Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö
Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila 3. Lumilogger-valmennuksen apuväline ja oppimisympäristö
Maastohiihdon imago tänään Maastohiihdolla on vahva asema Suomessa perinteisenä lajina ja menestystä arvostetaan Suosittu TV-laji SM-kisat, Suomen Cup-kisat ja kotimaan MC-kisat televisioidaan ja katsojamäärät ovat korkeita (200-450 000) Maastohiihdon kansainvälinen menestys huippuurheilulaji-imago Sotshin parisprintin olympiakulta 2014 (Niskanen Jauhojärvi) Lahden MM-kisat 2017
Maastohiihdon kilpailijamäärät Kilpahiihtäjiä > 3000 FIS-lisenssihiihtäjiä n. 900 Hiihtoseuroja yhteensä 549, joista seuraluokittelussa 351 (seuroissa toimintaa) (Luvut vuodelta 2015)
Maastohiihdon kilpailijamäärien kehitys 2000-luvulla Kilpailijamäärät laskeneet, erityisesti nuorissa. - V. 2015 Nuorten Hopeasompa-loppukilpailuun (13-15-vuotiaat) osallistui 764 hiihtäjää (ka. 95/sarja), mikä on 15 % vähemmän kuin vuonna 2005 - Vuonna 2016 642 hiihtäjää - Nuorten SM-hiihtoihin (17-20-vuotiaat) osallistui n. 45-50 / sarja, mikä on n. 30 % vähemmän kuin v. 2005 - Poikien keskuudessa harrastajamäärät pudonneet selvästi enemmän kuin tytöissä. Kilpailusta riippuen 15-40 % vähemmän
Päätoimiset maastohiihtovalmentajat Suomessa Maajoukkuevalmentajat Hiihtoliitossa (6) Urheiluakatemioissa toimivat nuorisovalmentajat (7-10) - Yläkouluakatemiat, Urheiluakatemiat II- ja korkeaasteella Seurojen valmentajat (2)? Muuten valmentajat toimivat OTO-tai harrastuspohjalta (mm. liiton nuorisovalmentajat ja seuravalmentajat)
Maastohiihdon tulevaisuuden kannalta keskeiset menestystekijät Lajin vetovoimaisuus Paikalliset olosuhteet ympäri Suomea kunnossa Hyvin toimivat ja organisoidut seurat Selkeä valmennusjärjestelmä ja osaaminen Huipulle johtavan urheilijan polun mahdollistaminen Riittävät taloudelliset resurssit
Valmennuksen toimintaympäristöt urheilijan polulla Lapset Seurat Murrosikä 13-15 Seurat - Yläkouluakatemiat Piiri- aluevalmennus 15-18 v Urheiluakatemiat, II-aste seurat Aluevalmennus (60 parasta) 18-> Maajoukkueet, urheiluakatemiat, PV:n urheilukoulu, seurat
Maastohiihdon Valmennusjärjestelmä Hallinto:Helsinki Maastohiihdon valtakunnalliset Valmennuskeskukset (OTC) ja Urheiluakatemiat: Vuokatti ja Rovaniemi - Yläkoululeiritys - II-aste urheiluakatemia - Korkea-aste urheiluakatemia Seuraluokittelun 20 parasta seuraa Maastohiihdon alueelliset osaamiskeskittymät ja urheiluakatemiat: Jyväskylä, alueellinen valmennus Keskus ja urheiluakatemia Jämi-Tampere, alueellinen valmennuskeskus ja yläkoululeiritys Lahti, alueellinen valmennus ja Urheiluakatemia Vöyri, FSS valmennus ja urheiluakatemia Urheiluakatemiat, joissa maasto- Hiihtovalmennusta: Joensuu, erityisesti korkea-aste urheiluakatemia Kuopio, urheiluakatemia
