KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2016 COM(2016) 392 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS VUODEN 2015 YLEISKATSAUS KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTAMIIN KAUPAN SUOJATOIMIIN {SWD(2016) 197 final} FI FI

1. JOHDANTO Kauppaa suojataan kaupan suojatoimilla, joita on kolmenlaisia: polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, tasoitustullitoimenpiteet ja suojatoimenpiteet. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ja tasoitustullitoimenpiteiden tarkoituksena on torjua hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen, kuten polkumyynnillä tapahtuvan tai tuetun tuonnin, kielteisiä vaikutuksia, jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa merkittävää vahinkoa kotimaan tuotannonalalle. Suojatoimenpiteillä puolestaan pyritään väliaikaisesti suojaamaan kotimaisia tuotannonaloja tuonnin ennakoimattoman ja merkittävän kasvun kielteisiltä vaikutuksilta, jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa. Suojatoimenpiteitä sovelletaan tuontiin sen alkuperämaasta riippumatta, eli niillä on kaikkia koskevia vaikutuksia, kun taas polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustullitoimenpiteet ovat kohdennetumpia ja maakohtaisia (jopa yrityskohtaisia). Kaupan suojakeinojen käyttöä säännellään Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksilla ja oikeuskäytännöllä. WTO:n sääntöjä on noudatettava tarkoin, jotta monenvälinen järjestelmä toimisi moitteettomasti. Kaupan suojakeinojen virheellinen soveltaminen johtaa sääntöjenvastaisiin ja perusteettomiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat kielteisesti vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan. Tämä koskee erityisesti suojatoimenpiteitä, jotka ovat mainituista välineistä kauppaa eniten rajoittavia, sillä niitä sovelletaan kaikkiin alkuperämaihin riippumatta siitä, ovatko ne lisänneet vientiään ja/tai aiheuttaneet vahinkoa. Sen vuoksi suojatoimenpiteiden käyttöönottoon sovelletaan WTO:n oikeuskäytännössä tiukempia vaatimuksia. Kaupan suojakeinojen käyttö Euroopan unionia ja yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan on lisääntynyt viime vuosina erityisesti maailmanlaajuisten talous- ja finanssikriisien seurauksena. Kun talous hidastuu ja kotimainen kulutus tietyillä aloilla vähenee, yritykset pyrkivät ylläpitämään tuotantoaan/työpaikkojaan ja hallitsemaan kustannuksia etsimällä muita markkinoita ja keskittyvät luonnollisesti vientimarkkinoihin. Siksi on ratkaisevan tärkeää, ettei näitä vientimahdollisuuksia heikennetä perusteettomilla kaupan suojakeinoilla, jotka rajoittavat aiheettomasti markkinoille pääsyä. WTO:n jäsenillä on oikeus käyttää kaupan suojakeinoja. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että niitä käytetään asianmukaisesti eivätkä ne johda protektionistisiin toimenpiteisiin. EU käyttää itse näitä välineitä säännöllisesti (etenkin polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä), ja sen järjestelmä perustuu tasapainoiseen ja maltilliseen lähestymistapaan sekä EU:n lainsäädännössä 1 vahvistettuihin, jopa WTO-sitoumuksia pidemmälle meneviin normeihin. Normeissa vaaditaan esimerkiksi tarkastelemaan yleistä etua ja soveltamaan alhaisemman tullin sääntöä, jonka mukaan toimenpiteiden on oltava alle polkumyyntimarginaalin tason, jos se on riittävä kyseiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi 2. EU odottaa 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51 73); neuvoston asetus (EY) N:o 597/2009, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2009, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93 126); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16 33); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33 49). 2 Komissio on ehdottanut muuttamaan lainsäädäntöä siten, että rajoitetaan alhaisemman tullin säännön soveltamista tietyin edellytyksin (COM(2013) 192 final, 10.4.2013), mutta Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole antaneet asiassa vielä päätöstä. 2

