«t ovat 7 '»"It- ' Potmrti' "^äll""" '"^^^» «otalli»' talli j,,. t.vt'""'pp>'»la..,?'*.""'appaie, ": tpf; n a n H A M M A S O Y 13
- - Hallituksen luolilta Viimeksi pidetyssä liiton syyskokouksessa saatettiin julkisuuteen imuuiattikuuuau keskuudessa sattunut ikävä ilmiö, josta ou mitä pikimmin ia perusteellisesti tehtävä loppu. Siitä ei ole loppiijeu lopuksi mitään hyötyä, mutta siitä voi koitua hyvinkin kohtalokkaita seurauksia. Tämä vakava asia ou hintojen potti e mi ne n. Fiitou tietoon ou tullut, että liiutojeu polkemista ou tapahliiuut ja edelleen tapahtuu viimeksi sellaista on sattunut Kuopiossa. Sopinee hyvin kysyä:»ajatteleeko tällaista harrastava Ial)oratoriou omistaja omilla aivoillaan'?» Kun kerran hammaslääkäreiden ja hammaslahoiatorioiden välillä ou vahvistettu liiunasto, jonka molemmat osapuolet ovat hyväksyneet, tuutuu ihmeelliseltä, mistä johtuu sitten hintojen polkeminen. Kukaan sellaista tekevä ei tähän ole vielä vastannut, mikä onkin ymmärrettävää, koska tällaiset epäkolicgiaaliset teot eivät siedä päivänvaloa eivätkä siihen johtavat motiivit ole arvostelun kestäviä. Liiton hallitus ou asiaa tutkittuaan asettunut jyrkästi vastustamaan tällaista suuntausta ja asian enempi tutkimus ou jätetty liiton työnantajain jaoston käsiteltäväksi. Mainittu jaosto kannattaa hallituksen toimenpiteitä asian hoitamiseksi. Liiton liallitns on lisäksi lähettänyt Suomen Hammaslääkäriliitolle tilannetta selostavan kirjelmän. Selväähän on, etteivät hammaslääkärit voi vaatia lahoratorioilta töitä oman mielensä mukaisilla liinnoilla. Tällaisia yrityksiäkin on jokaisen lahoratoi ion omista jan asetuttava jvrkästi vastustamaan. Hinnastossa oii myös todettu olevan melkolailla pmitteellisiuiksia, jotka aiheuttavat runsaasti tulkinnanvaiaa ja epätasaisia hinnoitteluja..\sian korjaamiseksi on tarkoituksena suorittaa uusi nimikkeiden suiin- liittein ja saada sen kautta hinnasto laajemmaksi. Täten loppuisivat epämääräiset hinnoittelut. Tärkeätä siis on, että jolvainen lahoratorio noudattaa voimassa olevaa hinnastoa eikä rupea polkemaan niitä millään iihkaiiksillakaan alaspäin. Yhteisen päätöksen ja sopimuksen noudattaminen on tarpeeksi luja kilpi torjumaan alenniisyrityk.set. Tällä tahtoo vedota jokaiseen lahoratorion omistajaan. jiilkilausnmalla hallitus Kuten viime lehdessä lukijat saattoivat todeta, oli siellä tehty aloite oman ammattisorniuksen hankkimisesta. Asiaa kannattaa kyllä kehittää eteenpäin. Tätä kirjoitettaessa sitä ei tosin ole vielä käsitelty, mutta malidollisnuksia sen saamiseksi on tarkoitus tutkia,.\loite on joka tajianksessa hyvä ja kannatettava. Mennyt vuosi on kaikissa suhteissa ollut edellistä parempi. Toivokaamme nyt alkaneesta vuodesta entistäkin ehompaa. i.äi nljdytp!! i-i (: fi i;vf;jji> /i<( To 1 m Uus Sitifeeri. Vuosi 1951 on kninmit loppuun ja lehden toimitus kiittää lukijoitaan ja ilmoiltajiaan vuoden aikana vallinneesta hyvästä yhteisymmärrvksestä. Samalla toivotamme kaikille kaikkea hyvää vuodelle 1952." Toimitus on vannaankin selityksen velkaa lukijoilleen lehden myöhästymisen johdosta. Laiha selvitys on painamisvaikcndcl ja tilausmaksujen»tippuminen» aivan vuoden viimeisiin päiviin asti. Voitte arvata miten kiusallista ja leliden taloutta rasittavaa on postittaa lehteä yksin kappalein. Tämä haitta poistetaan nyt ja toivottavasti lehti tulee SHL:n jäsenille ilmaiseksi vuonna 1952. Lopuksi vietä kiitämme niitä jäseniä, jotka ovat avustaneet tehden toimitusta kirjoituksillaan ja toivomme, että tämä harrastus leviäisi taajemmalle lukijain keskuudessa. Omia kokemuksia ja»kikkoja omaan lehteen! Kiilos ;'J i.."f!/li;hl(.;! r.r : (tl ci!(> (!;1 i 1/ (i Suomen Hammaslcknikkojen laitto r.y:n jäsenet lausuvat parhaat kiitoksensa O/y Dentaldepot.\/l):tte kuluneen vuoden, aikana järjestetvistä vatistustitaisuiiksista.... 14 15
