Turvallisuuden tarkistuslista Koneellinen puunkorjuu Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto Nina Isotalus Heikki Laitinen
SISÄLLYSLUETTELO Turvallisuuden tarkistuslista 3 Tarkistuslistan käyttöohje 4 Yhteenveto ja turvallisuusindeksi 5 1 Kone- ja laiteturvallisuus 6 2 Huolto- ja korjaustyöt 8 3 Ohjaamon ja kulkuteiden siisteys ja kunto 9 4 Työympäristötekijät 10 5 Ergonomia 11 6 Työskentely 13 7 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 15 Yhteystietoja 16 2
Tarkastuksen suorittaja Päivämäärä: Tekijät: Tekijät: Turvallisuuden tarkistuslista Tämän alakohtaisen oppaan tarkoitus on auttaa huolehtimaan yrityksen koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Oppaaseen on koottu alan keskeiset työsuojeluasiat helppokäyttöiseksi tarkistuslistaksi. Sen avulla selviää mitkä asiat ovat kunnossa ja missä olisi parantamisen tarvetta. Sen avulla voi myös laskea yrityksen turvallisuusindeksin, joka on kunnossa olevien asioiden osuus kaikista listan kohdista. Teoriassa indeksi voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin, mutta käytännössä tuskin on yritystä, jossa kaikki asiat vaatisivat korjausta tai kaikki asiat olisivat kunnossa. Indeksin avulla yrityksessä voidaan asettaa tavoitteita; esimerkiksi jos indeksi on nyt 65% voisi tavoite seuraavalle vuodelle olla 85%. Hyvät työolot eivät välttämättä maksa ylimääräistä. Siisti ja järjestyksessä oleva työpaikka ja kunnossa olevat välineet päinvastoin parantavat sekä tuottavuutta että työturvallisuutta. Siitä hyötyvät kaikki. Yritys hyötyy alempina kustannuksina, kun hukka-aikaa, tapaturmia, esinevahinkoja ja sairauspoissaoloja on vähemmän. Työntekijä viihtyy paremmin työssä ja säilyy terveempänä. Yhteiskunta hyötyy kilpailukykyisestä yrityksestä, joka antaa työtä ja verotuloja, mutta rasittaa vähemmän sosiaali- ja terveysbudjettia. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työolosuhteita, selvittää esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Opas helpottaa työolojen seurantaa ja muodostaa pohjan myös kehittämistoimenpiteille ja yrityksen työsuojelun toimintaohjelmalle. 3
Tarkistuslistan käyttöohje Turvallisuuden määrittämisessä otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijät ja eri työt. Tarvittaessa listan voi täyttää erikseen erilaisista töitä. Useat listan kohdat selviävät parhaiten paikan päällä työkohteessa ja/tai työntekijöiden kanssa keskustelemalla. Lista toistetaan esimerkiksi kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, kun yrityksessä tehdään muutoksia. Tarkistuslistan kysymyksiin vastataan merkitsemällä rasti joko kunnossa, ei kunnossa tai ei sovellu -kohtaan. Asia on kunnossa, kun se täyttää viranomaismääräykset tai yrityksessä itse asetetut pelisäännöt. Jos kohta ei näitä täytä, merkitään ei kunnossa. Jos kohta ei koske yritystä, merkitään ei sovellu. Jos ei olla varmoja onko asia kunnossa vai ei, jätetään merkintä tekemättä ja asia selvitetään myöhemmin. Se saattaa edellyttää lisätietojen hankkimista esimerkiksi työterveyshuollolta, työhygieenisiä mittauksia tms. Tarkistuslistassa on esitetty myös mahdollisia toimenpiteitä, joista voi olla hyötyä varsinkin ei kunnossa olevien asioiden kehittämisessä. Listaan voi ruksata mahdollisesti kiinnostavia vaihtoehtoja. Toivottavasti ne antavat virikettä myös omalle ideoinnille työpaikalla. 4
