Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari

Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

T&K-tiedonkeruu. Mervi Härkönen Kota-seminaari

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Tilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta. Mervi Härkönen KOTA-seminaari, , Lahden ammattikorkeakoulu

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

KOTA-AMKOTA -seminaari

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

Rehtorin päätös 68/25/ Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

TUTKI-osahankkeen tilannekatsaus Yliopistojen tutkimusvararehtorien ja

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä.

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Opetusministeriön asetus

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Tekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Tieteen, Teknologian ja Innovoinnin tilastointi EUROSTATissa Veijo Ritola, Eurostat - Innovation and information society

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

KOMISSION ASETUS (EU)

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2008

Ympäristöliiketoiminta 2010

Pirre Hyötynen Otto Kanervo TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET , 2014 VALMISTUNEET

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

YLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

Tekes on innovaatiorahoittaja

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Muutama teema. Heikki Mannila

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)


Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus


Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Lapin korkeakoulukonserni

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Julkaisufoorumin ohjausryhmä LIITE 1. Unifi lähetti yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tutkimustoimijoina DOSENT TI JORMA NIEMELÄ MIPA-HANKE / DIAK

TEK Työttömyystutkimus

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Transkriptio:

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Korkeakoulujen t&k - yliopistot - yliopistolliset keskussairaalat (alkaen 1997) - ammattikorkeakoulut (1999) 30.3.2010 2

Taustaa systemaattinen kansainvälinen tilastointi alkaa 1960-luvulla OECD, Frascati manual, FM 2002 tuorein editio tutkimuksen ja teknologian merkityksen kasvu, kontribuutio tuottavuuteen ( lineaarinen malli, tuotantofunktion jäännöstermi) aluksi painotuksena teknologia ja luonnontieteet, pian myös sosiaalitieteet ja humanistiset mukaan Suomessa alkaen tilastovuodesta 1971 (kaikki sektorit ja tieteenalat) 30.3.2010 3

Kansallisia ja kv. sidosryhmiä Tiede- ja innovaationeuvosto Opm, TEM, aluehallinto Tekes, Suomen Akatemia Tutkimuslaitokset, tutkijat OECD, etenkin kv. ohjeistukset ja suositukset Eurostat, velvoitteet jäsenmaille yhtenäiseen tiedonkeruuseen - neuvoston päätös tietojen keruusta - soveltamisregulaatiot t&k ja innovaatio 30.3.2010 4

Perusrajauksia Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. perustutkimus soveltava tutkimus kehittämistyö Tarkemmat ohjeistukset, esimerkit yms. 30.3.2010 5

Tiedonkeruu Yritykset, julkinen sektori, ammattikorkeakoulut sekä yosairaalat: suora tiedonkeruu yksiköiltä Yliopistot: - ajankäyttökertoimet (erillistutkimus) - rekisteritiedot (valtion henkilörekisteritiedot, palkat - > muuttuu alkaen 2010) - laitoskysely: työvuodet, ulkopuolinen tutkimusrahoitus 30.3.2010 6

Tietosisältö t&k henkilöstö sukupuolen mukaan tehtävien mukaan (tutkijat, tuotekehitysinsinöörit / muut) tutkimustyövuodet t&k-menot menolajin mukaan henkilöstö, työvuodet ja menot alueittain t&k-menojen rahoitus 30.3.2010 7

Yritykset paneli (n. 4000) sekä otos (n. 1500) keskittynyttä suuriin yrityksiin -> otantavirhe pieni rajaus jää vastaajalle, mutta t&k käsitteenä laajalti tunnettu tavoite oman toiminnan t&k-menot (intramural), paikoin hankala erottaa tilatusta t&k:sta (extramural) Suomessa n. 80% teollisuudessa, mutta monien suuryritysten toimialan tulkinta ongelmallista: tuotanto ulkomailla, t&k Suomessa globalisaatio ylipäänsä, esim. konsernien rahoitusvirrat 30.3.2010 8

Julkinen sektori, amk, yo-sairaalat kaikki amk ja yo-sairaalat, suora tiedonkeruu vastaajilta -> t&k rajaus annettujen ohjeiden pohjalta sektoritutkimuslaitokset, muut relevanteiksi katsotut virastot, laitokset ja säätiöt tunnusomaista suuret sektoritutkimuslaitokset: VTT, THL, maa- ja metsätalouden tutkimuslaitokset aidon t&k:n rajaaminen seuranta- ja selvitystehtävistä 30.3.2010 9