Seuraluokittelu 2016-50 % nuorisotoimintaa - 25% huippu-urheilua - 25 % harrastetoimintaa TOP 20 seuraa maantieteellisesti - 12 seuraa Pori - Tampere Mikkeli eteläpuolelta - 5 Välisuomesta (Vaasa, JKL, Joensuu) - 3 pohjoisesta (Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa + Lappi) LAHDEN HIIHTOSEURA OULUN HIIHTOSEURA ESPOON HIIHTOSEURA VANTAAN HIIHTOSEURA OUNASVAARAN HIIHTOSEURA VALKEAKOSKEN HAKA HOLLOLAN URHEILIJAT -46 LEMPÄÄLÄN KISA HUHTASUON HIIHTO 2000 HÄMEENLINNAN HIIHTOSEURA MIKKELIN HIIHTÄJÄT LIPERIN HIIHTOSEURA IF ÅSARNA KUUSAMON ERÄ-VEIKOT KERAVAN URHEILIJAT IF MINKEN PARGAS IF TAMPEREEN PYRINTÖ IMATRAN URHEILIJAT SEINÄJOEN HIIHTOSEURA
Maastohiihdon olosuhdehaasteet Talvi lyhenee, sademäärä kasvaa ja lumen määrä vähenee tulevaisuudessa Etelä- ja Keski-Suomessa
Ensi lumen aika ja koko hiihtokauden varmistaminen paikallisesti Maastohiihto-olosuhteista vastaavat yleensä kunnat yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa. - Varastolumi ja latujen tykitys - Kilpailutoiminta (mm. latujen homologoinnit) - Ideaalitilanteessa ensi lumen ladulla pystytään järjestämään myös kilpailuja - Käyttäjinä paikkakunnan ja alueen seurat, kilpahiihtäjät ja harrastehiihtäjät, kuntalaiset
Muonio Rovaniemi 25 000 + 7500 m3 Oulu Haapavesi 3500 m3 Kalajoki 2000 m3 Ylivieska 4000 m3 Nivala 3500 m3 Reisjärvi 5000 m3 Pyhäjärvi 9000 m3 Vöyri Seinäjoki Keuruu 8000 m3 Jyväskylä 8500 m3 Jämi Tampere Nokia 6000 m3 Lempäälä 5000 m3 Valkeakoski Uusikaupunki 6000 m3 (hiihtotunneliin) i Varastolumipaikkakunnat 24 kpl Suomessa v. 2016 Kuusamo 15 000m3 Taivalkoski 9000 m3 Vuokatti 50 000 m3 Nilsiä, Tahko 10 000 m3 Lapinlahti Kuopio 12 000 m3 Nurmes 8000 m3 Kontiolahti 40 000 m3 Mikkeli 15 000 m3 Imatra 12 000 m3 Anjala 7000 m3 Hamina 5000 m3 Valkeala 10 000 m3 Vierumäki 10 000m3
Rullasuksiradat ensi lumen latujen yhteyteen Rullasuksiradat mahdollistavat turvallisen harjoittelun- Hiihtäjät eivät ole liikenteen jaloissa (mm. keskieuroopassa RH on kielletty monessa paikassa ja rullahiihtoa varten on rakennettu omia ratoja maasto- ja ampumahiihtoon) Liikuntapaikkarakentamisessa monipuolinen ja ympärivuotinen käyttö hyvä peruste: Rullasuksiratojen ja ensi lumen ladun rakentaminen Suomessa n. 10 rullarataa
Rakennetut Rullaradat Suomessa 1. Hollola 2. Imatra 3. Jämi 4. Kontiolahti 5. Lakeaharju, Vimpeli 6. Liperi 7. Sodankylä 8. Vierumäki 9. Vuokatti 10. Vöyri (2017) Hiihtotunnelit (6) Helsinki Jämi Leppävirta Paimio Uusikaupunki Vuokatti
Tulevaisuuden tavoitetilat maastohiihdon kannalta keskeisissä tekijöissä
SEUROJEN VALMENNUSOSAAMINEN: Seurojen valmennustoiminnan systemaattisuus ja jatkuvuus tukee urheilijan kehittymistä urheilijan polulla TAVOITETILA 2018: - Isoissa seuroissa toimii valmennuspäällikkö koordinoimassa ja ryhmien toimintaa ja vastaa valmentajien työnohjauksesta ja koulutuksesta - Valmentaja saa korvauksen valmennuksesta ja valmennusmaksut on sovittu ryhmä- ja henkilökohtaisesta valmennuksesta - Uudenlainen resurssointi toimintaan: Piiriyhteistyö, seurojen välinen akatemiayhteistyö, seuratuki, projektit
