Pörssitiedote 1 (14) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-syyskuussa 2015 Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 427,7 (419,0) miljoonaa euroa Konsernin liikevoitto oli 105,2 (116,3) miljoonaa euroa Konsernin tammi-syyskuun voitto oli 67,4 (87,4) miljoonaa euroa Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 65,7 (92,0) miljoonaa euroa Korollinen nettovelka oli 1 036,8 (1 069,6) miljoonaa euroa Investoinnit olivat 100,4 (87,1) miljoonaa euroa Omavaraisuusaste oli 32,5 (30,4) prosenttia Osakekohtainen tulos oli 20 278 (26 288) euroa Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa 2015 Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 134,6 (113,6) miljoonaa euroa Konsernin liikevoitto heinä-syyskuussa oli 23,1 (17,3) miljoonaa euroa Konsernin voitto heinä-syyskuussa oli 15,1 (11,2) miljoonaa euroa AVAINLUVUT 1 9/15 1 9/14 muutos % 7 9/15 7 9/14 muutos % 1 12/14 Liikevaihto M 427,7 419,0 2,1 134,6 113,6 18,4 567,2 Investoinnit, brutto M 100,4 87,1 15,3 32,6 29,6 10,0 129,5 investoinnit liikevaihdosta % 23,5 20,8 24,2 26,1 22,8 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M 1,1 1,2-9,3 0,3 0,4-15,7 1,7 liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3 Henkilöstö keskimäärin 320 302 6,0 323 314 2,9 305 Henkilöstö kauden lopussa 316 314 0,6 316 314 0,6 313 Palkat ja palkkiot yhteensä M 15,7 15,0 5,0 4,6 4,6-0,8 20,5 Liikevoitto M 105,2 116,3-9,5 23,1 17,3 33,3 142,8 liikevaihdosta % 24,6 27,8 17,1 15,2 25,2 Voitto ennen veroja M 84,2 109,1-22,8 18,8 14,1 33,1 132,9 liikevaihdosta % 19,7 26,0 13,9 12,4 23,4 Kauden voitto M 67,4 87,4-22,9 15,1 11,2 34,0 106,5 Kauden laaja tulos M 71,5 87,6-18,3 16,1 11,8 37,0 106,1 Omavaraisuusaste % 32,5 30,4 32,5 30,4 31,0 Korolliset nettolainat M 1 036,8 1 069,6-3,1 1 036,8 1 069,6 1 046,1 Nettovelkaantuminen 1,5 1,6 1,5 1,6 1,6 Tulos/osake 20 278,08 26 288,42-22,9 4 534,04 3 382,84 34,0 32 027,89 Osinko/A-osake 21 655,44 Osinko/B-osake 16 038,49 Oma pääoma/osake 202 535 194 997 3,9 200 568 Osinko/tulos A-osake % 67,6 Osinko/tulos B-osake % 50,1 Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078 B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247 Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
Pörssitiedote 2 (14) Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Suomen ja Ruotsin hintaero repesi kolmannella vuosineljänneksellä. Fingridiltä merkittäviä investointipäätöksiä" "Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta laski heinä-syyskuussa 13,31 euroon megawattitunnilta, kun vastaava hinta edellisenä vuonna oli 31,80 euroa megawattitunnilta. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa. Sähkön siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä ei tässä markkinatilanteessa ole riittänyt siirtämään kaikkea tarjolla olevaa edullista sähköä muista Pohjoismaista Suomeen ja tästä syystä Suomen aluehinta oli selvästi pohjoismaista hintaa korkeampi. Heinä-syyskuussa Suomen aluehinta oli 30,13 euroa megawattitunnilta, kun se edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla oli 37,83 euroa megawattitunnilta. Tämän seurauksena Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot nousivat ennätykselliseen 129,5 miljoonaan euroon, kun ne edellisenä vuonna olivat 71,5 miljoonaa euroa. Pullonkaulatulot jaetaan maiden kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhtiö teki katsauskaudella merkittäviä investointipäätöksiä. Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin sähkönsyöttöä ja varmennetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pääkaupunkiseudulla. Investoinnin on noin 20 miljoonaa euroa. Kristinestadin sähköaseman laajennus mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen kantaverkkoon ja parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Investoinnin on noin 10 miljoonaa euroa. Merkittävien investointipäätösten lisäksi yhtiö teki uudet tasasiirtoyhteyksien asemakunnossapitosopimukset vuosille 2016 2020. Uudenlaisella toimintamallilla pyritään parantamaan sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön hintaan Suomessa merkittävästi vaikuttavien tasasiirtoyhteyksien käytettävyyttä ja luotettavuutta." FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 Laskentaperiaatteet Taloudellinen tulos Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014. Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 134,6 (113,6) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat kolmannella neljänneksellä 56,5 (58,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,3 (0,4) miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen kulut olivat 99,5 (105,1) miljoonaa euroa. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 427,7 (419,0) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 232,2 (243,5) miljoonaan euroon alhaisemman sähkön kulutuksen ja vuoden alussa toteutetun kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,2 (2,1) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun kulut olivat 304,9 (316,5) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuussa sähkön kulutus oli 60,3 (60,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 99,2 (110,2) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 64,7 (35,7) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen merkittävä kasvu johtui poikkeuksellisesta markkinatilanteesta katsauskaudella. Suomen ja Ruotsin aluehintojen erot ovat olleet merkittävästi edellisvuotta suuremmat, mikä johtuu poikkeuksellisen alhaisesta sähkön
Pörssitiedote 3 (14) tukkuhinnasta Pohjoismaissa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 8,2 (5,9) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 3,4 (1,9) miljoonaan euroon markkinatilanteesta johtuen. Tasesähkön kulut laskivat viimevuotisesta tasosta 68,6 (75,8) miljoonaan euroon lähinnä reservikulujen laskun myötä. Häviösähkökulut kasvoivat 50,8 (48,9) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman häviösähkön määrän sekä Suomen aluehinnan ja systeemihinnan merkittävän hintaeron johdosta. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (97) prosenttia oli suojattu keskihintaan 39,7 (43,5) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 42,0 (45,7) miljoonaan euroon taajuusohjattujen käyttöreservien hyvän markkinatilanteen seurauksena. Poistot olivat 69,9 (68,3) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut olivat 11,3 (11,4) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvun seurauksena 19,0 (17,7) miljoonaan euroon. Liikevaihto ja muut tuotot (milj. ) 1 9/15 1 9/14 muutos % 7 9/15 7 9/14 muutos % Kantaverkkotuotot 232 244-4,6 57 58-3,1 Tasesähkön myynti 99 110-10,0 29 34-12,3 Läpisiirtotuotot 11 8 29,4 4 2 151,8 Rajasiirtotuotot 8 6 38,7 1 2-39,6 Suomi-Viro pullonkaulatulot 3 2 81,3 0 1-84,3 Tehoreservituotot* 6 6-4,1 2 2-12,8 Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot 65 36 81,2 40 12 240,6 Muu liikevaihto 3 7-55,0 1 3-65,1 Liiketoiminnan muut tuotot 2 2 5,1 0 0-19,8 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 430 421 2,1 135 114 18,3 Kulut (milj. ) 1 9/15 1 9/14 muutos % 7 9/15 7 9/14 muutos % Tasesähkön osto 69 76-9,5 21 24-14,8 Häviösähkökulut 51 49 4,0 20 15 33,2 Poistot 70 68 2,4 24 23 4,7 Reservikulut 42 46-8,0 13 18-28,3 Henkilöstökulut 19 18 7,3 6 5 4,7 Tehoreservikulut* 6 6 0,3 2 2 0,3 Kunnonhallintakulut 11 11-0,5 4 5-6,1 Läpisiirtokulut 7 8-9,9 3 3-7,7 Muut kulut 30 35-13,6 8 11-25,3 Kulut yhteensä 305 316-3,6 100 105-5,3
Pörssitiedote 4 (14) Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten nmuutoksia 125 105 19,5 35 9 296,7 Konsernin liikevoitto, IFRS 105 116-9,5 23 17 33,3 * Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 23,1 (17,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 18,8 (14,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 15,1 (11,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 16,1 (11,8) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 19,6 (-5,2) miljoonaa euroa. Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 105,2 (116,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 84,2 (109,1) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-n muutoksilla (-45,1 miljoonaa euroa) ja alhaisemmilla kantaverkkotuotoilla (-11,3 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuloilla Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä (+29,0 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 67,4 (87,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 71,5 (87,6) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 65,7 (92,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 32,5 (30,4) prosenttia. Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa. Investoinnit ja kunnossapito Fingridin investointiohjelma on edennyt suunnitellusti. Yhtiö teki katsauskaudella suuria investointipäätöksiä. Kasvavia Itä- ja Länsi-Suomen välisiä siirtotarpeita varten uusitaan voimajohtolinjaa siirtokapasiteetiltaan merkittävästi aiempaa suuremmaksi. Osana tätä suurhanketta tehtiin hankintapäätös Lieto-Forssa voimajohdon rakentamisesta. Urakoitsijaksi valittiin Dalekovod j.s.c Zagreb. Hankkeen on yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Voimajohdon rakentaminen alkaa syksyllä 2015. Kristinestadin sähköaseman laajennus Kristiinankaupungissa mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu syksyllä 2017. Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin sähkönsyöttöä ja varmennetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pääkaupunkiseudulla. Rakennustyöt alkavat vuoden 2016 aikana. Hanke valmistuu vuonna 2017. Investointikustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun muuntokapasiteetin vahvistamiseksi Fingrid teki sopimuksen kolmen verkkomuuntajan toimituksesta vuosille 2017 2018 Hyosung Corporationin kanssa. Kaupan on 8,5 miljoonaa euroa.
Pörssitiedote 5 (14) Voimajärjestelmä Sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön hintaan Suomessa merkittävästi vaikuttavien tasasiirtoyhteyksien käytettävyyden ja luotettavuuden parantamiseksi Fingrid solmi tasasiirtoyhteyksien asemakunnossapitosopimukset sopimuskaudelle 2016 2020. ABB Oy Power Systems tuottaa palvelun Rauman Fenno-Skan sekä Espoon Estlink 1 -yhteyksille ja Siemens Osakeyhtiö Anttilan EstLink 2 -yhteydelle. Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 18,0 (18,0) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,3 (0,7) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 19,3 (18,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 16,3 (15,6) terawattituntia, mikä oli 77,8 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 15,0 (14,9) terawattituntia, mikä oli 83,2 (82,9) prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 60,3 (60,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 4,2 (2,9) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 64,5 (63,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 50,2 (49,6) terawattituntia, mikä oli 77,8 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 46,0 (46,7) terawattituntia, mikä oli 76,3 (76,7) prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä-syyskuun aikana 4,9 (4,7) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,0) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 13,2 (14,1) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,10) terawattituntia. Sähkön tuonti Ruotsista on jatkunut runsaana koko katsauskauden. Sähköä vietiin Viroon heinä-syyskuussa 1,2 (0,6) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä vietiin Viroon 3,8 (2,7) terawattituntia. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä-syyskuussa 0,3 (0,6) terawattituntia ja tammi-syyskuussa 2,9 (1,9) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Katsauskaudella ei ollut sähkön vientiä Venäjälle. Sähkönsiirtokapasiteetti Suomen ja naapurimaiden välillä on ollut täysimääräisesti sähkömarkkinoiden käytettävissä lukuun ottamatta suunniteltuja huoltotöitä. Suomen ja Viron välisen Est- Link 2 -yhteyden siirtokapasiteettia on pienennetty 100 megawatilla lokakuulle asti merikaapelin vikaantumisen vuoksi. Katsauskaudella kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä.