kauppakumppaneidensa noudattavan tarkasti WTO:n puitteissa asetettuja vaatimuksia, kun ne kohdistavat kaupan suojakeinoja EU:hun tai yksittäisiin jäsenvaltioihin. Euroopan komissio jatkaa sen vuoksi kaupan suojakeinojen käyttöön liittyvien hyvien toimintatapojen edistämistä kauppakumppaneidensa keskuudessa ja seuraa kolmansien maiden kaupan suojakeinojen käyttöä aktiivisesti ja kohdennetusti. Edellä esitetyistä syistä komissio ryhtyy toimiin aina tarpeen vaatiessa puuttuakseen järjestelmästä johtuviin ongelmiin, joita havaitaan kolmansissa maissa kaupan suojakeinojen käytössä ja niihin liittyvissä käytännöissä, ja varmistaakseen WTO:n sääntöjen noudattamisen. Komissio esittää kirjallisia huomautuksia ja osallistuu myös säännöllisesti kolmansien maiden kaupan suojakeinomenettelyjen yhteydessä järjestämiin julkisiin kuulemisiin, etenkin jos se katsoo, että EU:n viejien oikeuksiin ja etuihin puututaan perusteettomasti. Komissio osallistuu myös kahdenvälisillä sopimuksilla luotujen alan instituutioiden toimintaan. Lisäksi komissio tarjoaa kaupan suojakeinoja käsittelevää kattavaa koulutusta kolmansien maiden tutkintaviranomaisten virkamiehille ja pyrkii näin edistämään kaupan suojakeinotutkimuksissa itse noudattamiensa tiukkojen normien soveltamista ja siten parantamaan kolmansien maiden suorittamien tutkimusten laatua. Tällaista koulutusta järjestetään yleensä kerran vuodessa, viikon kestävän seminaarin muodossa, enintään 25 osanottajalle unionin ulkopuolisista maista. Vuonna 2015 järjestettyyn koulutukseen osallistui virkamiehiä Intiasta, Japanista, Jordaniasta, Tunisiasta ja Vietnamista. Komissio on vuoden 2015 aikana ollut yhteydessä yhä useampiin kolmansiin maihin, jotka käyttävät säännöllisesti kaupan suojakeinoja, ja pyrkinyt näin edistämään asiaa koskevien hyvien toimintatapojen vaihtoa jo aloitettujen vuoropuhelujen lisäksi. Tässä kertomuksessa kuvataan niihin kolmansien maiden soveltamiin kaupan suojakeinoihin liittyviä yleisiä kehityssuuntauksia, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n vientiin (kolmansien maiden käyttöön ottamat polkumyynnin tai tukien vastaiset toimenpiteet voivat koskea joko koko EU:ta tai yhtä tai useampaa yksittäistä jäsenvaltiota). Lisäksi esitetään katsaus siihen, mitä kolmansien maiden toimien seuranta käytännössä tarkoittaa. Liitteeseen on koottu yksityiskohtaiset analyysit ja luvut kustakin maasta. 2. YLEISET KEHITYSSUUNTAUKSET 2.1. Vuoden 2015 lopussa voimassa olevat toimenpiteet EU:n vientiin vaikuttavia kaupan suojakeinoja oli vuonna 2015 voimassa 151 3. Määrä on kasvanut, sillä vuonna 2014 toimenpiteitä oli käytössä 140 4. Kuten jäljempänä olevassa kaaviossa osoitetaan, voimassa olevien toimenpiteiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2010 lähtien ja kaupan suojakeinojen käyttö on edelleen varsin laajaa. 3 Yksityiskohtaiset tiedot kolmansien maiden EU:hun kohdistamista toimenpiteistä ovat saatavilla komission kauppapolitiikan pääosaston verkkosivulla: http://trade.ec.europa.eu/actions-against-euexporters/cases/index.cfm 4 EU:hun kohdistettu toimenpide lasketaan vain kerran riippumatta siitä, montaako jäsenvaltiota se koskee. 3

Vuoden 2015 lopussa voimassa olevien toimenpiteiden kokonaismäärä 160 150 140 130 120 110 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot Intia käyttää edelleen Kiinan ohella eniten EU:n vientiin vaikuttavia toimenpiteitä. Niillä on molemmilla voimassa 19 toimenpidettä (Intialla 4 suojatoimenpidettä ja 15 polkumyynnin vastaista toimenpidettä, Kiinalla 17 polkumyynnin vastaista toimenpidettä ja 2 tasoitustullitoimenpidettä). Vuoteen 2014 verrattuna Intian toimenpiteiden määrä supistui seitsemällä (polkumyynnin vastaiset toimenpiteet), kun taas Kiinan toimenpiteiden määrä kasvoi yhdellä eli pysyi lähes muuttumattomana. Seuraavaksi aktiivisin maa on Yhdysvallat, jolla on 18 voimassa olevaa toimenpidettä. Näistä useimmat ovat polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja kaksi on uusia EU:n vientiin kohdistuvia toimenpiteitä (yksi tasoitustullitoimenpide ja yksi polkumyynnin vastainen toimenpide). Brasilialla on käytössä 16 polkumyynnin vastaista