Muorille hammasteknikoille Sulamispiste Kilien tiedänune. niin kuikilla metalleilla on sulamispisteensä. Mnl. ta tietävätkö kaikki, että esim. kullalta, jota eniten joudumme käyttiimään on niitii oikeastaan kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, etlii kaikilla jalometalleilla on us. sulamisväli seoksena esiintyessään. Putitaassa muodossa sitä ei ole. Sulamisväli on niiden lämpöasteiden väli, jolloin metalli alkaa muuttua kiinteästä juoksevaksi. Tätä alinta rajaa, joi loin metalli siis jo iielinienee sanotaan soliduspisteeksi ja ylintä rajaa, joka on metallin varsinainen sulamispiste, ii([niduspisteeksi. tväytämme oheisessa taulukossa niistä sanoja kiinteä ja juokseva. Hammasteknikon on liyvä tietää nämä pisteet, jotta ei tapahdu ikäviä yllätyksiii työn jialaessa pilalle. Juotteen sulamispiste on oltava n. 40 50 U alempi kuin työhön käytetyn nietatlin setidus- eli kiinteäpiste. On myöskin huomattava, että jos juotetta sulatetaan samaan kohtaan useasti, niin tapatituii seostuminen ja tämä kiinteäpiste laskee, jolloin lai vilaan laas heikompaa jnoletla. Jaliennlety Royal Greer,wirh Ofaiervotoryn luvolla. Hienokulta 1063 C t063 C 22 kar. valiikiilla 1003 C 97t C jnole 924 C 860 C 20 kar. levykulta 1005 C 963 C,.- valuknlta 955 G 915 G juote.^i\ '... s.'.ik.'j. 831 G 796 G 18 kar. valuknlta 905 G 882 G Tässii lanliikossa eslinty\ät liivnt o\at likimääiäisiii, koska tarkkoja arvoja ei voida määrätä. Kaikki kullan valmistajathan tekevät seok.sensa oman reseptin mukaan ja näin ollen sutamisarvot vaihtelevat tekijän mukaan. Mutta sulamisvälin rajaluvnl pysyvät suhteessa jotakuinkin samanlaisina, joten se ei vaikuta näiden pisteiden keskinäiseen vertailuun. 16 Lähin naapurimme avaruudessa loistaa heijastuvalla valolla ja elävällä kauneudella, jonka sen pintaan osuvan valon ja varjon vastakohdat paljastavat. Luonnollinen ja keinotekoinen valo heijastaa yhtähyvin kovan porsliinlpinnan TRURAY hampaissa, paljastaen hienot lablaalileikkaukset, taiteellinen värien sekoitus ja läpikuultavuus, kaikki esimerkkejä hyvästä ammattitaidosta. posliinihampaista parhaat! DAVIS. SCHOTTLANDER & DAVIS LTD L o N D o N W. I. 17
Ajatuksia lakialoitteesta Kuten tunnettua, hyväksyttiin Suomen Hammasteknikkojen Liiton vuosikokouksessa viime vuonna päätös, jonka mukaan mukaan lylidjdtiin yhdessä Ammattiosaston kanssa hankkimaan ammattikiinnalte lisäoikeuksia. Tätä päätöstä oli tukemassa suunnilleen 90 "/o vuosikokouksen osanottajista. Käsitykseni mukaan oli pyrkimyksenä selviytyä siitä seliasorrosta, mikä ammattikunnassamme vallitsee. Tällaiseen pää-!öl<seen jolitaneet syyt löytääksemme meidän on oltava reliellisiä. tiu tahdo liskoa, että esim. viime vuonna eräässä helsinkiläisessä päiväletidessä ollut tiaastattelu, jossa asian takana sanottiin olevan ammattiknntamme liiionoimman aineksen, pitäisi ])aikkaansa..\sia. jota emme tahdo tunnustaa ja josta emme halua avoimesti keskustella, on sitii laajalle levinnyttä laitonta työskentelyä eli liialjlaamista. Tämä on jolitannl siihen, että useimmat, vaikka ovatkin olleet asian puolesta, eivät ole uskaltaneet sitä avoimesti tunnustaa omakseen. Tämä asia on tällaisella menettelyllä joutunut aivan väärään valoon ja siitä on telity ns. tirahlaajien asia, josta se ei suinkaan ole. Kysymysliiin on hammasteknikon toiminnan laajentamisesta laillisissa puitteissa. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka menetelläiin silloin, kun on ryhdyttävä liiton talioita tyrelidyttämään laitonta työskentelyä. Mielestäni tämä on asia, joka on ylitä tärkeä kuin oikeuksien laajentaminen. VA ole ainoastaan Suomen Hammaslääkäriliiton asia polttaa laittomasti työskenteleviä, vaan tämä on yhtä tiyvin oman ammattikuntamme edun mukaillen asia, sillä laillisesti työskentelevät tiammasteknikot kärsivät jatknviisli liillaisesta toiminnasta. Mutta tässä tulee esille kysymys, kuinka laitonta liammasteknikon toimintaa voidaan valvoa,.\ikaisempien kokemusten perusteella on luiomattn, että sellaisia voimakeinoja tuskin on, sillä liiton liallituskaan ei ole siilien kyennyt eikä tule kykeneinäänkään niin kanan kuin liaiiimasteknikon ammatilla ei ole lain suojaa. Kuinka on sitten iiialidollisimksia silloin, jos lisäoikenksia annetaan, valvoa laitonta tyiiskentelyä, kun siihen ei nyt pystytä. Käsitykseni mukaan ei kaikille rekisteröidyillekään hammasteknikoille tultaisi näitä lisäoikenksia antamaan, vaan muodostuisi uusi ryhmä jatkokoulutuksen saaneita, mikä tekisi valvonnan vieläkin vaikeammaksi. Olen tässä esittänyt omia ajatuksiani ja uskon, että koko aniiiiatlikunnallemme olisi edullista katsoa asioita sellaisina, kuin ne todellismidessa ovat. Luulen, että rehellisellä ja vilpittömällä työskentelyllä meidänkin alallamme saavutetaan parhaat tulokset.»fubery. lavallisosti käylelääii hyvien lupausten, piiiitiislen ja toixeiilen lekemiseen. Ouliau niitä pitkin vuotta hikipäässä mukava täylellii. Kuupa heille hammasmieliillekln tulisi entistä ehompi vuosi, jolta riittäisi sitä hyvää ammattiveljeyttä keskuudessamme. Palkat ja taksat joisivat noin niinkuin sinunmaljoja, mestarit taluittaisival Niinpä meni se joulukin valon jullia työntekijöitään olalle ja ty- lumettoman synkkänä omine pikku önlekijiil taas puolestaan pitäisivät mes toutmineen. Siinä samoissa toiilmissa tareita reiluina kavereina eli sellaisiönlekijiil tämä liammasteknikkojen pääjulkaisukin lla, jotka ymmärtävät liyvän päälle. jiii ilmestymättä joulunumerona Samoin materiaalitilanne pysyisi liylla, pukkien ja kuusien kanssa varustettuna. väiiä. Hampaita.kipsiä, kaikenlaisia»lil- Mutia ei kai se niin»nuukaa» ole, lieliöövercitä». töitä ja juoksupoikia riitväiiä. sillii emniehiin me sitä joulukiireissä olisi täväsi i ja (Iiii kaikki pääsisivät läpi kuitenkaan kerinneet lukemaan..ia laillistuskursseilla, ettei tulisi»ikuisia kuka tietää, vaikka ensi jouluna saisimme oppilaita» ja»sattumateknikoila», joisianutustu. siitä edestä kaksi kappaletta tällaidenka tapaukset tuottavat aina jälkikur- Tässä kaiketi onkin jo monen.joulun jälkeen välittömäsli loppui moista toivetta ja kun siihen vielä lisään, vanha vuosikin, jonka saimme kunnialla että lisää»opelusailieisia» esitel loppuun. Se olikin suhteellisen hyvä miä ja paljon hyviä kirjoituksia lehteemme, vuosi. Riittihän sitä näpertelyä jokaiselle pitkin vuotta. Eikä myöskään pahempia että se pysyisi lieikoilla tolpil laan, niin enempää ei kai pidä maan ja kommelluksiakaan ollut kaikki kuun välillä toivoakaan iällä kerralla, asiat sujuivat kuin tasavallan tasapäisiltä sillä ilmestyyhän lehti vielä tänä vuon kansalaisilta konsanaan. na muutamia kertoja..ia niissähän on Nyt on sitten se uusi vuosi ollul jo tilaisuus pitää elämää oikein hampaan helkcn kiivlellävissä. Sen alkuosahan kolon mustimmasta nurkasta. 18 19