Yhteenveto ja turvallisuusindeksi Turvallisuusindeksin laskemista varten tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Siitä näkyy pääkohdittain paljonko asioita on kunnossa ja paljonko ei kunnossa. Indeksi lasketaan kaavan avulla kunnossa olevien prosenttiosuutena näiden yhteismäärästä. Max Yhteenvetolomakkeeseen merkitään päätetyt toimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja toimenpiteen aikataulu. Toimenpiteiden toteutusta on hyvä seurata. Viimeistään niiden toteutuminen selviää, kun tarkistuslista käydään uudestaan läpi, mielellään viimeistään vuoden päästä. Sovitut toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Toteutunut pvm 1. Kone- ja laiteturvallisuus 15 2. Huolto ja korjaustyöt 10 3. Ohjaamon ja kulkuteiden siisteys ja kunto 10 4. Työympäristötekijät 15 5. Ergonomia 20 6. Työskentely 15 7. Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 15 Yhteensä 100 kunnossa Indeksi = ----------------------------------- = ------------ x 100% = -------------% kunnossa + ei kunnossa 5
1 Kone- ja laiteturvallisuus m m m 1.1 Onko koneessa CE-merkki CE-merkki osoittaa, että kone täyttää kaikki sitä Työturvallisuuslaki (koneen vuosimalli )? koskevat direktiivit. (Vuoden 1995 alun jälkeen 299/58 käyttöön otetut koneet) m m m 1.2 Suojaako ohjaamo ohjaamossa olevaa henkilöä m Koneesta poistuttaessa pysäytetään kone VNp 1314/94 koneiden koneen kaatuessa (ohjaamo on hyväkuntoinen m Tarkistetaan ohjaamon rakenne ja kunto säännöllisesti turvallisuudesta eikä koneessa ole hiushalkeamia)? m Suojaikkunat ovat rikkoutumatonta materiaalia, m m m 1.3 Kestävätkö ohjaamon ikkunat esim. puiden ja esim. 12 mm polykarbonaattimuovia VNp 1403/93 työvälikatkeavan teräketjun osien iskut? m Särkynyt tai murtunut ikkuna vaihdetaan uuteen neiden turvallisesta m m m 1.4 Onko ohjaamossa kädensijoja, joista voi pitää m Ohjaamossa esillä varoitus: käytöstä kiinni, jos kone kaatuu? Pidä kiinni kädensijoista koneen kaatuessa m m m 1.5 Onko ohjaamosta kolme hätäpoistumistietä? m Ohjaamosta hätäpoistumistie kolmeen suuntaan: Metsäkoneala. m m m 1.6 Pääseekö ohjaamosta poistumaan helposti? ovi, ikkuna ja kattoluukku Työturvallisuusopas. m Ovi avautuu esteettömästi. Kulkutiellä on riittävän Tapola, H. leveät ja syvät jalansijat ja tarpeelliset kädensijat Työsuojeluhallitus, Työturvallisuuskeskus. m m m 1.7 Ovatko hätäpysäyttimet näkyvillä ja helposti m Hätäpysäyttimet ovat näkyvillä ja helposti käytettävissä Tampere 1991. käytettävissä? m Hätäpysäyttimien toimivuus tarkastetaan säännöllisesti m m m 1.8 Ovatko hätäpysäyttimet ehjät ja toimivat? m Hallintalaitteiden koskettaminen vahingossa ehkäistään: Metsäalan työsuojelu. m m m 1.9 Testataanko hätäpysäyttimien toimivuutta - esim. suojaamalla painike kauluksella tai Tapola, H. säännöllisin väliajoin? - toimintoon tarvitaan kaksi erisuuntaista liikettä Työturvallisuuskeskus. m m m 1.10 Onko hallintalaitteiden vahinkopainallukset estetty? - kuljettajan noustessa istuimelta ohjausvirta katkeaa 1995 m m m 1.11 Onko hätäpysäyttimet ja hallintalaitteet merkitty m Hallintalaitteissa ja hätäpysäyttimissä suomenkieliset Ergonomisk checklista selvästi kuvin ja/tai suomenkielisin tekstein? merkinnät siitä, mihin toiminto kohdistuu för skogsmaskiner. Arbetsmiljöinstitutet. m m m 1.12 Onko koneessa turva-automatiikka? m Toimintojen pysähtyminen automaattisesti, kun SLU/Skogshögskolan. ohjaamosta poistutaan (oveen kytketty turvarajakytkin) 1990 6
