Matkalla Arkadianmäelle

n:ro 3 MAALISkuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Kovan lajin lukemisto. RODEO Maahanmuutolla nyt kielteinen leima Vaalien alla käydään maahanmuutosta suukopua kielteiseen sävyyn. Toimitusjohtaja Mika Kaukonen tuo myönteisen näkökulman. Se on työperäisen maahanmuuton vastuullinen malli. sivu 18 KATJA NYKÄNEN Matkalla Arkadianmäelle Vaalilupaukset syynissä kantaa t&k-verovähennyksen puolesta. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta Ainoastaan kokoomus ja keskusta ottavat vaaliohjelmissaan huhtikuun vaaleissa ovat kokoomus 82 ehdokkaalla, keskusta 41:llä ja perussuomalaiset 22:lla. sivu 7 Nyt voi jo rauhoittua Puolueet kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, kristilliset ja RKP ovat hylänneet Hetemäen verotyöryhmän osinkoveroesitykset. Nyt yrittäjät saavat tuntea hiukan turvallisuutta, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén iloitsee. sivu 13 juuri näin Johtamisen ja esimiestyön avulla luodaan edellytykset sille, kuinka hyvin työ taipuu ihmisen mukaiseksi. Tuomo Alasoini Kentän kiertäjä YrittäjäSanomat juoksi päivän ajan Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikön Janne Pesosen kintereillä. Katso mitä edunvalvojan työpäivä piti sisällään. sivu 11 Tuhannet yritykset unohtavat pakolliset sähkötarkastukset sivu 19 Tilaajavastuuseen tuumitaan tuntuvia tiukennuksia sivu 19 Eduskuntavaaleissa on ehdolla 191 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää. Valitse oma yrittäjäehdokkaasi. Puolueiden vaaliohjelmat Yrittäjä- Sanomien puntarissa. Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet kohtaavat laajalti toisensa seuraavalla vaalikaudella. sivut 3, 5 7 Vaihtamalla paranee Viulu sai väistyä, kun Maria Hannus- Hautala vaihtoi muusikon uran yrittäjyyteen. Nettilaukkukauppaa pyörittävä nainen näkee kuitenkin myös yhtäläisyyksiä freelancemuusikon ja yrittäjyyden välillä: On uskottava itseensä ja osattava myydä tuotettaan. sivu 16 Sepa sapettaa Ravintola-alan yrittäjä Harry Wege- lius ei ymmärrä, miksi kaikki SEPAn kulut kaatuvat yrittäjien maksettavaksi. SEPA-asiantuntija Anne Nisén uskoo kuitenkin, että alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmää tullaan kiittelemään. sivu 12

02 N:o 3 Maaliskuu 2011 YRITTÄJÄN ASIALLA VIELÄ VAALIEN JÄLKEENKIN! Nokia E7 on uuden ajan kommu ni kaattori, joka sisältää ja osaa kaiken sen, mitä yrittäjä työssään ja vapaalla kommunikaatiovälineeltään voi vain toivoa. Tämä on lupaus, johon voit luottaa. Puhelinpaketti sisältää Nokia E7 -puhelimen Puheaikaa 2500 min/kk Sonera Netin maksiminopeudella 39 00 /kk alv. 0 %, 24 kk:n sopimus Puhelinpaketin saat myös soittamalla Yritysmyyntipalveluumme 0800 134 134, verkosta www.sonera.fi/yritysverkkokauppa tai käymällä lähimmällä Sonera-kauppiaalla. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

N:o 3 Maaliskuu 2011 Avaus: Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet ovat pitkälti yhtenevät. Yrittäjien äänestysinto on tänä keväänä herätetty. 03 Mitä nyt: RODEO Maankäytön lakimuutos läpi eduskunnassa Eduskunta hyväksyi ennen vaalivapaille jäämistä hallituksen maankäyttö- ja rakennuslain esityksen. Erikoiskauppa on pettynyt suuria kauppayksiköitä rajoittavan lain eteenpäinmenosta. Vähittäiskaupan suuryksikön 2000 kerrosneliömetrin kokoraja on tilaa vaativalle kaupalle aivan liian alhainen, Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo pettyneenä. Tilaa vaativan kaupan yksiköiden (mm. auto- ja rautakauppa) myymät tuotteet ovat suurikokoisia, eikä keskusta ole niille toimiva sijaintipaikka. Myös Kaupan liitto vastusti lakiesitystä. Yhteiskunta: Voiko ydinvoimala posahtaa meilläkin? Elinkeinoministeriö pyytää Säteilyturvakeskukselta selvityksen siitä, miten suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin. Selvityksessä tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten ydinvoimalaitosten ulkoinen ja sisäinen sähkönsyöttö on järjestetty häiriö- ja onnettomuustilanteissa ja miten on varmistettu sähkönsyötön jatkuvuus järjestelmiin silloinkin, kun ulkopuolisia sähkölähteitä ei enää ole käytössä. Viranomaisten näkemys on, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on korkea. VEROVAALIT. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi porskuttaa jatkossakin. Eduskuntavaalit menokuripaineiden varjossa Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet seuraavalla vaalikaudella kohtaavat laajalti toisensa. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi porskuttaa jatkossakin. Riikka Koskenranta, teksti Menokuri, kestävyysvaje ja toisaalta tasavero ovat värittäneet tähänastisia vaalikeskusteluja, ja niiden pohjalta äänestäjätkin ehdokkaitaan valitsevat., kokoomus, SDP ja RKP vaativat vaaliohjelmissaan selkeää menokuria kunnille ja valtiolle. Kristilliset pysäyttäisivät valtion velkaantumisen muun muassa elinkeinotukia supistamalla. Vasemmisto ja vihreät sen sijaan korottaisivat mieluummin veroja kuin ryhtyisivät leikkauksiin. Vasemmistoliitto puhuu veronkorotusten sijaan veropohjan laajentamisesta. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa noteerataan kestävyysvaje mutta ei kannateta varsinaisia menoleikkauksia budjettiin. Sen sijaan puolue kannattaa arvokeskustelua vastuista ja velvoitteista. Perussuomalaiset leikkaisivat kuitenkin mm. rakenne- ja aluetukia sekä yritystukia. Kestävyysvajeen taltuttamiseksi vaaliohjelmissa nostetaan esiin myös ns. rakenteellisia keinoja, kuten työurien pidentäminen. Tässä tavoitteessa kokoomus huomioi muun muassa työssä jaksamisen tukemisen. SY: veronkorotuksia vältettävä. Sivun 8 taulukossa on esitetty puolueiden keskeisiä verolinjauksia, joiden avulla valtionverotuloja suunnitellaan kasvatettavan. Suomen Yrittäjien mielestä julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Yrittäjäjärjestö vaatii, että verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä. Parhaat keinot kasvun saavuttamiseksi? Mistä puolueet sitten hakisivat yhteiskuntaan kasvua, jota tarvitaan tervehdyttämään julkinen talous menokurin ja veronkorotusten lisänä? Kasvun edellytykset koostuvat monista palasista kannustavan verotuksen lisäksi. Keskustelussa ei myöskään sovi unohtaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta esittävät erilaisia keinoja. lisäisi investointeja kasvua edistäviin hankkeisiin ja toteaa lisäksi vaaliohjelmassaan: Suomalaisilta pitää nyt löytyä malttia menestyä: siksi tarvitsemme useamman vuoden maltillisia palkkaratkaisuja. ohjaisi kuntataloutta uudistumaan ja tehostamaan toimintaansa. Tämä tapahtuisi mm. kannustamalla palvelutuotannossa yhteistyöhön muiden kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kokoomuksen ohjelman työelämä- ja yrittäjyysosan mukaan ideoiden muuttamista menestyviksi tuotteiksi ja kasvavaksi liiketoiminnaksi on tuettava määrätietoisesti yksityisten sijoitusten vetämänä. linjaa paperissaan hyvinvointivaltion tarvitsevan myös ulkomaisia työntekijöitä Suomeen. Kolmanneksi suurin yrittäjäpuolue, perussuomalaiset, hakisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja talouskasvua ilmastopolitiikan suunnanmuutoksella. Vaalien jälkeen uuden hallituksen on muutettava ilmastopolitiikan suunta turvaamaan perusteollisuutemme säilyminen ja kasvun edellytykset maassamme. Ilman suunnanmuutosta voimme sanoa lähivuosina hyvästit talouskasvulle, perussuomalaisten vaaliohjelma linjaa. Lisää yrittäjäehdokkaista ja puolueiden vaaliteemoista sivuilla 5 7. Uutta kasvua tarvitaan menokurin ja veronkorotusten lisäksi tervehdyttämään julkinen talous. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta esittävät tähän erilaisia keinoja. Yrittäjäkunta voimalla eduskuntavaaleihin Espoon, Kauniaisten ja Vantaan Yrittäjien tekemässä mielipidekyselyssä 92 prosenttia vastanneista ilmoittaa äänestävänsä eduskuntavaaleissa. Korkeassa äänestysinnossa on aistittavissa halua näyttää yrittäjien voima, ehkä mukana on ilmassa leijuvaa yleistä protestihenkeäkin, Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen arvioi. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjillä näyttäisi juuri tänään menevän taloudellisesti paremmin kuin aikoihin. Vaikuttamisen into lienee perua viime vaalien jälkeisestä näytelmästä, kun hallitusohjelmasta näytti tulevan kaikkien aikojen yritysmyönteisin. Hetemäki herätti. Erkki Pärssisen mukaan odotukset olivat korkealla, ja vuodesta 2003 jatkuneelle yritysten menestykselle uumoiltiin vahvaa julkista tukea. Kun varsin pian vaalien jälkeen kuitenkin lähdettiin taloudelliseen syöksyyn, tuntui, että hallitus unohti toteuttaa ohjelmasta erityisesti myönteiset yrittäjyysosiot, hän jatkaa. Pk-yritykset tekivät kaikkensa, tai oikeastaan vielä enemmänkin, paikatakseen isojen yritysten irtisanomisten myötä kasvanutta työttömyyttä. Tyytymättömiä asiakkaita syntyy, kun luvataan enemmän, kuin pystytään toteuttamaan. Viimeistään Hetemäen verotyöryhmän esitykset valpastuttivat yrittäjät ja herättivät äänestysinnon. Yrittäjä tuntee yrittäjän. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan mielipidekyselystä selviää myös, että kaksi kolmesta yrittäjästä ilmoittaa äänestävänsä yrittäjäehdokasta. Erkki Pärssisen mukaan nyt halutaan varmistaa, että valittavien kansanedustajien joukossa on sellaisia henkilöitä, joilla on myös omakohtaista kokemusta yrittämisestä. Nykyisessä eduskunnassa yrittäjäedustajien asema ei ole ollut vielä terävimmässä kärjessä, tosin monet heistä ovatkin vasta ensimmäisen kauden edustajia, Pärssinen arvioi. Kun alkaa toinen kausi ja takana on vahva äänestäjien tuki sekä riittävän iso yrittäjäkansanedustajien joukko, niin tilanne on toinen, hän uskoo. Toki ehdokaslistoilla on myös monia yrittäjämyönteisiä ehdokkaita, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta yrittäjyydestä. Heidänkin tuki on tuiki välttämätön yrittäjien asioita edistettäessä. Äänestysarvioinnissa yrittäjille ylivoimaisesti tärkein asia on verotus, jonka tulee olla yrittämiseen kannustavaa ja jonka tulee palkita riskinotosta mahdollisen epäonnistumisen vastapainona. ja näpistystä ilmoi- 53 426 myymälävarkautta tettiin poliisille vuonna 2010. Vuosina 2006 2010 poliisiin tietoon tulleet myymälävarkaudet ovat lisääntyneet viidenneksellä ja niistä koituukin vuosittain kaupalle noin 500 miljoonan euron menetykset. Määrä on kasvanut noin 30 miljoonalla eurolla neljässä vuodessa. Kaupan liitossa kehitystä pidetään huolestuttavana. Kaupan mukaan sakon muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Reilu kaksi vuotta sitten voimaan astunut laki poisti mahdollisuuden muuttaa sakot vankeudeksi. Pekkarinen: Uusia verohelpotuksia Nokian vähennysten varalle Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esittää uusia verohelpotuksia Nokian henkilöstövähennysten varalle. Ministeriössä pohditaan pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien verovapautta sekä verohelpotuksia aloittavien yritysten pääomasijoituksille. Hotellivaraus uusin ehdoin liikkeen omilla nettisivuilla Kotimaisten majoitusliikkeiden varaus- ja peruutusehdot muuttuivat maaliskuun alussa. Uusia sopimusehtoja sovelletaan vain sellaisiin internetin kautta tehtyihin majoitusvarauksiin, jotka tehdään majoitusliikkeen omien internetsivujen kautta. Kuluttajaviraston ja MaRan neuvottelemien uusien ehtojen mukaan hotellilla ei enää ole oikeutta korottaa, mutta ei myöskään velvollisuutta alentaa huonehintaa varausvahvistuksen jälkeen. Lisäksi muun muassa hintaa ei saa korottaa varauksen alkamispäivää edeltävien 21 vuorokauden aikana. Kysymys&Vastaus: Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Kysymys: Onko kiista omistajakuljettajien työaikojen rajoittamisesta EU:ssa jo hävitty vai voiko Suomi vielä tehdä jotakin kuljetusyrittäjien puolesta? Vastaus: Meillä on aktiivisten jäsenmaiden rintama, joka on kyseenalaistanut koko direktiivin ja vaatii Komissiolta uudelleenarviointia. Suomi on tässä rintamassa mukana. Meillä ei ole mitään kiirettä saattaa säädöstä voimaan, kun muutkaan jäsenmaat eivät ole ryhtyneet toimiin. Odotamme Komissiolta muutosehdotusta viimeistään seuraavalle parlamentille, koska yrittäjyyden rajoituksilla ei EU:n kilpailukyky kohene! VELI GRANÖ

04 N:o 3 Maaliskuu 2011 kirje Matti Vinha, pääkonsuli pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 24. maaliskuuta 2011 Keskustelu Positiivisesti aktiivisia Monissa paikoissa etenkin aiempina vuosina yrittäjäkansalaisen ilmoittautumista jonkun puolueen aktiiviseksi jäseneksi tai jopa vaaliehdokkaaksi saatettiin kummeksua kovasti. Tuolloin 1970 ja1980 -luvuilla oltiin laajasti sitä mieltä, että se yrittäjä, joka rohkenee sanoa näkemyksiään ja ajatuksiaan politiikasta tai tunnustautua olevansa jonkun puolueen jäsen, kokee vähintäänkin varmaa asiakaskatoa, jos ei vielä kielteisempää. Sittemmin asenteet ovat muuttuneet ja yrittäjien poliittisesta aktiivisuudesta on tullut aivan normaalia yhteiskunnallista toimintaa. Näin on käynyt myös yrittäjäjärjestössä, joka on jo useamman vuosikymmenen ajan innostanut ja kannustanut jäsenistöään osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon. Toistaiseksi tuoreimmat tulokset tästä työstä ovat peräisin vuoden 2008 kunnallisvaaleista, jossa ehdokkaaksi asetettiin ennätykselliset 2 480 jäsenyrittäjää, joista valituiksi tuli kaikkiaan 1 066 henkilöä. Tätä nykyä Suomen Yrittäjien jäseniä maamme kaikista kunnanvaltuutetuista on siis yli 10 prosenttia. Seuraava koitos on myös tiedossa, kun kansakunta valmistautuu huhtikuun eduskuntavaaleihin. Tätä kirjoitettaessa ehdokkaina olevien SY:n jäsenyrittäjien määrä on 191 henkilöä. Heistä kokoomuslaiseksi ilmoittautuu 82 henkilöä, keskustalaiseksi 41, sosialidemokraatiksi 13, vasemmistolaiseksi 4, vihreäksi 12, rkp-läiseksi 4, kristillisdemokraatiksi 8, perussuomalaiseksi 22, piraattipuoluelaiseksi 2, JARKKO ÖVERSTI itsenäisyyspuoluelaiseksi yksi ja köyhien asialla olevaksi yksi henkilö. Muistettakoon, että edellisissä eduskuntavaaleissa ns. yrittäjäehdokkaita oli 150 henkilöä, josta valituksi nykyiseen eduskuntaan tuli 30 henkilöä. Yrittäjäehdokkaita ei ole syytä nostaa nykyaikana mitenkään erityisasemaan muiden ehdokkaiden joukossa, vaan pitää heitäkin normaaliin parlamentarismiin kuuluvina ilmiönä; itse kullakin intressiryhmällä on oikeus pyrkiä lähettämään omia edustajiaan maan parlamenttiin, ja Eri intressiryhmillä on oikeus pyrkiä lähettämään omia edustajiaan parlamenttiin. äänestäjillä on lopullinen valta valita. Toisaalta on myös havaittava, että ilmeisesti vain harvoissa tapauksissa ns. yrittäjäehdokas tulee valituksi kollegayrittäjien äänillä, vaan hän tarvitsee Arkadinmäelle päästäkseen muidenkin äänestäjien tukea. On siis oltava monipuolinen osaaja, ei vain yhden liikkeen äänitorvi. Itse kukin ehdokas rakentaa oman vaalikampanjansa tavalla, jonka uskoo vetoavan vaalipiirinsä äänestäjiin. Tässä työssä yrittäjillä on käytettävissään esimerkiksi SY:n tavoiteohjelma, jossa arvioidaan Suomen haasteita ja ratkaisuja seuraavalla vaalikaudella, ja joihin uuden eduskunnan jäsenet voivat vaikuttaa. Kansalaisinfoissa yleinen yrittäjäviesti saattaisi kuitenkin olla seuraava: Meidän suomalaisten kannattaa pitää huolta siitä, että sääntelyyn taipuvassa yhteiskunnassa yrittämisen pelisäännöt ovat asianmukaiset ja kilpailukykyiset suhteessa kaikkiin muihin maihin. Suomalaiset yrittäjät tekevät kyllä parhaansa yhteiseksi hyväksi, mutta meillä on oikeus vaatia, että yrittämisen puitteisto on kunnossa. Vain näin toimien rakennamme ja säilytämme menestyvän ja vauraan yhteiskunnan. Yrittäjyyteen kannustaminen on paljon muutakin kuin veromatematiikkaa Maailmantalouden siirtymävaiheen heijastukset koetaan haasteellisina kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Globalisaation myötä tulleet tuottavuusvaatimukset yhdistettynä uuteen teknologian kehitykseen ovat johtaneet valtavaan perinteisten työpaikkojen häviämiseen. Yritykset ovat oppineet tekemään enemmän vähemmällä. Erityisesti työpaikkoja on hävinnyt rutiininomaista työtä tekeviltä teollisuuden ammattilaisilta ja toimihenkilöiltä, jotka perinteisesti muodostivat kansakunnan hyvinvoinnin ytimen. Esimerkiksi vuosien 2007 2010 aikana Suomen metsäteollisuudesta hävisi noin 3 500 työpaikkaa. Korvaavia työpaikkoja pitää synnyttää muualla. Suuret yritykset ovat löytäneet tapoja toimia uuden maailman säännöillä. Globalisaatio, uusi teknologia ja vikkelästi maantieteelliset rajat ylittävä pääoma antavat yrityksille mahdollisuuden siirtää toimintojaan sinne, missä tuotannolliset tai markkinoinnin toimintaympäristöt ovat optimaaliset. Pääoma ja teknologia ovat liikkuvia, työvoima ei. Tuotettava sellaista, jota voi myydä. Suomen maantieteellisen aseman, kilpailutekijöiden ja kustannusrakenteen huomioiden on vaikea kuvitella, että Suomeen virtaisi merkittäviä ulkomaisia investointeja luomaan uutta (kansallista) yritystoimintaa. Pikemminkin pörssin ulkopuolelle suuntautuvat ulkomaalaisinvestoinnit kohdistuvat joidenkin kruununjalokivien ja osaamiskeskittymien halpaostoihin. Aivan liian usein hyvässäkin vauhdissa oleva yritys myydään ulkomaalaiselle pääomasijoittajalle tai osaksi ulkomaalaisyritystä. Kansakunnan hyvinvointi on edelleenkin taottava tuottamalla jotain sellaista, jota voi myydä. Siinä kun suurteollisuudelle on taattava kilpailukykyinen toimintaympäristö, pk-yritysten asema sekä taloudellisen kasvun että työpaikkojen ylläpitäjänä ja luojana korostuu entisestään. Jo nyt yhdeksän kymmenestä Suomen yksityisten toimialojen uudesta työpaikasta tulee pk-yrityksistä, asettaen yrittäjyyden kansallisissa arvioinneissa aivan uuteen asemaan. Saksa näyttää esimerkkiä. Saksassa yrittäjyydellä ja yrittäjäkasvatuksella on vahvat perinteet. Saksalaisarvioiden mukaan perinteisen valmistavan teollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet nykyisen vahvan viennin ja talouskasvun vetureina. Lattiatason oppisopimustyöskentely yhdistettynä sitä tukevaan koulutukseen versoo uusien innovaatioiden ja patenttien lisäksi uusia yrittäjiä. Nämä yhdistettynä saksalaiseen laatuajatteluun luo tässäkin ajassa kansainvälisesti kestävää kilpailukykyä. Suomessa menestyvän yrittäjyyden monet perusedellytykset, kuten koulutus, ovat hyvällä tasolla. Keskeinen kysymys onkin yrittäjyyteen motivoiminen uravaihtoehtona ympäristössä, jossa perinteinen arvomaailma suosii voimakkaasti rehellistä työtä osana mahdollisimman isoa organisaatiota. Kannustava verotus ja suotuisa liiketoimintaympäristö. Yrityksen ja yrittäjän pääasiallinen motiivi on taloudellinen. Yrittäjien taloudelliseen menestykseen yhteiskunta voi ensisijaisesti vaikuttaa kannustavalla verotuksella ja tarjoamalla suotuisan liiketoimintaympäristön. Jos järjestelmä ABC-STUDIOT OY, HEIKKI SAVOLAINEN Pääkonsuli, Nordstock Ltd Oy:n toimitusjohtaja Matti Vinha on Suomen Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunnan jäsen. Ennen yrittäjäuraa hän on toiminut mm. ulkomaankaupan ja projektiviennin asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla. lisäksi kannustaa yrittäjää investoimaan lisää oman yritystoimintansa kehittämiseen, vahvistetaan yritysten rahoitusrakennetta terveeseen ja toivottuun suuntaan. Liiketoimintaympäristön kehittämisessä perinteisesti hallinnon kautta kierrätetyt yritystuet ovat olleet keskeisiä välineitä sekä investointien, tuotekehityksen että kansainvälistymisen osilta. Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna varsinkin pienimmät yritykset kokevat yritystukijärjestelmät jäykiksi ja vaivalloisiksi. Suoraan yrityksen verotukseen kohdistuvina veroetuisuuksina, kuten kaksinkertaisena vähennys- tai poisto-oikeutena, kynnys näihin tukiin madaltuisi ja niiden piiriin saataisiin huomattavasti suurempi määrä yrityksiä. Samalla vapautuisi hallinnon resursseja vaikkapa uusiksi yrittäjiksi. Yrittäjien motivointi, yritysten investoinnit henkilöstöön ja laitoksiin, tuotekehitys ja kansainvälistyminen sekä yritysvarallisuuksien kasvattaminen ovat ponnahduslaudan rakenneosat, joilla Suomessa voidaan ylläpitää ja kasvattaa menestyvää kansallista yritystoimintaa. Kansakunnan kannalta huonoin skenaario on, että yrittäjätkin globalisoituvat ja kyvykkäimmät lähtevät rakentamaan omaa yritystoimintaansa muualle. Tämä on korkean koulutustason, hyvän kielitaidon ja lisääntyneen kansainvälisen liikkuvuuden takia varteenotettava uhka. Verotus on keskeinen ja väkevä väline yrittäjyyden ja yritystoiminnan kansallisessa ohjauksessa. YLÖSOTETTUJA kirje Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Pankkien luotonanto tiukkenee. Se johtuu pankkien vakavaraisuutta säätelevistä uusista säädöksistä. Uusi linja alkaa näkyä pienyritysten vakuuksien arvioinnissa. Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti Ilkassa Verouudistuksen valmistelu vie aikaa vaalien jälkeen. Uudet verolait voisivat tulla voimaan aikaisintaan v. 2013. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Keski-Suomalaisessa Kesälomien jälkeen ohjelmistopäivityksiin on tulossa ruuhka, koska Sepan siirtymäaika päättyy lokakuussa 2011. Päivityksiä kannattaa tehdä siis keväällä ennen ruuhkia. Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholm yle.fissä Kysymys, ollaanko menossa kohti tasaveroa, ei ole asetettu oikein. Suorempi kysymys olisi se, onko verotuksen progressiivisuus eli tasausvaikutus pienentynyt. Tähän ei ole yksinkertaista vastausta. VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari Etelä-Suomen Sanomissa Tavoite on, että yritys pitäisi saada tulevaisuudessa pystyyn kolmessa päivässä. Teollisuuskomissaari Antonio Tajanin tiedote Eduskuntavaalien tärkeimpinä kysymyksiä ovat työllisyyden parantaminen, työelämän laadun kohentaminen ja talouskasvua. Hyvinvointipalvelujen rahoitus voidaan turvata kasvattamalla työllisyysastetta. SAK:n pääekonomisti Olli Koski Uutispäivä Demarissa Kumppanuus tärkeää julkisissa hankinnoissa Kunnilla on vielä tekemistä palvelumarkkinoiden kehittämisessä ja kumppanuus on tässä avainasia, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoi Torniossa Länsipohjan Yrittäjien järjestämässä suomalaisruotsalaisessa julkiset hankinnat - foorumissa. Keskitettyjen tai toisaalta hajautettujen hankintojen mielekkyys puhutti foorumissa. Lopulta entinen Kuntaliiton asiantuntija, nykyinen Tekesin teknologia-asiantuntija Ilona Lundström ja Suomen Yrittäjien Janne Pesonen totesivat olevansa yhdeksässä kohdassa kymmenestä samaa mieltä julkisten hankintojen kehittämisessä, ts. asiakokonaisuudesta oltiin samaa mieltä, mutta esittämistavat erosivat toisistaan. Kunnista palvelutuottamisen managereita. TEM:n innovaatio-osaston neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen toi esiin, että kukaan ei yksin osaa kaikkea. Siksi palveluiden tuotantotavan tulee olla jatkossa erilainen, perustuen tuottavuuteen ja laajaan yhteistyöhön. On parempi keskittyä kumppanuuteen kuin omaan tuotantoon, koska vain kumppanuus kehittää palveluja. Kunnan rooli muuttuu. Se on tulevaisuudessa palveluiden tuottamisen ja resurssien managerin rooli. Työkalu pienhankintojen hallinnointiin. Länsipohjan Yrittäjien projektipäällikkö Seppo Ahola esitteli interaktiivisen nettipalvelun: Partnerbookin. Se on kehittynyt sovellus, joka muistuttaa osittain yritysten facebookia. Sovellus on oiva työkalu myös julkisten pienhankintojen hallinnointiin, kuten Case Kemi osoittaa. Foorumissa kuultiin myös ruotsalaisesta hankintakäytännöstä. Naapurimaan hankintakäytännöt ovatkin piirun verran edellä suomalaisia käytäntöjä. Ruotsissa katsotaan enemmän kokonaistaloudellista kannattavuutta, ja kehitys on ollut sellainen, että hinnan merkitys verrattuna laatuun on tutkimuksen mukaan pudonnut vuodesta 2001 vuoteen 2009 parikymmentä prosenttiyksikköä. Julkiset hankinnat foorumin yhteistyökumppanina oli Pohjoiskalotin neuvosto. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/2011 27.01. 18.01. 20.01. 02/2011 24.02. 15.02. 17.02. 03/2011 24.03. 15.03. 17.03. 04/2011 28.04. 14.04. 18.04. 05/2011 26.05. 17.05. 19.05. 06/2011 25.08. 16.08. 18.08. 07/2011 22.09. 13.09. 15.09. 08/2011 27.10. 18.10. 20.10. 09/2011 24.11. 15.11. 17.11. 10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

