Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS
I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Salon kaupunki. 2 TEHTÄVÄT Kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää kilpailukykyisiä koulutuspalveluja ottaen huomioon alueen koulutustarpeet ja jo olemassa olevat palvelut. Kuntayhtymä tuottaa ja myy koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja muita palvelutoimintoja sekä vuokraa tiloja. 3 JÄSENKUNNAT Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kemiönsaari, Koski Tl, Paimio, Salo, Sauvo ja Somero. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä, josta varainhoitovuosittain kuntakohtaisesti ilmenee jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin. 4 JÄSENKUNNAN OTTAMINEN Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Valtuusto päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta. Uusi jäsenkunta osallistuu hallintoon valtuuston päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jollei valtuusto toisin päätä. 5 JÄSENKUNNAN EROAMINEN Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa, jollei ajankohdasta yhtymävaltuuston suostumuksella toisin sovita. 6 KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA JA OSUUKSIEN LUNASTAMINEN Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti lunastaa jäsenkuntaosuuden kunnalta. Lunastetusta osuudesta suoritettava korvaus vastaa enintään kunnan osuutta kuntayhtymän varoista vähennettynä veloilla ja varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellisella määrällä. Mikäli kuntayhtymän varat ovat 2. momentissa mainittuja vähennyksiä pienemmät, kuntayhtymästä eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta luovutettavaa jäsenkuntaosuutta vastaava korvaus.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Lunastettuun osuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat lunastusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, jollei yhtymävaltuuston suostumuksella toisin sovita. Sama koskee oikeuksien ja velvollisuuksien lakkaamista kunnan luopuessa jäsenkuntaosuudestaan, vaikka sitä ei lunasteta kuntayhtymälle. Tällöin määräajat lasketaan kuitenkin siitä, kun kunta on ilmoittanut kuntayhtymälle eroavansa tai luopuvansa osasta jäsenkuntaosuuttaan. 7 OSUUKSIEN LUOVUTTAMINEN Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa jäsenkuntaosuuden tai osan siitä toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan, jollei laista muuta johdu. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Luovutettuun osuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei valtuusto toisin päätä. II LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO Jäljempänä käytetään nimeä valtuusto. Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän valtuuston kokouksessa. 8 JÄSENTEN VALINTA JA TOIMIKAUSI Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten valinnassa tulee kuntakohtaisesti noudattaa lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609). 9 ÄÄNIVALTA JA VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄ Kunnan valitsemien valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä jakaantuu jäsenkuntien kesken viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa seuraavasti: - enintään 3 %:n peruspääoman omistus 16 ääntä - enintään 20 %:n peruspääoman omistus 24 ääntä - enintään 50 %:n peruspääoman omistus 48 ääntä - yli 50 %:n peruspääoman omistus 72 ääntä Jäsenkunnat valitsevat valtuutettuja yhden jokaista 8 ääntä kohti. Kunnan valitsemien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
10 KUTSUMISAIKA Valtuuston kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä jäsenkuntien kunnanhallituksille. 11 PÄÄTÖSVALTAISUUS Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 12 TOIMINTA Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin valtuuston työjärjestyksessä. 13 VALTUUSTON TEHTÄVÄT Valtuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä ja sille kuuluvat kuntalain valtuustoa koskevien määräysten ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaiset tehtävät. III LUKU KUNTAYHTYMÄHALLITUS Jäljempänä käytetään nimeä hallitus. 14 KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu vähintään 6 ja enintään 9 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto vahvistaa toimikaudekseen hallituksen jäsenten lukumäärän. Hallituksen jäsenten toimikausi on valtuuston toimikausi. 15 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallituksen tehtävistä määrätään erikseen hallintosäännössä. 16 KUNTAYHTYMÄN NIMENKIRJOITUSOIKEUS Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta ja tiedoksiantomenettelystä määrätään hallintosäännössä. IV LUKU TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 17 PERUSPÄÄOMA Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta investointimenon rahoittamiseksi päätetään kuntalain 79 :n mukaisessa järjestyksessä ja muutoin peruspääoman muutoksesta päättää valtuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämästä pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää valtuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta. Valtuusto päättää tilinpäätöksen yhteydessä peruspääoman korosta, joka voi olla enintään 6 kk:n euribor - koron suuruinen. 18 JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntaosuuksien suhteessa. 19 KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelma tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaisesti. Seuraavan suunnittelukauden alustava suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä. Valtuusto hyväksyy talousarvion ja suunnitelman 30.11. mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 20 SUUNNITELMAPOISTOT Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto. 21 VIIVÄSTYSKORKO Jos jäsenkunta ei ole suorittanut maksuosuuden ennakkoa valtuuston päättämään eräpäivään mennessä, se on velvollinen suorittamaan viivästymisestä kuntayhtymälle korkolain mukaisen viivästymiskoron, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Viivästymiskorko maksuunpannaan puolivuosittain jälkikäteen. 22 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätöksestä voidaan tehdä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukainen investointivaraus.
23 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN Hallinnosta, taloudesta ja niiden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastus- ja hallintosäännössä. V LUKU JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 24 TOIMINNAN RAHOITUS Kuntayhtymän toisen asteen koulutuksen käyttömenojen rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion maksamaan opiskelijoiden oppilaskohtaiseen yksikköhintaan, mikä sisältää laskennallisen valtionosuuden sekä kotikuntaosuuden. Aikuiskoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen myyntiin. 25 INVESTOINTIEN JA PITKÄAIKAISEN VIERAAN PÄÄOMAN RAHOITUS Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsen-kunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymässä yhtymävaltuusto. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan jäsenkuntakohtaisen valtionosuuden määräämiseksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. VI LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Kuntayhtymän purkamisesta tulee ilmoittaa lääninhallitukselle. 27 VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2009.