s. 1 / 7 Alue 220210 Dipoli 10. kaupunginosa, Otaniemi Osa korttelia 10010 Asemakaavan muutos Asianumero 636/10.02.03/2015 9.2.2015 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston toimintojen sijoittaminen Dipoliin. Peruskorjauksen valmistuttua rakennukseen tulevat sijoittumaan yliopiston hallinnon työtilat, osa yliopiston yhteisten palveluiden toiminnoista sekä opetuksen ja oppimisen tiloja. Lisäksi Dipoli tulee edelleen toimimaan näyttämönä niin yliopiston tärkeille luentotilaisuuksille ja konferensseille, ylioppilaskunnan juhlille kuin koko yliopistoyhteisön ja yhteistyökumppaneiden näyttelyillekin. Rakennuksen ravintolatilat palvelevat jatkossa sekä opiskelijoita, henkilöstöä että arvovieraita. Lisäksi asemakaavan muutoksessa Dipolille annetaan suojelumerkintä ja -määräykset, jotka turvaavat sen arvokkaiden sisätilojen, ulkoasun sekä lähiympäristön säilymisen. Kuva: Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla.
Kuva: Suunnittelualueen sijainti ortoilmakuvapohjalla 2013 Espoo kaupunki. Dipoli, asemakaavan muutos, alue 220210 s. 2 / 7
s. 3 / 7 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Otaniemen kampusalueen keskellä Otakaaren ja Luolamiehentien välisellä tontilla. Suunnittelualue käsittää Dipolin tontin 10010/3. Suunnittelualueen rajaus voi tarkentua suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Dipoli on Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen (myöh. Pietilä) suunnittelema vuonna 1966 valmistunut rakennus, joka rakennettiin alun perin Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) taloksi. Tällä hetkellä Dipolia isännöi Dipoli kokous- ja kongressipalvelut, ja tiloissa toimii myös Aalto PRO. Dipolissa on kokoustiloja 300-1000 henkilölle, 250-paikkainen auditorio, 16 erikokoista kokoustilaa sekä toimisto-, aula- ja ravintolatiloja. Suunnittelualue on nykyisen kaavan mukaan viihde- ja ravitsemustarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusta ei ole nykyään suojeltu kaavalla. Otaniemen kampusalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Teknillisen korkeakoulun ja Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen laitos- ja asuntoalueiden asemakaavaa pidetään yhtenä arkkitehti Alvar Aallon parhaista. Kaavalle on leimallista maaston muotojen hyväksikäyttö, avoimet ja laajat viheralueet sekä punatiilisten laitosrakennusten väljä ja monipuolinen ryhmittely. Korkeakoulun päärakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan, kuten Otaniemen kappeli ja osakuntatalo Dipoli. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014) Otaniemen kampusalue valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). 2. vaihemaakuntakaava ohjaa metropolimaakunnan kasvua täydentäen ja tarkistaen voimassa olevia Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntakaavoja. Maanomistus Suunnittelualueen omistaja on Kiinteistö Oy Jämeränjälki c/o Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (lainvoimainen 15.8.2007) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kuva: Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2/2015 Uudenmaan liitto ja Itä- Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).
s. 4 / 7 Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Kaava täydentää Uudellamaalla jo hyväksyttyjä maakuntakaavoja seuraavin teemoin: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa (nähtävillä 20.1 20.2.2015) Otaniemen kampusalue valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Alueella on voimassa Otaranta asemakaava (lainvoimainen 9.7.1979). Kortteli 10010 on asemakaavassa osoitettu viihde- ja ravitsemustarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YVX). Suunnittelualueen rakennuksen suurin sallittu vesikaton ja julkisivupinnan leikkausviivan korkeus on 15,5 metriä maanpinnasta. Suurin sallittu rakennusoikeus on 13 000 k-m² ja lisäksi asemakaavassa on sallittu maanalaisten tilojen rakentaminen. Kuva: Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Otaniemen alue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (2/2015) Espoo kaupunki. Aloite ja perittävät maksut Maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakija maksaa kaavamuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos saattaa edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2015) Espoon kaupunki.