N:o 3 Maaliskuu 2011 Eduskuntavaalit 05 Yrittäjyyden puhuri puhaltaa vaalikentillä Riikka Koskenranta, teksti Liki 200 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjäehdokkaan rintamasta löysimme seuraavanlaisia yrittäjävaikuttajia, jotka ovat mukana järjestön johdossa alueellisesti ja valtakunnallisesti. 1. Mikä on vaalikampanjasi keihäänkärki? 2. Mitä kampanjaasi sisältyy? 3. Vaalimottosi? 1. Täystyöllisyyden luominen ja viennin kilpailukykymme varmistaminen. 2. Lehti- ja tv-mainontaa sekä ystäväkorttien lähettämistä samoin ajatteleville. 3. Kyllä. Talous kuntoon! Eero Lehti Uudenmaan vaalipiiri www.eerolehti.fi SY:n yrittäjäehdokkaat vaalipiireittäin sivulla 6. Katso jäsenyrittäjäehdokkaat www.yrittajat.fi/eduskuntavaalit2011, nettisivuilla myös toimialajärjestöjen jäsenehdokkaat. Kampanjakilpailussa tarjolla palkinto aloittavalle yrittäjälle Suomen Yrittäjien vaalikevään kampanjalla on kolme tavoitetta: yrittäjyyden esillä pitäminen eduskuntavaaleissa, yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin ja yrittäjyyden edistäminen sekä järjestön jäsenyyden vetovoimaisuuden lisääminen. Suurelle yleisölle suunnattu kampanja toteutetaan kokonaan verkkopohjaisena. Kansalaisia tavoitellaan laajasti verkkomarkkinoinnilla eri verkkosivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjasivuston osoite on aloittaminenonvaikeaa.fi. Kampanjan kilpailu kannustaa yrityksen perustamista suunnittelevia: Voita itsellesi oma osakeyhtiö ja sille mainostoimisto BOB Helsingin suunnittelema kampanja. Yleiskampanjassa yrittäjien omista kokemuksista ja ajatuksista kertovat suomalainen kansainvälisen peliteollisuuden pioneeriyritys Remedy Entertainment Ltd., Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Rami Aarikka, sekä Savonlinnan torilla suosittua kahvilaa pitävä Sirkka Makkonen. Järjestön eduskuntavaalitavoitteita laajemmin esittelevä materiaali- ja viestintäpaketti on osoitteessa yrittajat.fi/eduskuntavaalit2011, jossa myös esitellään vaaleissa ehdokkaana olevat Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät. Paula Aikio-Tallgren Lapin vaalipiiri www.aikio-tallgren.fi Maarit Heikkinen Keski-Suomen vaalipiiri www.maaritheikkinen.fi Jorma Kortesoja Oulun vaalipiiri www.jormakortesoja.fi Kari Järvenpää Uudenmaan vaalipiiri www.karieduskuntaan.fi 1. Yrittäjyys kantaa Lappia. Työn merkityksen korostaminen ja tulevaisuuden uskon valaminen ovat korostuneet kampanjassa. Mm. kaivoshankkeisiin liittyy paljon erilaisia lieveilmiöitä, joten keskustelut Lapissa ovat hyvinkin tiukkoja. 2. Printti- ja tv-mainontaa. Ensimmäinen kenttäkierros silloin, kun kaikki sanoivat, että nyt on liian aikaista aloittaa. Kaikki mahdolliset vaalipaneelit ja aktiivista kirjoittelua pohjoisen medioissa. Loppukampanjaan lisää tv:tä ja harkiten printtiä. 3. Epävirallinen vaalimotto näissä toppahousuvaaleissa on ollut: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. 1. Yrittäjyys ja ikääntyvä Suomi ovat mielenkiintoni kohteet. Olen lähtenyt nuorena yrittäjäksi sosiaalialalle, kokenut sukupolvenvaihdoksen, kasvuyrittäjyyden ja vanhustenhuollon haasteet urallani ja koen, että sillä sektorilla on haasteita meillä seuraavien vuosien aikana paljon. Olen valmis antamaan ajatukseni ja kokemukseni näiden asioiden kehittämiseen maassamme. 2. Kampanjaan sisältyy paljon kiertämistä turuilla ja toreilla, tapahtumia, iloa ja halauksia! 3. Inhimillinen osaaja eduskuntaan! Elämä on täynnä mahdollisuuksia, asenne ratkaisee aina!! 1. Pk-yrittäjyyden ja yleensäkin elinkeinoelämän toimintaedellytysten puolesta puhuminen. Yritystoiminta on yhteiskunnan vaunujen akseli, joka pitää vaunut kasassa ja antaa yhteiskunnan pyörille pyörimismahdollisuuden. 2. Massiivinen maakunnan kiertäminen, eri yleisötapahtumat, radio-, tv- ja lehtimainontaa, teipattuja autoja (suuria ja pieniä), omat kahvilat sekä kohderyhmätapaamiset. 3. Mottoja on kaksi: Maakunnan ja meidän kaikkien vahva puolestapuhuja. Toisena sydämen asianani on alueemme yrittäjyys, yrittäjät, heidän perheensä sekä koko maakunnan elinvoimainen tulevaisuus. 1. Julkisen palvelutuotannon tehostaminen: kunnat ja muut julkiset toimijat on velvoitettava tuotteistamaan palvelunsa. Yrittäjäasioissa keskeistä on mm. säilyttää nykyinen yritys- ja osinkoverotus ja erityisesti yrittäjien vaurastumisen unelma. 2. Kaikki jumppaa liikuntakiertue tunti liikuntaa myös peruskoulun oppilaille, vaalipaneelikiertue, aluejärjestön tapahtumat ja kokoomuksen tapahtumat. TV-kampanja julkiset palvelut kuntoon, sillä maksuton ja yhtäläinen peruskoulutus ja terveydenhuolto ovat yrittäjyyden ohella hyvinvointimme perusta! 3. Ei vain sanoja, vaan myös tekoja. Sirpa Alho-Törrönen Pohjois-Savon vaalipiiri www.sirpaalhotorronen.fi Hannele Jaatinen Perussuomalaiset Keski-Suomen vaalipiiri ei vaalisivuja Hanna Munter Varsinais-Suomen vaalipiiri www.hannamunter.fi Antero Peiponen Pohjois-Savon vaalipiiri www.anteropeiponen.fi 1. Keihästä ei ole vaan paremminkin kolmipiikkinen atrain, jolla haluan tarttua kiinni lapsiperheiden, vanhusväestön ja yrittäjien oikeutettuihin vaatimuksiin. On tuettava heitä, joiden voimavarat eivät riitä ja kannustettava uutta luovia yrittäjiä. Kolmipiikkinen atrain tarttuu laajemmin talouden, työllisyyden ja terveyden kysymyksiin. Vahva talous on paras sosiaaliturvamme. 2. Paljon ihmisten tapaamisia erilaisissa tilaisuuksissa ja normaalia viestintää eri medioiden kautta. 3. Puhtautta politiikkaan! Yhteisten asioiden hoidon moraalipohjaa on kirkastettava. 1. Pien- ja yksinyrittävien olemassaoloehtojen parannus! 2. Kiertueet ympäri Keski- Suomea yhdessä piirin muiden ehdokkaiden kanssa. Tarjoamme perussuomalaisesti maustettua hernekeittoa. Lehtimainontaa yhdessä kaikkien perusehdokkaiden kanssa ja osaksi myös itsenäisesti. Suoramainonta mukana. Ohjelmassa ovat myös vaalikeskustelut ja paneelit. Olen mukana kahdessa perussuomalaisessa vaalilehdessä, joita jaetaan Jyväskylässä ja Muuramessa sekä vaalikentillä. 3. Ken ei koita, se ei voita! 1. Kampanjoin Suomesta työllisyyden ja yrittäjyyden paras maa -teemalla. 2. Erilaisissa tilaisuuksissa ja toreilla ihmisten tapaamista ja heidän kuuntelemista. Paikallisissa tapahtumissa on jaettu hernekeittoa ja laskettu pulkkamäkeä. Kampanja-autonani on vanha klassikko Morris Mini, joka arvotaan heti vaalien jälkeen. Arvat ovat päävarainhankintamuotoni. 3. Työllisyys tuo hyvinvointia ja sitä kautta Suomi kulkee kohti paremminvointivaltiota. 1. Yritykset Suomen talouskasvun moottorina. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, julkinen sektori on näyttönsä antanut ja tälle verovaroin tuetulle tehottomuudelle on tehtävä loppu. Avainkysymyksenä uuden hallituksen ratkaistavaksi tulee yritysten kasvun rahoitus. 2. Lehtimainontaa, esitteet, käyntikortit, jääraapat, kampanjakiertue koko Pohjois-Savossa, Anteron aamupuurot, kampanja-autona Sisu maastokuorma-auto banderolleilla: Tiet kuntoon tai kalusto vaihtoon ja Sisulla eduskuntaan ja tienvarsivalomainokset Kuopiossa. 3. Turvallista tulevaisuutta. Voita 1000 :lla polttoainetta! MAKSA VAIN AJETUISTA KILOMETREISTÄ. IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. if.fi/kilometrietu 010 19 15 00 Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää if.fi/kilometrietu ja osallistu samalla kilpailuun.

06 N:o 3 Maaliskuu 2011 Yrittäjäehdokkaat eduskuntavaaleissa 2011 Etelä-Savo Auvinen Toni Mediateam Finland Oy http://toniauvinen.drupalgardens.com Leppä Jari Antinmäen tila Lokka Martti Arvokaksikko Oy www.marttilokka.net Tulla Matti Kangasniemen Jätehuolto Oy Kokko Sampsa Sampsa Kokko Tmi www.sampsakokko.fi Skyttä Heikki Whitewall Oy www.heikkiskytta.fi Perussuomalaiset Rakkolainen Erkki Liekkilohi Oy Turunen Kaj Terassikahvila Cafe Torppa Oy www.kajturunen.fi Vahtera Pauli Pauli Vahtera Oy www.paulivahtera.fi Sosialidemokraatit Hokka Mervi Wanha Olkkari Häme Leppänen Satu Tuulenpuuska Tmi Satu Leppänen www.satuleppanen.net Lonka Riitta Parturi-Kampaamo Riitta Lonka www.riittalonka.fi Paavilainen Jaana Fin Brands Oy www.jaanapaavilainen.fi Helsinki Karhuvaara Arja Karhuvaara Arja www.arjakarhuvaara.fi Männistö Lasse Luova Toimisto Bolder Helsinki Oy www.lassemannisto.fi Nieminen Jarmo T:mi Jarmo Nieminen www.jarmonieminen.fi Pakarinen Pia PianCo Oy www.piapakarinen.net Perkiö Sanna Insinööritoimisto Ecobio Oy www.sannaperkio.net Kristillisdemokraatit Lahti Arto Lahti Venture Capital LVC Oy www.artolahti.fi Sosialidemokraatit Pajamäki Osku Funny Films Oy www.osku.net Vihreät Kimmo Helistö Tuotantoyhtiö Kimmo Helistö Oy Heinonen Timo Oy TeeHoo Ltd www.timoheinonen.fi Rostedt Juha Oy Canncolor Ab www.juharostedt.fi Saviniemi Timo Hämeen Sähkötiimi Oy www.timosaviniemi.fi Tilander Sirpa Hammaslääkäri Sirpa Tilander www.sirpatilander.com Viljanen Arto Arto Viljanen Oy www.artoviljanen.com Viljanen Ilkka Nakuru Oy www.ilkkaviljanen.fi Perussuomalaiset Peltola Heimo Greenworld Consulting Oy www.heimopeltola.fi Ronkainen Jari Rakennuspalvelu Ronkainen Oy www.jarironkainen.com Sosialidemokraatit Skinnari Jouko Lakiasiaintoimisto Jouko Skinnari Ky www.joukoskinnari.com Piraattipuolue Storbacka Harry Storbacka Harry http://harry.storbacka.fi Vihreät Laine Auli Aulispalvelut www.vihreatehdokkaat.fi/auli.laine Keski-Suomi Kalmari Anne Kalmarin maatila www.annekalmari.fi Mäntyjärvi Hannele Marjaunelmat www.hannelemantyjarvi.fi Neittaanmäki Petri Eurofield Oy www.neittaanmaki.fi Suosaari Voitto Voitto Suosaari Oy www.voittosuosaari.fi Takala Pauliina Toimintakeskus Kyläntupa Oy www.pauliinatakal.fi Heikkinen Maarit Vehniän Koivukodit Oy www.maaritheikkinen.fi Kahilainen Seppo Freedex Tuotanto Oy www.kahilainen.com Putkonen Aira Jämsänkosken Fysikaalinen Hoitolaitos ky www.airaputkonen.fi Saarinen Sari Päiväkoti Mesikämmen http://sarisaarinen.kokoomus.net Selin Jaakko Moonstone Productions Oy www.jaakkoselin.fi Urpilainen Leo Kulj.Liike Urpilainen Yhtymä Oy www.urpilainen.fi Perussuomalaiset Jaatinen Hannele Muuramen koti- ja saneerauspalvelu www.taysmuutos.fi Sosialidemokraatit Melville Tony Gladstone Communications Oy www.tonymelville.net Parkkonen Kari M-Mainos Ky www.kariparkkonen.fi Vihreät Tiitinen Kalevi Mediapyörä Oy www.kalevitiitinen.fi Kymi Huuhilo Marjo Kotip. ja Sairaanhoito Sinikello www.marjohuuhilo.fi Tiilikainen Kimmo Tiilikainen Kimmo www.tiilikainen.org Pakkanen Markku Pakkanen Markku Autoilija www.markkupakkanen.fi Hyttinen Jyrki Silmäoptiikka Oy www.jyrkihyttinen.fi Kirjavainen Marika Kuljetus Kirjavainen Oy www.marikakirjavainen.fi Kopra Jukka Tietokoura Oy www.jukkakopra.fi Larikka Jari Oy Primas Ravintolat Ab www.jarilarikka.fi Määttä Kauko Eminko Oy http://kaukomaatta.yhdistysavain.fi Paldán Maarit Maruzella www.maaritpaldan.fi Räsänen Anssi Skycenter Oy http://anssirasanen.kokoomus.net Kommunistinen työväenpuolue Ikonen Pertti Pesupalvelu P. O. Ikonen www.ktpkom.fi/2011/perttiikonen.htm Perussuomalaiset Leppänen Marja-Leena Lappeenrannan Laatusiivous www.marjaleenaleppanen.fi Vihreät Pietiläinen Risto Etelä-Karjalan Kehitystaito www.vihreamies.fi Söderholm Jukka Puutarhatoimisto Onnenpensas Oy www.vihreat.fi/jukka.soderholm Lappi Aikio-Tallgren Paula Virvatuli-Valaisimet Oy www.aikio-tallgren.fi Harju-Autti Kari KH-Consulting Ky www.harju-autti.fi Heikkilä Tuomo Asianajot Henriksson & Heikkilä Oy Hiltula Ari Ravintola Simon Wanha Pappila www.arihiltula.fi Juntikka Tuomo Paakkola Conveyors Oy www.tuomojuntikka.fi Kilpimaa Veli-Matti Lvi-Kilpimaa Oy www.kilpimaa.fi Kuusisto Hille Lapin Huippuhotellit Oy Perussuomalaiset Kinnunen Jouko Kiinteistö Oy Mäkisalmela www.joukokinnunen.ehdolla.fi Oulu Karjalainen Aki Ohjelmatoimisto Amami www.akikarjalainen.fi Mattila Juho Taitoweb www.juhomattila.fi Niskanen Ritva-Liisa Human Side www.ritvaliisaniskanen.fi Sipilä Juha Fortel Invest www.juhasi.fi Heikkinen Miariikka Kainuun Asuntomarkkinat Oy www.mheikkinen.fi Juntunen Hannu Lakiasiaintoimisto Hannu Juntunen www.hannujuntunen.net Kortesoja Jorma RPK-Rakennuspalvelu www.jormakortesoja.fi Kurvinen Esko Kurvinen Yhtiöt www.eskokurvinen.fi Pesämaa Heikki Heikki Pesämaa www.pesamaa.fi Suutari Eero Sunit Oy www.eerosuutari.fi Sosialidemokraatit Tuikka Tyyne Tyyne Tuikka Tmi www.tyynetuikka.fi Vasemmisto Huotari Anne Anne Huotari Tmi Tihinen Paavo Paavo Tihinen Vihreät Heino Johan Askan Matkailupalvelut Oy Oy Trio-Offset Ab Pirkanmaa Alatalo Mikko Pispala Sound Oy www.mikkoalatalo.net Arvela Ari Arvela Ari Taksi Yrittäjiä on ehdolla huhtikuun eduskuntavaaleissa reilusti enemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2007, jolloin ehdolla oli 150 jäsenyrittäjää. Heistä valituksi tuli tuolloin 30 henkilöä. Nyt 191 SY:n jäsenyrittäjäehdokasta kamppailee äänistä ympäri Suomen. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta ovat: kokoomus 82 ehdokkaalla, keskusta 41 ja perussuomalaiset 22. Perässä tulevat jäävät kauas taakse: SDP 13, Vihreät 12, Kristillisdemokraatit 8, Vasemmistoliitto 4, RKP 4, Piraattipuolue 2, Itsenäisyyspuolue 1, Kommunistinen työväenpuolue 1 ja Köyhien asialla 1. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Vaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 17.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 6. 12.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Lamminmäki Ari Ari Lamminmäki Oy www.lamminmaki.fi/vaalit Pirttilahti Arto Arto Pirttilahti www.artopirttilahti.fi Rautiainen Risto Koskiviihde Ay Haapaniemi Jari Nokian Lukkohuolto Oy www.jarihaapaniemi.net Jaskari Harri Aurinkotekno Oy www.harrijaskari.fi Jäntti Aleksi Raxaset Oy www.aleksijantti.fi Kallioniemi Marja Kankaanpään Opisto www.marjakallioniemi.fi Kiuru Pauli Linnan Pallo Oy Ab www.paulikiuru.fi Lyytinen Heikki HLY Consulting Oy www.heikkilyytinen.fi Sasi Kimmo Lakiasiaintoimisto Kimmo Sasi www.kimmosasi.net Satonen Arto Kiinteistö Oy Roismalan Risteys www.satonen.fi Telemäki Satu Casva, Telemäki & Vahtokari Ay www.satutelemaki.fi Tiura Marja Tiura Marja Viljanen Jussi Oriveden Hoitokeskus Oy www.jussiviljanen.fi Kristillisdemokraatit Hellgren Jussi Kihniön jätehuolto Perussuomalaiset Hanweg Harri Kangasalan Sukka Tmi A. Hanweg www.hanweg.fi Mäkipää Lea Kankarin Kaluste Oy www.leamakipaa.fi Mölsä Martti Rakennuspalvelu Martti Mölsä Oy www.marttimölsä.fi Tukia Timo Tukian Tila www.perustimo.fi Piraattipuolue Eturautti Kyuu Tietovelhot Oy wp.kyuu.org Sosialidemokraatit Petäkoski-Hult Tuula THH-Palvelut Oy Pohjois-Karjala Mikkilä Hannu Kuljetusliike Mikkilä Oy www.hannumikkila.fi Reijonen Eero Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy www.eeroreijonen.fi Alsio Ari Mattovaljakko Ky Ryynänen Leo Soramyynti Ryynänen www.leoryynanen.fi Sutinen Kari Ainin Eines ja Anniskelu Oy Perussuomalaiset Brelo Jouko Matka-Haitari Huohvanainen Kauko Puutohtori t:mi www.puutohtori.com Kokko Osmo Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Ky www.osmokokko.fi Uuksulainen Jaakko Uuksulainen Jaakko Sosialidemokraatit Tolvanen Jarmo Tolvanen Jarmo / taksi Pohjois-Savo Katainen Elsi Maatila Petri ja Elsi Katainen www.elsikatainen.fi Peiponen Antero Autokoulu Peiponen Oy www.anteropeiponen.fi Pitkänen Marjaana Agronomitoimisto Prokantri www.marjaanapitkanen.fi Alho-Törrönen Sirpa Anakom -henkilöstövalmennus KauppaKartanoCom KKC Oy www.sirpaalhotorronen.fi Eestilä Markku Eläinlääkäri www.eestila.fi Kekoni Jaakko PapuTeam Oy Korhonen Riitta Arkkitehtitoimisto Riitta Korhonen Oy www.riittakorhonen.fi Mäntyniemi Mikko Plugi Oy Alaano Ky www.mikkomantyniemi.fi Peltola Janne Kiuruveden Janpel Oy www.jannepeltola.fi Köyhien Asialla Kylänpää Liisa SuomiSiivous Perussuomalaiset Heiskanen Hannu Norppatex-Palvelut www.hannuheiskanen.fi Kotimäki Jukka Lakisiili Oy Mikkonen Marjaana Liikunta- ja Tanssistudiot MUSIC&DANCE www.marjaanamikkonen.fi Vasemmisto Valkonen Pia Rakennus- ja restaurointiliike Lapiomies Oy Satakunta Simula Antti Rauman RS-rakennus Oy www.anttisimula.fi Uusihonko Hannu Uusihonko Oy Clean Energy Oy Finland www.uusihonko.fi Heijari Eerik EWA Works Oy /Heijari&Korhonen www.heijari.fi Kataja Sampsa Kauppila Partners Asianajotoimisto Oy www.sampsakataja.fi Koivumäki Pertti Petaco Team Oy www.perttikoivumaki.fi Kolehmainen Päivi FysioCenter Mikael Tmi www.paivikolehmainen.fi Räsänen Riku Suomen Elämyspalvelu Oy www.rikurasanen.fi Sosialidemokraatit Tiira Hannes Lintuhanski Tmi Vasemmisto Kaunisto Mikko M.K. Monialarakennus Tmi www.mikkoeduskuntaan.fi Vihreät Bland Anne Social Business International Oy www.annebland.fi Uusimaa Heinonen Kalevi Vetcare Oy www. kaleviheinonen.com Kalmi Petri Kalmi Consulting, www.petrikalmi.fi Väyrynen Paavo Rantatähti Oy www.vayrynen.com Anttonen Risto Antoka Oy ristoanttonen.kokoomus.net Jernström Kristian Degerby Deli Oy Ab Järvenpää Kari Expert Hyvinkään Konemyynti Oy www.karijarvenpaa.fi Konttas Ari KHK-Invest Oy www.kontas.net Laakkonen Janne Lohjan Monityö Oy www.jannelaakkonen.com Lauslahti Sanna reilua.fi Oy www.lauslahti.net Lehti Eero SLY-Kaupunkilehdet Oy www.eerolehti.fi Mäkinen Tapani Konsultointi Tapani Mäkinen www.tapanimakinen.com Nevalainen Mari Manoris Travel Oy www.marinevalainen.net Norres Lasse Entertainment Capital Finland Oy www.lassenorres.com Viitanen Tiina Lady Renaissance www.tiinaviitanen.com Kristillisdemokraatit Hurmalainen Ahti Orasmus Ky www.ahtihurmalainen.fi Issakainen Martti Martti Issakainen Consulting Warvas Sirkka Arkkitehtitoimisto Yrjö J. Warvas Oy www.sirkkawarvas.fi Perussuomalaiset Ollila Karri ISitOK Oy www.karriollila.fi Rope Timo Management Consulting Rope Oy www.timorope.fi Slunga-Poutsalo Riikka Finn-TK www.poutsalo.fi Ruotsalainen kansanpuolue Backman Marita Amee Oy Ab www.maritabackman.fi Nurmivaara Astrid Kaarelan ikkunaentisöinti www.vanda.sfp.fi/riksdagsvalet_2011/ kandidat_astrid_nurm/ Starck Gunilla GMC Data Sosialidemokraatit Harinen Ari Fridkullan perhekoti www.harinen.fi Kuisma Risto Työtoimisto Risto Kuisma Oy www.ristokuisma.net Pulkkinen Jaana Tmi Fairytales Vihreät Juurikkala Timo Britti-Helmet Tmi www.timojuurikkala.net von Essen Kristian Kaffecentralen Finland Oy Ab www.kristianvonessen.fi/ Vaasa Itsenäisyyspuolue Heinonen Matti Taksibussi Matti Heinonen www.mattiheinonen.fi Ojajärvi Anne Tapio Hirsimäki Oy www.anneojajarvi.fi Kortesmäki Jari Sähköpesti Oy www.jarikortesmaki.fi Pihlajaniemi Petri Oy Alma Group Hotels www.petripihlajaniemi.net Pöntinen Kai Kaitsu-viihde ky Lapuan liike ay www.kaipontinen.fi Reini Juha FootCon Oy www.juhareini.fi Kristillisdemokraatit Hanhisalo Maria VM Carpet www.kristillisdemokraatit.com/ mariahanhisalo Salo Mauri Salon Puutarha www.maurisalo.com Östman Peter Sebra Security www.peterostman.fi Ruotsalainen kansanpuolue Gästgivars Lars-Erik Vallonia Ab www.lasseg.fi Varsinais-Suomi Huittinen Ulla Huittinen Jukka Tmi www.ullahuittinen.fi Kaunisto Timo Viestintä Oy Tuulihaukka www.timokaunisto.fi Kiviranta Esko Sauvonlahden Luontoretket Oy www.eskokiviranta.net Koivisto Anna-Liisa Kaisakki Oy www.anna-liisakoivisto.com Rauhansuu Janne Jannen Maatalous Oy www.jannerauhansuu.fi Salo Mauri Mauri Salo Oy www.maurisalo.fi Hemmilä Pertti Metsä ja energia Hemmilä Oy www.perttihemmila.net Munter Hanna Harjula Catering Oy www.hannamunter.fi Sulkakoski Liisa Lääkäripalvelu Apila Oy www.liisasulkakoski.fi Sosialidemokraatit Al Chibib Ahmed Idän Basaarit Oy www.ahmed.fi Vihreät Heikkilä Teppo Teppo Heikkilä Tmi www.vihreat.fi/teppo.heikkila Koskimies Riitta Riitta Koskimies Tmi www.vihreat.fi/riitta.koskimies Wallasvaara Martti Äänimaa Oy www.marttiwallasvaara.fi Tämä ehdokaslista sisältää SY:n aluejärjestöjen lehtemme painoon mennessä ilmoittamat jäsenyrittäjät. Maksuton tilaisuus. Käytä hyväksesi! Vihreät