Pörssitiedote 6 (14) Sähkömarkkinat Voimajärjestelmän käyttö 1 9/15 1 9/14 7 9/15 7 9/14 Suomen sähkönkulutus TWh 60,3 60,9 18,0 18,0 Sähkön läpisiirto Suomessa TWh 4,2 2,9 1,3 0,7 Sähkön siirto Suomessa TWh 64,5 63,7 19,3 18,7 Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh 50,2 49,6 16,3 15,6 Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh 46,0 46,7 15,0 14,9 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,0 0,9 0,4 0,3 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 0,2 0,1 0,0 0,0 tuonti Ruotsista TWh 13,2 14,1 4,9 4,7 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 3,8 2,7 1,2 0,6 Sähkön siirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 2,9 1,9 0,3 0,6 Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 13,31 (31,80) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,13 (37,83) euroa megawattitunnilta. Tammi-syyskuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 20,66 (29,23) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 29,35 (35,88) euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 129,5 (71,5) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuloja lisäsi Ruotsin aluehinnan alhaisesta tasosta seurannut Suomen ja Ruotsin välisen hintaeron kasvu. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa. Fingrid laski tasepalvelun hintoja 27 prosenttia 1.10.2015 alkaen. Syynä hintojen laskuun oli huomattavasti ennakoitua alhaisemmat reservihankinnan kustannukset. Sähkömarkkinat 1 9/15 1 9/14 7 9/15 7 9/14 Nord Pool systeemihinta /MWh, keskihinta 20,66 29,23 13,31 31,80 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 29,35 35,88 30,13 37,83 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M * 129,5 71,5 80,9 23,7 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %** 46,9 47,7 70,4 53,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M * 6,8 3,7 0,4 2,6 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 13,0 10,3 2,5 16,9
Pörssitiedote 7 (14) * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa. ** Suomen ja Ruotsin välisten pullonkaulatuntien lukumäärän laskentatapaa on muutettu tähän osavuosikatsaukseen. Tästä osavuosikatsauksesta eteenpäin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta. Aiemmassa laskentatavassa pullonkaulatunniksi katsottiin tunti, jolloin Suomen aluehinta poikkesi vähintään joko SE1- tai SE3-alueen hinnasta. Uuden laskentatavan arvioidaan kuvaavan paremmin pohjoismaisen yhteismarkkinan toimintaa suomalaisen markkinatoimijan näkökulmasta. Osavuosikatsauksessa esiintyvät historiatiedot on esitetty uudella laskentatavalla. Pullonkaulatuntien lukumäärän laskentatavan muutoksella ei ole vaikutusta pullonkaulatulojen laskentaan. Vuoden kolmannella neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 (2,1) miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuivat pääosin Suomen sisäisten yhteyksien tarpeesta. Kuluneen vuoden aikana Fingrid on käyttänyt vastakauppaan 2,9 (8,6) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet Suomen ja Ruotsin välisen tasasähköyhteyden häiriöistä helmi- ja toukokuussa sekä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen siirtokeskeytysten aikana käyttövarmuuden ylläpitämiseksi tehdyistä vastakaupoista maalis- ja huhtikuussa. Vastakaupat 1 9/15 1 9/14 7 9/15 7 9/14 Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M 0,5 5,9 0,0 2,0 Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M 0,8 0,6 0,0 0,4 Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M 1,6 2,1 0,2 0,2 Vastakaupat yhteensä M 2,9 8,6 0,2 2,6 Rahoitus Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut heinä-syyskuun aikana olivat 4,3 (3,5) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 21,1 (8,1) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän n muutos oli 5,8 miljoonaa euroa negatiivinen (7,9 miljoonaa euroa positiivinen). än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. syyskuuta 2015 olivat 101,7 (179,5) miljoonaa euroa. Yhtiö on katsauskauden aikana suunnitellusti alentanut rahoitus- ja rahavarojen tasoa tarkoituksenmukaisemman pääomarakenteen saavuttamiseksi. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiö on sopinut pankkien kanssa yhteensä 50 miljoonan euron suuruisista ei-sitovista tililimiiteistä. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton sitova valmiusluotto. Korolliset lainat olivat 1 138,5 (1 249,1) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 939,5 (1 014,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 199,0 (235,1) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten käyvän n muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 5,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä. Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 16 (47) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli pääsääntöisesti täysin suojattu.