VALMENTAJIEN AMMATTITAITO Osaavat valmentaja seuratasolta liittotasolle TAVOITETILA 2018: Valmentajakoulutus toimii hyödyntäen nykyaikaisia oppimisympäristöjä, menetelmiä ja tekniikkaa Osaamisen ja tiedon jakaminen on nopeaa ja valmentajien jatkokoulutus toimii systemaattisesti Valmentaja saa vaikutteita muista lajeista ja maista (cross talk) Liikunta-alan koulutusta hyödynnetään monella eri tavoin (tutkimus-, valmennus, opinnäytetyöt)
OLOSUHTEET: Paikkakuntakohtaiset olosuhderatkaisut ja kehitystyö mahdollistavat hyvän seuratyön. Ensi lumen laduilla varmistetaan riittävän pitkä talvi myös tulevaisuudessa TAVOITETILA 2025: - Varastolumilatuja on rakennettu sinne, missä on hiihtäjiä, toimivia seuroja ja harjoittelu- ja osaamiskeskittymiä - Varastolumiladuilla voidaan järjestää hiihtokilpailuja - Suomeen on rakennettu 40 uutta ensi lumen latu rullarata-yhdistelmää
ALUEELLINEN VALMENNUSTOIMINTA JA OSAAMISKESKITTYMÄT Alueellisilla valmennusyhteistyöllä ja osaamiskeskittymillä vahvistetaan seurojen ja urheilijoiden valmennusta erityisesti nuorisovalmennuksessa TAVOITETILA 2018: - Valmennus- ja harjoittelukulttuuri kehittyy yhteis-ja ryhmäharjoittelun suuntaan - Paikallinen / alueellinen yhteistyö urheiluakatemioiden kanssa toimii käytännössä (akatemioiden valmennusresurssi osataan hyödyntää) - Piirit tekevät vahvaa yhteistyötä yli vanhojen aluerajojen
OSAAMISKESKITTYMÄT JA ALUEELLINEN VALMENNUSTOIMINTA Alueellisilla valmennusyhteistyöllä ja osaamiskeskittymillä vahvistetaan seurojen ja urheilijoiden valmennusta erityisesti nuorisovalmennuksessa TAVOITETILA 2018: Etelä- ja Keski-Suomessa toimii alueellisia valmennus- ja osaamiskeskuksia Lahti Pajulahti Vierumäki Jämi Jyväskylä
HUIPULLE JOHTAVA URHEILIJAN POLKU ON SELKEÄ Huippu-urheilun nykytilan vaatimukset on tunnistettu maastohiihdossa ja siihen on luotu järjestelmä, joka mahdollistaa urheilijan nousun kv. Huipulle TAVOITETILA 2018: Parhaat urheilijat valmentautuvat parhaassa valmennuksessa ja olosuhteissa huippuurheiluakatemioissa Urheilijakoulutuksen ansiosta urheilijoiden osaaminen on korkeatasoista ja harjoittelevat paljon, mikä näkyy tuloksissa Huipulle nouseminen tapahtuu nykyistä nopeammin Urheilijat käyttävät tarvitsemiaan tukipalveluita ja asiantuntijoita
12 v 13-15 v 16-17 v 18-19 v 20 v PV-Urheilukoulu HABITA Aluevalmennus HOPEA- SOMPA VK-leirit ST 1 NMM- MAAJOUKKUE ja HAASTAJAT Seurojen Hiihtokoulut Yläkouluakatemiat VK VUOKATTI, ROVANIEMI Urheilu-akatemiat II-aste VK. VUOKATTI Vöyri, Rovaniemi JKL, Kuopio, Joensuu, Lahti Urheilu-akatemiat korkea-aste VK. ROVANIEMI Vaasa, JKL, Joensuu Hiihtopiiri- ja alueleirit HIIHTOSEURA Vuokattihaastajat VK-akatemiaryhmä Maastohiihdon valmennusjärjestelmä
Kiitos!