N:o 3 Maaliskuu 2011 VERO- POLITIIKKA Ansiotuloverot Pääomatuloverot Osinkojen verotus Yhteisövero ALV Energia- ja ympäristöverot T&K verovähennys Perintövero TYÖ- JA ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Määrälliset tavoitteet Laadullisen tavoitteet KOULUTUS Työn ja eläkkeiden verotusta ei kiristetä. Finanssipolitiikan salliessa työn tekemisen ja teettämisen verotusta voidaan keventää. Pääomaveroon kahden prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin lähemmäs 50 000 euroa. Yhteisöveroon kahden prosenttiyksikön alennus. Yleisen ALV-kannan korotus kahden prosenttiyksikön korotus. Energiaintesiivisen teollisuuden sähköverotusta alennettava veroleikkuria kehittämällä. Tutkimus- ja tuotekehitykseen myönnettävä verovähennysoikeus eli innovaatiokannustin otettava käyttöön. 150 000 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja kasvatettava. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Epätyypillisten työsuhteiden erityispiirteet oettava huomioon työlainsäädännön kehittämisessä. Työterveyshuoltoa ja kuntoutusta kehitettävä ennaltaehkäisevään suuntaan. Eläkejärjestelmää kehitettävä turvaamalla kohtuullinen taso ja joustavoittamalla esim. osatyökykyisen eläkeratkaisuja. Jatkokoulutus tai työharjoittelupaikka jokaiselle peruskoulun päättävälle. Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. Koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeita. Alennetaan ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla ja eläketulojen verotus säilytetään palkansaajan verotuksen tasolla. Pääomaveroon kahden prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta lievästi progressiivisella verotuksella. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi. Selvitetään mahdollisuutta palata yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja toissijaisesti kehitetään osinkoverotusta sen nykyrakenteen pohjalta sekä listautuneilla että listaamattomilla yrityksillä. Yhteisöveroon neljän prosenttiyksikön alennus. Kaikkien ALV-kantojen korotus kahdella prosenttiyksiköllä. Korotuksia energiaverotukseen voidaan jatkaa. Autoilun verotuksessa hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan erillinen verovähennys osana T&Ktoiminnan tukien uudelleenjärjestelyä. Kestävyysvajeen pienentämiseksi pidennetään työuria aktiivisesti. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Johtamista parannetaan aktiivisesti. Paikallista sopimista lisätään työpaikoilla. Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta. Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. Opintotuen kannustavuutta parannettava. Koulutuksen laatu rahoituksen perusteeksi. Eduskuntavaalit Puolueiden keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2011 2015 KESKUSTA KOKOOMUS KRISTILLIS- DEMOKRAATIT Ei kiristyksiä. Lapsiperheiden tulonsaajille annetaan erityinen ansiotulovähennys. Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Työllistävien pk-yritysten verotusta ei kiristetä. Energiaverotus toteutetaan oikeudenmukaisesti sosiaalisuus ja kilpailukyky huomioon ottaen. Pakkausvero otetaan käyttöön. Pk-yritykset työllistävät ensi vaalikauden lopussa miljoona suomalaista. Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta. Koulutustarjonnassa tulee nykyistä paremmin ennakoida työvoimatarpeet. Perusopetuksen tasaarvoinen toteutuminen eri puolilla Suomea turvataan. PERUS- SUOMALAISET Suurituloisille (yli 5 000 /kk) kiristyksiä. Lapsivähennys palautettava. Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Kiristetään korkeimpien pääomatulojen verotusta progressiivisella verotuksella. Säätiöt ja yhdistykset yli 100 000 euron pääomatuloista verolle (verokanta aluksi 10 %). Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin 45 000:een euroon. Nykyinen taso. Huojennuksen alarajaa ja ns. vähäisen toiminnan ylärajaa nostettava. Nykyinen taso. Ei muutoksia, mutta kilpailijamaita korkeammat energia- ja ympäristöverot ovat haitallisia. Perus Perus Säilytettävä kohtuullisena, pienimpien perintöjen verottoman osuuden ylärajaa voidaan nostaa ja puolison asumisoikeus säilyttää. Perus Perus Perus Työllisyysastetta tulee nostaa. Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta. Koulutus on kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. Korkeakouluopetusta uudistettava; kandidaattitutkinnosta päätutkinto, valmistumisvauhti rahoituksen perustaksi ja aloituspaikkoja on vähennettävä. RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Ei kiristyksiä. Marginaalivero-aste enintään 50 prosenttia kaikissa tuloluokissa. Alimpiin tuloluokkiin veronalennuksia. Pääomaveroon kahden prosenttiksikön korotus. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi. Ei merkittäviä muutoksia. Yhteisöveroon kahden prosenttiyksikön alennus. Kaikkien ALV-kantojen korotus 1 2 prosenttiyksiköllä. Keltainen 12m68y Pantone 123C Haluttaessa kultaväriä Pantone 871 Sininen 100c56m18k Pantone 294 C Työllisyysastetta nostettava. Työnvälitystä tehostetaan valtakunnallisella portaalisivustolla. Julkiselle sektorille työoloja parantava ja työuria pidentävä ohjelma. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta. Maksuton koulutus kaikilla asteilla, ja korkeakoulujen perusrahoituksen sekä opiskelijaohjauksen parantaminen. Opintotuki sidottava elinkustannusindeksiin. SOSIALI- DEMOKRAATIT Ansiotulojen verorasitus ennallaan. Verotaulukoihin inflaatiotarkistukset ja työeläkemaksujen korotuksia vastaava kevennys. Kunnallisveron perusvähennys tulee nostaa 3 000 euroon. Eläketulojen verotus samalla tasolla vastaaviin palkkatuloihin. Pääomatuloveroprosentti 30 prosenttiin. Pääomatulojen verotus lukuun ottamatta korkotulojen lähdeveroa progressiiviseksi siten, että yli 10 000 euron tulojen osalta veroprosentti on 32 ja yli 50 000 euron osalta 35 prosenttia. Luovutaan nykyisestä nettovarallisuuteen sidotusta osinkojen verovapaudesta. VASEMMISTO- LIITTO Tuloverotuksen alaraja 10 000 euroon vuodessa. Ei eroa pääoma- ja anasiotulojen verotuksen välillä, vaan verotetaan yhdessä yhden progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kaikki osinkotulot verotetaan. Nykyinen taso. Ei muutosta Yleinen arvonlisäverokanta ennallaan (23 %). ALV:n alaraja 40 000 euroon. Alennettujen ALV-kantojen yhdistämistä on selvitettävä. Jäteveroa kehitetään edelleen, verotasoa nostetaan ja veropohjaa vahvistetaan. Kaikille pakkausmateriaaleille vero, joka määräytyy kunkin materiaalin mukaisin ympäristöperustein. Perintöverotuksessa verotaulukon yläpäässä käyttöön lisäluokka. Lesken ja alaikäisten lasten verotuskohtelua on kohtuullistettava. Työllisyysaste 72 prosenttiin ensi vaalikaudella ja pidemmällä aikavälillä kohti 80 prosenttia. Tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Aktiivisen työvoimapolitiikan päävastuu aktivointitoimista kunnille. Työllisyysaste täytyy saada korkeammaksi kaikissa työikäisten ikäluokissa. Työttömyyden torjuntaan tuodaan yhden luukun palvelumalli. Nuorisotyöttömyyteen otetaan nollatoleranssi. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta. Kaikille alle 25-vuotiaille joko työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. Opintotukijärjestelmän kattavuutta parannettava. Koulutuksen tarjonnan tulee vastata työelämän tarpeita. E i nosteta, mutta alennettuja tasoja tulee käyttää tukemaan ympäristöystävällistä ja työllistävää elinkeinotoimintaa. Otetaan käyttöön pakkausvero ja ydinvoiman polttoainevero sekä korotetaan jäteveroa. Julkisia ja yksityisiä palvelutyöpaikkoja on lisättävä. Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista. Opiskelun on oltava maksutonta kaikilla opintoasteilla esikoulusta yliopistoon. Opintotukijärjestelmän kattavuutta parannettava. Yliopistojen perusrahoitus turvataan. VIHREÄT Verotettavan tulon alaraja korotettava ja pienituloisen verotusta kevennettävä. Pääomaveroon kahden prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella. Osinkojen verotusta kiristetään ja luovutaan osinkojen verovapaudesta. Yhteisöveroon kahden prosenttiyksikön alennus. Kaikkien ALV-kantojen korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotetaan energia- ja ympäristöveroja sisältäen myös jäteveron ja liikenteeseen liittyvät verot. Poistetaan em. liittyviä vähennyksiä ja huojennuksia. Perintö- ja lahjaverotusta kiristettävä ja pidettävä progressiivisena. Ei erillistä vaaliohjelmaa ao. aiheesta. Ei erillistä vaaliohjelmaa ao. aiheesta. Ei erillistä vaaliohjelmaa ao. aiheesta. 07 Kolmen suurimman y-puolueen elinkeinopolitiikan linjaukset Koonnut: Petri Malinen/Suomen Yrittäjät : Innovaatiotukien kannustavuus ja toimivuus taattava. Yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava ja kannustimia työllistää lisättävä. Yrittämisen, työn tekemisen ja riskien ottamisen on kannatettava. : Julkiseen rahoitukseen perustuva tieto edullisesti käyttöön. Tuotannollisten investointien nopeutettuihin kaksinkertaisiin poistoihin vaalikauden alusta kahdeksi vuodeksi. Yritystukien painopiste pk-yritysten toimintaan ja tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamiseen. Koko maan kasvun edellytysten turvaaminen investoimalla teihin ja rautateihin, kotimaiseen energiaan ja innovaatioihin. Perussuomalaiset: Aitoja työpaikkoja voidaan synnyttää pienyritysten verotusta keventämällä. Kilpailutukseen taitoa ja järkeä: kokonaistaloudellisuus otettava huomioon. Teollisuus on alihankintayritysten ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Valtio ja työeläkeyhtiöt turvaamaan investoimista Suomeen. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta.

08 N:o 3 Maaliskuu 2011

N:o 3 Maaliskuu 2011 päättäjät yrittävät Loppuriuhtaisu Eduskunta säntäsi vaalitauolle hermostuneissa tunnelmissa. Sen ymmärtää, sillä eräiden ennusteiden mukaan peräti puolet jää palaamatta Arkadianmäelle 26. huhtikuuta tarkastuttamaan edustajanvaltakirjaansa. Herrana on hyvä olla tiesi iittiläinen parlamentaarikko Mikko Pesälä nimetessään muistelmansa 24-vuotisesta kansanedustajakaudestaan. Maanviljelijätaustainen ja kansakoulupohjalta herraksi ponnistanut Pesälä on oikeassa. Mutta on siinä varjopuolensakin. Herrana pysyminen voi olla epävarmaa. Se on kiinni kansan kärttyisästä kädestä, joka osoittaa kaapin paikan jälleen 17. huhtikuuta. Ja kuten toinen keskustalainen valtiomies, Johannes Virolainen tiesi, tuloksesta ei voi valittaa. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelee 120 kuntaa 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. Suosituimmat käytössä olevat kohteet ovat kotiin suuntautuvia palveluita, kuten kotipalveluissa, kotipalvelujen tukipalveluissa ja omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa hoidettavalle, kertoo Sitran ja Suomen Kuntaliiton toteuttama kysely. Palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa, mutta kyselyn mukaan tänä vuonna käyttöönottoa tai sen laajentumista suunnitellaan myös terveyspalveluiden puolella. Tammikuussa 2011 toteutettuun kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää. Palveluasumisessa käyttö nelinkertaistunee. Tällä hetkellä 94 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä sosiaalipalveluissaan. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 86 kuntaa ja kuntayhtymää. Kotipalvelujen ja omaishoidon palvelujen lisäksi uusi ja vahvasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen, suunnitelmissa ovat erityisesti Yrittäjät & kunta tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen. Palveluasumisen palveluseteli on käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä, ja käyttöönoton suunnitelmia on peräti 64:ssä. Käyttökokemukset kuntien käyttöön. Sitran ja Kuntaliiton selvityksen mukaan kahdeksan kuntaa ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä lasten päivähoidossa. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 10 kuntaa ja kuntayhtymää. Lasten päivähoidossa päänavaajana on ollut Turku. Tampere ja Oulun seutu tekevät yhdessä Turun kanssa valtakunnallista päivähoidon hanketta, jonka kokemukset ja tulokset ovat kaikkien kuntien käytettävissä. Perusterveydenhuollossa 27 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä. Käyttöönottoa tai laajennusta suunnittelee 32. Erikoissairaanhoidossa vastaavat luvut ovat 6 ja 10, kuntoutuksessa 2 ja 5 sekä hammashoidossa 4 ja 13. Erikoissairaanhoidossa palveluseteliä käyttävät muun muassa Kuusamo, Ylöjärvi ja HUS. Käyttöönottoa harkitsevat Parkano, Kalajoki ja Kemi. Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet muuttumassa Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 uuden pelastuslain eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Laki on tuomassa helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen. Laki vahvistettaneen huhti-toukokuun aikana ja laki astunee voimaan heinäkuun alusta lukien. Suomen Yrittäjien tavoite on ollut, että väestönsuojasäädösten rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin kokonaan yritysten osalta. Valtioneuvosto onkin todennut, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luopumista. Pelastuslakiesityksen mukaan 09 väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden alaraja on nousemassa voimassa olevasta 600 neliömetristä. Ehdotuksen mukaan uusiin rakennuksiin on rakennettava väestönsuojat, mikäli kerrosala on yli 1 200 neliötä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja olisi kuitenkin 1 500 neliömetriä. Esitetyn neliörajan nostaminen vähentäisi rakennuksissa vuosittain rakennettavien suojien määrää vuoden 2005 tasosta 45 6 5 prosentilla. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuudelle on esityksessä joitakin poikkeuksia. Lisätietoja maaliskuun YrittäjäInfosta. Loppuriuhtaisussa keskustelu eduskunnassa äityi poikkeuksellisen ruudikkaaksi. Riideltiin Euroopan velkakriisin hoidosta ja etenkin Suomen sitoumuksista taloutensa tärviölle hoitaneiden maiden avustamiseksi. Ensimmäisenä päreensä poltti pääministeri Mari Kiviniemi, joka sätti opposition toimintaa epäisänmaalliseksi asiaa koskeneen pääministerin ilmoituksen keskustelussa. Oppositio näki hyväksi vetää porot nokkaansa ja vaatia puheiden perumista. Taistelun jo tauottua vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki naureskeli yksityisessä keskustelussa, ettei hän ymmärtänyt loukkaantua pääministerin lohkaisusta. Taitaa olla sukupolvikysymys, Arhinmäki myhäili. Joskus muinoin oikeisto piti jo lähtökohtaisesti vasemmistoa epäisänmaallisena. Oikeastaan vasta presidentti Urho Kekkonen ymmärsi laitavasemmistonkin voivan olla isänmaallista vetäessään SDKL:n hallitusvastuuseen vuonna 1966. Arhinmäki syntyi vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Itse asiasta, Suomen rahoitusvastuista, ei tullut selkoa. Ei sittenkään vaikka hallitus pantiin vielä viimeisenä istuntopäivänä vastaamaan hätäisesti vaalikauden 22. välikysymykseen. Oppositio katsoo hallituksen muuttuneen toimitusministeriöksi jo viime kesänä, kun pääministeri vaihtui Vanhasesta Kiviniemeen. Totta onkin, että monessa asiassa veto loppui kesken. Nuotit julkisen talouden tasapainottamisesta ja velanoton pysäyttämisestä jäivät kirjoittamatta. Vaalien alla puolueita ei saa suin surminkaan kertomaan avoimesti leikkauslistoista, vaikka menoleikkauksia tehdään varmasti ensi vaalikaudella. Ikäviä päätöksiä jäi tehtäväksi myös työurien pidentämisestä. Eläkeiän lakisääteisestä korottamisesta vaiettiin visusti, ehkä viisaastikin. Verouudistuksesta jäivät päätökset tekemättä, vaikka alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän mietintö valmistui jo vuoden vaihteen jälkeen. Pienempiäkin murheita hallitus jätti seuraajalleen. Niihin kuluvat peruskoulun tuntijakouudistus, puolustusvoimien rakennemuutoksen käynnistäminen ja Yleisradion rahoitus. Siitä valmistui yksimielinen parlamentaarinen mietintökin, mutta viestintäministeri Suvi Lindén ei onnistunut viemään asiaa satamaan. Toisaalta maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaalikaudessa. Aika paljon on kuluneella vaalikaudella myös touhuttu. Lakeja säädettiin kaikkiaan hiukan vajaat 3 000. Merkittävimpiin kuuluivat vaali- ja puoluerahoitusta koskevat lait, joilla pyritään tekemään sekaviksi osoittautuneita rahoituskuvioita läpinäkyviksi. Aika näyttää kuinka hyvin uudet lait ajavat asiansa. Sopii kuitenkin toivoa, ettei vaalirahoituksen sotkuja tarvitse setviä sentään koko vaalikautta, kuten nyt tapahtui. Lopputohinassa eduskunnalta jäi 21 lakia säätämättä. Lakiesitykset raukeavat ja niiden valmistelu on aloitettava uudestaan, mikäli seuraava hallitus katsoo sen vaivan arvoiseksi.

10 N:o 3 Maaliskuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Härmälä välttäisi energiaveron korotuksia Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajan Esa Härmälän mielestä energianhinnan jatkuvasti kasvavia nousupaineita ei pitäisi enää lisätä uusilla verotaakoilla. Timo Sormunen, teksti Mauri Ratilainen, kuva Esa Härmälältä löytyy ymmärtämystä elinkeinoelämälle, joka on kantanut jo pitkään huolta suomalaisyritysten hintakilpailukyvystä. Sen yhdeksi kulmakiveksi on paalutettu kohtuuhintaisen energian saatavuus. Kyllä energiaverotuksen korotuksissa tulisi olla äärimmäisen pidättyväinen, sillä hinnat nousevat muutenkin. Ne voivat vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja suomalaisten arkeen liian haitallisesti, ylijohtaja muistuttaa. Hänen mielestään kohtuuhintainen energia voidaan taata vain huolehtimalla riittävästä tarjonnasta. Niukkuus nostaa hintaa vääjäämättä. Suomessa investoidaan nyt mittavasti niin ydinenergiaan kuin uusiutuvaan. Uskon näiden helpottavan tilannetta, Härmälä painottaa. Metsä pelastaa. Vielä vuodenvaihteessa varsin vilkkaana käynyt energiakeskustelu näyttääkin hieman hiipuneen, eikä siitä ole kehkeytynyt EU:n lainatakauskinastelun keskellä kummoistakaan vaaliteemaa. Osasyynä on toisaalta sekin, että omaa työrupeamaansa jo päättelevä hallitus on tehnyt asiasta omat linjauksensa, joiden käytännön toteuttaminen jää tuleville vuosille. Suomen energiapolitiikan yleisenä tavoitteena on EU:n linjausten mukaisesti 20 prosentin nyrkkisääntö, joka käytännössä tarkoittaa kasvihuonepäästöjen pudottamista ja energiatehokkuuden kohentamista kyseisellä prosenttiluvulla vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen hallitus on tehnyt hyviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Niiden seuranta ja toimeenpano on jatkossa keskeisintä. Uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen edellyttää jatkuvaa tilanteen seurantaa ja mittavia uusinvestointeja. Seuraava hallitus saanee myös periaatepäätöshakemuksen uudesta ydinvoimalasta, Härmälä muistuttaa. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksessa pitäisi saada nostetuksi viidenneksellä. Suomessa se tarkoittaa uusiutuvan energian osuuden nostoa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin. Härmälän mielestä tavoite on kiistatta kova, mutta silti realistinen. Suomella on, kiitos runsaiden metsävarojen, mahdollisuus päästä tavoitteeseen kohtuullisin kustannuksin. Nykyinen valtion budjetista tuleva tuki on siinä keskeinen väline. Suuri haaste on pitää metsätalous ja metsäteollisuus kaikin puolin tuottavana ja kilpailukykyisenä. Lisääntyvä metsäenergian tuotanto on osa tätä kokonaisuutta. Suomen tuotantopaletti on vuonna 2020 yhtä monipuolinen kuin tänä päivänä, mutta uusiutuvan energian osuus on noussut selvästi. Uusiutuva energia tulee ylijohtajan mukaan jatkossakin suurimmalta osalta metsistä, mutta esimerkiksi tuulen ja maalämmön osuus kasvaa selvästi. Esa Härmälän mukaan Suomella on runsaiden metsävarojensa ansiosta mahdollisuus päästä uusiutuvan energian tuotantotavoitteeseen kohtuullisin kustannuksin. Kohtuuhintainen energia voidaan taata vain huolehtimalla riittävästä tarjonnasta. Niukkuus nostaa hintaa vääjäämättä. Esa Härmälä Säästöporkkanaa pk-kentälle. Isot teollisuusyritykset ovat aina osanneet pitää ääntä energiakeskustelussa samalla kun ne ovat taitaneet myös hintojen kilpailuttamisen. Energiaintensiivisillä aloilla on lisäksi tehty jo pitkään työtä energiatehokkuuden eteen. Pk-kenttä on tässä kohtaa tullut muutaman askeleen isojen perässä, minkä Härmäläkin tunnustaa. Apuna on käytetty sekä keppiä että porkkanaa, kuten energiainvestointeihin myönnettäviä tukieuroja. Tämä patistelu energiansäästöön ja energiatehokkuuden kohentamiseen varmasti jatkuu. Esa Härmälä Tukiporkkanoita on jo lisätty, mutta valtiontalouden nykytilanteessa niihin on vaikea luvata uutta kasvua. Erilaiset energiaavustukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi välineiksi. Myös energiakatselmuksista yrityksissä on hyviä kokemuksia, Härmälä listailee. Myös tieto uusimmista teknisistä välineistä ja mahdollisuuksista on tärkeää. Sähköä ja lämpöä säästäviä ratkaisuja kehitetään kokoajan niin valaistuksessa, prosesseissa kuin ilmastoinnissa. Ja toki pienetkin yritykset voivat kilpailuttaa energiahankintansa, hän lisää. Ikä: 56 v. Koulutus: Agronomi Työura: Ylijohtaja TEM, toimitusjohtaja Euroopan lannoiteteollisuusyhdistys EMFA, puheenjohtaja MTK, pääministeri Esko Ahon erityisavustaja, ollut puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai jäsenenä muun muassa maataloustuottajajärjestö COPA:ssa ja IFAP:ssa sekä metsänomistajajärjestö CEPF:ssä. Perhe: Vaimo, kolme lasta Harrastukset: Metsästys ja metsänhoito Verohallinto kokoaa yhteen harmaan talouden tilastoja Harmaan talouden tarkastuksissa paljastuu vuosittain runsaasti puuttuvia tuloja, pimeitä palkkoja ja peiteltyjä osinkoja. Vuonna 2010 tehdyissä tarkastuksissa löydettiin vääränsisältöisiä tositteita jopa 64 miljoonan euron arvosta, lähes 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Harmaan talouden alueella toimivissa yrityksissä työntekijöiden oikeudet eivät toteudu, koska työterveyshuoltoa laiminlyödään, lisät ja korvaukset jätetään maksamatta ja työajasta ei pidetä kirjaa. Muun muassa nämä tiedot löytyvät Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemasta uudesta raportista, Harmaan talouden tilannekuva 1/2011, joka kokoaa yhteen eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavia tilastoja. Julkaisu löytyy Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero. fi/artikkeli/9982. Verohallinnon verotarkastuksia ja rikosilmoituksia kuvaavien tietojen lisäksi julkaisuun on koottu erilaisia valvontaviranomaisten tietoja. Näitä ovat muun muassa konkurssiasiamiehen toimiston, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastot sekä työlupayksiköiden valvontatilastot. Mukaan on otettu myös työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tietoja sekä alkoholivalvonnan ja rikostorjuntaviranomaisten toimintaan liittyviä tilastoja. Julkaisuun kootut tilastot kertovat siitä osasta ilmiötä, johon suomalaisten valvontaviranomaisten ja sitä kautta oikeuslaitoksen toimenpiteet ovat kohdistuneet. Tilastotiedot auttavat hahmottamaan myös sitä osuutta, josta tietoja ei ole saatavilla. ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN Ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.fonecta.fi /heikki Yrittaja_sanomat_380x255_paikkakunnanparas.indd 1 15.3.2011 10.25