Korkeakoulusektori Metodologiassa eroavaisuuksia eri maiden välillä, vaikka sinänsä tavoite ja perusrajaukset FM:n mukaisia Suomessa siirrytiin ajankäyttökertoimiin perustuvaan laskentaan tilastovuodesta 1987 ajankäyttötutkimukset 1984, 1991-1992 ja 2004-2005 kertoimet päätieteenalan ja virkanimikkeen mukaan laitosten tieteenalojen määrittely, tarvittaessa jaetaan, 6 päätieteenalaa + tarkennukset ulkopuolinen tutkimusrahoitus kyselyllä 30.3.2010 10

Ajankäyttötutkimuksesta kaikki budjettirahoitteiset opetus- ja tutkimusvirat tiedonkeruu alkaen syyskuu 2004 vuoden ajan jokainen virka mukana viikon ajan, toimintoluokkiin jaettu päivittäinen ajankäyttöpäiväkirja virat ja toimet jaoteltu nimikkeen ja päätieteenalan mukaan mahdollisimman tasaisesti yli vuoden vastaamattomille karhukierros viiden viikon kulutua 1991-92 vastausprosentti 74, 2004-05 enää 58% 30.3.2010 11

Opetus 1. Perustutkintotason opetuksen valmistelu 2. Ryhmälle annettava perustutkintotasoon liittyvä kontaktiopetus 3. Muu perustutkintotasoon liittyvä opetus 4. Kirjalliset ja suulliset kuulustelut 5. Tutkijankoulutustason opetus ja sen valmistelu 6. Lisensiaatti- ja väitöskirjatöiden ohjaus ja tarkastaminen 30.3.2010 12

Tutkimus 7. Lisensiaatti- ja väitöskirjatöiden tekeminen 8. Muu tutkimus (T&k-työ/Tutkimusprojektien hallinnointi) 9. Taiteellinen työ sekä laskennallinen osuus: 10. Osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 11. Muu itsensä kouluttaminen (tutkintoon johtava/muu) 30.3.2010 13

Muut tehtävät 12. Virkaan tai toimeen liittyvät asiantuntija- tai luottamustehtävät 13. Muut virkaan tai toimeen liittyvät hallinnolliset tehtävät 14. Korkeakoulun sisäiset tehtävät, joista maksetaan erilliskorvaus 15. Täydennyskoulutuksen ja maksullisten palveluiden tuottaminen 16. Ulkopuoliset asiantuntijatehtävät, sekä muiden tehtävien hoito 30.3.2010 14

Poiminta ajankäytön rakenteista 2004-2005 30.3.2010 15

Korkeakoulusektorin t&k-menot tieteenaloittain 2008 30.3.2010 16

Korkeakoulusektorin ulkopuolinen t&k-rahoitus tieteenaloittain 2008 % YR/694 AL 30.3.2010 17

Yliopistouudistus tietopohja muuttuu: - henkilöt eivät enää valtion rekistereissä - opm:n tietovarastohanke muuttuvat toiminnot ja rakenteet: ajankäyttötutkimuksen päivitys tai joku muu menetelmä? 30.3.2010 18

Mitä luvut kertovat? - Kolme kehityskulkua 1990-luvun alun talouslaman jälkeiseltä ajalta 30.3.2010 19

1. Muuttunut sektorirakenne (t&k-menojen jakauma) v. 1993 v. 2008 30.3.2010 20

2. Kasvun taustalla elektroniikkateollisuus 30.3.2010 21

3. T&k-menot suhteessa Bkt:hen (%) 30.3.2010 22

3. T&k-menot suhteessa Bkt:hen maailman kärkeä 30.3.2010 23

Tilastoista ja indikaattoreista yleisesti t&k-menojen bkt-osuus edelleenkin näkyvin tiede & teknologia idikaattori (EU Lissabon 3%) muita perinteisiä tilastoja: patentointi, korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa, bibliometriset indikaattorit henkilövoimavarat, HRST kasvava tarve (muunlaisille/laajemmille) osaamista ja osaamisen soveltamista kuvaaville tilastoille 30.3.2010 24

innovaatio noussut kaiken kattavaksi yritysten innovaatiotoiminnasta indikaattoreita jo n. 20 v. ajan, kehitteillä julkisen sektorin vastaavia Innovaatiokäsite laajentunut tuotteista ja prosesseista organisaatio- ja markkinointi-innovaatioihin laaja-alainen innovaatiopolitiikka ja sen indikaattorit (kansallinen, OECD, EU ) erilaisia yhdistelmäindikaattoreita, scoreboard tarkasteluja -> tulkinnallisuus 30.3.2010 25

www.tilastokeskus.fi -> tilastot -> tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 30.3.2010 26