1 Kone- ja laiteturvallisuus m m m 1.13 Ovatko suojalaitteet kunnossa? m Nivelakselistojen suojaus Metsäalan m Moottorin tuulettimen siipien suojaus työsuojeluopas. Puutavaran m m m 1.14 Onko koneissa tarvittavat varoitusmerkinnät m Koneiden vaara-alue ilmoitetaan kauas näkyvällä metsäkuljetus. (esim. merkintä vaara-alueesta)? tekstillä. Kuormaimella varustetun metsätraktorin Työturvallisuuskeskus. vaara-alue on 20 m, harvesterin 50 m. Metsäalan turvallisuusm m m 1.15 Onko tarpeellisissa kohdissa tarvittavat huoltotasot m Rakenteelliset ratkaisut liikkumisen helpottamiseksi työn työalatoimikunta. ja kulkutiet (esim. huolto- tai korjaustilanteet)? koneen ohjaamoon ja koneen päälle, päällä sekä päältä pois Helsinki 1984 m Kunnollinen kulkutie huoltotasolle m Koneeseen kiivettäessä, sen päällä liikuttaessa ja sieltä laskeuduttaessa säilytetään 3-pistekontakti (riittävästi jalan- ja kädensijoja) m Huoltotasojen liukuesteet ja karhennukset m Huoltotasojen puhtaudesta huolehtiminen Kone- ja laiteturvallisuus yhteensä 7
2 Huolto-ja korjaustyöt m m m 2.1 Onko kuormausnosturi tarkastettu viimeisen vuoden m Huollon ja korjauksen suunnitelmallisuus ja yhteistyö VNp 1412/93 traktoreiaikana (pöytäkirja tarkastuksesta)? m Ennakkohuolto den ETY-tyyppim m m 2.2 Onko koneille olemassa suomen- ja ruotsinkielinen m Ennen huolto- ja korjaustöihin ryhtymistä tehdään hyväksynnästä käyttö-, huolto- ja tarkastusohje? työn vaarallisuuden arviointi m m m 2.3 Tehdäänkö koneisiin ja laitteisiin määräaikaishuoltoja m Vaaralliset/isot työt tehdään korjaamolla VNp 345/90 toimintahäiriöiden minimoimiseksi? m Vältetään yksintyöskentelyä kuormausnostureista m m m 2.4 Onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon myös m Huoltotyöt tehdään mieluummin valoisana aikana ja niiden tarkastuksista koneiden puhdistus-, huolto- ja korjaustöissä m Työntekijöiden koulutus (asiaankuuluvat ja ehjät työkalut, suojakäsineet ja - m Käytetään asianmukaisia ja ehjiä työkaluja Kuormausnosturin jalkineet, silmien suojaimet hitsauksessa)? m Kone ajetaan tasaiselle paikalle korjauksen ajaksi tarkastukset ja käyttö. m m m 2.5 Onko hytin ohjaamo tuettu huolto- ja korjaustöissä? m Kuormain lasketaan alas Työsuojeluhallituksen m m m 2.6 Onko koneen liikkuminen estetty korjauksen aikana? m Koneen liike estetään seisontajarrun tai muun esite 1991 m m m 2.7 Osallistuuko vaarallisiin huolto- ja korjaustöihin aina mekaanisen esteen avulla vähintään kaksi henkilöä? m m m 2.8 Onko korjaamohalli käytettävissä? m m m 2.9 Varastoidaanko poltto- ja voiteluaineet sekä hitsauspullot riittävän turvallisessa paikassa? m m m 2.10 Hitsataanko paloturvallisessa paikassa? Huolto- ja korjaustyöt yhteensä m Virta katkaistaan pääkatkaisijasta m Hytin asento varmistetaan varmistuslukolla m Korjauksen aikana ylös nostetut osat tuetaan m Paineenalaisia letkuliittimiä ei avata m Vianetsintäautomatiikka m Keskusvoiteluyksikkö m Yksittäinen rasvanippa sijoitetaan alemmas m Varastoalue mahdollisimman paloturvallinen, tasainen ja tuulelta suojattu m Hitsaus esim. hiekkakuopassa tai peitetään maa kostealla pressulla m Käytetään asianmukaisia suojavarusteita: suojakäsineet, suojapuku, hitsaussuojaimet, tarvittaessa kypärä 8