N:o 3 Maaliskuu 2011 Järjestö 11 Kenttää kiertämässä Janne Pesonen kiersi viime vuonna yli 70 tilaisuudessa puhumassa elinkeinopolitiikasta. Katso miltä Pesosen päivä näyttää tänään. Lotta Tammelin, teksti ja kuvat Suomen Yrittäjien keskusjärjestössä työskentelee yli 50 henkilöä. Päivittäin nuo henkilöt tekevät töitä sen eteen, että yrittämisen edellytykset Suomessa olisivat mahdollisimman suotuisat. Miten yrittäjän etuja sitten oikein edistetään? YrittäjäSanomat seurasi Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesosta päivän ajan ja tutustui siihen, mitä edunvalvontatyö käytännössä oikein on. Sähköpostisuman selvittelemiseen kuluu maantaiaamusta pitkät tovit. Koko viikon esiintymiset suunnitellaan valmiiksi jo maanantaina. aaltopituudelle, Pesonen summailee autossa illan antia. Hän myös iloitsee tilaisuudessa virinneestä vilkkaasta keskustelusta. Yrittäjiltä näissä eri tilaisuuksissa tulevat kommentit tukevat sitä, että puhumme oikeista asioista. Yrittäjien toivelista on varsin lyhyt ja maltillinen: he haluavat olla tasavertaisesti mukana kilpailemassa kuntien urakoista. Läpinäkyvyys, avoimuus ja tasapuolisuus olisivat omiaan vähentämään myös valitusherkkyyttä. Kello 6.00. Kännykän herätys vilkuttaa kello kuutta, kun Pesonen herää kotonaan Espoon Leppävaarassa. Pikaisten aamutoimien jälkeen mies suuntaa autonsa etuvalot kohti Mäkelänrinteen uimahallia. Aloitan viikon yleensä uimahallilta tai kuntosalilta. Uintilenkin tai kuntopyöräilyn aikana ennättää hyvin käydä läpi tulevan viikon haasteet, Janne Pesonen kertoilee. Suomen Yrittäjien keskusjärjestön toimistolle elinkeinoasioiden päällikkö saapuu yhdeksäksi, jolloin on aika aloittaa sähköpostisuman siivous. Minulla on tällä viikolla kuusi esiintymistä, ja pyrin yleensä saamaan jo maanantaisin kuntoon koko viikon Power Point -esitykset. Viikonlopun aikana tulleiden sähköpostien läpikäymiseen vierähtää myös oma aikansa, hän kuvailee. Aamupäivän aikana käydään myös läpi ajankohtaisia edunvalvonta-asioita. Nyt pinnalla on jätelain eteneminen, jonka jatkoa kävimme läpi lainopillinen asiamies Tiina Toivosen kanssa. Jätelain tiimoilta vääntö tulee jatkossa vain kovenemaan, Pesonen arvioi. Kello 11.30. Hiukan ennen puolta päivää Janne Pesonen ja SY:n elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto suuntaavat lounastapaamiseen Clients Finland Oy:n tutkimuspuolesta vastaavan Jarno Väisäsen kanssa. Palaverin aiheena ovat innovatiiviset palveluhankinnat ja palvelurakennepuolen edunvalvonnan kehittäminen. Kuntapalveluiden kehittämisessä tarvitaan uudenlaista tulokulmaa perinteisten keinojen rinnalle. Esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä pystyttäisiin kehittämään nykyisestä merkittävästi, mikäli tahtotilaa siihen vain onnistuttaisiin luomaan, Pesonen kuvailee. Palaverin päätteeksi sovitaan myös jatkoyhteistyöstä: Jarno Väisänen tulee esiintymään Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaariin toukokuussa. Kello 14.00. Iltapäivällä Janne Pesonen osallistuu Lääkäritalolla järjestettävään yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden terveysjaoston neuvottelukuntaan. Asialistalla ovat muun muassa HUS:n yksityissairaalahanke, sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevat rakenneja rahoitusratkaisut sekä toimialan hallitusohjelmatavoitteet. Erilaisissa neuvottelu- ja toimikunnissa hujahtaa yllättävän suuri osa työajasta, mutta missään nimessä se aika ei mene hukkaan. Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito ja yhteisen näkemyksen löytäminen muiden elinkeinoelämän eri toimijoiden kesken. Myös ministeriöiden suuntaan verkostoituminen vahvistaa edellytyksiä tehokkaalle yrittäjäedunvalvonnalle. Pelkästään lausunto- ja kuulemispyyntöjä tulee eri ministeriöistä ja eduskunnan valiokunnista vuoden aikana toimistolle useita satoja, joten sen suunnan yhteistyön täytyy pelata, Pesonen kertoo. Kello 16.30. Puoli viideltä on aika hypätä autoon ja ottaa kurssi kohti Loviisaa. Janne Pesonen kiertääkin kentällä ahkerasti. Esimerkiksi vuonna 2010 SY:n elinkeinoasioiden päällikkö puhui noin 70 tilaisuudessa ympäri Suomea. Tämän illan aiheena ovat kuntien hankinnat. Hankinnat ovatkin yksi kuntavaikuttamisen pääpainopisteistämme, ja kun näkemystä kerran Lounastapaamisessa SY:n Janne Pesonen ja Heikki Autto sekä Jarno Väisänen Clients Finland Oy:stä pohtivat palvelurakennepuolen edunvalvonnan kehittämistä. Loviisassa Janne Pesonen opastaa kuulijoita kuntien hankinnoista. Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiamies Jukka Lehtonen puhui Loviisassa Janne Pesosen jälkeen. Jukan kanssa meillä synkkaa hyvin, Pesonen kertoo. erilaisissa neuvottelu- ja toimikunnissa hujahtaa yllättävän suuri osa työajasta, Janne Pesonen kertoo. Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito ja yhteisen näkemyksen löytäminen muiden elinkeinoelämän eri toimijoiden kesken. Janne Pesonen kysytään, niin yritetään päästä paikalle aina kun se on mahdollista ja järkevää. Kuuden aikoihin illalla paikan päälle Loviisan Hotelli Degerbyhyn on saapunut nelisenkymmentä kuulijaa, niin yrittäjiä kuin lähikuntien edustajiakin. Alkuesittelyiden jälkeen estradi on Pesosen. Ei voi sanoa, että suurelle yleisölle puhuminen jännittäisi. Positiivisen adrenaliinin löytäminen on aika helppoa. Esiintymisestä on tullut jo rutiinia, hän kuvailee. Pesosen jälkeen hankinnoista puhuu myös Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiantuntija Jukka Lehtonen. Jukan kanssa meillä synkkaa perinteisesti hyvin, ja nytkin olimme hieman etukäteen tehneet työnjakoa, että yleisö saisi sen, mitä on tullut kuulemaan, myhäilee Pesonen. Kello 20.30. Iltauutiset ovat jo alkaneet, kun Loviisassa vielä pohditaan hankintakäytäntöjä. Myös yleisö on innostunut keskusteluun mukaan, eikä puheesta meinaa tulla loppua. Lopulta kuitenkin illan isäntä Topi Haapanen Posintra Oy:stä julistaa tilaisuuden päättyneeksi ja on aika lähteä kotia kohti. Vaikka parannettavaa kuntien hankinnoissa vielä onkin, niin suunta on oikea ja halua kehittämiseen löytyy, niin kuin tänä iltana Loviisassa huomattiin. Yrittäjien kanssa on helppoa olla samaa mieltä asioista, mutta jotta käytäntöjä saataisiin kehitettyä, pitäisi kuntapuolikin saada samalle ETUYRITTÄJÄLLÄ ON KAKSI HUOLTA VÄHEMMÄN. Etuyrittäjän Lainapaketissa on korkokatto ja lainaturva. Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18. Kello 22.00. Maaliskuinen päivä on jo kääntymässä yöksi, kun elinkeinoasioiden päällikkö kaartaa autollansa kotiparkkipaikalle. Päivä on ollut pitkä, mutta ajatukset kuitenkin hiipivät jo huomiselle. Aamulla edessä ovat neuvottelut hallitusohjelmatavoitteiden painotuksista. No minkälainen päivä on tänään ollut, Janne Pesonen? No normipäivä tietenkin, hän nauraa ja vilkuttaa toimittajalle hyvästiksi. Edunvalvojan päivä on virallisesti päättynyt. Janne Pesonen Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Ikä: 32 vuotta Kotoisin: Syntymäpaikka Liperi Koulutus: Hallintotieteiden maisteri (kuntien johtaminen), tradenomi (yritysviestintä) Harrastukset: Kuntoilu, lukeminen ja matkustelu Teemme sen mahdolliseksi

12 N:o 3 Maaliskuu 2011 Terveisiä BRYSSELIstä Antti Neimala Yrittäjäpolitiikka Sisämarkkinoiden tehostamispaketti, niin sanottu Single Market Act etenee vauhdilla. SY antoi paketista lausuntonsa osana kuulemiskierrosta. Esitimme 50 hankkeen joukosta painopisteiksi kymmentä yrittäjyydelle tärkeintä aloitetta. Näitä olivat muun muassa eurooppalaisen patenttijärjestelmän tehostaminen, paremmin pk-yrityksille sopivan lainsäädäntöympäristön luominen ja hankintasäännösten yrittäjälähtöinen uudistaminen. Sisämarkkinalausuntomme oli hyvin kriittinen niitä ehdotuksia kohtaan, joiden toteuttaminen merkitsisi yrityksille lisävelvoitteita tai vaikeuttaisi tavallista yritystoimintaa. Pidämme ajatuksia yhteiskunnallisten yritysten tukemisesta erityisen haitallisina. Tuet ovat omiaan estämään normaalien pienten yritysten markkinoille pääsyä ja menestymistä. Miksi pitäisi keksiä uusia, syrjiviä tukimuotoja? Paras tulos saavutetaan huolehtimalla pk-yritysten yleisistä toimintaedellytyksistä ja kilpailun toimivuudesta. UEAPME, yrittäjyyden eurooppalainen keskusjärjestö, antoi sekin lausuntonsa komissiolle Single Market Actista. Lausunto oli tiivis ja hyvin samansuuntainen SY:n kannanottojen kanssa. UEAPME:lle saattoikin olla helpompaa löytää olennainen SY:n kohtuullisen lyhyestä lausunnosta kuin saksalaisten kollegojemme 42-sivuisesta syväanalyysista. UEAPME:a arvostetaan eurooppalaisilla näyttämöillä. Meidän on pystyttävä hoitamaan omat roolimme mallikkaasti. Joskus on otettava kuiskaajan rooli. Miksi pitäisi keksiä uusia, syrjiviä tukimuotoja? Komissio julkisti helmikuun lopussa Small Business Actin päivityksen. Alkuperäinen ohjelma on vuodelta 2008. Nyt sitä uudistettiin kertyneiden kokemusten pohjalta ajan vaatimusten mukaiseksi. Myös Small Business Actin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja muokata EU:ta muutenkin yrittäjäystävällisempään suuntaan. Päivityksen perusviesti on kirkas ja kuuluva: jäsenmaiden on aktivoiduttava. Komission analyysi osoittaa, että alkuperäisiä periaatteita on viety määrätietoisesti eteenpäin EU-tasolla, mutta jäsenmaiden eteneminen on epätasaista. Silti uusista noin 50 suosituksesta kolmisenkymmentä koskee komissiota ja vain parikymmentä koskee jäsenmaita. Small Business Actin sisältöä on käyty huolellisesti läpi SY:n portaalin EUuutisissa. Aloitteiden nopeakin tarkastelu kertoo, että urakka on hirmuinen. Julkisen sektorin hankintapolitiikan muuttaminen, energiatehokkuuden lisääminen, pienten yritysten kansainvälistyminen ja moni muu teema ovat jo yksin erittäin laajoja ilmiöitä. Nyt komissio on ladannut vankkureille viisikymmentä uutta aloitetta. Onnea matkaan, olisiko priorisointi tarpeen vähintään kansallisella tasolla? Kun priorisoidaan kaikkea, ei priorisoida mitään. Arjen piristykseksi. Sisämarkkinoilla askeleita oikeaan suuntaan Yksi Brysselissä asumisen hyviä puolia on se, että ulkogrilliä pystyy käyttämään läpi vuoden. Sen takia ostinkin grillin melkein heti syksyllä tänne muutettuamme. Valitsin kaasugrillin, koska haluan tehdä ruokaa, en harrastella. Hiiligrilli on hauskaa ajanvietettä, mutta laadussa ja tehokkuudessa se häviää kaasulle. Ostosuoritus oli opettavainen. Tuli selväksi, että hiiligrillin olisi saanut helpommin hiilineen päivineen. Sopivan kaasugrillin löytäminen oli vaivalloista. Vielä vaikeampaa oli saada kaasua ja grilliin sekä kaasupullon sopiva venttiili. Operaatio vaati hyviä hermoja, paljon aikaa ja aikamoista ajelua. Tietenkin ilmeni, että siitä seitsemännestä kaupasta, josta sain viimeiset tarvikkeet, olisin saanut kaiken muunkin. Varsinkin jos kauppa olisi ollut maanantaisin auki. Seuraava hankinta sujuu helposti. Harmi kun grillit kestävät niin pitkään. Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/fi-fi/yritystoiminnanabc/eu-tietopaketti Yrittäjäkö maksaa SEPAn kustannukset? Yrittäjä Harry Wegeliukselle SEPAn hyvät puolet eivät ole vielä auenneet. Merja Aura, teksti SEPAn kulut tuntuvat yrittäjän arjessa, kun katteet on laskettava tarkkaan, toteaa ravintola-alan yrittäjä Harry Wegelius. Yrittäjäjärjestöistä löytyy apua SEPAan liittyvissä asioissa, sanoo Anne Nisén, Finanssialan Keskusliiton kehittämispäällikkö ja SEPA-asiantuntija. Ravintola-alan yrittäjä Harry Wegelius ihmettelee: Uusi laitteita, uusia ohjelmistoja. Kustannuksia korttimaksuista. Vielä ei SEPAan siirtyminen näytä hyviä puoliaan yrittäjälle. Yrittäjä Harry Wegelius tietää, mitä ulkoa tulevat uudistukset merkitsevät yrityksissä: lisää työtä ja enemmän kuluja. Harry ja Merja Wegeliuksen Pianissimo-ravintola on Helsingin Lauttasaaressa ja kesäisin he pyörittävät myös Espoon Ringside Golfin Klubiravintolaa. Pianissimo toimii arkisin lähiseudun toimistoväen lounaspaikkana ja iltaisin tilausravintolana. Asiakkaina on sekä yrityksiä että yksityisiä. Järjestämme yrityksille tapahtumia, vaikkapa kokkikouluja ja tietysti perhejuhlia. Ristiäisistä hautajaisiin, kuvaa Harry Wegelius. Wegelius itse pitää työnsä suolana pieniä suljettuja tilaisuuksia. Juhlaväki on hyväntuulista, tarjoiluja arvostetaan ja tunnelma on korkealla. Sen sijaan nousevista kuluista 22 vuotta työnantajana toiminut Wegelius ei innostu. Vaikka SEPAn kustannukset voivat näyttää pieniltä, ovat ne isoja ravintola-alalla, jossa taistellaan katteesta tiukasti. Yrittäjä painii kahden tulen välissä: toisaalta raaka-aineiden hinta nousee jatkuvasti ja toisaalta asiakkaiden laskunmaksuun liittyvä kipukynnys on matalalla. Wegeliusten yrityksessä SEPAjärjestelmään siirtyminen on merkinnyt maksukoneiden uusimista ja ohjelmistojen päivittämistä. Myös laskulomakkeita on uusittu, jotta tiedot saadaan tuliterän järjestelmän mukaisiksi. Apua tähän työhön ei ole yrittäjälle löytynyt. Kaksi ja puoli tuntia kului, kun tein uudenlaisen laskulomakkeen, toteaa Harry Wegelius ja jatkaa, että yrittäjän on vaikea nähdä mitä hyötyä tästä kaikesta hänelle on. Kortin höyläys maksulliseksi. Wegeliusten yrityksessä on palkanlaskenta ja kirjanpito ulkoistettu, joten jokaista SEPAan liittyvää lomaketta ja nippeliä ei ole tarvinnut opetella itse, mutta muualla tehty työ näkyy nousevina kuluina. Samalla viimeisetkin ilmaiseksi saadut pankkipalvelut muuttuivat maksullisiksi, huomauttaa Wegelius. Alku hankala, mutta lopussa kiitos myös kustannuksissa Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Anne Nisén uskoo SEPAn toimivuuteen: On huomattavasti kalliimpaa ylläpitää 32 maassa omaa toimivaa järjestelmää kuin rakentaa yksi yhteinen. Uusien järjestelmien käyttöönotto on aina haastavaa ja onkin ikävä kuulla, että SEPAn kanssa on ollut näin paljon ongelmia, sanoo Anne Nisén. SEPA yhdenmukaistaa maksut Euroopan alueella. Maksujärjestelmän ylläpitoon liittyvät kustannukset jakautuvat laajemmin ja niiden nousu hidastuu. Uudet maksupäätteet alentavat maksamisen kustannuksia, kun varmennusverkko toimii nopeasti ja luotettavasti. Uusi järjestelmä kykenee käsittelemään merkittävästi enemmän korttimaksuja, mikä on tärkeää käteisen vähentyessä. Sirukortit ja niiden kanssa yhteensopivat uudet päätelaitteet ovat maksamisen turvallisuustakuu. Mitä enemmän estetään väärinkäytöksiä, sitä vähemmän tarvitaan resursseja niiden selvittämiseen. Yrittäjä hyötyy myös siitä, että kaikkialla voi maksaa eurooppalaisilla korteilla. Matkailijoiden ostokset eivät tyssää korttiongelmiin, Anne Nisén jatkaa. Nisén muistuttaa, että teknistä kehitystä tapahtuu joka alalla. Toimistoissa uusitaan tietokoneita ja niiden ohjelmistoja, kaupoissa maksupäätteitä. Hinnat näkyviksi. SEPAn kanssa samaan aikaan on kehittynyt pankkien hinnoittelu. Kaikesta palvelusta syntyy kustannuksia ja tavoitteena on hinnoitella ne selkeästi. Entiset maksuttomat palvelut katettiin leipomalla kustannukset muiden palveluiden sisään. RISTO VAURAS HANNU PELTOLA On reilua kaikille, että palveluiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja selkeää. Se maksaa, joka käyttää. Avoin hinnoittelu lisää kilpailua ja antaa aiempaa paremman mahdollisuuden kilpailuttaa palveluita, toteaa Anne Nisén. Maksukorttien toimimattomuus on kiusallista käyttäjälle. Palvelukatkot johtuvat järjestelmäpäivityksistä, jotka ovat nykyaikaisessa tietoliikennejärjestelmässä välttämättömiä. Nämä tehdään yleensä yöllä, jotta haitta olisi mahdollisimman pieni. Pankki tiedottaa katkoista asiakkailleen etukäteen verkkopankin kautta. Asiakkaita pyritään ohjeistamaan siihen, että heillä olisi käytössään myös varakortti katkon sattuessa. Miksi kaikki SEPAn kustannukset kaatuvat yrittäjän niskaan? Suomen Yrittäjien SEPAtietopankki: http://www.yrittajat.fi/ fi-fi/verotjatahat/rahat/maksaminen/ sepa-tietopaketti/ Harry Wegelius Kaikkein ikävimpänä SEPAn tuomana muutoksena Harry Wegelius näkee korttimaksujen muuttumisen veloitettavaksi. Jokainen kortin höyläys tuo yrittäjälle pienen lisän laskuihin. Ei kaikkia maksuja voi vyöryttää suoraan asiakashintoihin, ainakaan ravintola-alalla. Miksi kaikki SEPAn kustannukset kaatuvat yrittäjien niskaan?, ihmettelee Wegelius. Oma lukunsa ovat vielä huonosti toimineet pankkiyhteydet. Jokaisen pankin kortit tuntuvat vuorollaan muuttuvat toimimattomiksi, kun ravintolalaskua maksetaan yöllä ja samaan aikaan järjestelmää päivitetään pankissa. Syntymäpäiviään juhlinut asiakas ryhtyy maksamaan juhlalaskua, eikä kortti toimi. Se on todella ikävä ja kiusallinen tilanne puolin ja toisin, kuvaa Harry Wegelius. Apua tarjolla. Anne Nisén kehottaa yrittäjiä rohkeasti hakemaan apua SEPAan liittyviin ongelmiin. Jos omasta tilitoimistosta ei tietoa löydy, on seuraava osoite oma yrittäjäjärjestö. Suomen Yrittäjillä on paljon tietoa SEPAsta ja sitä löytyy myös heidän verkkosivuiltaan, Anne Nisén muistuttaa. Alku on tässäkin asiassa haastava, mutta uskon että jo vuoden kuluttua olemme kaikki tyytyväisiä SEPA-järjestelmään, joka tuo yhteensopivuuden lisäksi myös turvallisuutta maksuihin, tiivistää Anne Nisén. 61 % yrittäjistä harkitsee kasvua. Oletko sinä yksi heistä? Tuemme ja tutkimme yrittäjien tarpeita. Katso lisää www.varma. Hyvää työtä.