Pörssitiedote 8 (14) Henkilöstö Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 320 (302), joista vakituisessa työsuhteessa oli 283 (276). Muut asiat Tilintarkastus Pohjola Vakuutus Oy luovutti 1.7.2015 toteutetulla järjestelyllä yhteensä 149 kappaletta omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle. Valtion Eläkerahasto myi 1.7.2015 yhteensä 181 omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle. Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sijoittivat 25.9.2015 toteutetulla järjestelyllä pääosan omistamistaan Fingrid Oyj:n B-osakkeista Aino Ky:lle. Kauppatieteiden lisensiaatti Asta Sihvonen-Punkka nimitettiin 8.9.2015 Fingridin uudeksi sähkömarkkinajohtajaksi. Sihvonen-Punkka aloittaa Fingridissä 1.1.2016, ja sähkömarkkina-asioiden vetovastuu siirtyy hänelle 1.3.2016. Sähkömarkkinajohtaja on Fingridin johtoryhmän jäsen, ja hän raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Jukka Ruususelle. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys Fingrid Oyj on 28.10.2015 päättänyt vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelusta. Yhtiö tavoittelee vuosittain sääntelyn sallimaa kohtuullista tuottoa. Ensi vuoden hinnoittelu perustuu Energiaviraston 2.10.2015 laatimiin luonnoksiin sähköverkkotoiminnan vahvistuspäätöksiksi ja valvontamenetelmiksi 2016-2023. Fingrid ilmoitti 2.10.2015 pörssitiedotteessa, että poikkeuksellisen suurista pullonkaulatuloista johtuen Fingrid Oyj:n tilikauden 2015 tuloksen ilman johdannaisten käyvänn muutoksia ja veroja ennakoidaan aiemmin ilmoitetusta poiketen paranevan edellisvuodesta merkittävästi. Samassa yhteydessä ilmoitettiin myös, että on todennäköistä, että yhtiö päätyy vuonna 2015 päättyvältä valvontajaksolta ylituottoiseksi. Tämä ylituotto on otettu huomioon vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelussa korotustarvetta pienentävänä tekijänä. Tämän mukaisesti Fingrid Oyj nostaa vuoden 2016 kantaverkkohintoja keskimäärin 14 prosenttia. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. 30.9.2015 Lisätietoja: Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419 (tavattavissa torstaina 29.10.2015) tai Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428 (tavattavissa perjantaina 30.10.2015)
Pörssitiedote 9 (14) Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. 30.9.2015 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, MILJ. EUROA 1 9/2015 1 9/2014 Muutos 7 9/2015 7 9/2014 Muutos 1 12/2014 Liikevaihto 427,7 419,0 8,7 134,6 113,6 20,9 567,2 Liiketoiminnan muut tuotot 2,2 2,1 0,1 0,3 0,4-0,1 4,6 Poistot -69,9-68,3-1,6-23,7-22,7-1,1-91,5 Liiketoiminnan kulut -254,8-236,5-18,2-88,1-74,1-14,0-337,4 Liikevoitto 105,2 116,3-11,1 23,1 17,3 5,8 142,8 Rahoitustuotot ja -kulut -21,1-8,1-13,0-4,3-3,5-0,8-10,7 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,1 0,9-0,8 0,0 0,3-0,3 0,9 Voitto ennen veroja 84,2 109,1-24,9 18,8 14,1 4,7 132,9 Tuloverot -16,8-21,7 4,9-3,7-2,8-0,8-26,4 Kauden voitto 67,4 87,4-20,0 15,1 11,2 3,8 106,5 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 4,3 4,3 1,4 1,4 Muuntoerot -0,2 0,2-0,4-0,4 0,5-0,9-0,4 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 71,5 87,6-16,0 16,1 11,8 4,3 106,1 Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 67,4 87,4-20,0 15,1 11,2 3,8 106,5 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 71,5 87,6-16,0 16,1 11,8 4,4 106,1 Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* 20 278 26 288-6 010 4 534 3 383 1 151 32 028 * laimennusvaikutusta ei ole