toimenpidettä, ja määrä on kasvanut merkittävästi seitsemällä edellisvuoteen verrattuna. Turkin voimassa olevien toimenpiteiden määrä (12) on tasainen mutta pysyvä. Tänä vuonna Turkilla on kuitenkin ensimmäisen kerran pitkään aikaan useampia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (7) kuin suojatoimenpiteitä (5). Vuoden 2015 lopussa voimassa olevat toimenpiteet maittain 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot 5 5 Loput 11 toimenpidettä jakautuvat kymmenen maan kesken: Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Japani, Korea, Malesia, Sambia, Uusi-Seelanti ja Vietnam. 4

Voimassa olevista 151:stä kauppaa suojaavasta toimenpiteestä 108 on polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, 5 tasoitustullitoimenpiteitä ja 38 suojatoimenpiteitä (suojatoimenpiteet koskevat kaikkia alkuperämaita, mutta ne kaikki eivät välttämättä vaikuta suoraan EU:hun ja toisinaan niihin voi liittyä EU:n kannalta vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia). Suojatoimenpiteiden suurimmaksi käyttäjäksi vuonna 2015 nousi Indonesia (8) ja sen jälkeen Turkki (5) ja Intia (4). Jotkin maat turvautuivat ensimmäisen kerran suojatoimenpiteisiin: Chile, Costa Rica, Ecuador, Malesia ja Sambia. EU vie näihin maihin kuitenkin vain vähän tai ei lainkaan tuotteita, joihin toimenpiteet on kohdistettu. 2.2. Vuonna 2015 käyttöön otetut toimenpiteet Vuonna 2015 otettiin käyttöön yhteensä 37 uutta toimenpidettä (21 polkumyynnin vastaista toimenpidettä, 15 suojatoimenpidettä ja 1 tasoitustullitoimenpide), joten määrä kasvoi hieman vuoteen 2014 verrattuna (34). Uusista toimenpiteistä vastasi erityisesti Brasilia, joka otti käyttöön 8 polkumyynnin vastaista toimenpidettä. Määrä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jolloin Brasilia ei kohdistanut yhtäkään kaupan suojakeinoa EU:n vientiin, mutta kehitys ei ole yllättävää, sillä vuonna 2014 pantiin vireille runsaasti uusia tutkimuksia (7). 2.3. Vuonna 2015 vireille pannut tutkimukset Vuonna 2015 pantiin vireille 18 suojatoimenpidetutkimusta, 18 polkumyyntitutkimusta ja yksi tasoitustullitoimenpiteitä koskeva tutkimus. Määrä (37) oli hieman pienempi kuin edellisvuonna (41). Vuonna 2014 vireille pantujen suojatoimenpidetutkimusten määrä viittasi kasvuun, mutta vuonna 2015 tutkimusten määrä palasi vuoden 2013 tasolle. Absoluuttisesti tarkasteltuna määrä on kuitenkin edelleen huomattava. Eri alojen osalta useimmat kaupan suojakeinomenettelyt kohdistettiin teräsalaan. Vuonna 2015 aloitetuista 37 tutkimuksesta 19 eli yli puolet koski terästuotteita (määrä on myös suurempi kuin vuonna 2014, jolloin teräsalalla pantiin vireille 12 uutta tutkimusta). Teräsalan jälkeen eniten uusia tutkimuksia pantiin vireille kemianteollisuudessa (määrä väheni 11 tutkimuksesta vuonna 2014 seitsemään tutkimukseen vuonna 2015). Paperiteollisuus oli erityinen kohdeala vuonna 2014 (viisi uutta tutkimusta), ja vuonna 2015 tällä alalla pantiin vireille kolme uutta tutkimusta. 5

Vuonna 2015 vireille pannut uudet tutkimukset aloittain Muut; 4 Maatalous; 4 Paperi; 3 Teräs; 19 Kemikaalit; 7 Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot Kuten edellä on todettu, valtaosa vuonna 2015 aloitetuista uusista tutkimuksista koski teräsalaa, joka on maailmanlaajuisessa kriisissä pääasiassa valtavan ylituotannon vuoksi. Yhdysvallat otti käyttöön väliaikaisia tasoitustullitoimenpiteitä ja muutama kehitysmaa pani vireille suojatoimenpidetutkimuksia (Intia aloitti kaksi tutkimusta ja Chile, Malesia, Sambia ja Vietnam aloittivat kukin yhden). Koska suojatoimenpiteet koskevat kaikkia maita, ne voivat johtaa kauppavirtojen muutokseen. Kertomuksen laadinnan aikana tämä riski ei kuitenkaan näyttänyt toteutuvan. Ylituotannon globaali luonne yhdessä supistuvan kysynnän ja alhaisten hintojen kanssa tekevät teräsalasta muita alttiimman kolmansien osapuolten kauppaa suojaaville toimenpiteille. Jos ongelmien taustalla olevaa maailmanlaajuista ylituotantoa ei korjata asianmukaisesti, se voi johtaa kaupan suojakeinojen merkittävään kasvuun. Tämä voi vaikuttaa myös muihin aloihin, kuten alumiinin ja keramiikan tuotantoon. 