N:o 3 Maaliskuu 2011 13 Puolueiden veroviestit rauhoittavat Yrittäjäpolitiikka Vaalikevät 2011 Viime vuosien kriittinen verokeskustelu on huolettanut yrittäjiä. Nyt tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. On tärkeää, että asiaa selvitetään, sillä en usko, että järjestelmä tulisi välttämättä olemaan Suomelle liian kallis. Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva Verotus on ollut yrittäjäleirissä jo pitkään kuuma puheenaihe. Erityisesti Hetemäen työryhmän ehdotukset uudesta osinkoverotusjärjestelmästä ovat kuumentaneet kentän tunteita. Nyt lähes kaikki puolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmansa sekä niihin liittyvät verotavoitteet. Miltä puolueiden verolinjaukset näyttävät yrittäjien mielestä, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén? Kaikilla puolueilla on näissä ulostuloissa ollut selvästikin lähtökohtana työllisyys ja kasvu. Voi myös sanoa, että yrittäjyyden ongelmiin on jossain mielessä myös herätty, Lundén avaa. On myös huomattava, että suuret puolueet kokoomus ja keskusta, samoin kuin perussuomalaiset, kristilliset ja RKP, ovat hylänneet Hetemäen työryhmän osinkoveroesitykset. SDP ja vihreät puolustavat Hetemäen työryhmän esityksiä, mutta SDP myöntäisi ns. aktiiviyrittäjille pienen huojennuksen verrattuna muihin omistajiin. Myös vasemmistoliitto luopuisi nykyisestä osinkoverotuksesta, hän jatkaa. Mielenkiintoinen osinkoverotus. Lundénin mukaan puolueiden verolinjaukset ovat suurimmissa kysymyksissä melko yhdenmukaisia. Arvonlisäveron korotuksesta ja pääomaverotuksen lievästä nostosta vallitsee useimmissa puolueissa yhteisymmärrys, kuten monissa suurissa linjoissa muutoinkin, Anna Lundén tulkitsee. Ansioverotus jakaa jo jonkin verran mielipiteitä. Ansioverotuksen saralla nähdään, ettei merkittäviä kevennyksiä voida tehdä nykyisestä taloustilanteesta johtuen. Toiset puolueet pyrkivät kuitenkin pitämään ansioverotuksen nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi Vasemmistoliitto haluaisi tehdä tässä kohtaa korotuksia. Suurin pesänjakaja on arvatenkin osinkoverotus. Osinkoverotus jakaa puolueita. Erityisesti tämän asian suhteen vaalitulos tulee olemaan mielenkiintoinen. Nykyiset valta-asetelmat ja perussuomalaisten kannat huomioiden, asetelmat näyttävät kuitenkin yrittäjien kannalta suotuisilta. Verokäyttäytyminen uusiksi. Jos tuleva hallitus kuitenkin kajoaisi osinkoverotukseen, uskoo Anna Lundén, että se muuttaisi yrittäjien käyttäytymistä veroasioissa. Jos osinkoverotukseen puututaan, käy helposti niin, että luovutusvoittovero muuttuu osingonjakoa houkuttelevammaksi. Lundénin mukaan juuri näin kävi esimerkiksi Ruotsissa, missä osinkoverotusta takavuosina kiristettiin. Se johti siihen, ettei osinkoja ANNA LUNDÈN iloitsee, että monet puolueet ovat hylänneet Hetemäen työryhmän osinkoveroesitykset. maksettu vaan rahat pidettiin yrityksissä, jotka sitten lopulta myytiin. Sellainen verojärjestelmä, joka kannustaa luopumaan yritystoiminnasta, on tietenkin erittäin huono vaihtoehto. Verojärjestelmä ei saisi koskaan kannustaa luopumiseen. Nykyisessä mallissa kannustavuus on tullut osinkoverotuksen kautta mahdollisesti joka vuosi, hän painottaa. Paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään? Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén löytää puolueiden verolinjauksista myös ilahduttavia ja ennakkoluulottomia ideoita. esittää ensisijaisena tavoitteenaan yhtiöverohyvitysjärjestelmään paluuta. Mikäli se ei olisi mahdollista, heidän toinen ehdotuksensa on verojärjestelmän kehittäminen nykyiseltä pohjalta. Lundénin mukaan yrittäjille paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään olisikin erittäin tervetullutta. Siihen on haikailtu takaisin siitä asti, kun järjestelmästä jouduttiin vuoden 2005 alussa luopumaan, koska EY-tuomioistuin piti yhtiöverohyvitysjärjestelmää syrjivänä. Kyseisessä järjestelmässä osakkaalle hyvitetään se vero, jonka yhtiö on jo maksanut. Ongelmaksi muodostui se, että verot olisi pitänyt hyvittää myös rajat ylittävistä osingoista. Silloin Paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään olisi erittäin tervetullutta. Anna Lundén nähtiin, ettei Suomella ollut mahdollisuuksia alkaa hyvittää ulkomailla tai ulkomaille maksetuista osingoista veroja. Nyt kokoomus on kuullut yrittäjien toiveita ja haluaa alkaa selvittää, onko järjestelmä mahdollista ottaa uudelleen käyttöön Suomessa. Me pidämme sitä hyvänä. Aivan sellaisenaan vanha järjestelmä ei sovellu Suomeen, mutta mukailtuna kyllä. Evoluutiota, ei revoluutiota. Lundén iloitsee myös keskustan verolinjasta: evoluutiota, ei revoluutiota. Se on mielestäni oikein hyvä sanapari ja omiaan rauhoittamaan yrityskenttää. Se kuvaa myös sitä, että pitäisi olla erittäin hyvät perustelut, jos lähdetään muuttamaan toimivia järjestelmiä. Yrittäjien on ollut vaikea ymmärtää Hetemäen työryhmän työn ympärillä pyörinyttä hyvinkin kriittistä verokeskustelua. Yrittäjät ovat kokeneet olemassa olevan veromallin kannustavaksi ja myönteiseksi. Yrittäjien näkökulmasta tärkeintä on yhdenkertaisen osinkoverotuksen säilyttäminen, Anna Lundén painottaa. Hän iloitseekin nyt siitä, että Suomen Yrittäjien ja koko yrittäjäkentän veroviestiä on selvästi puolueissa kuunneltu. Nyt yrittäjät saavat tuntea hiukan turvallisuutta tämän pitkän kaksivuotisen Hetemäen työryhmän työskentelyn jälkeen. Taantuma tuntuu vielä Hämeessä Hämeen Yrittäjien toimitusjohtajan Juha Haukan mukaan taantuman jälkivaikutukset tuntuvat vielä maakunnassa. Samaan aikaan alueen yritysten on kuitenkin vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Lotta Tammelin, teksti Miltä näyttää yritysten taantuman jälkeinen elämä Hämeessä, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka? Perinteisesti taantuman tai lamakauden vaikutukset alkavat näkyä meillä hieman myöhemmin kuin muualla maassa. Yleensä vaikutukset ovat myös lievempiä mutta kestävät kauemmin kuin muualla. Olemmekin vielä pienessä jälkiaallokossa, Haukka kertoo. Julkinen sektori on Haukan mukaan alueella vahvasti läsnä, mikä tuo alueelle stabiiliutta ja vähentää talouslaman vaikutusten voimakkuutta. Vahva kotimarkkinavetoisuus kuitenkin saa vaikutukset kestämään muita alueita pidempään. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi maksuhäiriöiden määrässä. Alueella onkin maksuhäiriöitä kohtuullisen paljon. Kun katsoo Asiakastieto Oy:n rekistereitä, niin uusia maksuhäiriöitä ilmeni viime vuonna Kanta-Hämeessä eniten koko Suomesta. Tätä selittää Haukan mukaan maakunnan rakenne: vähän vientiteollisuutta ja paljon pieniä yrityksiä. Haasteena työvoiman saatavuus. Lounais-Hämeessä on kärsitty rakenteellisista muutoksista, ja esimerkiksi Forssan seudulla työttömiä on tullut reippaasti lisää. Forssassa työttömyysaste on noin 15 prosenttia. Hämeenlinna-Riihimäki-seudulla vastaava luku on noin kahdeksan prosenttia. Tässäkin työllisyystilanteessa Forssan seudun yritykset kokevat osaavan työvoiman saatavuuden haasteellisena, Haukka kertoo. Ylipäätänsä Hämeessä on vuosikausia nähty kasvun esteenä osaavan työvoiman saatavuus, hän jatkaa. Juha Haukan mukaan Hämeessä onkin päätetty yhdessä korkeakoulutoimijoiden kanssa lähteä selvittämään, miksi näin on. Meillä on teknologiapuolen yrityksiä, joilla on selkeästi tarve korkeampaan osaamisprofiiliin. Mitä se sitten tarkemmin on, sitä lähdemme selvittämään. Uskomme korkeakoulujen kanssa, että juuri tämä teknologiayritysten segmentti on se, joka meillä vaikuttaa barometrien tuloksiin. Kanta-Hämeen tieasiat siirtyivät vuoden alussa Uudenmaan ELY-keskukseen. Aikaisemmin ne kuuluivat Tampeereen tiepiiriin. Edessä omistajanvaihdosjärjestelyitä. Hämeen Yrittäjät on lisäksi juuri selvitellyt maakuntansa yritysten omistajanvaihdossuunnitelmia. Arvioiden mukaan seuraavan viiden vuoden aikana joka kolmannessa alueen yrityksessä olisi edessä omistajanvaihdosjärjestelyitä, Haukka kertoo. Valtaosassa näistä yrityksissä omistajanvaihdosjärjestelyitä tarvitaan sen takia, että yrittäjä on jäämässä eläkkeelle. Tieasiat Helsinkiin Aluehallinnon uudistusten myötä Kanta-Hämeen tieasiat siirtyivät vuoden alusta Uudenmaan ELYkeskukseen. Aikaisemmin Kanta- Häme kuului Tampereen tiepiiriin. Tämä on iso asia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että hämäläisten yritysten näkökulmasta on uhka, jos asioita käsitellään pääkaupunkiseudun suunnalta. Se on kuitenkin aivan päinvastoin. Meidän kaikki infrayhteydet ovat metropolialueen keskustaan. Meille onkin ratkaisevaa, kuinka hyvin ne toimivat, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka kertoo. Se asettaa tietenkin myös tarpeen uudenlaiseen ajatteluun. Helsinki Pori-yhteyden kehittäminen on meille elintärkeää. Se kulkee Lounais-Hämeen lävitse ja sisältää MML 2010 Huolestuttavaa on kuitenkin se, että 11 prosenttia näistä tapauksista on sellaisia, joissa yritystoiminta tulee loppumaan kokonaan, hän huolehtii. Juha Haukan mukaan Hämeessä tutkitaankin nyt, miksi niin moni yritys jää ilman jatkajaa. Tarvitsemme tietoa niille tahoille, jotka näitä omistajanvaihdospalveluita tuottavat: pankeille, tilitoimistoille, yrityskauppiaille ym. niin tieliikenneratkaisut kuin myös myöhemmin raideliikenneratkaisutkin. Totta kai myös Helsinki Hämeenlinna Tampere-yhteyden kehittyminenkin on meille tärkeää. Nämä liittyvät myös siihen, miten Helsingin kaupunkialueella, metropolialueen ytimessä, nähdään kaupunkirakenteen kehittyminen. Kaikki ratkaisut ovat kiinni siitä, miten Helsingissä asioista ajatellaan. Se tuokin Hämeen uuteen tilanteeseen. Uskomme, että ratkaisut, joita me haemme, tukevat myös pääkaupunkiseudun kehittymistä, ja silloin me keskustelemme näistä asioista yhdessä. Se tuo meille aivan uuden ulottuvuuden tähän asiaan. Tavoitteena kansainvälinen läpimurto? Yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta. Finnvera tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen iittyviä riskejä yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa. www.finnvera.fi ja puhelinpalvelumme 020 690 782 Finnveran rahoituksella eteenpäin!

14 N:o 3 Maaliskuu 2011 Tupo näivertää ja ihmetyttää Työehtosopimusrintamalla ei jatkuvan neuvottelumenettelyn vuoksi ole enää sopimuksien alkamisia ja päättymisiä, asianajaja Ilpo Moisala toteaa. Jouko Lantto, teksti Nykyisin työehtosopimusrintamalla neuvotellaan kaiken aikaa eri aloilla ja kuukausittain sopimukseen sisältyvistä menneen tai kuluvan tahi tulevan vuoden palkankorotuksista, asianajaja Ilpo Moisala toteaa. Juuri nyt odotetaan, nostetaanko tällä alalla palkkaa 1,5 prosenttia yhdessä vai kahdessa erässä. Nostetaanko jopa 1,6 prosenttia ensin varhennettuna ja sitten myöhennettynä, hän ihmettelee. Neuvotteluja ammatikseenkaan seuraava ei ole perillä, koska palkat ja minkä määräisenä muuttuvat. Nyt kaikki odottavat, mitä ja koska jotakin tapahtuu. Kaikki on ylhäältä johdettua ja alas annettua, eikä tutkainta vastaan voi potkia. Mikä on palkka-ankkurin arvo. Moisalan mukaan odottelu vaikeuttaa aktiivista henkilöstön palkitsemista. Ei ole vain kauniisti sanottu, että yrityksen henkilöstö on sen tärkein voimavara, vaan sanonnassa on totuuden siemen, hän jatkaa. Ei ole pidettävä mitenkään epäluonnollisena vaatimukse- Tehokkuutta kokoukseen Tallinkilla na, että jokainen oman työnsä perusteella voisi vaikuttaa myös elintasonsa nousuun. Sanonnankin mukaan työllä elää, mutta kaupalla rikastuu. EK:n asettama kuuluisa palkka-ankkuri, jota puolestaan ayliike yrittää vedättää liikkuvasta laivasta nytkähtämään prosentin osuuksia taikka sentin suuntaansa, tuntuu molempien osapuolten kannalta voimavarojen tuhlaamiselta, Moisala moittii. Kun yrittäjä jatkuvassa neuvottelumenettelyssä jää ja joutuu odottelemaan ns. yleistä linjaa, on seurauksena, että oikea, järkevä ja aktiivinen palkkapolitiikka jää hoitamatta. Yrittäjä ei voi nostaa haluamanaan ajankohtana henkilöstönsä palkkoja, koska työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa, että jo kertaalleen korotettuja palkkoja on nostettava toistamiseen, kun jatkuva neuvottelu tuottikin niitä palkkaankkuria hyväileviä korotuksia. Tarvitaan uudet pelisäännöt. Ennen kuin järkevä palkitseminen kokonaan päättyy, pitäisi ja hyvin helposti luoda yksi uusi pelisääntö, asianajaja Ilpo Moisala vaatii. Talous Aluksi riittäisi sekin, että yleisen linjan mukaisessa palkankorotuksessa tulipa se voimaan keväällä, syksyllä tai joulun alla palkkojen korottamisesta saisi pitäytyä niiden henkilöiden osalta, jotka samana kalenterivuotena ovat jo henkilökohtaisen korotuksensa kertaalleen saaneet. Moisalan mukaan tällä järjestelmällä tuetaan yrittäjää palkitsemaan aktiivisesti osaavaa henkilökuntaansa. Vaikka muuta väitetään, itse kullekin on mieluisaa saada työnantajalta ehdotus, että olen päättänyt nostaa palkkaasi ensi kuun alusta. Etu kokousryhmille! Jokaisen olisi voitava vaikuttaa työllään elintason nousuun. Ilpo Moisala Jälkijunassa yleiskorotuksen myötä korottamattakin jääneiden ansiot nousevat vähän myöhässä ja samalla osoituksena siitä, että omalla työllä voi vaikuttaa elintasonsa nousuun jo varhaisemmassakin vaiheessa, llpo Moisala sanoo. Varatessanne kokousristeilyn 31.3.2011 mennessä, tarjoamme 3.4. 31.5.2011 ajalla tehtävän 22 h -kokousristeilyn yhteyteen ryhmällenne kokouskahvibuffetin su ke-lähdöillä! Edun arvo 6 /hlö. Suomi jäljessä aikataulusta hankintaprosessien sähköistämisessä EU:n tavoitteena oli saada kaikki julkiset hankintaprosessit sähköisiksi vuoteen 2010 mennessä, Suomessa tässä ei onnistuttu. Riikka Koskenranta, teksti Suomi on julkisen sektorin sähköiset hankintaprosesseissa heikoimpien maiden joukossa Euroopassa, selviää julkishallinnon peruspalvelujen saatavuutta sähköisesti eri Euroopan maissa selvittäneestä konsulttiyhtiö Capgeminin egovernment-tutkimuksesta. 32 maan joukossa Suomi on julkisen sektorin sähköisissä hankintaprosesseissa sijalla 28, takanaan vain Islanti, Kreikka, Latvia ja Turkki. Capgeminin Euroopan komissiolle toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 20 julkisen peruspalvelun saatavuutta sähköisesti. Sähköisten hankintaprosessien tavoitteena on muun muassa lisätä kilpailua koko Euroopan alueella. Hankintojen sähköistys lapsenkengissä. Tutkimus mittasi myös julkisten hankintaprosessien sähköistämisen (eprocurement) etenemistä EU:ssa. EU-maiden julkishallinnot käyttävät hankintoihin vuosittain noin 1 300 miljardia euroa. Sähköisten hankintaprosessien levinneisyys Euroopassa kasvoi 71 prosenttiin vuoden 2010 aikana sitä edeltävän vuoden 56 prosentista. Suomessa tarjousten sähköinen toimittaminen tarkoittaa useimmiten sähköpostin hyödyntämistä. Myöskään tarjousten vertailua tai toistuvia hankintoja ei ole sähköistetty merkittävissä määrin. Suomessa julkishallinnon sähköisten palvelujen taso on kuitenkin mitattujen 20 peruspalvelun osalta noussut vuosi vuodelta ja vakiintunut tutkimuksen keskiarvojen yläpuolelle. Valtionhallinnossa otetaan vuoden 2011 loppuun mennessä käyttöön sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä Tilha. Valtionhallinto tilaa jatkossa kaikki tuote- ja palveluhankinnat sen kautta. Sähköistä kilpailutusjärjestelmää tarjoava yritys moittii viranomaisten hitautta Voita 30 hengen kokous laivalla! Lue lisää ja osallistu huikeaan kisaan www.kokouslaivalla.fi 22 h -kokousristeily Baltic Princessillä Helsingistä Tallinnaan etuhintaan esim. 94 /hlö A-luokan hytissä Hintaan sisältyy: 22 h -kokousristeily kahden hengen A-luokan hytissä, meriaamiainen, buffet-illallinen ja -lounas ruokajuomineen, tervetulomalja, 4 h kokoustilaa sekä kokouskahvibuffet. Esimerkkihinta voimassa su ke-lähdöillä 3.4. 31.5.2011, kun matka varataan 31.3. mennessä. Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17). 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille. Joensuun seudun hankintatoimi sekä Pieksämäen ja Varkauden yhteishankintayksikkö Suomen julkishankinta Oy olivat edelläkävijöitä Suomessa, kun he ottivat sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönsä syksyllä 2010. Järjestelmä on joensuulaisen ohjelmistoyhtiö Cloudia Oy:n kehittämä julkiselle sektorille tarjottava sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Helpottaa kummankin osapuolen työtä. Cloudian kehittämän sähköisen järjestelmän etuna on muun muassa laadun parantuminen, sillä lomake estää ei-kelvollisten tarjousten lähettämisen ja opastaa täytettäessä, mitä tarjouksesta mahdollisesti puuttuu, Cloudia Oy:n toimitusjohtaja Are Saarinen kertoo. Sähköinen kilpailutus myös nopeuttaa hankintaprosessia, sillä järjestelmä suorittaa tarjousten vertailun. Näin hankintatoimi voi keskittyä itse substanssiin. Saarisen mukaan Cloudian sähköinen kilpailutusjärjestelmä otetaan kevään aikana Osuuskunnat haluavat itselleen paremmat olot Osuustoimintajärjestöt haluavat uuden osuuskuntalain ja vaativat osuustoimintayrityksille tasapuolista kohtelua vero- ja kirjanpitolainsäädännössä. Monet osuuskunnat harjoittavat suuren mittakaavan yritystoimintaa. Julkilausuman mukaan osuuskuntien pääomahuollon edellytyksistä tulee huolehtia tasapuolisesti osakeyhtiöiden pääomahuollon kanssa. Osuuspääoman korkojen verovapausrajaa tulee nostaa nykyisestä 1 500 eurosta vähintään 5000 euroon. Eduskuntavaalitavoitteissaan osuusliikkeet painottavat, että yritysten hallinnollisen taakan tulee aina olla kohtuullinen. Erityisesti finanssialalla ja elintarviketaloudessa lisääntyvä sääntely hankaloittaa yritysten keskittymistä varsinaiseen liiketoimintaan. käyttöön ainakin kolmella uudella seudulla, mm. Kotkassa. Järjestelmän avulla kilpailuttavien hankintayksiköiden määrä lisääntyy kevään aikana noin 80 hankintayksikköön. Esimerkiksi Joensuun seudun hankintatoimi tekee kilpailutuksia noin 20 hankintayksikölle. Järjestelmä tuli tuotantokäyttöön viime elokuussa. Julkisen sektorin käyttöönottojen hitausmomentti on selkeästi silmiinpistävä, Saarinen toteaa. Saarinen kertoo yrityksen selvittävän viennin mahdollisuutta Euroopassa, sillä järjestelmään on valmiudet tehdä nykyisten suomen ja ruotsin lisäksi eri kieliversioita. Järjestelmä täyttää kaikkien EU-maiden tarpeet, mutta direktiivin soveltamisen tiukkuudessa on maakohtaisia eroja. Cloudia on noin 10 hengen yritys. Saarinen kertoo yrityksen rekrytoivan tämän vuoden aikana 3 4 henkeä ohjelmistokehityspuolelle ja kansainvälistymisen puolelle jokusen henkilön. Vetoapua YK:n julistuksesta. Pellervon toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen viittaa YK:n julistamaan kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 tavoitteeseen rohkaista eri maiden hallituksia luomaan hyvän toimintaympäristön osuuskuntien muodostumiselle ja kasvulle: Suomi on sitoutunut YK:n päätöksiin. Meillä on kaikki syy odottaa, että osuuskunnille annetaan nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasaveroisempi asema suomalaisessa yhteiskunnassa, hän vaatii. Veikko Hämäläinen jatkaa mm., että osuustoimintayritykset edustavat aidosti sinivalkoista yritystoimintaa, joka taatusti kehittää Suomea tulevaisuudessakin. www.kasvuayrittajyydesta.fi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Yritystakomo ja POHTO:ssa toimiva Taitajien Talo ovat avanneet alueen vahvaa kasvua ruokkivan sivuston www.kasvuayrittajyydesta.fi. Yritystakomon lähtökohtana on luoda kasvuyrityksiä Oulun alueelle tarjoamalla yhteisöllistä toimintaympäristöä yrittäjyyttä ajatteleville. Taitajien Talo onkin oivallinen ja helppo rekrytointikanava alueemme yrityksille, toteaa projektipäällikkö Marianne Hirn.

15 N:o 3 Maaliskuu 2011 Haastattelu: Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Uusille innovaatioille on kysyntää, sillä moni haluaa saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnista mittaa Haaste: Iso osa väestöstä on ylipainoisia, ja liikunta on vähissä yhdellä jos toisella. Uusi innovaatio: Hyvinvointimittari ja -palvelu, joka pyrkii tekemään tyhjiksi ihmisten kootut selitykset siitä, miksi iltalenkki jäi taas tekemättä. Riikka Koskenranta, teksti Sini Pennanen, kuva Y li 40-vuotiaista suomalaisista 60 prosenttia on ylipainoisia. On selvää, että hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen tarve sekä kysyntä kasvavat. Liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alan markkinoille pyrkii nyt uusi tulokas Health Care Success Oy Ltd kuntomittarillaan. Haastattelututkimuksemme mukaan ihmiset haluavat saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan. Tango-laitteestamme lähtee automaattisesti tiedot verkkopalveluun ilman johtojen kytkemisiä, toimitusjohtaja Jari Råglund kuvaa. Tango-hyvinvoinnin motivaattorilaite kertoo käyttäjälle tiedot hyvinvoinnista, kunnosta, painonhallinnasta ja edellisestä suorituksesta. Tuotteen nimi on osuva, sillä tangotanssi on tutkitusti yksi sellainen laji, joka lisää ihmisen henkistä hyvinvointia ja tuo liikunnan hyötyjä. Sykemittauksen 1970-luvulla kehittänyt Polar Electron perustaja Seppo Säynäjäkangas on Health Care Success Oy:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Suomi on ollut edelläkävijä syke- ja kuntomittauksessa, ja sittemmin suomalaiset ovat menestyneet niin ikään hyvinvointiteknologian markkinoilla. Keksintösäätiö on listannut sykemittarin vuonna 2000 yhdeksi viime vuosituhannen merkittävimmästä suomalaiskeksinnöstä. Haastattelututkimuksemme mukaan ihmiset haluavat saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan. Jari Råglund Hyvinvointiin panostetaan. Liikunta-alan yrittä- jyyden kehittämisstrategian 2020 mukaan terveysliikunnassa avautuu yhä enemmän tilaa markkinaperusteisille hyvinvointipalveluille ja palvelukonseptien viennille. Liikunnan vaikutukset tunnistetaankin yhä laajemmin paitsi terveyden ja hyvinvoinnin myös kilpailukyvyn, jaksamisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä yhä laajemmin. Kasvava senioriväestö tulee myös panostamaan terveyteensä lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Råglund muistuttaa, että Euroopassa, erityisesti Italiassa ja Espanjassa, suuret ikäkuokat ovat pian jäämässä pois työmarkkinoilta ja vapaa-ajan määrä lisääntyy sielläkin. Markkinat ovat vahvassa kasvussa. Suomessakin rauhoittuminen on nyt muotia ja ihmiset haluavat panostaa hyvinvointiinsa. Alituinen kiire ja työn kuormittuvuus ovat vaikuttaneet oman ajan arvostamiseen. Kehittämisstrategia kertoo, että liikunta- ja urheiluvälineiden sekä -palveluiden kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suomessa eniten liikuntaan käyttävät rahaa yksittäiset kotitaloudet, noin 1,8 miljardia euroa vuodessa. Liikunnan osuus on runsaat kaksi prosenttia kotitalouksien kulutuksesta. Käyttökokemus ratkaisee. Enää kuluttajalle ei riitä pelkkä perinteinen mittari, vaan liki jokainen alan toimija tarjoaa harjoittelun ja liikunnan tueksi verkkopalvelua sekä erilaisia lisälaitteita. Tavallinen liikunnan harrastaja arvostaa laitteeltaan helppokäyttöisyyttä. Jari Råglund kertoo heidän vastaavan juuri tähän haasteeseen. Tango-mittauslaitteessa on yksi painike, ja tiedot siirtyvät anturista automaattisesti serverille. Tango-laitetta voi käyttää myös aktiivisuusmittarina ilman sykevyötä. Kokonaisuuteen ei kuulu ranteeseen kiinnitettävää sykekelloa, kuten totutuissa markkinoilla jo olevissa tuotteissa. Kun katsoin alan messuilla Münchenissa nykyisiä ratkaisuja, kilpailijoilla käyttökokemus muodostuu usean eri laitteen yhteiskäytöstä. Siellä voi olla älypuhelinta ja kenkään tai käsivarteen kiinnitettävää anturia. Tango-niminen hyvinvointilaite tulee markkinoille hyvin varustettuihin urheiluvälineliikkeisiin syyskuussa. Samaan aikaan avautuva verkkopalvelu tulee Råglundin mukaan tarjoamaan käyttäjilleen vinkkejä ja palautekommentteja unen, ravinnon ja levon merkityksestä liikunnan ja yleishyvinvoinnin lisäksi. Kehitysvaiheessa olevassa verkkopalvelussa on panostettu visuaalisuuteen ja mukaansatempaavuuteen. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja yhteisöllisyys hyödynnetään heti alusta alkaen. Tangon alkusarja tehdään Suomessa, minkä jälkeen valmistus siirtyy ulkomaille. Kumppaneiden kanssa. Kun yritys alkuvuonna 2009 perustettiin, oli takana pelkkä idea hyvinvointipalvelusta ja -tuotteesta. Idean isiä ovat Jari Råglund ja Seppo Säynäjäkangas. Alihankkijoiden etsiminen käynnistyi viipymättä. Toimivan proton myötä ideasta tuli totta. Hyvä kumppaniverkosto on elinehto. Health Care Success työllistää yrittäjän lisäksi kaksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaista, mutta nyt on pieneen tiimiin haussa lisäksi teknisen puolen päällikkö. Kaikki muu tehdään alihankintana. Eurooppa-patentin hakemus on ollut vetämässä jo reilut kaksi vuotta. Pian voi odotella päätöstä. Henkilö: Jari Råglund on helsinkiläinen yrittäjä, joka vaihtoi palkkatyöt yrittäjyyteen vuonna 2009. Råglund toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään Seikokellojen ja Dolce&Gabbana kellojen ja korujen maajohtajana. Aiempaa työhistoriaa hänellä on muun muassa mainostoimistosta ja General Motorsilta Tukholmasta. Hyvinvointiteknologiayrittäjä asuu puolisonsa kanssa Töölössä Helsingissä ja on paljasjalkainen helsinkiläinen. Uusien asioiden miettimisen ja vanhojen haastamisen lisäksi Råglund harrastaa matkailua, lukemista, keikoilla käymistä ja pop-konsertteja. Liikunta kuuluu myös elämään: ulkoilu, jääkiekko, pyöräily ja salibandy pitävät kunnossa.