Pörssitiedote 10 (14) KONSERNIN LYHENNETTY TASE, MILJ. EUROA 1 9/2015 1 9/2014 Muutos 1 12/201 4 VARAT Pitkäaikaiset varat Liike 87,9 87,9 0,0 87,9 Aineettomat hyödykkeet 95,4 93,4 2,0 95,0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 656,4 1 622,5 33,9 1 640,5 Sijoitukset 9,9 11,4-1,5 10,8 Johdannaiset 34,9 47,6-12,7 42,1 Saamiset 14,6 13,1 1,5 13,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 899,2 1 876,0 23,2 1 889,5 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 12,7 13,4-0,7 12,8 Johdannaiset 5,8 8,7-2,8 11,2 Saamiset 51,0 53,4-2,4 57,7 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 79,8 112,3-32,5 116,7 Rahavarat 21,9 67,2-45,3 62,6 Lyhytaikaiset varat yhteensä 171,1 254,9-83,8 261,0 Varat yhteensä 2 070,3 2 130,9-60,6 2 150,5 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 673,4 648,4 25,1 666,9 Pitkäaikaiset velat Korolliset 939,5 1 014,0-74,5 962,3 Johdannaiset 68,1 39,4 28,6 45,0 Korottomat 124,0 125,3-1,3 124,7 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 131,5 1 178,7-47,2 1 132,0 Lyhytaikaiset velat Korolliset 199,0 235,1-36,1 263,0 Johdannaiset 9,5 4,0 5,4 17,0 Korottomat 56,9 64,7-7,8 71,6 Lyhytaikaiset velat yhteensä 265,4 303,8-38,4 351,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 070,3 2 130,9-60,6 2 150,5
Pörssitiedote 11 (14) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MILJ. EUROA Emoyrityksen omistajille kuuluva Osake- Ylikurssi- Arvon- Muunto- Kertyneet Oma oma pääoma pääoma rahasto muutos- erot voittovarat yhteensä 1.1.2014 55,9 55,9-11,6 0,0 542,4 642,7 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 87,4 87,4 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0,2 0,2 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 0,0 0,2 0,2 Laaja tulos 0,0 0,2 87,4 87,6 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta 2013-81,9-81,9 30.9.2014 55,9 55,9-11,6 0,2 547,9 648,4 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 19,1 19,1 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot -0,6-0,6 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 0,0-0,6-0,6 Laaja tulos 0,0-0,6 19,1 18,5 1.1.2015 55,9 55,9-11,5-0,4 567,0 666,9 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 67,4 67,4 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 4,3 4,3 Muuntoerot -0,2-0,2 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 4,4-0,2 4,1 Laaja tulos 4,4-0,2 67,4 71,5 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta 2014-65,0-65,0 30.9.2015 55,9 55,9-7,2-0,7 569,4 673,4
Pörssitiedote 12 (14) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, MILJ. EUROA 1 9/2015 1 9/201 4 Muutos 1 12/201 4 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 67,4 87,4-20,0 106,5 Oikaisut 127,2 85,4 41,9 120,5 Käyttöpääoman muutokset -6,8 16,2-23,0 19,1 Maksetut korot -16,9-14,6-2,2-21,7 Saadut korot 0,8 1,0-0,3 1,2 Maksetut verot -16,1-13,8-2,3-19,7 Liiketoiminnan nettorahavirta 155,6 161,5-5,9 206,0 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -102,4-86,1-16,2-124,5 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -2,7-3,0 0,3-5,4 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 0,5 0,1 0,4 0,1 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,2 0,3 0,0 1,4 Myönnetyt lainat -1,6 Saadut osingot 0,6 0,3 0,2 0,3 Saadut avustukset 15,0 19,9-4,9 19,9 Maksetut korot -1,2-1,1-0,1-1,3 Investointien nettorahavirta -89,9-69,5-20,4-111,1 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 110,0-110,0 110,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -67,1-46,7-20,4-103,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -11,2-111,1 99,9-58,0 Maksetut osingot -65,0-81,9 16,9-81,9 Rahoituksen nettorahavirta -143,3-129,7-13,6-132,9 Raha- ja rahoitusvarojen muutos -77,6-37,8-39,8-38,0 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden alussa 179,3 217,3-38,1 217,3 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden lopussa 101,7 179,5-77,9 179,3 TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Q3/2015 Q2/2015 Q1/2015 Q4/2014 Q3/2014 Q2/2014 Liikevaihto M 134,6 113,2 179,9 148,2 113,6 114,1 Liikevoitto M 23,1 9,3 72,8 26,5 17,3 19,7 Liikevoitto % 17,1 8,2 40,5 17,9 15,2 17,2 INVESTOINNIT, MILJ. EUROA 1 9/2015 1 9/2014 Muutos 1 12/201 4 Verkkoinvestoinnit 93,7 79,0 14,7 117,5 Asemat 51,4 44,9 6,5 63,0 Johdot 42,3 34,0 8,3 54,6 Investoinnit kaasuturbiineihin 0,5 0,9-0,4 0,8 Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,0 0,0 0,0-0,2 Uudet kaasuturbiinilaitokset 0,4 0,9-0,4 1,0 Muut investoinnit 6,3 7,3-1,0 11,2 ICT 6,3 7,2-1,0 11,1 Investoinnit yhteensä 100,4 87,1 13,3 129,5