3 Ohjaamon ja kulkuteiden siisteys ja kunto m m m 3.1 Onko kulkuteillä ja huoltotasoilla askelmia ja kädensijoja m Rakenteelliset ratkaisut (käden- ja jalansijat, huoltotarvittavissa kohdissa? tasot) liikkumisen helpottamiseksi m m m 3.2 Ovatko askelmat ja kädensijat kunnossa? m Askelmien, kädensijojen ja huoltotaojen kunnossapito m m m 3.3 Ovatko askelmat puhtaat liukastumisen estämiseksi? m Askelmien ja huoltotasojen puhtaus ja siisteys m m m 3.4 Ovatko huoltotasot puhtaat? m Askelmien ja huoltotasojen varustaminen m m m 3.5 Ovatko askelmat ja huoltotasot varmistettu liukuestein ja liukuestein ja karhennuksin karhennuksin liukastumisen estämiseksi? m Varataan työaikaa koneen puhdistamiseen ja kunnossapitoon m m m 3.6 Onko ohjaamo siisti? m Motivointi ja järjestystä ylläpitävien työtapojen TUTTAVA - m m m 3.7 Ovatko tavarat omilla paikoillaan? vakiinnuttaminen opaskirja. m m m 3.8 Onko ohjaamossa jäteastia? Järjestyksen ylläpitoon liittyvät tekniset edellytykset: Työterveyslaitos, m m m 3.9 Onko ohjaamossa ensiapuvälineille oma paikkansa? m - ohjaamon hyvä järjestys, riittävästi tilaa Helsinki 1993. m m m 3.10 Ovatko työkalut ohjaamotilassa niille varatussa paikassa? m - työkaluille omat paikat m - ensiapuvälineille ja eväille omat paikat m - jäteastiat m Työntekijöiden koulutus Ohjaamon ja kulkuteiden siisteys ja kunto yhteensä 9
4 Työympäristötekijät m m m 4.1 Onko käytettävät torjunta-aineet ja muut kemikaalit m Ehjät kemikaaliastiat merkitty asianmukaisesti (pakkausmerkinnät ja m Kaikkiin kemikaaliastioihin kemikaalimerkinnät käyttöturvallisuustiedotteet)? m Käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla m m m 4.2 Onko kemikaalien käyttöön varauduttu (myös työterveyshuollossa) sopivin suojaimin? m Käyttöturvallisuustiedotteen ohjeiden noudattaminen m Hengityksensuojaimien käyttäminen m m m 4.3 Häiritseekö melu ohjaamossa? m Tarjolla olevien koneiden melutietojen vertailu m m m 4.4 Kuuluvatko varoitusäänet? m Ohjaamon ovien tiivistäminen m m m 4.5 Näkyvätkö varoitusmerkit näytössä? m Kuulonsuojainten käyttö tarvittaessa m m m 4.6 Onko ohjaamon lämmityslaite kunnossa? m Lämpötilan säätö m m m 4.7 Onko lämmityslaitteen säädettävyys kunnossa? m oleva lämmityslaite m m m 4.8 Onko lämmityslaite riittävän tehokas? m Ilmastointilaitteen kylmää ilmaa ei suunnata m m m 4.9 Onko koneessa jäähdyttävä ilmastointilaite? suoraan kehoa kohti m m m 4.10 Pitääkö ilmastointilaite ikkunat huurteettomina m Tummennetut ikkunanlasit tai valoa heijastavat kaikissa olosuhteissa? kalvot ikkunoihin m Määräajoin ulkoilmataukoja m m m 4.11 Onko valoa riittävästi kaikkeen työskentelyyn? m Rikkinäisten lamppujen vaihto m m m 4.12 Onko valoa riittävästi huoltotöihin? m Valojen säännöllinen puhdistus m m m 4.13 Ovatko nousutiet riittävästi valaistut? m Ikkunoiden säännöllinen puhdistus niitä m m m 4.14 Ovatko valaisimet toimintakunnossa ja puhtaat? naarmuttamatta m m m 4.15 Ovatko ikkunat puhtaat ja naarmuuntumattomat? m Pyyhkimien sulkien säännöllinen puhdistus m Riittävästi valoja nousuteille ja huoltotöihin Työympäristötekijät yhteensä Vnp 538/89 työturvallisuuslain soveltamisesta torjunta-aineen käsittelyyn ja levitykseen metsätöissä VNp 920/92 työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altistumiseen liittyviltä vaaroilta VNp 1404/93 työntekijän suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta 10