16 N:o 3 Maaliskuu 2011 Täyttä asiaa Tarja Nieminen Onnellisuuskohtaamisia Menneen viikon aikana sain kokea useita onnellisuuskohtaamisia. Onkin sanottu, että jos jokin ilmiö kohtaa sinut lyhyessä ajassa useamman kerran, kannattaa pysähtyä ilmiön äärelle. Keskiviikko 9.3. Ensimmäinen onnellisuuskohtaaminen tapahtui opettajien yrittäjyyskasvatuksen koulutuksessa, jossa eräs osallistuja kysyi: Huomenta. Oletko onnellinen? Ensimmäinen ajatus kysymykseen oli, että onpa omituinen kysymys! Oudoksi kysymyksen teki myös se, että kysyjä oli minulle ihan uusi tuttavuus. Itse koen, että keskustelu onnellisuudesta on jotakin henkilökohtaista. Kysymys herätti kuitenkin pohtimaan voisiko päivän aloittaa useammin tiedustelemalla toisen onnellisuuden tilaa? Torstai 10.3. Katsoin nauhoitettuna MTV3:n Perintö-päättäjiltä tulevaisuuden tekijöille -ohjelman. Siinä keskusteltiin mm. siitä, millainen on Suomi vuonna 2020 ja miten nuoret saadaan innostumaan yrittämisestä. Keskustelusta mieleeni iskostui erityisesti puhemies Niinistön sanat: Vastuunottaminen on itseasiassa onnellisuuuden lähde, silloin kun täyttää sen vastuunsa. Havaihduin ajattelemaan, olemmeko me yrittäjät erityisen onnellisia, koska meillä on mahdollisuus ottaa ja täyttää vastuumme joka päivä? Havahduin ajattelemaan, olemmeko me yrittäjät erityisen onnellisia, koska meillä on mahdollisuus ottaa ja täyttää vastuumme joka päivä? Perjantai 11.3. Kolmas onnellisuuskohtaaminen tapahtui Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Anita Kärjen jutun Valtiot onnellisuutta etsimässä tiimoilta. Hänen mukaan hyvinvoinnin mittaaminen kiinnostaa nyt politiikkoja Euroopassa. Ainakin Britanniassa, Saksassa, Islannissa ja Suomessa ollaan miettimässä päätöksenteon tueksi mittareita, joilla saataisiin tietoa ihmisten onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Itse uskon, että sitä saa, mitä mittaa. Jutun innoittamana jäin miettimään millainen paikka elää ja yrittää on onnellinen Suomi? Lauantai 12.3. Erään työyhteisön valmennuksessa pohdimme henkilökunnan kanssa arjen työnilon lähteitä. Keskusteluissa sivusimme myös työelämän pahoinvointia, sillä mikäli on viimeaikaiseen uutisointiin uskominen, työelämästä puuttuu onnellisuutta. Olen vakuuttunut siitä, että ihmiset jaksavat työssään pidempään, jos työn arvona on onnellisuus. Voisimmeko me yrittäjät olla etunenässä nostamassa työelämän arvoksi onnellisuuden? Sunnuntai 13.3. Viides onnellisuuskohtaaminen tapahtui sunnuntaina, kun tartuin kolumnin kirjoittamisen haasteeseen. Mietin mistä syntyy onnellisuus? Miksi työelämä ja onnellisuus tuntuvat vieraantuneen toisistaan? Entä millainen on onnellinen yrittäjä? Näitä pohdintoja käydessäni sain viisaan viestin yhdeltä facebook-ystävältäni. Hän kirjoitti seinälleni: Älä pohdi sen tuntee. Päätin noudattaa ohjetta ja jään tuntemaan onnellisuutta Tarja Nieminen Villinikkarit Oy Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valiokunta, puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien työryhmä, jäsen Nuori yrittäjä Vaihtamalla paranee! Viulisti Maria Hannus-Hautala vaihtoi ammattimuusikon uran laukkukauppaan. Katja Nykänen, teksti ja kuva Kun Maria Hannus-Hautala pikkutyttönä sahasi isoisänsä tekemää kanteletta viivoittimella, tajusivat vanhemmat ostaa tälle viulun. Viuluun syntyi välitön rakkaus, jota jatkui seuraavat kaksikymmentä vuotta. Palo musiikkiin kuljetti Mariaa konserttimatkoille ympäri Eurooppaa ja soittamisesta kehkeytyi ammatti. Hän opiskeli viulunsoittoa Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä ja myöhemmin musiikkitiedettä yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2008. Musiikillisen perheen esikoiselle valinta oli luonteva. Musiikki on aina ollut vahvin lajini. En oikein osannut tehdä muuta, 29-vuotias Maria sanoo. Marian isoisä on lahjakas säveltäjä, äiti soitti kontrabassoa sekä huilua ja sisko harrasti laulamisen lisäksi sellonsoittoa. Muu ura kuin musiikki ei käynyt mielessänikään. Viimeinen viulukuvio. Marialla on takanaan satoja keikkoja ammattimuusikkona. Repertuaariin kuuluu koko kirjo aina orkesterisoitosta duokeikkoihin ja solistin töihin. Tyylilajit vaihtelevat kansanmusiikista jazziin ja klassisesta popmusiikkiin. Soittamisessa parasta on luovuus. Onnistumisen tunne sitkeän harjoittelun jälkeen on upea, Maria listaa. Musiikin parista löytyi myös säveltäjänä ja pianistina työskentelevä aviomies. Muutama vuosi sitten kaikki kuitenkin muuttui. Soittaminen oli alkanut tuntua työläältä, eikä Maria enää tuntenut samanlaista intohimoa musiikkia kohtaan kuin ennen. Harjoittelukin oli jäänyt vähemmälle. Piste iin päälle oli aviomiehen säveltämä elokuvamusiikki, jonka viulukuvioon Marian sormet eivät treenauksesta huolimatta enää taipuneet. Tuo kuvio jäi Marian viuluuran viimeiseksi ja soittaminen loppui tyystin. Tärkeä osa Marian työtä on Bagioren nettisivujen ylläpito. Kuvat ja tuotetiedot on oltava kunnossa, jotta kauppa käy. Innostus yrittämiseen tulee kai verenperintönä. Maria Hannus-Hautala Muusikosta markkinointipäälliköksi. Päätös lopettamisesta syntyi salamana, mutta oli muhinut alitajunnassa jo pitkään. Osa sukulaisista ei usko vieläkään, etten soita enää ollenkaan, Maria naurahtaa. Ratkaisuni ei ole kaduttanut, vaikka joskus hienon viulusoolon kuullessani olo saattaa tuntua hetken haikealta. Palaan kuitenkin pian maan pinnalle, kun muistan sen järjettömän harjoittelumäärän, jonka ammattisoittaminen vaatii, hän sanoo. Musiikkiuran loputtua oli keksittävä jotain muuta. Yrittäjänä toimiva äiti kaipasi vaihtelua tilitoimistossaan työskentelyyn ja niin syntyi yhteinen idea nettilaukkukaupasta. Olen pienestä pitäen ollut laukkufriikki, joten oli hauskaa tehdä harrastuksesta ammatti, Maria kertaa. Bagiore avattiin huhtikuussa 2008 ja Maria nimitettiin nettikaupan markkinointipäälliköksi. Hän työskentelee pääkaupungista käsin, äiti ja sisko puolestaan huolehtivat varastotilasta Pohjanmaalla. Lisäksi yrityksessä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Perinteisen putiikin sijaan Maria perheineen perusti nettikaupan, sillä netistä ostaminen on nyt nosteessa. Jo seuraavana syksynä Bagioren aukeamisesta he laajensivat tukkumyyntiin. Nettikaupan pyörittäminen on paljon vapaampaa kuin perinteinen myyntityö, kun ei tarvitse päivystää koko ajan kaupassa. Kantapään kautta konkariksi. Marian työnkuvaan kuuluu mainonnan ja markkinoinnin lisäksi muun muassa rahti ja -tulliasioista huolehtimista. Lisäksi hän pitää yhteyttä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin eri puolille maailmaa sekä päivittää nettisivuja. Käymme myös edustamassa alan messuilla, kuten Ikaalisten Kenkäviikoilla. Rohkeus ja innostus palkitaan 4H-Yritystoiminta auttaa nuorta löytämään oman polkunsa. Muutamaa alan peruskurssia lukuun ottamatta Maria on työssään täysin itseoppinut. Minulla ei ole aiempaa kokemusta vastaavasta työstä, saati koulutusta, vaan kaikki on pitänyt oppia käytännön ja kantapään kautta, Maria myöntää. Perhe on toiminut tukena vasta-alkajalle, sillä vanhemmilla on kolmenkymmenen vuoden kokemus tilitoimisto Tietokauha Oy:n tilitoimiston pyörittämisestä. Vanhempiensa kautta Maria on pienestä pitäen nähnyt, millaista yrittäjyys on: rankkaa mutta palkitsevaa. Lapsuudestani muistan, kuinka me siskoni kanssa leikimme tilitoimiston lattialla vanhempien tehdessä töitä. Se oli hauskaa! Yrittäjyys on perheellä verissä, sillä Marian molemmat isovanhemmat olivat yrittäjiä. Nelihenkisessä perheessä on tätä nykyä kolme yritystä, kun siskokin siirtyi laulajasta lastenvaatekauppiaaksi. Bagioren myötä tiedän, että yrittäjyys on minun juttuni, Maria tuumaa. Innostus yrittämiseen tulee kai verenperintönä, hän lisää. Liisa Ihmemaassa. Kolmessa vuodessa Bagiore on kasvanut, toimintaajatus on kirkastunut ja teknologia kehittynyt. Yrittäjänä oleminen on jatkuvaa ideointia, Maria sanoo. Nettikaupan suurimpina haasteina hän pitää tekniikkaa ja tunnettuutta. Nettisivujen tulisi olla selkeäkäyttöiset ja asiakkaan tulisi löytää ne helposti. On vaikea ennustaa, mikä tuote milloinkin menestyy. Todelliset myyntihitit tulevat usein yllätyksenä. Freelancemuusikon ja yrittäjän väliltä löytyy paljon yhteistä: molemmissa on uskottava itseensä ja osattava myydä tuotettaan. Lisäksi aloja yhdistää vapaus. On kivaa, kun kukaan ei ole sanelemassa, mitä milloinkin pitää tehdä, Maria ynnää. Oman yrityksen perustamisen myötä ammatillinen itsevarmuus on lisääntynyt ja Maria on oppinut, kuinka liike-elämässä toimitaan. Silti jokaisen laukkukuorman saapuessa hän tuntee olevansa kuin Liisa Ihmemaassa laukkufriikin unelmapaikassa. Tarvitsetko käyntiä huoltamolla? Yrittäjähuoltamolla saat opastusta ja neuvontaa henkilöturvaan liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisella huoltotestillä voit kartoittaa ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajan tasalla. Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa. Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi Neste Jari-Pekka Oy:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen sanoo 4H-yritysohjaajana toimimisen avaavan uusia näkökulmia myös omaan liiketoimintaan. Jaakko Silvast, teksti ja kuvat Hankasalmen Mäyrämäessä asuva 15-vuotias Jolinda Mäkinen on viihtynyt värikynä kädessä pikkutytöstä saakka. Innokas piirtäjä sai tädiltään Johanna Savolalta parisen vuotta sitten vinkin, että hänenkin kannattaisi kokeilla sarjakuvien tekoa. Toimelias nuori nainen tarttui kynään ja istutti ruutuihin ja kupliin kehittelemänsä Jofikoiran hahmon seikkailemaan ympäri maailmaa. Jolinda tarjosi sarjakuvaansa koiraharrastuksesta monelta kantilta kertovaan Koirafanitus-lehteen. Nyt Jofi maailmalla -sarjakuvaseikkailuja on ehditty julkaista kuudentoista tarinan verran. Samaan hengenvetoon Jolinda perusti oman 4H-Yrityksensä Joli Artin. Oma yritys virallistaa Jolindan piirtämiseen liittyvää liiketoimintaa ja selkeyttää muun muassa sarjakuvista saatavien palkkioiden maksuista aiheutuvaa byrokratiaa. Oman 4H-Yrityksensä kautta Jolinda voi myös kaupata kuvitustöitään kaikille halukkaille. 4H-Yritystä perustaessa piti miettiä monia juttuja ja tehdä paperitöitä, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä kuin talousarvioiden tekemistä. Tätini Johanna toimii yritysohjaajanani ja auttaa minua yrityksen pyörittämiseen liittyvissä asioissa, Jolinda hymyilee. Mielestäni 4H-Yritys on helppo tapa aloittaa yrittäminen. Tämän perusteella en epäilisi vanhempana ryhtyä oikeasti yrittäjäksi. Helppoa kun sen oivaltaa. Hankasalmelainen pitkän linjan yrittäjä, Neste Jari-Pekka Oy:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari- Pekka Koponen lähti mukaan 4H- Yritys-toimintaan nelisen vuotta sitten. Hän alkoi toimia hankasalmelaisen 4H-yrittäjä Sanna Kauppisen yritysohjaajana. Nykyisin myös Hankasalmen 4H-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Koponen on aina tukenut ja kannustanut nuoria yrittäjiä, joten hänelle 4H-yritysohjaajaksi ryhtyminen oli luonnollinen valinta. Tällainen toiminta ja vanhemmilta yrittäjiltä saadut opit olisivat olleet itsellenikin arvokkaita silloin 15-vuotiaana. Yritysohjaajana toimiminen antaa itselle hyvän mielen. Samalla, kun käyn asioita läpi yhdessä nuoren yrittäjän kanssa, tulen miettineeksi myös omaa liiketoimintaani, Koponen kuvaa. Yritysohjaajana toimiminen on eräänlaista itsementorointia. Koposen mukaan 4H-yrittäjänuoren tukeminen on lähinnä henkistä tukemista ja kysymyksiin vastaamista. Hänen mielestään nuoren on tärkeää oppia, miten liiketoimintaa tehdään ja tuloslaskelmaa luetaan. Monet uudet yrittäjät pelkäävät verotukseen liittyvää byrokratiaa, mutta ne ovat oikeasti helppoja asioita, ja sellaiset nuori 4H-yrittäjä hoksaa nopeasti. 4H-yrittäjänä oppii myös ymmärtämään euron arvon. Jos myy jonkin tuotteen tai palvelun, tietää konkreettisesti, miten paljon yhden euron hankkimiseen pitää kuluttaa aikaa ja vuodattaa hikeä. Jari-Pekka Koponen muistuttaa, että kun 4H-yrittäjänuori aikanaan mahdollisesti perustaa oikean oman yrityksen, on omat eläkeasiat syytä hoitaa kuntoon. Yhteistyömahdollisuuksia 4H:n kanssa: Yrittäjillä on mahdollisuus kertoa nuorille omasta yrityksestään nuoria työelämään valmentavalla Ajokortti työelämään -kurssilla. Yrittäjät voivat toimia nuorten kouluttajina ja siirtää näin omaa osaamistaan nuorille 4H:n järjestämissä asiakaspalvelukoulutuksissa. Samalla yrittäjät saavat tilaisuuden rekrytoida nuoria töihin. Yritykset voivat tilata 4H:n kautta nuoria töihin. Suurin porras oikeaan yrittämiseen on yrittäjien eläketurvan (YEL) huomioon ottaminen. Uuden yrittäjän on saatava liiketoiminnan pohja sellaiseksi, että se kestää YEL-maksut. Jos se ei ole mahdollista, yrittäjä ei petä ketään muuta kuin itseään. Voimat yhteen. 4H:n Yrittäjätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa yli 13-vuotiaita nuoria työelämään ja yrittäjämäiseen toimintatapaan. Tavoitteena on myös auttaa nuoria luomaan suhteita paikallisiin yrittäjiin sekä antaa käytännön eväitä oman yrittäjyyden alkutaipaleelle. Toiminnan lähtökohtana on nuorten ja yrittäjien yhteistyö. Tarkoituksena on, että nuoret ja yrittäjät verkostoituvat niin, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Nuoret luovat suhteita paikkakuntansa yrityselämään, ja yritykset tekevät toimintaansa tunnetuksi nuorten keskuudessa. 4H-Yritys on kokeiluluontoista toimintaa, jonka tarkoituksena on paikallisella tasolla etsiä erilaisia toimintamuotoja nuorten yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjien eri puolella Suomea kannattaa kysellä oman Hankasalmelainen Jolinda Mäkinen ryhtyi piirtämään sarjakuvia ja perusti toimintansa tueksi oman 4H-Yrityksen. Jolindan mukaan yrityselämään pääsee helpoiten tutustumaan juuri 4H-Yrityksen kautta. paikkakuntansa 4H-Yritys-toiminnan perään ja osallistua siihen. Myös 4H-yrittäjänuorten ja Suomen Yrittäjät ry:n nuorten yrittäjien tulisi yhdistää voimansa Suomen jokaisessa kunnassa. Yrittäjät voivat jakaa omaa osaamistaan nuorille toimimalla heidän yritysohjaajinaan. 4H-yrittäjät voivat toimia myös alihankkijoina yrittäjille. Yrittäjät huomioivat rekrytoinneissaan nuoret, jotka ovat käyneet 4H:n järjestämiä työelämään valmentavia kursseja ja koulutuksia. Yhteistyön kautta omalle yritykselle voi jopa löytyä sopiva jatkaja. Lue lisää www.4h.fi tai ota yhteys paikalliseen 4H-yhdistykseen.

N:o 3 Maaliskuu 2011 Harri Auramo, teksti ja kuva Yrittäjävetoinen SPU Systems Oy vaihtaa parhaillaan tuotantolinjalleen kokonaan uuden laitteiston. Kolmen miljoonan euron investointi kolminkertaistaa tehtaan kapasiteetin toukokuusta alkaen. Yritys valmistaa polyuretaanista eristelevyjä. Tästä eteenpäin, juuri uusien energiamääräysten rohkaisemana, me emme vain odota aika reipasta liikevaihdon kasvua vaan me myös uskomme siihen, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki, yksi yrityksen omistajayrittäjistä. Ei sen puoleen, Kankaanpäässä toimivan tehtaan liikevaihto on kasvanut selvästi muutenkin viime vuosina, yhtä vuotta lukuun ottamatta. Ilkka Pohjoismäki tuli taloon vuonna 2005 ja muistaa, että silloin liikevaihto oli 12,7 milj. euroa ja nyt se on 18 miljoonaa. Yritys työllistää noin 60 henkilöä, alihankkijoineen satakunta. Rakennusmääräyksiin tuli viime vuonna uudisrakennusten ns. matalaenergiataso, jonka myötä energiatehokkuuden vaatimukset kiristyivät 30 prosenttiyksiköllä. Meidän tuoteratkaisumme alkoivat yleistyä selvästi loppuvuonna. Liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 45 prosenttia, ja odotamme kasvun olevan lähivuosina 30 50 prosentin luokkaa, koska polyuretaaniin perustuvat eristeratkaisut tulevat edelleen yleistymään. Suomessa polyuretaanin markkinaosuus talojen eristämisestä on vasta kolme prosenttia. Maailmalla se on aivan toisella tasolla, Englannissa ehkä 25 prosenttia, ja yläpohjaeristämisessä jopa 50 prosenttia, Pohjoismäki selvittää. Polyuretaanin uusi tuleminen. Polyuretaani on karkeasti sanoen kahden aineen yhteen liittämisellä syntyvä kemiallinen tuote, jota on jo vuosikymmeniä käytetty hyvin monissa kohteissa kuten kengänpohjissa, jääkaapeissa ja autoissa. Teollisuuden kylmävarastoissa se on käytännössä ainoa lämmöneriste. Rakentamisessa polyuretaania käytettiin aikaisemmin vain korjausrakentamiseen ja erikoiskohteisiin, koska se on kalliimpaa kuin eristevilla. Polyuretaanilla säästettiin tilaa. Nyt se on osoittautunut kustannustehokkaaksi peruseristeeksi, jonka eristävyys on parempi kuin kivestä, lasista tai paperista tehdyillä eristeillä. Jos ns. passiivirakennuksen seinään pannaan polyuretaania, niin sitä tarvitaan 23 senttimetriä, mutta jos villaa, niin sitten 45 senttiä. Ei tarvitse tehdä ylileveitä perustuksia eristeen takia. Vaikka villa sinänsä olisi halvempaa, kokonaisuudesta tulee polyuretaanilla edullisempi, Ilkka Pohjoismäki tarkentaa. Selväksi tuli. Passiivitalossa lämmitysenergian kulutus on saatu rakenneratkaisuilla niin pieneksi, että lämmitystä tarvitaan ainoastaan kovimmilla pakkasilla. Näin ainakin sanotaan. Polyuretaanilevyjä näkee jo usein rakenteilla olevien kerrostalojen seinissä. Eristeiden kauppa käy kuumana, mutta Ilkka Pohjoismäen mielestä energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittaisiin paljon enemmän vauhtia. Eikä hän puhu vain polyuretaanin puolesta. Rakennustuoteteollisuuden pitäisi päästä irti perinteisestä tuotannosta ja ryhtyä kehittämään uusia ratkaisuja, jotta rakennusala pystyy vastamaan siihen haasteeseen, mikä energian säästämiseksi on annettu. Se on iso mullistus teollisuudelle. Itse asiassa Ilkka Pohjoismäki on enemmän kuin harmissaan rakennustuoteteollisuuden hitaasta etenemisestä, varsinkin kun jo tiedetään, millaisia määräykset ovat nyt ja millaisia ne tulevat olemaan vuonna 2012, vuonna 2017 ja jopa vuonna Toimialat Kankaanpääläisyritykselle kasvun paikka Euroopan uusista energiamääräyksistä Rakennusten muuttuvat energiamääräykset toivat uuden sauman satakuntalaisyritykselle. Polyuretaania kysytään nyt energiatehokkaiden talojen peruseristeeksi. Rakennuseristealan yrittäjä Ilkka Pohjoismäki kaipaa rakentamiseen ryhtiliikettä, joka hidastelematta alkaa tuottaa energiatehokkuudeltaan sellaisia taloja, joita asukkaat uskaltavat ostaa turvallisin mielin. Energiaa on alalla käytetty enemmän asioiden vastustamiseen kuin ratkaisujen kehittämiseen. Ilkka Pohjoismäki 2020. Nuo vuodet ovat jo ihan lähellä. Suomen rakennusala on niin konservatiivinen, että energiaa on käytetty enemmän asioiden vastustamiseen kuin tarvittavi- en ratkaisujen kehittämiseen, hän laukoo. Vuonna 2012 määräyksiin tulee 20 prosentin lisäys energiatehokkuuteen, joka voidaan toteuttaa lämmöneristystä lisäämällä, tehokkaammalla ilmastoinnilla tai ympäristön kannalta ystävällisemmillä energiatuottomuodoilla. Taloista tulee hieman ns. matalaenergiataloja tehokkaampia, ja niitä kutsutaan lähes passiivienergiataloiksi. Vuonna 2020 kaikkien uusien rakennusten tulisi olla jo lähes nollaenergiatasoa. Turvalliset ratkaisut pitää kehittää nyt. Ilkka Pohjoismäen mielestä talo- ja rakennustuoteteollisuuden tulisi kehittää jo tänään ratkaisuja tulevaisuuteen, jotta kuluttajat voisivat hankkia talonsa turvallisin mielin. Pk-yrityksenä laitamme Suomen rakennusalalla tuotekehitykseen rahaa ensimmäisten joukossa, liikevaihdosta liki neljä prosenttia. Tekesin hankkeissa olemme hyvin mukana, Ilkka Pohjoismäki kertoo SPU Systemsin toiminnasta. Pohjoismäen mukaan yhtiö on ollut mukana tekemässä Osaaminen pitää monistaa SPU Systemsin perusti 1970-luvulla Veikko Salli. Hänet tunnetaan paremmin jätteiden maahan upotettavasta Molok-keräysjärjestelmästä. Rakennuseristeitä valmistava Kankaanpään tehdas siirtyi sittemmin Lohja Oy:n omistukseen. Vuonna 1993 Lohjan toimivaan johtoon kuuluneet Tapani Tuominen ja Eero Jormalainen ostivat yrityksen. Ilkka Pohjoismäki tuli mukaan vuonna 2005 osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi. Eero Jormalainen on jo jäänyt pois toiminnasta, ja hänen poikansa Janne Jormalainen toimii yhtiössä. Kolmatta omistusosuutta hallitsee Tapani Tuomisen perikunta. Sekä minulla että Jannella on kokemusta suuren yhtiön johtotehtävistä. Meidän yrityksessä on mielestämme saatu samaan pakettiin hyvät puolet sekä pk-yrityksistä että isoista yrityksistä. Suurista yhtiöistä on opittu se ajatus, että menestyäkseen yrityksen pitää aina pyrkiä kasvuun ja pitää yrittää tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, Ilkka Pohjoismäki sanoo. Suomessa valtaosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä tai pienyrittäjiä, joilla ei toimialan luonteen passiivitaloja jo 20 vuotta sitten. Määräysten mukaan uusien talojen tulisi olla ns. lähes passiivitaloja ensi vuodesta alkaen. Pälkäneelle rakennetaan parhaillaan 33 asunnon passiivitaloaluetta. Järvenpäähän ja Kuopioon on jo tehty nollaenergiakerrostaloja. Osaamista siis Suomessa löytyy. Ilkka Pohjoismäki myöntää, että kuluttajien päät ovat pyörällä uusien määräysten ja termien sekamelskassa. Uudistalon hankintaa suunnittelevat saattavat tuntea olonsa suorastaan turvattomaksi myyntimiesten edessä. Voivatko ostajat olla varmoja, että talot täyttävät uudet vaatimukset? Eivät voi, eivät ainakaan kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi osa vuonna 2012 valmistuvista taloista tehdään vielä vuoden 2009 rakennuslupien mukaan. Energiatehokkaaksi mainostettu talo kuluttaa vaikkapa 50 prosenttia vuoden 2012 määräyksiä enemmän. Kuluttajalle asia paljastuu ehkä vasta sähkölaskussa. Yritäpä myydä taloa eteenpäin vuonna 2015. Siitä et paljoa saa, tai saat laittaa siihen ison remontin, jotta sen joku huolisi, Ilkka Pohjoismäki puuskahtaa. puolesta ole erityisiä mahdollisuuksia kasvaa paikallisilla markkinoilla. Toimeentulo riittää. Toisaalta monille pk-yrityksille kasvu on mahdollista. Ilkka Pohjoismäki sanoo joskus ihmetelleensä, kun yrittäjät suorastaan vannovat, etteivät varmasti työllistä enää yhtään ihmistä enempää tai ylipäätään ketään. Minun mielestäni menestys tulee siitä, kun monistaa osaamista. Ei maailmassa yksin pärjää. Entä onko yrittämisen tiellä nykyisin sellaisia huolenaiheita tai ongelmia, jotka julkisen vallan tulisi mielestäsi poistaa? Ilkka Pohjoismäki suhtautuu kysymykseen vaivautuneesti. Käy ilmi, että hän ei ole tottunut valittamaan yrittäjäpolitiikan asioista eikä halua siihen ryhtyä nytkään. Minulla on kai sitten sellainen yrittäjän sielu, niin kuin monella muullakin, että kun on päässyt yrittäjäksi, niin se on jo ihmiselle helpotus ja onnellinen tila, kun saa itse tehdä ja yrittää niitä asioita, joita haluaa. 17 Päät pyörällä energiamääräyksistä Harri Auramo, teksti Kirsi Kontio, kuvat Pientalosta haaveilevat kansalaiset ovat ihmeissään, kun viranomaisilta tulee kovalla vauhdilla uusia energiamääräyksiä. Kiirettä kummastelivat myös alan miehet Tampereen rakentajamessujen paneelissa helmikuussa. Sähkölle on ehdotettu energiakertoimeksi kaksi, jolloin suoralle sähkölämmölle ei taloja kannata enää rakentaa. Se on kummallista, sillä mitä eristävämmäksi me rakennuksen teemme, sitä vähemmän energiaa kuluu, myös suoraa sähköä. Kun sen perustamiskustannukset ovat alhaiset, pitäisi sähkölle saada edelleen rakentaa. Onhan luvattu lisää ydinsähköäkin. Yliassistentti Juha Vinha, Tampereen teknillinen Yliopisto Hartiapankkirakentaminen käy vaikeaksi, tulevaisuudessa liki mahdottomaksi. Rakentamismääräyksissä määritellään tarkasti rakennushankkeen eri osapuolien vastuut, velvoitteet ja edellytykset. Pientalorakentaminen vaatii kaikilta osapuolilta äärettömän suurta osaamista. Siihen pitää valjastaa ammattirakentajia. Ilmanpitävyyskin voidaan pilata aivan pikkuasioilla. Tuote- ja kehityspäällikkö Jan-Erik Järventie, Lammin Kivitalot Oy Kansa on aika sekaisin näistä rakentamisen energiamääräyksistä. Vuoden 2012 määräysten toteuttamiseen ei tarvita kuin muutama tuhatlappunen mutta sitäkin enemmän tervettä järkeä. Ettei ruveta juoksemaan omin päin kaiken maailman uutuuksien perässä, vaan käydään ammattilaisten kanssa läpi ne muutamat tehokkaat ratkaisut. Laatupäällikkö Pekka Seppälä, Oulun kaupunki Kääntäminen on viestin välittämistä ihmiseltä ihmiselle Esittelyssä uusi toimialajärjestö. Jouko Lantto, teksti Kansainvälisyys kuuluu itsestään selvänä osana yritysten liiketoimintaa, mutta toisin oli silloin, kun Suomen käännöstoimistojen liitto perustettiin vuonna 1983, toteaa liiton nykyinen puheenjohtaja Maarit Satukangas- Pohjola. 1980-luvulla suomalaisyritysten kansainvälistä toimintaympäristöä leimasi bilateraalinen Neuvostoliiton kauppa ja konttoreissa raksuttavat kirjoituskoneet. Noista ajoista maailma on kokenut järisyttäviä muutoksia: valtioita ja talousmahteja on kaatunut, taloudellisesta toiminnasta on tullut globaalia peliä ja pikavauhtia kehittynyt uusi viestintäteknologia on muuttanut täysin sekä ihmisten arkielämän että kaupankäynnin toimintatavat, Maarit Satukangas-Pohjola kuvailee. Globaalilla muutoksella on ollut SKTOL ry:n jäsenyritysten liiketoimintaan ehkä tuntuvampi vaikutus kuin moneen muuhun toimialaan. Voidaankin kysyä, miten käännöstoimiala jaksaa maailmassa, jossa internet-sivustot kääntyvät itsestään eri kielille ja Google tarjoaa verkossa ilmaisia käännöksiä. Humanismia ja tekniikkaa. Itse asiassa käännöspalveluja tarvitaan tänä päivänä jopa Maarit Satukangas-Pohjola on Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtaja. enemmän kuin aiemmin, mutta palvelujen luonne on sen sijaan kokenut aikamoisen mullistuksen, väittää liiton lahtelaispuheenjohtaja, joka on e toiminut alalla jo 1980-luvulta lähtien. Ammattimainen käännöstoiminta on sopusuhtainen yhdistelmä humanismia ja tekniikkaa. Kääntäminen on aina viestin välittämistä ihmiseltä ihmiselle, mutta käännöstyökalut ja tehokkaat tiedonhakumenetelmät edellyttävät myös vankkaa teknistä osaamista ja innovointikykyä. Maarit Satukangas-Pohjola painottaa ammattimaisuuden merkitystä, sillä käännöstoimiston voi perustaa kuka tahansa, joka kokee hallitsevansa kielen. Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että kielitaito on kääntäjälle pelkkä työkalu, ja vasta käännöstaito antaa edellytykset toimia ammattikääntäjänä. Käännöstyöhön liittyviä tietoja ja taitoja opiskellaan yliopistoissa eri puolilla Suomea, ja monilla käännösalan yrittäjillä onkin akateeminen käännös- ja tulkkauskoulutus. Tyypillisiä pienyrityksiä. Käännöstoimistot ovat tyypillisesti pienyrityksiä, joissa työntekijöiden määrä vaihtelee parista asiantuntijasta muutamiin kymmeniin. Ani harvassa ovat ne käännösalan yritykset, joissa työntekijöiden määrä lasketaan sadoissa. Koska alan hyvän käytännön mukaisesti kääntäjän tulee kääntää vain äidinkieleensä päin, ala työllistää runsaasti myös freelancer-kääntäjiä ympäri maailman, ja toimistoissa työskentelevät koordinaattorit ja projektipäälliköt huolehtivat siitä, että palveluketjun osat loksahtavat saumattomasti yhteen. Asiakaskunta kattaa eri alojen toimijoita pienistä mikroyrityksistä suuriin kansainvälisiin konserneihin, julkishallinnon organisaatioihin ja EU:n toimielimiin, Maarit Satukangas-Pohjola valottaa. Ammattimaisesti toimiva käännöstoimisto on asiakasyritykselle arvokas kumppani kansainvälisen liiketoiminnan kaikissa haasteissa. Ammattimaista ja vastuullista toimintaa. Satukangas- Pohjolan mukaan liitto edellyttääkin jäseniltään ammattimaista ja vastuullista toimintaa, jota se tukee järjestämällä koulutusta ja tapahtumia sekä kehittämällä yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja yhteistyössä muiden alaa edustavien osapuolten kanssa. Suomen käännöstoimistojen liitto on aktiivisesti mukana myös alan Euroopan tason kattojärjestössä, EUATC:ssa (European Union of Associations of Translation Companies). Kansainvälisen yhteistoiminnan hedelmiä ovat muun muassa alan palvelutoimintaa määrittävä CEN-standardi sekä ensi vuonna Helsingissä järjestettävä käännösalan kansainvälinen konferenssi. Suomen Yrittäjät ry sai uuden jäsenjärjestön viime vuoden joulukuussa, kun Suomen käännöstoimistojen liitto eli SKTOL ry liittyi sen toimialajärjestöksi. SKTOL on käännös- ja tulkkauspalveluihin erikoistuneiden yritysten liitto, johon kuuluu 20 jäsenyritystä. Sen tavoitteena on nostaa alan ammatillista profiilia ja edistää laadukasta ja vastuullista palveluntarjontaa. JOSKUS ON OSTETTAVA ENNEN KUIN VOI MYYDÄ. Yrityksen Joustoluotolla pidät yrityksesi talouden tasapainossa. Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18. Teemme sen mahdolliseksi

