Kestävän kehityksen politiikat Luento 6 Lokaali globaalissa Marja Järvelä
Luennon osat 1-3 1. Lokaalit resurssit 2. Toiminnan motivointi ja organisointi 3. Globalisoitumisen aspektit
Lokaalit toimintaresurssit Arkitoimijat, pienten tekojen politiikka Kansalaisjärjestöt, kansanliikkeet Kunnat Yrittäjät
Yhteiskuntapolitiikan rakenne Arvot Päämäärät Strategia Keinot Millä tasolla yhteisymmärrys tai sopimus tulee saavuttaa? Mistä syntyy suurimmat ristiriidat? Koe-esimerkki: ilmastopolitiikka
Maallikko vs. asiantuntijat
Maallikoiden ympäristöhavainnot NIMBY (Not in my backyard) Topofilia Riskitietoisuus Kulttuurin hybridisoituminen
Havaitsijat ja havainnot Mikä jäsentää havaintoja? - sukupuoli - sosiaaliluokka - ikä - ammatti - koulutus Etnografioiden tiivistäminen esim. sidosryhmät tai paikallinen asukasliike vs. kunta/kansallinen hallinto.
Hallintarationaliteetit
Toiminnan motivointi 1. Yksilöt Ympäristökasvatus Kouluopetus Media Keskustelu Osallistaminen
Toiminnan motivointi 2. Organisaatiot Lakinormit Toimintaohjeet ja säätely Kilpailutalous Omat aloitteet Omat innovaatiot Yhteisaloitteet Yhteisinnovaatiot
Paikallistoiminnan verkostorakenne Toimija 1a Toimija 1 Toimija1b Toimija 1c
Tasojen välinen siirtymä ja vaihto Globaali tason toimija Toimija 1 Toimija 2 Toimija N Bottom up vs. top down implementaatiot Pääasialliset versiot: Institutionalisoidut interventiot Kansanliike aloitteet ja toiminta
Miten globalistoituminen ilmenee? Perusulottuvuudet Syventyminen Laajentuminen Luonnon sfääri A Luonnon intensiivinen manipulaatio ja hyötykäyttö. C Ilmakehän muutokset Sosiaalinen sfääri B Ympäristöongelmien nousu sosiaaliseksi ja poliittiseksi kysymykseksi. D Kansainvälinen ympäristöpolitiikka
A Luonnon hyötykäyttö Kestävä käyttö mahdollisuutena, kestämätön käyttö riskinä Luonnon radikaali muokkaus (esim. geeniteknologia, metsien hävittäminen) Luonnonvarojen loppuun käyttäminen (esim. öljy).
B. Ympäristöongelmien politisointi Kuluttajan valinnat kulutusyhteiskunnassa - halvinta vai parasta - läheltä vai kaukaa Ympäristöturvallisuus -pelko -terveysriskit - vihreät tuotteet
C. Ilmakehän muutokset - haitalliset kaasujen päästöt (kasvihuoneilmiön kiihtyminen, yläilmakehän otsoniaukko) - saastehiukkaspäästöt (alailmakehän otsoni, sisäilman epäpuhtaudet, teollisuuden päästöt, kaupunkiliikenteen päästöt).
D. Kansainvälinen ympäristöpolitiikka Ilmastopolitiikka Energiapolitiikka Metsäpolitiikka Maatalouspolitiikka Vesipolitiikka Kaupunkipolitiikka (kaavoitus) Lukuisat muut sopimuspohjaiset politiikat (esim. biodiversiteetin suojaaminen, aavikointumisen torjuminen) Kattokäsitteenä kestävä kehitys.
Eettiset seuraamukset globaalimuutoksesta Reflektiivinen modernisaatio Vapaamatkustajuus Moraaliprotestit Vastuun hämärtyminen Normaliuden kuolinkouristus (Beck) Eettiset innovaatiot
Ilmastopoliittisten ratkaisujen vaikutukset Rauno Sairinen 21.10.07 Nyt pitäisi tutkia myös ilmastopoliittisten ratkaisujen yhteiskunnallisia edellytyksiä ja seurauksia. http://fi.wikipedia.org/wiki/kasvihuoneilmi%c3%b6
Nicholas Sternin raportti Ilmaston muutos uhkaa leikata viidenneksen maailman tuotannosta Ilmaston muutoksen hidastamisen kustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin siihen sopeutumisesta aiheutuva lasku Voimistuneiden myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen myötä on saatu konkreettista tuntumaa ilmaston muutokseen.
Ilmastopolitiikka nyt Nyt tarvitaan päästöjen vähentämiseksi laajaa teknologista ja kulttuurista muutosta. (Sairinen 21.10.07) http://fi.wikipedia.org/wiki/kasvihuoneilmi%c3%b6
Mistä kiikastaa? Mitkä asiat madollistavat ja estävät meitä tekemästä ympäristömyönteisiä valintoja? Arjen rakenteiden ja toimintojen tutkimus - Kotitaloudet - Työpaikat - Liikenne - Rakentaminen - Maankäyttö Joulupukki ajaa autolla lumisessa joulu-suomessa. Kyydissä pukilla on joulukuusi. Kuva YLE
Perinnön siirto seuraaville Aineellinen perintö sukupolville mukaan lukien teknologia Kulttuurinen perintö mukaan lukien toiminnan etiikka Tietoperintö (tiede ja tiedekäsitykset, erityisosaaminen) Institutionaalinen perintö. Oppilasneuvosto Mäntsälä 1967, Kuva YLE
Kulutusyhteiskunnan taakka Kuka päättää? Voiko luopua mistään? Tuleeko uusia innovaatioita? Muuttuuko rakennettu ympäristö? Syntyykö uusi lokaali (elin)tila ja sen hallinta globalisoituneen riskin paineessa.