5 Ergonomia m m m 5.1 Vaimentaako koneen istuin ja rakenne koko kehon m Kiinnitetään huomiota istuimen ja hallintalaitteiden tärinää? ergonomiaan m m m 5.2 Vaimentaako istuimen rakenne impulssimaisia iskuja? m Istuimen tulee olla säädettävissä mm. jousituksen, ristiselän tuen, istuintyynyn kaltevuuden ja työsuunnan mukaan m m m 5.3 Onko työntekijät opastettu oikeisiin työasentoihin ja m Työntekijäille opastetaan ergonomisesti oikeat Työpaikan ergonooäätämään istuimensa ergonomisesti oikeaan asentoon? työasennot ja työtavat minen tarkastusm m m 5.4 Säädetäänkö istuimen korkeus ja etäisyys työvuoron m Säädöt tarkastetaan aina työvuoron alussa ohje. Työolot 78. vaihtuessa? m Istuimessa ristiselän tuki ja niskatuki Työterveyslaitos, m m m 5.5 Säädetäänkö istuimen selkänojan kallistuskulma m Istuin verhoiltu hiostumista estävästä materiaalista Helsinki 1992. työvuoron vaihtuessa? esim. kankaasta m m m 5.6 Onko istuimen selkänojan korkeus sopiva? m Turvavyön käyttö m m m 5.7 Onko istuimen selkänojassa niskatuki? m m m 5.8 Onko istuimessa ristiselän tuki? m m m 5.9 Onko istuin lämmitettävä? m m m 5.10 Onko istuimen päällyste hengittävä? m Pidetään riittävästi taukoja. Usein toistuvia minitaukoja m m m 5.11 Onko istuin helposti käännettävissä? ja joka toinen tunti pidettävä pidempi tauko m m m 5.12 Onko istuimessa turvavyö? m Taukoliikunta m m m 5.13 Käytetäänkö turvavyötä? m Harrastetaan vapaa-aikana liikuntaa 11
5 Ergonomia m m m 5.14 Onko ohjaamosta hyvä näkyvyys joka suuntaan? m Kuljettajalla on oltava hyvä näkyvyys työskentelym m m 5.15 Ovatko hallintaelimet käden ulottuvilla? suuntiin m m m 5.16 Onko hallintaelimien käyttövoima sopiva (ei liian suuri m Hallintaelimien oikea sijoitus ja käyttövastus eikä liian pieni, jolloin hallittavuus kärsii)? m Hallintaelimien liikesuuntien vastattava niiltä m m m 5.17 Ovatko hallintaelimien liikesuunnat johdonmukaisia? odotettavia toimintoja m Liikkeiden ohjaus yhtä hallintaelintä liikuttamalla VNp 1409/93 käsin m m m 5.18 Onko nostoihin käytettävissä koneita? m Ohjeet oikeisiin nostotekniikoihin tehtävistä nostoista m m m 5.19 Käytetäänkö raskaissa nostoissa nostovälineitä ja m Kuljetus- ja nostoapuvälineiden käyttö ja siirroista työssä nostoapuvälineitä? m Kuljetus- ja nostoapuvälineiden hyväkuntoisuus m m m 5.20 Suoritetaanko kunnossapito- ja huoltotyöt välttämällä m Huoltotöiden tekeminen huoltotiloissa Käsin tehtävät nostot hankalia työasentoja (kumartumiset/taivutukset, m Oman kuormaimen käyttö apuna renkaiden vaihdossa ja siirrot työssä. kyyristymiset, polvistumiset)? m Huoltokohteiden luoksepäästävyyttä helpotetaan Työsuojeluhallinto, helposti avattavin suojapellein, koteloinnein, työtasoin, askelmin ja kädensijoin Tampere 1997 Ergonomia yhteensä 12