s. 5 / 7 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston toimintojen sijoittaminen Dipoliin. Peruskorjauksen valmistuttua rakennukseen tulevat sijoittumaan yliopiston hallinnon työtilat, osa yliopiston yhteisten palveluiden toiminnoista sekä opetuksen ja oppimisen tiloja. Lisäksi Dipoli tulee edelleen toimimaan näyttämönä niin yliopiston tärkeille luentotilaisuuksille ja konferensseille, ylioppilaskunnan juhlille kuin koko yliopistoyhteisön ja yhteistyökumppaneiden näyttelyillekin. Rakennuksen ravintolatilat palvelevat jatkossa sekä opiskelijoita, henkilöstöä että arvovieraita. Suunnittelussa huomioidaan Dipolin omaleimainen arkkitehtuuri ja sen asema yhtenä Pietilöiden päätöistä. Dipoli oli alkujaan viimeistä detaljia myöten suunniteltu kokonaistaideteos. Lisäksi asemakaavan muutoksessa Dipolille annetaan suojelumerkintä ja -määräykset, jotka turvaavat sen arvokkaiden sisätilojen, ulkoasun sekä lähiympäristön säilymisen. Suunnitelman kuvaus Suunnitelman mukaan Dipolista on tarkoitus tulla Aalto-yliopiston näyteikkuna ja kaikille avoin portti Otaniemeen. Se tulee olemaan matalan kynnyksen paikka, jossa tarjoutuu käyttäjille uudenlaisen tilojen ja palvelujen kirjo. Dipolin tilat tukevat uusia oppimisen ja työnteon tapoja, ja tilaa käytetään yhdessä ja uusin tavoin. Yliopiston toiminta näkyy auloissa, näyttelyissä, opiskelijatöissä ja digitaalisesti. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin 11 500 k-m 2. Asemakaavan rakennusoikeutta ei lisätä muutoksessa. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu lähemmäs alkuperäistä kun se palaa yliopistoyhteisön käyttöön. Monimuotoisia puuverhouksia ja arkkitehtuurin yksityiskohtia säilytetään ja pintamateriaaleja palautetaan ennalleen. Talotekniikan uusiminen tehdään rakennuksen ehdoilla. Muun muassa auloissa puretaan myöhemmin lisättyjä seiniä ja palautetaan alkuperäisiä tilasarjoja. Suurin muutos kohdistuu vanhaan laitoskeittiöön. Jakelukeittiötoiminta lopetetaan ja keittiön tilantarve vähenee selvästi. Vapautuvaan tilaan rakennetaan uusi ruoantarjoilutila ja Aalto-yliopiston johdon kotipesä. Uusi tila on vanhasta arkkitehtuurista erottuva, mutta sitä kunnioittava. Ravintolatiloihin saavutaan käyttöön palautettavia portaita pitkin suoraan aulasta. Julkisivuihin ei suunnitella merkittäviä muutoksia. Katolle suunnitellut aurinkopaneelit ja kulkuväylät sovitetaan katon arkkitehtuuriin ja ne sijoitetaan niin, etteivät ne näy tärkeimmiltä näkymälinjoilta. Suunnittelutyön edistymistä on esitelty Museovirastolle ja Pietilöiden tyttärelle Annukka Pietilälle. Museovirasto laatii lausunnon hankesuunnitelmasta. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Arkkitehtitoimisto ALA Oy laatii peruskorjauksesta hankesuunnitelman keväällä 2015. Rakennuslupapiirustukset valmistuvat kesällä 2015. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli 10010 ja sen ympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. Otaniemen pysäköintiohje (22.1.2014) ja Otaniemen liikenneverkkoselvitys (12.5.2014). Dipolin rakennushistoriallisen selvityksen laadinta on käynnissä.
s. 6 / 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 9.3.2015 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Dipoli, 220210) on mainittava. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2015. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan yhteispalvelupisteessä (Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Matias Kallio, p. 043 8254590 Sähköposti muotoa: etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 9.2.2015 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö
s. 7 / 7 KUVA SUUNNITELMASTA Asemapiirros piha-alueen järjestelyineen (ei mittakaavassa).