3. TOISTUVAT ONGELMAT JA TÄRKEIMMÄT SAAVUTUKSET 3.1. Toistuvat ongelmat Joidenkin viime vuosina toistuneiden ongelmien lisäksi kuten suojatoimenpiteiden runsas käyttö kehittyvissä talouksissa ja avoimuuden puute kaupan suojatoimimenettelyissä komissio havaitsi vuoden 2015 aikana yhä useampia toimenpiteiden kiertämistä koskevia menettelyjä. WTO:n sopimuksissa ei tällä hetkellä ole toimenpiteiden kiertämistä ehkäiseviä yhtenäisiä sääntöjä, minkä vuoksi asia vaatii erityistä huomiota. Lisäksi komissio puuttui menettelyihin, jotka liittyivät EU:n jalostettujen maataloustuotteiden vientiin. Suojatoimenpiteet olivat ongelmallisia myös vuonna 2015. Suojatoimenpide on kaupan suojakeinoista rajoittavin, joten sitä olisi käytettävä ainoastaan todella poikkeuksellisissa tilanteissa. Vaikka kaikki suojatoimenpidetutkimukset eivät vaikuta suoraan EU:n vientiin, komissio ryhtyy järjestelmällisesti toimiin lähes kaikissa tutkimuksissa voidakseen huomauttaa vakavista puutteista usein jo vireillepanovaiheessa. 6

Useiden kolmansien maiden suojatoimenpidetutkimuksissa havaittujen toistuvien puutteiden (ei selvää tuonnin kasvua, avoimuuden puute tai puutteellinen ja epäuskottava vahinkojen arviointi) lisäksi tapausten lisääntyminen ja uusien käyttäjien, etenkin kehitysmaiden, ilmaantuminen aiheuttaa huolta. Komission, tuotannonalan ja sidosryhmien yhteisistä järjestelmällisistä toimista huolimatta toimenpiteet otetaan useimmissa tapauksissa käyttöön. Toisaalta asiaan puuttuminen on ainakin joissakin tapauksissa johtanut vähemmän rajoittaviin toimenpiteisiin (kuten alempi tulli, suurempi kiintiö, toimenpiteiden lyhyempi kesto tai nopeampi lieventäminen) 6. Joissain tapauksissa toimenpiteistä on myös luovuttu, mutta jo tutkimuksen vireillepano aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikuttaa sen vuoksi kielteisesti kauppavirtoihin. Vuonna 2015 Chile nousi yllättäen uusien suojatoimenpidetutkimusten kärkeen (yhtensä neljä tutkimusta; vuonna 2014 Intia pani vireille seitsemän suojatoimenpidetutkimusta). Myös Sambia käytti aktiivisesti kaupan suojakeinoja ja pani vireille ensimmäisen kerran teräsalan tutkimuksen, jonka johdosta otettiin käyttöön yksi suojatoimenpide vuonna 2015. Teräsalaan kohdistettujen suojatoimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat kaikkiin, minkä vuoksi ne uhkaavat aina muuttaa kauppavirtoja ja aiheuttaa ketjureaktion. Kaupan suojakeinomenettelyjen osapuolten puolustautumisoikeus on keskeinen seikka jokaisessa kaupan suojakeinoihin liittyvässä tutkimuksessa. Asianomaisilla osapuolilla pitäisi aina olla mahdollisuus tutustua ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon hyvissä ajoin. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että aineistossa on tarkoituksenmukainen ei-luottamuksellinen versio kustakin asiakirjasta ja/tai tarkoituksenmukainen tiivistelmä luottamuksellisista tiedoista. Valitettavasti monissa tutkimuksissa ja useilla oikeudenkäyttöalueilla ei-luottamuksellinen asiakirja-aineisto sisältää erittäin vähän tietoja, erityisesti jos valituksen tekijöitä on vain yksi tai muutamia. Tällaisissa tapauksissa komissio puuttuu asiaan varmistaakseen, että tutkintaviranomaiset toimittavat tietoja ainakin indekseinä tai vaihteluvälineinä, jotta osapuolten olisi mahdollista saada jonkinlainen yleiskuva tilanteesta. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertämistapausten 7 määrä kasvoi vuonna 2015. Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa, yrittääkö viejä, johon on kohdistettu polkumyynnin tai tukien vastainen toimenpide, tai tuoja, joka velvoitetaan maksamaan tulleja, kiertää toimenpiteitä, mikä tehdään usein kuljettamalla lasti toisen unionin ulkopuolisen maan kautta. Jos tutkintaviranomainen havaitsee kiertämistä koskevia käytäntöjä, polkumyynti- tai tasoitustullit voidaan ulottaa koskemaan tuotetta, joka lähetetään kyseisestä kolmannesta maasta tai on peräisin tietyltä viejältä, jonka on todettu kiertävän toimenpiteitä (vastaavia sääntöjä sovelletaan myös kyseisen tuotteen osiin tai hieman muutettuun versioon). Vaikka toimenpiteiden kiertäminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävää tai sääntöjenmukaista, sitä koskevat tutkimukset voivat aiheuttaa ongelmia silloin, kun ne vaikuttavat rehellisiin tuottajiin/viejiin, jotka eivät yritä kiertää toimenpiteitä vaan harjoittavat tavanomaista toimintaa. 6 Lisätietoa jäljempänä 3.2 kohdassa Tärkeimmät saavutukset. 7 Toimenpiteiden kiertämistä koskevat tutkimukset eivät esiinny alaviitteessä 1 mainituilla verkkosivuilla. 7