6 Työskentely m m m 6.1 Onko työmaasta käytettävissä helposti ymmärrettävä m Työmaasta tehdään helposti ymmärrettävä työmaakartta, Vnp 289/86 työmaakartta? johon merkitään työturvallisuuden kannalta tärkeät puunkorjuutyön m m m 6.2 Onko työmaakarttaan merkitty selvästi vaarapaikat kohteet järjestysohjeista (sähkö- ja puhelinlinjat, jyrkänteet, pehmeiköt ym.)? m Tutustutaan työmaakarttaan ja vaarapaikkoihin etukäteen m m m 6.3 Selvitetäänkö vaarapaikat etukäteen? m Valitaan turvallinen alasajopaikka Hankintapuun m m m 6.4 Asetetaanko varoitusmerkit hakkuutyömaahan m Tehdään hakkuusuunnitelma huolellisesti varastointi rajoittuville teille? m Vaarallisimmat paikat ajetaan ja hakataan päivänvalossa m Käännökset tehdään mäen päällä tai ylämäkeen m Jos kone kaatuu, sammutetaan moottori, poistutaan autokuljetusta varten. Metsätehon ohje 1990. hytistä ja kytketään päävirtakytkin irti m m m 6.5 Pysäytetäänkö kone, kun ihmisiä on vaara-alueella? m Riippuvaa taakkaa ei nosteta ihmisen yli Varo sähköjohtoja. m Kone pysäytetään, jos ihmisiä on vaara-alueella Sähkötarkastuskes- (metsätraktori 20 m, harvesteri 50 m) kuksen opas 1985. Julkaisu D 10-85 Otetaanko sähkölinjat huomioon siten, että: m Puita ei varastoida sähkölinjojen alle m m m 6.6 - ei varastoida puita sähkölinjojen alle? m Sähkölinjojen lähellä noudatetaan turvaetäisyyksiä m m m 6.7 - noudatetaan sähkölinjojen lähellä turvaetäisyyksiä? 13
6 Työskentely m m m 6.8 Onko moottorisahalla työskenneltäessä käytettävissä m Työntekijälle kerrotaan työpaikan vaaroista ja VNp 1406/93 tarvittavat suojaimet? annettava ohjeet suojainten oikeasta käytöstä henkilönsuojaimista m m m 6.9 Käytetäänkö suojaimia moottorisahalla työskenneltäessä (suojakypärä, kuulonsuojaimet, mkoulutus työn vaaratekijöistä m Ammattitaito VNp 1407/93 henkilönsilmien suojaimet, turvasaappaat)? m Työntekijöiden motivointi turvallisuustietoisuuteen suojainten valinnasta m m m 6.10 Onko suojainten käytöstä ja turvallisista toimintatavoista ja vastuullisuuteen ja käytöstä työssä. annettu ohjeita? m Täydelliset turvavarusteet työskenneltäessä m m m 6.11 Huolletaanko suojaimia säännöllisesti? moottorisahan kanssa Turvavarusteluettelo m Suojainten säännöllinen huolto 1996-1997. Työturvallisuuskeskus, Onko seuraaviin kuormittumista aiheuttaviin tekijöihin m Tiedonkulkua ja yhteistyötä parannetaan Metsäalan turvallisuuskiinnitetty riittävästi huomiota? työntekijöiden ja johdon välillä työn työalatoimikunta m m m 6.12 - ylitöiden välttäminen m Työntekijät mukaan toimintatapojen suunnitteluun m m m 6.13 - työn sujuvuus ja häiriöttömyys m Työn ennakkosuunnittelu m m m 6.14 - työn ennakkosuunnittelu m Kiireelliset työt otetaan huomioon kapasiteetin Työaikalaki 605/96 m m m 6.15 - riittävät tiedot päätöksiä varten suunnittelussa m Työvälineet hyvin saatavilla ja järjestyksessä Työehtosopimus m Ennakoiva kunnossapito häiriöiden vähentämiseksi 436/46 m Aikaa myös kunnossapidolle m Työnopastus m Toimintatapojen opastuksen toistuvuus Työskentely yhteensä 14