18 N:o 3 Maaliskuu 2011 Työelämä Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 9. 10.6.2011 Vastuullinen työperäinen maahanmuutto vaarassa unohtua vaalihälinässä Hotelli Viru, Tallinna Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Torstai 9.6.2011 9.00 10.30 12.30 13.15 14.00 Teollisuusyritykset innostuvat hankintatoimen kehittämiseen Ilmoittautuminen seminaariin keskustellaan näinä päivinä kielteisesti. Toimitusjohtaja Mika Kaukonen tuomaahanmuutosta esille myönteisen asian. Se on työperäisen maahanmuuton vastuullinen malli. Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun Buffet-lounas Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 14.05 Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät Toiveet ja realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrittäminen Rahoitusmahdollisuudet Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy 15.15 Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen) 15.45 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa Osakassopimukset Työsopimukset omistajanvaihdoksessa uusi työnantaja, vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 17.30 Tulevaisuuteen varautuminen Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu Jatkajan toimeentulon varmistaminen Avainhenkilöiden sitouttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 18.10 Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät 20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa Perjantai 10.6.2011 7.00 Aamiainen 9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy 12.45 Seminaarin päätös 13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin 14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) 16.00 Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 /hlö 2-hengen huoneessa ja 416 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 /hlö 2-hengen huoneessa ja 576 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalla käytettäväksi laivan ravintoloissa. Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä Harri Auramo, teksti ja kuva H armaasta taloudesta vellovassa keskustelussa vilahtelevat ulkomaisten työntekijöiden kolmen euron tuntipalkat, parakkimajoitus, ihmisarvojen polkeminen ja huono työn laatu, sanoo VMP Groupin toimitusjohtaja Mika Kaukonen. Vuodesta 1988 henkilöstöpalveluja tuottanut VMP tunnettiin takavuosina nimellä Varamiespalvelu. VMP Group on perehtynyt työperäiseen maahanmuuttoon huolella ja kuunnellut tarkalla korvalla tilastonikkareiden häkellyttäviä laskelmia siitä, miten Suomesta loppuu lähivuosina työvoima, joka tarvitaan yhteiskunnan toiminnan ylläpitämiseen. Kotimaan oma väki ei riitä. Sitä ongelmaa eivät työurien pidentämiset ja opiskeluajan lyhentämiset ratkaise. Väestömme ikäpyramidi kääntyy ennen pitkää päälaelleen, ja tänne tarvitaan valtava määrä ulkomaista työvoimaa lähivuosien aikana, Kaukonen tiivistää; esiteltyään ensin toinen toistaan hurjempia tilastolukuja siitä, miten eläkeläisten määrä räjähtää samalla kun työssä olevien määrä kutistuu. Huoltosuhteelle käy todella huonosti. VMP Groupissa tehtiin puolitoista vuotta sitten johtopäätös. Yhtiö ryhtyi kehittämään suomalaisia työnantajia varten sellaista ulkomaisen työvoiman välitysmallia, joka toimii viimeisen päälle vastuullisesti pitämällä hyvää huolta työntekijöistä. Samalla pyritään takaamaan asiakasyrityksille laadukas työ. Mika Kaukonen sanoo, että VMP:n malli on yksi tärkeä ratkaisu tulevaan työvoimapulaan, ja hän kutsuu sitä eettiseksi ja vastuulliseksi. Malli rakennettiin eräissä rakennusalan pilottiyrityksissä, mutta palvelua tarjotaan nyt myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä sesonkitöissä, joihin ei tarvita erityisammattitaitoa. Suomella on edessään mahdottomalta näyttävän yhtälön ratkaiseminen, ja meillä pitäisi olla kokonaisvaltainen, kansallinen strategia asian hoitamiseksi. Huonompi uutinen on se, että sitä ei ole, Mika Kaukonen heitti haastetta päättäjienkin suun- Mika Kaukonen tuo maahanmuutosta käytävään sanailuun positiivista, asiallista näkökulmaa. Yksi ratkaisu kiihtyvään työvoimapulaan on vastuullisesti hoidettava työperäinen maahanmuutto. taan Cramon laatuseminaarissa 1. maaliskuuta. Suomalaisilla työehdoilla. Mika Kaukonen korostaa, että VMP:n välittämät maahanmuuttajat eivät ole ns. lähetettyjä työntekijöitä vaan suomalaisessa työsuhteessa suomalaiseen yritykseen, VMP:hen. Työsopimus laaditaan maahanmuuttajan äidinkielellä, ja tietysti myös suomeksi. Heille maksetaan palkka tismalleen suomalaisen työehtosopimuksen mukaisesti. Se maksetaan suomalaiseen pankkiin, jonne olemme avanneet työntekijän palkkatilin. Kaukosen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdot on selvitetty mm. Rakennusliiton kanssa, ja myös työsuojelutarkastajat ovat käyneet mallin läpi, eikä ole ollut huomautettavaa. Muidenkin ammattiliittojen kanssa tehdään yhteistyötä. VMP:n vastuulliseen malliin sisältyy muutakin kuin Suomen lakien ja työehtojen noudattaminen, asianmukainen palkanmaksu ja ennakonpidätysten toimittaminen. Huomautettakoon, että työntekijöiden maksamat verot jäävät Suomeen. Meillä on ulkomailla asiamiehet, jotka haastattelevat työntekijät lähtömaassa. Tarkistamme taustat kuten koulutuksen ja työuran, jotta toimittamamme työvoima on mahdollisimman laadukasta ja motivoitunutta. Ketään ei palkata niin sanotusti kadulta, Kaukonen kertoo. Tällä haavaa VMP tuo työvoimaa erityisesti Virosta ja Romaniasta. VMP:llä on toimisto Bukarestissa ja edustaja Moldoviassa. Ennakkoluuloisille tiedoksi, että useimmat romanialaiset ovat varsin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat olleet ammattitaitoa vaativissa töissä eri puolilla Eurooppaa. Maahanmuuttajille kerrotaan jo lähtömaassa suomalaisesta työlaista, työsuhteen ehdoista, veronmaksusta ja niin edelleen, Tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Suomen huoltosuhde vääristyy tulevaisuudessa entisestään. Se tulee olemaan vuonna 2030 EU:n huonoimpia. jotta työntekijät tietävät mihin ovat lähdössä. Paikkatietoa annetaan, jos kohta 30 asteen pakkasia on vähän vaikea demonstroida, Kaukonen huomauttaa. Lentokentällä vastassa. VMP järjestää työhön välittämilleen maahanmuuttajille lentoliput, ja huolenpito jatkuu heti, kun kone on rullannut kentälle. Työntekijöitä on vastassa henkilö, joka puhuu heidän äidinkieltään ja auttaa työntekijöitä rekisteröitymään verottajalle, tutustuttaa heidät asuinympäristöön, näyttää kaupat ja harrastuspaikat, sekä on muutenkin heidän käytössään, mikäli tarvitaan tulkkia, Mika Kaukonen kertoo. VMP:n kautta tuleville työntekijöille hankitaan kalustetut asunnot ja heillä on mahdollisuus nettiyhteyteen kotimaahan. Heille kuuluu myös työterveyshuolto ja sosiaaliturva suomalaisen vakuutusyhtiön kautta. Tukihenkilö on mukana, kun hoidetaan viranomaisten kanssa maahanmuuttoasiat, kuten hankitaan suomalainen henkilötunnus. Työtehtävät ovat yleensä usean kuukauden mittaisia. VMP ei peri työntekijöiltä välitysmaksuja. Suhtautuminen työhön muuttuu Ihmisten suhtautuminen työhön muuttuu, mutta miksi näin tapahtuu ja minkälaisia ihmisiä se koskee. Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini vastaa. Jouko Lantto, teksti T yöelämästä poistuvat lähivuosina ns. suuret ikäluokat ja tilalle tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti edeltäjiään pienempiä, Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini kuvaa suomalaisen työmarkkinakentän yhtä murrosta. Työvoiman tarjonta pienenee ja tämä jatkuu usean vuoden ajan. Talouskasvu ja koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat molemmat uhattuina. Siksi on tärkeää, että ihmiset jatkavat työelämässä mahdollisimman pitkään ja että nuoret pääsevät työelämään kivuttomasti. Alasoinin mukaan koko yhteiskunnan näkökulmasta nyt on tärkeää, että edellä kuvatussa tilanteessa hyödynnetään kaikkia keinoja haasteen ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää myös yksilöllisiä ratkaisuja, joilla voidaan tukea ja kannustaa ihmisiä osallistumaan työelämään, hän jatkaa. Johtamisen ja esimiestyön avulla luodaan edellytykset sille, kuinka hyvin työ taipuu ihmisen mukaiseksi. Ihminen mielenkiintoa etsimässä. Kansalaisten koulutus- tason nousu ja yleinen arvomuutos johtavat siihen, että ihmiset etsivät työstä mielenkiintoa, sitä että työ vastaa omaa arvopohjaa ja sitä että työ on sovitettavissa yhteen oman elämäntilanteen ja -tyylin kanssa, Tekesin Tuomo Alasoini maalaa. Hänen mukaansa palkkatyön arvostus kyllä säilyy jatkossakin, mutta tapaa, jolla työtä yrityksissä tehdään, täytyy kehittää ihmisten odotusten ja vaatimusten suuntaan. Muutosta on jo tapahtunut, mutta varsinainen murros on odotettavissa vasta lähivuosina, kun Internet-ajan ns. Y-sukupolvi astuu kunnolla työelämään. Heillä on erilaiset odotukset ja he valtaavat työelämän vuoteen 2020 mennessä, jolloin heidän osuutensa maan koko työvoimasta on jo lähes puolet. Suomessa murros on nopeampi kuin muissa Euroopan maissa johtuen siitä, että Suomen ikärakenne on erityisen vino. Erityistä Suomelle on siis se, että sukupolvimuutos tapahtuu nopeasti ja että uusi sukupolvi on huomattavasti paremmin koulutettua kuin työelämästä poistuva, Alasoini korostaa. Siksi muutos saattaa olla Suomen työelämässä järisyttävämpi kuin muualla. Hyvästä kerrotaan hyviä tarinoita. Kun Suomen talous al- kaa nousta 2010-luvulla ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle voimistuu, kasvavat yritysten rekrytointitarpeet, Alasoini sanoo. Työelämään tulevat nuoret ovat kuitenkin valikoivia työnantajien suhteen, hän uskoo. He ovat kiinnostuneita yritysten arvoista, toimintatavoista ja siitä, millaista työtä on tarjolla. Tietoa etsitään Internetistä ja sosiaalisen median kautta. Sieltä löytyvä tieto ratkaisee, miten houkuttelevana työnantajana yritys koetaan. Hyväksi koetusta työnantajasta kerrotaan hyviä tarinoita. Avoimuutta, rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta arvostetaan niin johtamisessa kuin koko yrityksen toiminnassa, Tuomo Alasoini kertaa. Myös ympäristöasioiden huomioon ottamisen merkitys kasvaa, jokaisen yrityk- Muutos saattaa olla Suomen työelämässä järisyttävämpi kuin monessa muussa maassa. Tuomo Alasoini sen toiminnassa. Nuoret haluavat tehdä työtä, jonka he kokevat merkitykselliseksi. Tämä edellyttää sen ymmärtämistä, mihin suurempaan kokonaisuuteen oma työ liittyy. Tällä tavalla myös viihtyvyys paranee ja on jatkossakin mahdollista kokea ylpeyttä omasta työstä ja ehkä samalla myös työnantajasta. Tuotantoyritysten liikevaihdosta jopa 70 80 prosenttia syntyy oman organisaation ulkopuolelta ostetuista aineista ja palveluista. Teollisuudessa tiedetään hankintatoimessa piilevä kehittämispotentiaali ja sen merkitys kilpailukyvyn kannalta. Yhä useampi yritys on aktiivisesti tarttumassa hankintojen kehittämiseen. Kiinnostuksesta kertoo Tekesin järjestämä suunnattu haku teollisuuden hankintatoimen hankkeille. Rahoitusta haettiin lähes kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä on tarjolla, kertoo teknologiaasiantuntija Juha Suuronen Tekesistä. Hän toimii Tuotantokonseptit-ohjelman päällikkönä. Ohjelma rahoittaa teollisuusyritysten ja tutkimusorganisaatioiden hankintatoimen kehityshankkeita neljällä miljoonalla eurolla vuonna 2011. Hakemuksia saapui 32 kappaletta tammikuun lopulla päättyneeseen teemahakuun. Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään lähiviikkoina. Tekes osallistuu hankintatoimen haasteellisimpien ja suurta vaikuttavuutta synnyttävien hankkeiden rahoittamiseen. Ohjelman yhteydessä perustettiin ProHankinta-työryhmä, jonka tavoitteena on nostaa kansallinen hankintaosaaminen ja sen tutkimus kansainväliselle huipputasolle. Sivustolla www.hankintatoimi. fi tarjotaan hankintatoimeen liittyvää tietoa. Täydennysrakentamisen ohjeita nettisivuilta Helsingin kaupunki on julkaissut täydennysrakentamista yleisesti esittelevät verkkosivut. Asukkaita ja ammattilaisia toivotaan mukaan yhteistyöhön kehittämään sivuja. Uusilla sivuilla kerrotaan, millaista taloudellista tai muuta hyötyä nykyiset asukkaat voivat saada, jos heidän tontilleen rakennetaan uusia asuntoja. Helsingissä on paljon 1950-70 -luvuilla valmistuneita asuinalueita, jotka on rakennettu väljästi. Sekä kaupungin vuokratontilla että yhtiön omalla tontilla sijaitsevat taloyhtiöt voivat hyötyä lisärakentamisesta. Siitä saatavalla tuotolla on mahdollista kattaa ainakin osa kalliista peruskorjauksista. Verkkosivuilla esitellään vaihe vaiheelta, miten taloyhtiö voi selvittää lisärakentamismahdollisuutensa. Helsingin kaupunki haluaa edistää ja tukea täydennysrakentamista, joka tukee kaupungin kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden tavoitteita. Verkkosivut www.taydennysrakentaminen.hel.fi on julkaistu Helsingin kaupungin Uuttahelsinkia.fi-portaalissa. Lakiluonnos: Kuusi kalaverkkoa riittäköön kalastajalle Uuden kalastuslain valmistelun yhteydessä on noussut esille monet kalastajat yllättänyt esitys verkkokalastusoikeuden rajaamista 180 metriin. Lakiluonnoksessa verkkokalastusoikeutta ollaan rajaamassa näin ollen kuuteen kalaverkkoon kalastajaa kohden. Lisäksi nuottaus oltaisiin kieltämässä kokonaan muilta kuin ammattilaisilta. Monilla kesämökkipaikkakunnilla suosittujen kyläjuhlien rantanuotat käyvät tarpeettomiksi ja ne joutavat aittojen somisteiksi, toteaa järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. Kesäiset rantakalaillat muuttuisivat näin lapsuuden kesämuistoiksi. Kestävän kalastuksen toteuttamiseksi tehtävät kalastusrajoitukset ovat Kalatalouden Keskusliiton mielestä hyvä asia. Mainittujen rajoitusten sisällyttäminen lakiin on kuitenkin tarpeetonta, kun samaan aikaan samaan lakiin valmistellaan alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien uudistusta.