Tasoitustullitapaukset vaativat tehokasta toimintaa, sillä niiden yhteydessä on käytävä keskustelua EU:n tuen luonteesta etenkin jalostettujen maataloustuotteiden tapauksessa. EU:n tukeen liittyvissä asioissa komissiosta tulee automaattisesti asianomainen osapuoli ja sen on tehtävä yhteistyötä täyttämällä erityinen kyselylomake. Komissio osallistui tiiviisti menettelyyn sekä puhdistettua sokeria koskevassa Kanadan tapauksessa että edamjuustoa koskevassa Egyptin tapauksessa osoittaakseen, että kyseiset EU:n ohjelmat eivät ole WTO:n sääntöjen mukaan erityisiä, minkä vuoksi niihin ei pitäisi reagoida kaupan suojakeinoilla. Komission toiminta oli tuloksellista jälkimmäisessä tapauksessa, kuten esitetään jäljempänä kertomuksessa. 3.2. Tärkeimmät saavutukset 3.2.1. Brasilia toimenpiteiden keskeyttäminen Tärkein saavutus Latinalaisessa Amerikassa oli EU:hun kohdistettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden keskeyttäminen. Toimenpiteet koskivat emulsiopolymeroinnilla tuotettua styreenibutadieenikumia (synteettinen kumi). Brasilia aloitti polkumyyntitutkimuksen toukokuussa 2014. EU:n tuottajien taloudellisen edun arvioidaan olevan noin 80 miljoonaa euroa. Vaikka toimenpiteet otettiin käyttöön viideksi vuodeksi 22. marraskuuta 2015, ne keskeytettiin yhden vuoden ajaksi yleistä etua koskevista syistä, jotka tässä tapauksessa liittyivät hintojen vakauteen. Keskeytystä voidaan pidentää vuodella, minkä jälkeen toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Ne voidaan myös ottaa milloin tahansa uudelleen käyttöön. Suspendoidut tullit vaihtelevat 0 prosentista 36,4 prosenttiin. Komissio kävi Brasilian viranomaisten kanssa tiivistä teknistä ja poliittista keskustelua toimenpiteiden soveltuvuudesta. Tällä keskustelulla oli ratkaiseva vaikutus tullisuspensioon. 3.2.2. Yhdysvallat päällystämättömään paperiin liittyvien toimenpiteiden kielteisen vaikutuksen vähentäminen Yhdysvaltain viranomaiset aloittivat helmikuussa 2015 polkumyyntitutkimuksen muun muassa Portugalista peräisin olevan päällystämättömän paperin tuontia vastaan (EU:n tuottajien taloudellinen etu noin 105 miljoonaa euroa). Yhdysvaltain kauppaministeriö (USDOC) totesi alustavissa päätelmissään, että eräs EU:n viejä ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksen aikana. Sen vuoksi maan kauppaministeriö kohdisti yritykseen alustavan 29,53 prosentin polkumyyntimarginaalin, joka perustui todisteiden olemassaoloon. Komissio puuttui asiaan yhdessä kyseisen EU:n viejän kanssa ja esitti Yhdysvaltain kauppaministeriölle, että kyseinen yritys oli tosiasiassa tehnyt asianmukaista yhteistyötä. Ministeriö päätti lopullisissa päätelmissään alentaa polkumyyntimarginaalia 7,8 prosenttiin. 3.2.3. Turkki suojatoimenpiteitä ei sovellettu paino- ja kirjoituspaperiin Turkki toteutti suojatoimenpidetutkimuksen paino- ja kirjoituspaperista, johon liittyi EU:n kannalta huomattava noin 175 miljoonan euron taloudellinen etu. Julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella tapauksen perusteet vaikuttivat heikoilta. Komissio puuttui yhdessä tuotannonalan kanssa asiaan useissa yhteyksissä, ja tutkimus päätettiin ilman toimenpiteitä elokuussa 2015. 8