7 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius m m m 7.1 Onko työntekijöille järjestetty työterveyshuolto? m Tyky-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Työterveyshuoltolaki m m m 7.2 Onko yrittäjälle järjestetty työterveyshuolto? yhdessä työterveyshuollon kanssa 743/78 m m m 7.3 Suunnnittelevatko yrittäjä, työntekijät ja työterveyshuolto yhdessä tyky-toimintaa? VNp 950/94 työnantam Ilmoitus huoltotöiden alkamisesta ja päättymisestä jan velvollisuudeksi m m m 7.4 Onko avunsaanti varmistettu äkillisten sairastapausten muille työntekijöille säädetystä sekä sattuessa? m Säännöllinen yhteydenpito muihin työntekijöihin yrittäjän ja muun m m m 7.5 Osaavatko kaikki työntekijät antaa ensiapua itselleen ja m Avun saannin varmistaminen puhelimen puuttuessa omaa työtään tekevän toisille? m Työntekijöille ensiapukurssi työterveyshuollosta m m m 7.6 Ovatko ensiapuvälineet paikallaan ja käyttövalmiina? m Ensiapuvälineet paikallaan ja käyttövalmiina m m m 7.7 Onko koneessa puhelin? m Puhelimen kuuluvuus työmaalla varmistettava Hyvä työterveyshuolm m m 7.8 Varmistetaanko puhelimen kuuluvuus työmaalla? m Hätänumerot näkyvillä tokäytäntö. Opas m m m 7.9 Ovatko hätänumerot näkyvillä? m Pikavalinta hälytysnumeroihin toiminnan suunnittem m m 7.10 Pidetäänkö puhelin lähettyvillä huoltotöissä? m Puhelin pidettävä lähellä huoltotöissä luun ja seurantaan. Työterveyslaitos, Helsinki 1997 m m m 7.11 Onko koneessa kaksi käsisammutinta? m Työpisteessä ei saa olla syttyviä materiaaleja Työministeriön päätös m m m 7.12 Onko työntekijät opastettu käyttämään (palokuorman minimointi) (930/94) sammutuskalustoa? m Sytytyslähteiden eliminointi (avotuli, tupakointi) yhteydenpidosta m m m 7.13 Onko sammutin helposti saatavissa? m Kaksi käsisammutinta, joiden toimivuus puunkorjuutöissä m m m 7.14 Onko koneessa automaattinen palonsammutus-järjestelmä? tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa m Automaattinen sammutusjärjestelmä Ensiapuvalmius työm m m 7.15 Tarkistetaanko sammuttimet ja automaattinen m Koneen puhdistus riittävän usein paikalla. Turvallisuus palonsammutusjärjestelmä säännöllisesti? m Tulityökoulutus tiedote 4/1996. m Jälkivartiointi tulitöiden jälkeen Työministeriö, m Henkilöstön koulutus Helsinki 1996 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius yhteensä 15
Yhteystietoja Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puh. 09-47 471, fax 09-477 5071 Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto Laajaniityntie 1 01620 Vantaa puh. 09-47 471, fax 09-890 713 Työ Terveys Turvallisuus -lehti puh. 09-4747 469, fax 09-4747 478 Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojelusosasto Uimalankatu 1 PL 536, 33101 Tampere puh. 03-260 8111, fax 03-260 8511 Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki puh. 09-616 261, fax 09-612 1287 Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Turvallisuustekniikka Tekniikankatu 1 PL 1307, 33101 Tampere puh. 03-316 3111, fax 03-31603499 Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 Helsinki puh. 09-774 711, fax 09-730 798 Suomen Standardisoimisliitto SFS Maistraatinportti 2 PL 116, 00241 Helsinki puh. 09-149 9331, fax 09-146 4925 FIMKO (entinen Sähkötarkastuskeskus) Särkiniementie 3 PL 30, 00211 Helsinki puh. 09-69 631, fax 09-692 5474 Suomen sähköteknillinen standardisoimisyhdistys SESKO ry Särkiniementie 3 PL 134, 00211 Helsinki puh. 09-69 6391, fax 09-67 7059 16