J a t k o k o u l u t u s Hammastetinilctco-lelidessä on paljon puliiittu jattcotcoututiitcsesta. Viimetcsi siitä oli maininta viime numeron»tiattitulcsen tuolitta»-tcirjoitulisessa. Mielestäni tämän outein meitte tiyvin tärleeää, siltä vailetea saammeliin monessa muodossa uutuulcsia tietoomme, jäävät ne teuitenlein pintapuotisiltsi. Ontian totta, että tetitemme artiteteeteista ja tiamniastarviltetiiteteeiden esittelyistä olemme saaneet ytitä sun toista, mutta ne eivät mielestäni tyydytä sitä tarvetta, mitä jatioteoutututeseen nätiden on olemassa. Kun jatttoteoulututesesta rylidytään putiumaan, on eräs tiyvin tärlteä seitetea, nini. ralia. Liitotta on muistaateseni oppitasltasvatusratiasto En tiedä, ontto siltä varoja nyttyisin, mutta sentiän saamme Ituutla vuosiltertomuttsessa. Matidottista myös on, ettei näitä varoja voidattaan Itäyttää jatlto-opetultseen. Potidittavaltsi siis jää, mistä tianttltisinime varoja tällaiseen opetuttseen. Sanotaan, että tiyvä atltu on puoti voittoa. Etidotanttin, että vnositcoltonltseii jättteeii järjestetään vnosijntita, jontca tulot tanlteaisivat jatttottontntnsratiaston tiyvättsi. Tätiä tavoin voitaisiin jatltuvitta Iteräyttsiltä ja jutitien järjestämisettä tterätä varoja liyvään tarlcoitutiseen. On jo liortcea aitta tarttua lujin ttäsin asiaan, jos tiatuamme ammattitaitoamme ttolientaa. Tässä olisi mielestäni liiton liattituttsetta ttiitottinen työsartta. Hamniastäältärit pitävät jattto-opetnslcnrsseja. Meidänttin olisi syytä niin telidä, siltä muussa tapaultsessa menee osa lieidänttin jattto-opetnttsestaan Iinlcttaan. Asian puolesta För de svenskspräkiga läsarna Olemme saaneet näyttetyymme useampia eri tyyppisiä ENGLANTILAISIA KESKtIL\KOISVALUKONEITA. HAMMASVÄLINE OY Ammattikuntamme järjestykseen: Artittetförfattaren päpekar det misstortiältande, som räder dä förtmndet tiyser bäde artietsgivare octi -tagare. Detta missförtiältande tiar btivit atttueltt dä taboratorieägarnas förening liar hörts sig för om niöjtighet att anstuta sig tilt förbiindet. En sadan anstntning sttiitte visserligeii etiminera den frilttion, som i detta nu förltommer meltan arbetsgivarorganisationerna inoni yrket vid behandtandet av otika ärenden. Men en anstntning skiitle ej lösa protiteniet i sin hetliet. Det tycktigaste för yrkeskären vore om arbetsgivare och arbetstagare skutte tillhöra skitda sammanstntningar. Som en förenande 20 21
länk för dem som känner sig som tandtekniker, kunde en förening med mera ideella syftemäl bildas. En delning av förbundet mäste ske i framtiden, Därför vore det hra att i tid planera sä att ej förhastade beslut görs som endast skadar yrkesskären. Hampaiden muovailusta. Denna artikel är en fortsättning frän föregäende niimmer och i detta avsnitt tiehandlas modeteringen av övrekäkeus trea och fyra. Forstättningen av denna artiket kommer i nästa niimmer. Hallituksen tuolilta: Förtnindels sekreterare framhätler i artiketn det sorgtiga faktum, att somtiga taboratorier ej fötjei de priser vitka faststagits och vitka godkännts av sävät tandläkarnas som tahoratorieägamas sammanstntningar. Ett sädant förfarande kan ej gagna nägon, och Styrelsen vädjar tilt tahoratorieägare att fötja de priser, som genom mycket arbete har uppnätts. En komptettering av taxan är under arbete dä den nuvarande uppvisar bristfälligheter vid prissättningen av mänga arheten. ;«Uc.i > Ajatuksia lakialoitteesta: Det av förtjundet vid ärsmötet i fjol godkända förslag som strävar tili att utöka tandteknikernas rättigtieter har kömmit i fel lietysning. Fastän ärsmölets deltagare titt 90 "/o understödde förstaget har frägan dock ej skötts futtt effektivt och verkar det som om den