Pörssitiedote 13 (14) TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MILJ. EUROA 1 9/2015 1 9/2014 Muutos 1 12/2014 Tutkimus- ja kehitysmenot 1,1 1,2-0,1 1,7 JOHDANNAISSOPIMUKSET, MILJ. EUROA Korko- ja valuuttajohdannaiset pos. 30.9.2015 30.9.2014 31.12.2014 neg. netto Nimellis pos. neg. netto Nimellis pos. neg. 25-23 2 258 39-7 32 345 29-20 9 321 Valuuttatermiinit 0 0 1 4 4 90 3 3 55 netto Nimellis Valuutan-vaihtosopimukset Koronvaihto-sopimukset 24-10 14 430 23-12 11 471 27-12 16 435 Ostetut korko-optiot 0 0 150 0 0 320 310 Yhteensä 49-33 16 839 66-19 47 1 226 59-32 28 1 122 Sähkö-johdannaiset pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities 0-47 -46 4,27 0-27 -27 4,23 0-32 -32 4,19 Yhteensä 0-47 -46 4,27 0-27 -27 4,23 0-32 -32 4,19 Yhtiö lopetti vuoden 2014 alusta sähköjohdannaisten suojauslaskennan. Tämän vuoksi kyseisten johdannaisten koko nmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana. Rahoitusinstrumenttien käyvän n hierarkia, milj. euroa 30.9.2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 än on kirjattavat varat Myynnissä olevat sijoitukset 0 0 Korko- ja valuuttajohdannaiset 49 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 0 39 40 än on kirjattavat varat yhteensä 40 89 än on kirjattavat velat Korko- ja valuuttajohdannaiset, velat 33 Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 47 än on kirjattavat velat yhteensä 47 33 än on stettavat varat ja velat luokitellaan kolmitasoiseen hierarkiaan käyvän n esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään n stettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla. Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti. Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa
Pörssitiedote 14 (14) Vastuusitoumukset, milj. euroa 30.9.2015 30.9.2014 Muutos 31.12.2014 Pantatut rahavarat 1 2-1 1 Vuokravastuut 27 31-5 27 Varavoimalaitosten käyttöoikeussopimukset 93 104-11 100 Luotonvarausprovisiot 1 1 0 1 Yhteensä 121 138-17 129 Investointisitoumukset 127 175-48 144 Muut taloudelliset vastuut 2-2 2 Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa 30.9.2015 30.9.2014 Muutos 31.12.2014 Kirjanpito kauden alussa 1 640 1 623 17 1 623 Lisäykset 84 66 18 107 Vähennykset 1 0 1 0 Poistot ja nalentumiset -69-67 -2-90 Kirjanpito kauden lopussa 1 656 1 623 34 1 640 Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, milj. euroa 30.9.2015 30.9.2014 Muutos 31.12.2014 Myynnit 6 7-1 9 Korkotuotot 0 0 Ostot 29 31-2 42 Myyntisaamiset 2 2 0 2 Ostovelat 0 0 1 Lainasaamiset 2 2 2 Liiketoimet omistajien kanssa, milj. euroa 30.9.2015 30.9.2014 Muutos 31.12.2014 Omistajat Ostot 6 6 0 6 Ostovelat 0 0 Muu lähipiiri Myynnit 21 23-1 29 Ostot 41 50-9 62 Myyntisaamiset 1 4-3 2 Ostovelat 2 5-3 4 Tilinpäätösperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014. Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Yritysjärjestelyt Fingrid myi 17.6.2015 toteutuneessa osakekaupassa Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab - konserniin kuuluvalle Porvoon Sähköverkko Oy:lle omistamansa Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeet. Kauppa käsitti Fingridin koko omistuksen, eli 1/3 Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeista ja äänistä. Kausiluonteisuus Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut. Yleislauseke Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.