N:o 3 Maaliskuu 2011 Asiantuntija Lakipalsta Työelämä 19 Tilaajavastuu ei pysäyttänyt keplottelijoita Lakiin mietitään tuntuvia tiukennuksia. Ainakin laiminlyönnin sakkoja korotetaan. Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Yritysomaisuus avioliiton päättyessä Omistan osakkeet yhtiössä, jonka puitteissa hankin elantoni päätoimisesti. Yhtiö omistaa kalusteita ja koneita, joiden hankintaa varten otetut velat on jo maksettu. Olen nyt solmimassa avioliittoa ja haluaisin tietää, miten avioliitto tai sen päättyminen vaikuttaa yritykseen. Avioliittolain mukaan puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omistamaan omaisuuteen, ellei avio-oikeuden poissulkevaa sopimusta ole tehty. Lain mukaan avio-oikeus on olemassa myös toisen puolison omistamiin osakeyhtiön osakkeisiin. Avio-oikeuden olemassaolo tarkoittaa sitä, että puoliso saa omaisuuden osituksessa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Ositus voidaan tehdä avioliiton päättyessä avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Osituksessa avio-oikeuden alaiselle omaisuudelle sovitaan tai määritellään arvo, jonka perusteella yhteenlasketun säästön puolittaminen pystytään laskemaan. Omaisuus arvioidaan käypään arvoonsa. Osakeyhtiön osakkeiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden arvo voidaan laskea ja määritellä useammalla eri tavalla. Usein osakkeiden arvon määrityksessä lähdetään liikkeelle osakkeiden nettovarallisuusarvosta, jossa yhtiön käypään arvoon arvioidusta omaisuudesta vähennetään velat. Lisäksi arvo voidaan määritellä tuottoarvona tai näiden erilaisena yhdistelmänä. Tuottoarvossa huomioidaan yhtiön tulokseen perustuvat tuotto-odotukset. Puolisot voivat osituksessa sopia omaisuuden arvot. Puolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus poistetaan toiselta tai molemmilta tiettyyn taikka kaikkeen toisen omistamaan omaisuuteen. Laajimmassa muodossaan avioehtosopimuksella voidaan poistaa molempien puolisoiden avio-oikeus kaikkeen toisen puolison nykyisin omistamaan tai tulevaan omaisuuteen tuottoineen. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan todistamana ja rekisteröitävä maistraattiin. Mikäli avioehtosopimus tehdään ennen avioliiton solmimista, se voidaan rekisteröidä avioliiton solmimisen jälkeen. Teidän on tehtävä puolisonne kanssa avioehtosopimus, mikäli haluatte sulkea puolisonne aviooikeuden yhtiön osakkeisiin. Muussa tapauksessa osakkeet huomioidaan avio-oikeuden alaisena omaisuutena osituksessa. Harri Auramo, teksti ja kuva Rakennusalan harmaan talouden yrittäjät käyttävät yhä enemmän bulvaaneita. Tilaajavastuulakia kovennetaan ainakin sakkoja korottamalla. Tilaajavastuulain tiukentamista pohditaan ministeriön työryhmässä, ja esitykset tulevat lähipäivinä ulos. Rakennusteollisuuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ennakoi ehdotuksia. Hän pitää todennäköisenä, että sakkoja ja sanktioita kovennetaan tuntuvasti. Monet asiat ovat työryhmässä menossa hyvään suuntaan, ja näyttää myös siltä, että se mitä me vastustamme, ei tule ehdotukseen. Nimittäin se, että tilaaja joutuisi vastaamaan koko ketjun alaurakoiden kaikista veroista ja sotumaksuista, jos sopimuskumppanit ovat ne laiminlyöneet. Se ei sovi suomalaiseen lainsäädäntöön, Pipatti sanoo. Tarmo Pipatti toimii puheenjohtajana KIRA-foorumissa, johon kuuluu 13 kiinteistö- ja rakentamisalan yrityspuolen järjestöä. Foorumi on ensi kertaa julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa, jossa yhtenä lukuna on talousrikollisuuden torjunta. Rakennusalan järjestöt ehdottavat itsekin tilaajavastuulakiin yhtä isoa muutosta. Laista tulee poistaa kohta, jonka mukaan vakiintuneelta yritykseltä tai vakiintuneen sopimussuhteen perusteella ei tarvitse hankkia tilaajavastuulain vaatimia selvityksiä eli ns. asiakirjanippua. Rakennusala on sitä mieltä, että selvitykset tulee vaatia kaikilta yrityksiltä ja että mainitut tulkinnanvaraiset käsitteet pitää poistaa laista kokonaan. Toimiala esittää muitakin tarkennuksia tilaajavastuuseen, ja todennäköisesti samansuuntaisia ehdotuksia tulee myös ministeriön työryhmältä. Eläkevakuutustodistuksista tulee ilmetä, kuinka monta työntekijää vakuutus kattaa. Tällöin tilaaja voi paremmin tunnistaa vilpilliset yritykset, Kovia tiukennuksia on tulossa tilaajavastuuseen, arvelee Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatti ja jatkaa, että vuosien aikana on jo nähty, että ihan pienellä rukkauksella rakennusala ei tervehdy. Verovalvontaa lisäämällä saa yhden euron sijoituksella 10 euroa takaisin. Tarmo Pipatti jotka eivät maksa kuin osan oikeasta eläkemaksusta. Uuden yrityksen vastuuhenkilöiden taustat tarkistettava. Kyseisen KIRA-foorumin piirissä perustettiin viime kesäkuussa Tilaajavastuu Oy, joka tarjoaa yrityksille palvelua tilaajavastuun velvoitteiden täyttämiseen lainmukaisesti Kun tilaajat ja pääurakoitsijat ovat nyt lähteneet vuoden aikana aktiivisemmin tarkistamaan sopimuskumppaneidensa taustoja Tilaajavastuun kautta, on havaittu ns. bulvaanien käyttämisen lisääntyneen rakennusalalla oikein huomattavassa määrin, Tarmo Pipatti kertoo. Siksi rakennusala on nostanut torjuntaohjelmansa ensimmäiseksi kohdaksi sen, että alalle perustettavan uuden yrityksen vastuuhenkilöiden taustat on tarkistettava. Tarkistaminen tulisi määrätä patentti- ja rekisterihallituksen tehtäväksi. Yritystä ei saisi hyväksyä kaupparekisteriin, jos yrityksen vastuuhenkilöt ovat aiemmin syyllistyneet talousrikoksiin tai harmaan talouden harjoittamiseen. Kun olemme puhuneet luvanvaraisuudesta rakennusalalla, emme ole tarkoittaneet mitään muuta kuin sitä, että yrityksen muodostamisvaiheessa päästäisiin puuttumaan toimintaan, jossa henkilöt selkeästi ovat liikkeellä bulvaanitarkoituksessa välttääkseen verojen, eläkemaksujen ja muiden sotumaksujen maksamisen, ja sitten kaatavat yrityksiä ja perustavat taas uusia, Tarmo Pipatti puuskahtaa. Koska viranomaisilla se tieto jo on, niin miksei sitä voida käyttää rakennus- ja kiinteistöalan selvien epäkohtien poistamiseksi. Rakennusalalla puhutaan ns. kertakäyttöyrityksistä. Epärehellinen yrittäjä perustaa uuden yrityksen ja jatkaa sen nimissä toimintaa, kun edellinen yritys on jättänyt veronsa ja muutkin maksunsa maksamatta. Rosvot kiinni. Tarmo Pipatti sanoo toimialansa vaativan julkiselta vallalta tehoa myös siihen, että rakennusalalla varmistetaan kiinnijääminen talousrikollisuudesta. Valtiolla ei ole varmaan ainuttakaan sellaista toimintaa, jossa yhden euron sijoituksella saa 10 euroa takaisin. Verovalvonnan lisääminen olisi sitä, eikä näissä asioissa ainakaan kannata noudattaa sokeasti valtion tuottavuusohjelmaa, Pipatti huomauttaa. Hänen mukaansa verottajan samoin kuin tilaajavastuun viranomaisten on kohdistettava vähäiset valvontaresurssit niihin yrityksiin, joissa epäillään selvästi olevan väärinkäyttömahdollisuuksia. Tällainen valvonnan keskittäminen pitäisi asettaa viranomaisia velvoittavaksi. Nyt valvonta on liian summittaista. Valvonnan pitää näkyä myös työmailla. Tilaajavastuuta valvovien työsuojelutarkastajien ja verottajan reaaliaikaiseen valvontatyöhön on sinnekin saatava lisää väkeä. Pimeää työtä tekevien työntekijöiden kiinnijäämistä on tehostettava ja heille pitää tuomita rangaistus. Pakollinen ilmoittamisvelvollisuus urakkamaksuista ja työntekijöistä. Rakennus- ja kiinteistöalan ehdotuksen mukaan urakanantajille tulee määrätä pakollinen ilmoitusvelvollisuus alihankkijoille suorittamistaan maksuista ja työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Tiedot annetaan Verohallinnolle, joka voi verrata niitä omiin rekistereihinsä. Sitten on helpompi lähteä tekemään ratsiaa. Käytännössä on aika pitkälti siitä kyse, että jokaisella rakennusalalla ja kiinteistöalalla työskentelevällä pitää olla oma henkilökohtainen veronumero. Silloin meillä on ikään kuin peruskallio, jonka päällä ei ole rakennuksilla töissä ainuttakaan sellaista henkilöä, joka ei ole meidän verojärjestelmässä kiinni, Tarmo Pipatti selvittää. Tuhannet pk-yritykset unohtavat sähkölaitteiden tarkastuspakon Vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksia tulipalon sattuessa. Harri Auramo, teksti Tuhannet yritykset jättävät vuosittain tarkastuttamatta sähkölaitteistonsa, vaikka määräaikaisvelvoite niitä koskee. Syynä on useimmiten unohdus tai tietämättömyys. Vanhenevat sähköasennukset ovat paloriski. Lain määräämä sähkötarkastusvelvoite koskee liikekiinteistöjä, pienteollisuustiloja sekä kuntien ja valtion erilaisia toimipisteitä. Velvoite koskee kiinteistöjä myös suurehkoja maatiloja joiden liittymän pääsulake on yli 35 ampeeria. Asuintalot eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin. Useilla kunnilla asiat on hoidettu hyvin, samoin valtiolla todennäköisesti, mutta ehkä se suurin tarkastuksia kaipaava alue on pienteollisuuden kiinteistöt. Monissa yrityksissä ei taideta edes tietää, että tällaisia tarkastuksia pitäisi tehdä, kertoo tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta. Esa Tiaisen arvion mukaan noin 10 000 kohdetta pitäisi vuodessa tarkastuttaa, jotta toiminta pysyisi ajan tasalla, mutta suunnilleen vain kolmasosa on tehty. Toisin sanoen tarkastuksia tehdään vuosittain noin 3 000, kun tarvittava määrä olisi ainakin kolminkertainen. Määräaikaistarkastusten välit vaihtelevat 5 15 vuoteen toimialasta riippuen. Esimerkiksi kemian teollisuuden laitoksissa tarkastusväli on viisi vuotta mutta yksinkertaisilla toimistokiinteistöillä 15 vuotta, Esa Tiainen selvittää. Tarkastuksen voi tehdä auktorisoitu tarkastaja. Lakisääteisiä tarkastuksia tekevien ammattilaisten yhteystietoja löytyy Tukesin sivuilta www.tukes.fi. Tarkastus on halpaa, mutta... Sähkötarkastuksen hinta ei ainakaan ole syynä siihen, ettei tarkastuksia tehdä. Tarkastajan tuntiveloitus on noin 90 euroa, ja pienehkö puusepänverstas selviää puolen päivän visiitillä. Muutama satanen siis. Sen sijaan korjaus saattaa käydä kalliiksi. Jos vikaa löytyy, sitten määrätään korjausvelvoite ja voi tulla uusintatarkastus, Esa Tiainen huomauttaa. Mutta vahinkokin maksaa: Monet vakuutusyhtiöt ovat laittaneet suojeluohjeisiinsa klausuulin siitä, että jos tulipalon syynä oli viallinen laitteisto ja tarkastus on laiminlyöty, niin heillä on mahdollisuus evätä korvauksia. Olisi hyvä saada yritykset heräämään siihen, etteivät sähkölaitteetkaan ole ikuisia.nekin kuluvat rikki. Kiinteistön haltijan velvollisuutena on huolehtia siitä, että sähköasennukset pysyvät turvallisina. Tiaisen mukaan myös vakuutusyhtiöillä on intressi edistää sähköasennusten tarkastuksia ja kunnossapitoa. Kysymys on tulipalon vaarasta. Sähkölaitteet aiheuttavat merkittävän osan rakennusten paloista. Syynä tähän on usein sähkölaitteen väärä käyttötapa. Lisäksi sähköpaloriski voi aiheutua vanhoista asennuksista, joiden kunto on käytön aikana heikentynyt eikä asennuksia ole myöhemmin tarkastettu ja korjattu. Tyypillinen sähköpalon aiheuttava vika on löystynyt liitos tai ylikuormitus. Sähkölaitteista tai sähköasennuksista aiheutuvissa paloissa on menehtynyt viime vuosina 10 20 ihmistä vuodessa, ja aineelliset vahingot ovat olleet useita kymmeniä miljoonia euroja, Esa Tiainen kertoo. Asuintalojenkin sähköasennusten kunto kannattaa selvityttää säännöllisesti, vaikkei tähän ole velvoitteita lainsäädännössä. Kuluttaja löytää asiantuntijan sähköasennusten kunnon tarkastukseen esimerkiksi STUL:n ylläpitämästä www.urakoitsija.fi -palvelusta. FUTUREIMAGEBANK Pienet teollisuuskiinteistöt ja erilaiset korjaamot ovat tyypillisesti kohteita, joihin sähkölaitteiden tarkastuksia ei muisteta tilata, vaikka syytä olisi. Lisätietoa palontorjunnasta. Lisätietoa palontorjunnasta yrityksille tarjoaa mm. SPEK, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, www.spek.fi. SPEK on asiantuntija pelastuslainsäädäntöä ja rakenteellista paloturvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Käytännön rakentamisessa esiin nousevien paloturvallisuusongelmien selvittely- ja neuvonta sekä erilaiset lainsäädännön perusteella rakennuksen omistajaa ja haltijaa koskevat kysymykset ovat SPEK:n toimintaa. Asiantuntijapalveluun kuuluu puhelinneuvonta, josta saa vastauksia pikaongelmiin. SPEK antaa kirjallisia lausuntoja rakennushankkeista. Lausunnot liittyvät useasti rakennusluvan hakemiseen. Lausuntoja annetaan niin rakennusvalvontakuin pelastusviranomaisille, suunnittelijoille ja rakennushankkeisiin ryhtyville.

20 N:o 3 Maaliskuu 2011 Eurooppa EU:n kriisimaiden yritysten luottamus laahaa perässä Pienten yritysten luottamustasot kasvoivat jo toista vuotta, mutta eri Euroopan maissa on suuria eroja. Euroopan pk-yritysten kattojärjestö UEAPME toivookin nyt, että hallitukset vievät uudistuksia eteenpäin palauttaakseen markkinatoimijoiden luottamuksen ja vähentääkseen epätietoisuutta. Portugalissa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa luottamus talouteen heikentyi viime vuosipuoliskosta. Epätietoisuutta. Selvityksen mukaan työllisyys Euroopan pk-yrityksissä on palautunut talouslamaa edeltäneelle tasolle. Odotukset työllisyydestä ovat rohkaisevia. Luottamus on nyt korkeimmalla tasolla teollisuudessa, jossa kasvu todennäköisesti johtuu viennin jyrkästä noususta, UEAPMEn johtaja Gerhard Huemer kuvaa. Palvelualoista liike-elämän palveluiden liikevaihto koheni eniten, melkein 10 prosenttia, kun taas kuluttajapalveluissa nousu oli huomattavasti pienempää. UEAPMEn mukaan kansainvälisen kysynnän vähyys on jarruttanut kumpaakin toimialaa. Rakennusteollisuudessa liikevaihdon kehitys oli huonointa, eikä suurempaa kehitystä koettu. Huolimatta rohkaisevista tuloksista selvitys osoittaa, että yrittäjät odottavat liikevaihdon laskua seuraavalle puolivuotiskaudelle. Selityksiä voi olla kahdenlaisia; taloudessa jylläävä epätietoisuus vaikuttanee yrittäjien varovaisuuden lisääntymisenä ja toisaalta katteiden pienentyminen on todennäköistä muun muassa raaka-aineiden hintojen nousun myötä, Huemer kertoo. Kuluttajansuojadirektiivi typistettynä eteenpäin Direktiivi toisi etä- ja kotimyyntiin yhteiset säännöt, muu sääntely jäisi ehdotuksessa direktiivistä pois. Riikka Koskenranta, teksti Maaliskuun lopulla EUparlamentin minitäysistunnon asialistalle nouseva kuluttajansuojadirektiiviehdotus koskee vain kulutustavarakaupan nettija kotikauppaa (eli ovelta ovelle -kauppaa). Vuoden 2008 alkuperäinen ehdotus koski lisäksi muun muassa pieniä pikavippejä, jotka eivät kuulu myöskään rahoituspalveludirektiivin piiriin. Nykyinen kuluttajansuoja on seurausta EU:n neljästä direktiivistä. EU:n asettaman ns. minimitason lisäksi jäsenmaissa on omia säädöksiä. Suomessa on ollut kuluttajansuojalaki vuodesta 1978. Neuvosto sai 65 kokouspäivän jälkeen kokoon yhteisen näkemyksen direktiivistä, mm. kohtuuttomat sopimusehdot jätettiin esityksestä pois ja jäsenmaiden oman lainsäädännön piiriin. Virhevastuu ainoastaan myyjälle. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk) on tyytyväinen, että täysharmonisointi koskee vain koti- ja etäkauppaa. Etämyyntiin kuuluu myös työpaikoilla tapahtuva myynti. Hänen mukaansa täysharmonisointi alkuperäisen direktiiviehdotuksen mukaan olisi ollut suomalaiselle kuluttajalle kurja asia. Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä. Yksi direktiiviehdotuksen tavoite on, että ihmiset uskaltaisivat ostaa myös nettikaupan kautta. Nyt tilanne on mahdoton, kun kussakin maassa on eri säännöt. Jäätteenmäen mukaan supistettu ehdotus toteutuessaan tasaa suomalaisen yrittäjän kilpailuolosuhteita eurooppalaisten yrittäjien kanssa ja on hyvä asia. Sen myötä etä- ja kotimyynnissä olisi yhteiset säännöt, mutta muu sääntely jätettäisiin direktiivistä pois. Alkuperäisen ehdotuksen virhevastuu olisi ollut 10 vuotta, Kovan lajin lukemisto. KuluttajansuojadirektiiviehdotuS koskee vain kulutustavarakaupan netti- ja kotikauppaa. nyt ehdotuksessa sitä on alennettu kahteen vuoteen. Europarlamentaarikko ja parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsenen Mitro Revon (SDP/sit.) mukaan virhevastuun lyheneminen voi johtaa tavaroiden elinkaaren lyhenemiseen, mikä on vastoin kestävää kulutusta. Virhevastuu jää uuden ehdotuksen mukaan vain myyjälle, valmistajat ja maahantuojat vapautetaan siitä, Repo jatkaa. Takuuaika on eri asia kuin virhevastuu. Takuuaika on tuotteen valmistajan antama aika. Muista tilata! Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä. 34 / 6 nroa Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946 RODEO Elinkeinoelämän järjestöt UEAPME, Businesseurope and Eurochambres esittivät huolensa parlamentaarikoille osoitetussa kirjeessä esityksen sisällöstä. Järjestöt ovat tyytyväisiä supistettuun direktiiviin. Lisäksi ne toivovat, että parlamentaarikot äänestävät täysharmonisoinnin puolesta eivätkä lisää esitykseen minimiharmonisointivaatimuksia nyt esityksestä pois jääneistä kohdista. Suomalainen verkkokauppias palvelee paremmin. Muita direktiiviehdotuksen tuomia muutoksia olisi 14 päivän peruutusoikeuden tuominen kaikkeen etä- ja kotimyyntiin. EU:n yrittäjyyspolitiikan toimenpiteet laitettava käytäntöön jäsenmaissa EU:n komissio ehdottaa Small Business Act yrittäjyysohjelmaan 40 uudistusta, joiden on määrä vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä. Suomen Yrittäjien mielestä nyt on keskeistä aktivoida ohjelman täytäntöönpano, varsinkin jäsenmaissa. Komissio uudistaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta ja julkisia hankintoja, edistää kansainvälistymistä ja sisämarkkinoiden toimivuutta sekä kannustaa uusien työpaikkojen luomista, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Antti Neimala sanoo. Tähtäimessä Eurooppa 2020 -strategian toteutus. Vuonna 2008 voimaantullut Small Business Act -ohjelma toimenpiteineen on linjassa Eurooppa 2020-strategian kanssa. Eurooppa 2020 on EU:n politiikan selkäranka. Pk-yrityksiltä odotetaan kasvua ja uusien työpaikkojen synnyttämistä. Jäsenmaat seuraavat ohjelman toteutumista osana kilpailukykyraportointiaan. Suomen Yrittäjät arvioi, että tarkka raportointi on avain ohjelman tavoitteiden toteutumiselle. On tärkeää, että tavoitteiden etenemistä seurataan ja raportoinnista tehdään läpinäkyvää. Muuten voi käydä niin, että hyvillä tavoitteilla täytetty ilmapallo tyhjenee, Neimala kärjistää. Tavoitteet työmarkkinajärjestelmän remontista puuttuvat. Yksi komission suosi- Muutoin jäsenmaat pystyvät sopimaan sopimusehdoissa korkeampia tasoja, europarlamentaarikko Sari Essayah (KD) kertoo. Suomi on harvoja EU-maita, jossa palautuksen postimaksun maksaa yrittäjä. Revon mukaan esimerkiksi Kyproksella ei ole tällä haavaa ollenkaan kuluttajansuojalainsäädäntöä. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelman mukaan neuvoston hyväksymä näkemys direktiivistä ei tuone toteutuessaan olennaista muutosta Suomen nykytilanteeseen. Parlamentti ja neuvosto käsittelevät asiaa vielä erikseen ja yhdessä. Direktiivi hyväksytään tai ei hyväksytä aikanaan yhteispäätösmenettelynä. Kauppiaiden kuluttajansuojatiedoissa parannettavaa EU:n kuluttajamarkkinoiden tulostaulun mukaan vähittäiskaupan elinkeinonharjoittajien tiedoissa kuluttajansuojalainsäädännöstä on edelleen huomattavia puutteita. Esimerkiksi kaikki alan toimijat eivät tiedä, millainen peruuttamisoikeus kuluttajalla on koti- ja etämyynnissä. Samaisen tulostaulun mukaan suomalaiset kuluttajat ovat EU-maiden vertailussa kärkipäässä (3. sija) tyytyväisyydessä tämänhetkiseen kuluttajansuojaan markkinoilla. Sähköisen kaupan osuus koko kaupankäynnistä jatkoi kasvuaan vuonna 2010 jäsenvaltioissa. Sen sijaan vastaavanlaista selkeää kasvua ei tapahtunut jäsenvaltioiden rajat ylittävässä kuluttajakaupassa. tuksista on, että jäsenmaat panisivat täytäntöön julkisia hankintoja varten kootun Parhaiden käytäntöjen oppaan mukaiset toimenpiteet. Oppaan tarkoituksena on edistää pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille. SY:n mielestä linjauksen olisi pitänyt olla vahvempi. Siinä olisi pitänyt edellyttää, että kaikki julkisen sektorin toimijat tekevät pk-yritysten tarpeet huomioon ottavat hankintastrategiat. Julkisen sektorin hankintapolitiikka on hakoteillä. Hankintojen keskittämisen sijaan tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ymmärtäviä linjauksia, jotka ottavat huomioon kansalaisten ja veronmaksajien tarpeet. Markkinoiden keskittyminen ei ole kenenkään etu. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä ja kannustaa yrittäjiä työllistämään. Suomen Yrittäjien mielestä ohjelmassa olisi pitänyt linjata selkeästi tavoitteita työmarkkinajärjestelmän uudistamiseksi. Työmarkkinoiden rakennekysymykset ovat pitkälti jäsenmaiden käsissä. Silti olisi perusteltua, että EU linjaisi yhdeksi tavoitteekseen työelämää koskevan sääntelyn parantamisen, Antti Neimala esittää. Sääntelyn pitäisi aina kannustaa työllistämiseen. Tänä päivänä pienet yritykset kokevat lainsäädännön lähinnä työllistämisen esteeksi. Näiden yritysten kyky työllistää paranee, kun säännöt sovitetaan työnantajayrittäjien ja henkilöstön tarpeisiin. Shtokmanovskajan kaasukentästä tarjolla tietoa Murmanskin alueen Shtokmanin kaasukentän rakennushanke tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kentän rakentamisen ohella tarvitaan valtava määrä infrastruktuuria, rakennusprojektia tukevia hankkeita ja muita siihen epäsuorasti liittyviä hankintoja. Flamo Oy:sta Heikki Nurminen kertoo Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n infotilaisuudessa 29.3.2011, miten Flamo voi auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kiinni rakennushankkeisiin. Flamo on rakentamassa suomalaista konsortiota ja vientihanketta yritysten tueksi. Lisätietoja: www.jykes.fi Eurooppaa edestakaisin Hinta kuluttajille 130 miljoonaa Britannia muuttaa arvolisäverokäytäntöään paikatakseen miljoonien kansalaisten käyttämän porsaanreiän. Muutos kasvattaa erityisesti CD-, DVD- ja tietokonepelien hintaa. Nykylainsäädännön mukaan alle 18 maksavia tarvikkeita on voinut tuoda Iso- Britanniaan EU:n ulkopuolelta ilman arvonlisäveroa. The Forum of Private Business on jo vuosia kampanjoinut porsaanreiän paikkaamisen puolesta ja pitää lakimuutosta tervetulleena. Järjestön edustaja Chris Gorman on iloinen hallituksen asiaan kohdistamasta huomiosta, sillä suuryhtiöt ovat tähän asti voineet hyödyntää verotuksen porsaanreikää huomattavasti pienyrittäjiä helpommin. Pienyrittäjät ovat siksi kokeneet nykyisen lain epäoikeudenmukaiseksi. Haluaa pidentää isyyslomaa Ranskalainen yritysjärjestö Medef haluaa tehdä ranskalaismiesten isyyslomasta pakollisen. Lisäksi Medefin mielestä isyyslomaa pitäisi pidentää nykyisestä kestosta. Isyysloma on yhden lapsen saavalle 11 päivää ja kaksosten syntyessä 18 päivää. Myös työjärjestö CFDT kannattaa isyysloman pidentämistä jopa kahden kuukauden pituiseksi. Ranskan työministeri kannattaa ajatusta isyyslomauudistuksesta. Starttialueet vääristäisivät kilpailua Ruotsin Yrittäjien mukaan Ruotsin hallituksen suunnittelema veroale niin sanotuilla starttialueilla (Nystartszoner) toimiville yrityksille vääristäisi Viikoittainen työaika on noussut Ranskassa poliittisen keskustelun aiheeksi. Tuoreen kyselyn perusteella yritysjohtajat haluavat, että keskustelua jatketaan, sillä kilpailua. Sen sijaan järjestö ehdottaa työnantajamaksujen alentamista kaikilta pienyrityksiltä. Näin saataisiin lisää työpaikkoja. Paluu 39 viikkotuntiin heistä 73 prosenttia haluaisi palata takaisin viikoittaiseen 39 tunnin työaikaan. Nyt käytössä olevaa 35 tunnin työaikaa kannattaa johtajista ainoastaan 22 prosenttia. Internetiin neuvontapiste perustajille Pienet ruotsalaiset yritykset haluavat kasvaa. Yrittäjäjärjestö Företagarförbundetin tekemästä selvityksestä ilmenee, että joka neljäs pienyritys aikoo palkata Aikovat palkata Ranskan pk-yrityksistä vastaava ministeri Frédéric Lefebvre on lanseerannut yrittäjille suunnatun Internetpalvelun, Guichet entreprises -sivuston, josta saa tietoa uuden yrityksen perustamisesta ja jossa voi hoitaa yrittäjyyteen liittyviä asioita. Tavoitteena on, että ensi vuoden tammikuuhun mennessä viidennes perustajista käyttäisi sivustoa yrityksensä perustamiseen. tänä vuonna uusia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyisi 39 000 kappaletta, mikäli jokainen yritys palkkaisi yhden uuden työntekijän. Merkelin laiminlyömät Saksan kristillisdemokraattisen puolueen parlamentaarikko Michael Fuchs arvostelee, että Merkelin hallitus uhkaa yrityksiä naiskiintiöillä ja minimipalkoilla, kun maan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia asioita ovat esimerkiksi maahanmuutto ja sosiaalireformi. Hänen mukaansa CDU.n tappio Hampurin vaaleissa oli merkki tyytymättömyydestä talouspolitiikkaan. Talouselämän edustajat arvostelevat hallitusta punaisen langan puuttumisesta. Erityisen pettyneitä ovat keskisuuret yritykset, jotka ovat Saksan talouselämän selkäranka. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Patrick Adenauer sanoo yritysten kaipaavan harjoitettuun politiikkaan selkeyttä. Lisäksi hän arvostelee toimia euron kriisin kanssa. Adenauer huomauttaa, että kotimaassa talousministeri Wolfgang Schäuble on budjetin teossa tarkka joka euron kanssa, mutta EU-kumppanien kanssa liian pehmeä. Naiset perustavat pienyrityksiä Saksalainen KfW-pankki tutki naisten ja miesten eroja yrittäjinä. Ekonomi Karsten Kohn kertoo, että tutkimuksen mukaan naisten tavoitteet yrittäjinä ovat erilaiset ja he suhtautuvat omaan ammatilliseen motivaationsa skeptisemmin. Naiset perustavat yleensä yhden naisen yrityksiä, aloittavat pienemmillä projekteilla kuin miehet ja pyytävät vähemmän lainaa. Asiaa myös tutkinut Rotterdamin Erasmus-yliopiston apulaisprofessori Jörn Block on niinikään havainnut naisten olevan miehiä herkempiä kaihtamaan riskejä. Naisten osuus uusista yrittäjistä on kasvanut viime vuosina. Etenkin keski-ikäiset naiset perustavat yrityksiä miehiä rohkeammin. Ja taas uusia työntekijöitä USA:ssa Eekonomistit odottavat, että uusien työpaikkojen määrä on kääntynyt helmikuussa lopultakin nousuun. Jos näin on tapahtunut, siitä on pitkälti kiittäminen pieniä yrityksiä, jotka palkkaavat uutta väkeä samaan aikaan kun valtio irtisanoo työntekijöitä ja isot yritykset ovat vielä varovaisia rekrytointien suhteen. Copyright M-Brain Oy