titlhörde ändast de s.k. firahlarna. Dock är det fräga om att pä taglig väg fä en ordning titt ständ inom yrket. En lika viktig sak är det för förbundet att taga itu med härdhanskama med de tekniker som utföra atagtigt artiete. Vi mäste öppet mcdgiva att det s.k. firahtandet har näit sä Stora propotioner att en ändring horde fäs tili ständ ty som täget nu Sr skadar det yrkeskären i sin hethet. Det är dock sä gott som omöjligt att frän förtiundets sida taga itu med dessa saker sä länge som tandteknikeryrket ej är lagtigt skyddat. Jatkokoulutus: Signaturen»Asian puolesta» päpekar, att finansieringen av eventuett fortsättningsundervisniug spelar en stor rott. Han förestär att man inom förbundet genom frivitlig insamting samt genom festarrangemang skutte insamta medet med vitka en fond för hefrämjandet av en forsatt uttutdning vore niöjlig. Han stutar med att framhätta, att en det av den komjiletteringsutijitdning tandläkarna fär gär om intet ifatt vi tandtekniker titir utan komptetteringsutbitdning. V I T A L U M I N HAMPAAT lämpimän punertavan vivah säilyttävät niin päivän- kuin keinovalossakin teen kuten luonnollisetkin hampaat. LUMIN-PUNERTAVUUS on vain VITA-LUMIN-HAMPAILLA. Yksinmyyjä Suomessa: OY. HAMMAS- JA SAIRASTARVIKE Unionink. 24 - Puh. 65 757, 52 356, 64 726, 37 669. 22
A I K A T E K I J A. Arv. Hammasteknikot! Hammaskultaa työssä tarvitsemassanne muodossa saatte valmiina meiltä. Liikkeemme pitkäaikainen kokemus, nykyaikaiset varusteet ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa tuotteitemme laadun. Kultaseppä W E S T E R B A C K Helsinki, Eerikinkatu 7. O Y Se oleellinen laatuominaisuus, joka erottaa STELLON'in aikalaisistaan, on sen erinomainen TARKISTETTU»JUOKSU», joka täysin vastaa hammasteknikkojen asettamia AIKAVAATIMUKSIA ja varmistaa parhaan mahdollisen lopullisen työtuloksen. Normaalisessa huoneenlämpötilassa (arkistettu»juoksu»-ominaisuus kehittyy jo kymmenen minuutin kuluttua sekoittamisesta. Tämä ajanhukan poisto merkitsee erinomaista etua hammasteknikoille heidän kiireellisessä työssään. PROTEESIAINE Puh. 61 625..1 M A L O A M A T ED DE NT A L-t uote i^jri^ Amalgnmiiled Dental Trade Distributors Ltd..S'o/i7fi House, 7 Sivaiioto Street, Piccndiiiy, London, W.l. ^W Yksinmyyjä Suomessa: O Y D E M T A L RE P O T A B, Eteli Ranta 2, Helsinki
Arvoisat hommosleknlkol Kuten tunnettua olemme yhleistyössä The Amalgamated Dental Trade Distributors Ltd.n kanssa järjestäneet esittelytilaisuuksia kautta maan joissa tilaisuuksissa k.o. liikkeen pohjoismaitten edustaja Mr. Einar.Solherg esitteli edustamansa yhtymän uutuuksia. Tyydytyksellä toteamme, että maan liammasteknikkokunla oli melkein sataprosenttisesti läsnä ja olemme vakuuttuneet että osanottajat näissä tilaisuuksissa oppivat monta mitta varteenotettavaa seikkaa. Esittelyissä käytettyjen käyttöalueiden ja tarvikkeiden kysyntä on noussut tavattomasti. Eniten kysyttyjä ovat: STELLON WEIGHTED (painava Stellon alaleukaproteseihin) STELLON VEINED (juovikas Stellon) STELLON sekoitusvärit STELLON protesiaine (Standard, värillinen ja kirkas) STELLON sekoituskupit STELLON GOULD MOULD SEAL (eristysneste) STELLON G (akryli muoviaine) EP 1 ja EP 2 kovakipsit (Stellon ja Stellon G:tä varten) Jousibyygelit ja erikoiskyvetit DUPLIT monistemassa DUPLIT kyvetit Sitäpaitsi varastossamme nykyään on KAMBA imuke pakkauksia sekä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja osia n.k. sosialisia proteseja varten tuettuja proteseja valmistettu ainoastaan pihtien avulla. OY DENTALDEPOT AB 1900 Helsinki 1952. Kirjapaino Oy. S A N A