3.2.4. Marokko suojatoimenpiteiden kielteisen vaikutuksen vähentäminen Komissio puuttui yhdessä tuotannonalan kanssa suojatoimenpidetutkimukseen, joka koski kylmävalssattuja teräslevyjä ja pinnoitettuja teräslevyjä ja jossa EU:n viejien taloudellinen arvo oli noin 130 miljoonaa euroa. Päätavoitteena oli välttää tilanne, jossa EU:n merkittävä tuonti Tangerin vapaa-alueelle olisi jätetty tutkimuksen ja toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolella, ja korostaa, että tuonnin kasvun ja kotimaan tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon välillä ei ollut ajallista yhteyttä. Komission toimet olivat tuloksellisia, sillä toimenpiteiden kielteistä vaikutusta vähennettiin. 3.2.5. Egypti ajoneuvojen akkuja ja valkoista sokeria koskevissa suojatoimenpidetutkimuksissa ei vakavaa vahinkoa Egypti pani joulukuussa 2014 vireille ajoneuvojen akkuja koskevan suojatoimenpidetutkimuksen, jossa EU:n viejien taloudellinen etu oli noin 40 miljoonaa euroa. Komissio esitti kirjallisia huomautuksia ja osallistui julkiseen kuulemiseen sekä Euro Välimeri-sopimuksen mukaisiin kuulemisiin todeten, ettei vahinkoa ja syy-yhteyttä voitu ratkaisevasti osoittaa. Tutkimus päätettiin joulukuussa 2015 ilman toimenpiteitä. Egypti pani huhtikuussa 2015 vireille uuden valkoista sokeria koskevan suojatoimenpidetutkimuksen, jossa EU:n viejien taloudellinen etu oli noin 35 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti otettiin käyttöön tilapäisiä toimenpiteitä. Tapauksessa paljastui merkittäviä puutteita: kotimaan tuotannonala kehittyi myönteisesti eikä äskettäistä, jyrkkää ja äkillistä tuonnin kasvua tai vakavaa vahinkoa voitu osoittaa. Komissio puuttui voimakkaasti toimenpiteisiin yhdessä tuotannonalan kanssa, minkä jälkeen Egyptin viranomaiset totesivat raportissaan lokakuussa 2015, että teollisuudenalalle ei tosiasiassa aiheutunut vakavaa vahinkoa. Helmikuussa 2016 tehtiin muodollinen päätös tutkimuksen päättämisestä ilman toimenpiteitä. 3.2.6. Filippiinit sanomalehtipaperia koskevien tullien alentaminen Filippiinit aloitti vuonna 2013 sanomalehtipaperin tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen, joka olisi voinut vaikuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan, Suomen, Saksan ja Alankomaiden tuontiin. EU:n tuottajien taloudellinen etu oli noin 8 miljoonaa euroa. Komissio osallistui tapaukseen sen alusta lähtien ja nosti esiin tiiviissä yhteistyössä tuotannonalan ja sidosryhmien kanssa oikeudellisia puutteita esitetyssä väitteessä ja tutkintaviranomaisten päätelmissä. Komissio esitti kantansa sekä kirjallisesti että suullisesti useita kertoja vuosina 2013 2015. Viimeiset huomautukset esitettiin maaliskuussa 2015 juuri ennen lopullisten päätelmien antamista. Koordinoitujen toimien tuloksena tulleja alennettiin lopulta 60 prosenttia noin 46 eurosta 18 euroon sanomalehtipaperitonnia kohden. 3.2.7. Jordania suojatoimenpidetutkimuksen päättäminen ilman toimenpiteitä Jordania aloitti A4-paperin tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen heikoin perustein elokuussa 2014. EU:n viejien taloudellinen etu oli noin 4 miljoonaa euroa. Paikallisen tuotannonalan kärsimät vaikeudet vaikuttivat johtuvan pääasiassa tuotannon tehottomuudesta ja laatuongelmista. EU:n tuotannonala oli tapauksesta erittäin huolissaan, sillä ilmiön oli havaittu leviävän alalla ja Marokko, Turkki ja Yhdysvallat olivat jo panneet vireille vastaavia tutkimuksia. Komissio puuttui voimakkaasti asiaan (kirjallinen huomautus, osallistuminen 9

julkiseen kuulemiseen ja assosiaatiosopimuksen mukaisiin kuulemisiin), minkä jälkeen tutkimus päätettiin ilman toimenpiteitä marraskuussa 2015. 3.2.8. Muita mainittavia tapauksia 8 Australian viranomaiset panivat vuonna 2013 vireille polkumyyntitutkimuksen, joka koski tomaattijalosteiden tuontia Italiasta. EU:n taloudellinen etu oli 48 miljoonaa euroa. Komissio tuki Italian tuotannonalaa esittämällä useita huomautuksia, minkä tuloksena 45 prosenttia viennistä jätettiin toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle ja muille tutkimuksessa yhteistyössä toimineille viejille määrätyt tullit olivat suhteellisen alhaisia (keskimäärin 4 prosenttia). Australian viranomaiset panivat kuitenkin vireille vain muutamia kuukausia edellisen tutkimuksen päättämisestä vuonna 2015 uuden tutkimuksen, jonka perusteet vaikuttivat erittäin heikoilta. Tarkoituksena on tutkia uudelleen toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle aiemmin jätettyjen kahden yrityksen tuotteiden tuontia. EU:n taloudellinen etu on noin 28 miljoonaa euroa. Komissio tuki voimakkaasti italialaisia viejiä myös vuonna 2015. Australian viranomaiset ottivat vuoden 2016 alkupuolella käyttöön toimenpiteitä, jotka perustuivat kyseenalaiseen menettelyyn, johon liittyy vakavia järjestelmäperäisiä ongelmia. Australian polkumyynnin vastainen arviointipaneeli aloitti 13. huhtikuuta 2016 toimenpiteiden hallinnollisen tarkastelun italialaisten yritysten ja viranomaisten pyynnöstä. Komissio pyrkii tämän kertomuksen laadintahetkellä puuttumaan voimakkaasti ongelmiin yhdessä tuotannonalan ja sidosryhmien kanssa teknisillä ja poliittisilla toimilla. Egypti pani vuonna 2014 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Alankomaista peräisin olevan edamjuuston tuontia (EU:n taloudellinen etu 20 miljoonaa euroa). Komissio korosti, että tutkimuksen kohteena olevat tukiohjelmat eivät olleet erityisiä eivätkä siten oikeuttaneet vastatoimiin WTO:n sääntöjen perusteella. Egyptin viranomaiset päätyivät samaan lopputulokseen ja päättivät tutkimuksen ilman toimenpiteitä maaliskuussa 2015. Etelä-Afrikka ehdotti lopullisten tullien käyttöönottoa Saksasta, Alankomaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien pakastettujen kananosien tuonnissa. Tapaukseen liittyi 30 miljoonan euron taloudellinen etu. Komissio ja muut asianomaiset osapuolet kyseenalaistivat polkumyyntimarginaalit ja niiden laskennan Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Etelä-Afrikan tutkintaviranomainen ITAC antoi 27. helmikuuta 2015 lopulliset päätelmänsä, joissa se alensi merkittävästi sekä yksittäisten Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajien tulleja (18,68 prosentista 13,07 prosenttiin) että kaikkiin muihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiviin tuottajiin sovellettavia tulleja (34,7 prosentista 22,3 prosenttiin). 4. TOIMINTA WTO:SSA Komissio pyrkii toiminnallaan WTO:ssa puolustamaan EU:n etuja tietyissä asioissa tai puuttumaan järjestelmästä johtuviin ongelmakohtiin. Komissio voi i) riitauttaa WTO:ssa kaupan suojakeinot, joita EU pitää WTO:n sääntöjen vastaisina, ii) puuttua WTO:n kaupan suojakeinokiistoihin kolmantena osapuolena ja iii) osallistua aktiivisesti Genevessä toimiviin sääntökomiteoihin. 8 Tässä luvussa käsitellään tapauksia, jotka on jo mainittu vuoden 2014 kertomuksessa (http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/actions-against-exports-from-the-eu/) ja päätetty muodollisesti vuoden 2015 aikana. 10

i) Jos komissio katsoo, että toimenpiteet rikkovat WTO:n sääntöjä, se voi pyytää WTOpaneelin perustamista. Näin meneteltiin esimerkiksi silloin, kun Kiina otti käyttöön tiettyjen teräsputkien tuontia koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (DS460) ja kun Venäjä otti käyttöön kevyiden hyötyajoneuvojen tuontia koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (DS479). Ensimmäisessä tapauksessa WTO:n riitojenratkaisuelin (DSB) hyväksyi lokakuussa 2015 valituselimen raportin, jonka päätelmät olivat EU:n kannalta myönteisiä, ja suositti Kiinaa saattamaan toimenpiteensä WTO:n sääntöjen mukaisiksi. Kiinan on pantava DSB:n suositukset ja päätös täytäntöön 22. elokuuta 2016 mennessä. Toisessa tapauksessa paneeli aloitti asian tutkinnan vasta vuonna 2015, joten päätöstä odotetaan vuoden 2016 aikana. ii) Komissio osallistuu lisäksi kolmantena osapuolena kolmansien maiden pyynnöstä aloitettuihin WTO-menettelyihin. Sen tarkoituksena on ennen kaikkea käsitellä ja seurata järjestelmän kannalta tärkeitä kysymyksiä, joilla voi olla vaikutuksia myös siihen, miten EU käyttää kaupan suojakeinoja. Tällaiseen osallistumiseen liittyy myös offensiivinen intressi, sillä komissio pyrkii edistämään tiukempien normien soveltamista kaupan suojakeinoihin liittyvissä tutkimuksissa unionin ulkopuolisissa maissa. Vuonna 2015 komissio osallistui kolmantena osapuolena jälleen useisiin menettelyihin. iii) Komissio osallistuu aktiivisesti myös Genevessä toimivien WTO:n komiteoiden työskentelyyn. Polkumyyntikomiteassa / tuki- ja tasoitustullikomiteassa tarkastellaan muiden WTO:n jäsenten toteuttamia toimia WTO:lle puolivuosittain ja kuukausittain tehtävän raportoinnin puitteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään suojalausekekomiteaan, koska suojatoimenpiteiden käyttö on lisääntynyt huolestuttavassa määrin, kuten edellä on esitetty. Komissio ottaa esille yksittäisiä tapauksia, joihin liittyy EU:n kannalta tärkeitä taloudellisia tai järjestelmää koskevia näkökohtia. Lisäksi komissio osallistuu aktiivisesti suojatoimenpidekysymyksiä käsittelevään tekniseen keskusteluryhmään, joka kokoontuu tämän WTO:n komitean yhteydessä. Komissio toimi ryhmän puheenjohtajana vuonna 2015. Päätavoitteena on vaihtaa näkemyksiä WTO:n jäsenten käytännöistä tällä alalla. 11

5. PÄÄTELMÄT Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot osoittavat, että EU:hun tai sen jäsenvaltioihin kohdistuvien kaupan suojakeinojen käyttö oli aktiivista koko vuoden 2015 ajan ja vaati komission yksiköiltä huomattavia toimia. Vuodelle 2015 oli ominaista myös käsiteltävien tapausten yhä monimutkaisempi luonne. Tämä johtui useista tekijöistä, kuten maailmanlaajuista teräsylituotantoa koskevasta keskustelusta ja poliittisesta tilanteesta tietyissä kolmansissa maissa, joissa kaupan suojakeinot voivat saada protektionistisia piirteitä. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden tuottajat ovat sisämarkkinoilla tai kotimarkkinoilla ilmenneiden haasteiden vuoksi lisänneet merkittävästi vientiä, jolla pyritään saavuttamaan kasvua ja työllisyyttä koskevia tavoitteita. Näin ollen tuottajiin kohdistuu myös yhä useammin kolmansien maiden kaupan suojakeinoja. Komissio aloitti vuonna 2015 joitakin haastavia mutta tuloksellisia keskusteluja tiettyjen kolmansien maiden kanssa EU:n tukien luonteesta. Se pyrki selventämään, että EU:n tukia ei pitäisi WTO:n sääntöjen mukaan pitää erityisinä. Komissio pyrkii aina käymään vuoropuhelua, joka hyödyttää kaupan suojakeinojärjestelmän kehitystä kolmansissa maissa sekä edistää ja tukee WTO:n sääntöjen noudattamista. Tämän linjan mukaisesti Turkin ja Brasilian (jotka ottivat käyttöön eniten EU:n tuottajien vastaisia kaupan suojakeinoja) kanssa aloitettiin vuoden 2015 aikana kahdenvälistä vuoropuhelua, jonka tavoitteena on vaihtaa hyviä toimintatapoja, edistää vastavuoroista ymmärrystä ja yhteistyötä ja ennen kaikkea auttaa ehkäisemään EU:n tuotannonalaan kohdistuvia kohtuuttomia toimenpiteitä. Tällaista vuoropuhelua käydään jo Kiinan kanssa. Komission toimien merkitys on kasvanut vuosi vuodelta, kun tarkastellaan toiminnasta saatuja onnistuneita kokemuksia ja kolmansien maiden kanssa luotuja muodollisia ja epämuodollisia suhteita. Monet viime vuosina esiin tulleista ongelmista jatkuvat kuitenkin edelleen, jotkut jopa aiempaa pahempina. Tämä koskee erityisesti suojatoimenpiteiden käytön leviämistä ja sitä kyseenalaista tapaa, jolla tätä välinettä käytetään useissa kolmansissa maissa. Kolmansien maiden käyttöön ottamilla kaupan suojakeinoilla ja käynnissä olevilla tutkimuksilla on merkittävä vaikutus EU:n vientiin. Sen vuoksi komissio pyrkii edelleen edistämään niiden samojen korkeatasoisten normien soveltamista unionin kauppakumppaneiden keskuudessa, joita EU itse soveltaa ja joilla tuetaan strategiaa, joka mahdollistaa hyvän kauppatavan mukaisesti tuotujen tavaroiden markkinoillepääsyn. Komissio aikoo myös tehostaa asioihin puuttumista ja teknisen tuen ja neuvonnan tarjoamista EU:n viejille erityisesti tilanteissa, joissa kolmannet maat mahdollisesti käyttävät kaupan suojakeinoja väärin. Nämä toimet ovat täysin yhdenmukaisia komission muiden markkinoillepääsyä koskevien toimien kanssa. Tässä yhteydessä unionin tuotannonalan, yksittäisten EU:n yritysten ja jäsenvaltioiden osallistumisella on olennainen merkitys, samoin kuin kolmansien maiden kanssa käytävällä kahdenvälisellä vuoropuhelulla ja hyvien toimintatapojen vaihdolla. Komission toimet, jotka kohdistuvat kaupan suojakeinojen käyttöön kolmansissa maissa, ovat siten paljon muutakin kuin pelkkää seurantaa ja muodostavat tärkeän osan sen toimintaa. 12