Töysän Kirkonkylän kehittämissuunnitelma 2002 Päivitetty 2007 Sisällysluettelo 1. Taustatiedot kylästä 1.1. Kylän alueellinen määrittely 1.2. Asukasluku ikäryhmittäin, ruokakuntien määrä 1.3. Kylän elinkeinot ja yritykset, yhteystiedot 1.4. Kylässä toimivat järjestöt ja yhdistykset, yhteystiedot 1.5. Kuvaus kylän toiminnasta 1.6. Kyläsuunnitelman laatimisprosessi 1.7. Kylän verkostoituminen ja sitoutuminen kylän ulkopuoliseen yhteistyöhön 1.8. Luonnon- ja kyläympäristön resurssit, nähtävyydet ja niihin tehdyt investoinnit 1.9. Kylätapahtumat, perinne- ja kulttuuritoiminta 1.10. Tontti- ja asuntopörssi, vuokra- ja tukiasunnot 1.11. Kylän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet (nelikenttäanalyysi) 1.12. Kylän ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat (nelikenttäanalyysi) 1.13. Kehittämisen painopistealueet 2. Kylän kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma 2.1. Kylän sisäinen toteutus 2.2. Kylien yhteinen toteutus 2.3. Kylän ja kunnan/seutukunnan toteutus 2.4. EU-rahoitteisena tai muuna julkisella rahoituksella tuettuna kylähankkeena 2.5. Kehittämiskohteiden toteuttamisen rahoitustarve, aikataulu ja tärkeysjärjestys 2.6. Ylläpidon suunnittelu, kohteen valmistumisen jälkeen tapahtuva toiminta, rahoitus, ylläpito ja maisemanhoitotoimet. 2.7. Kylän järjestöjen kesken laadittu yhteistyösopimus hankkeiden suunnittelusta, toteuttamisesta, niiden taloudenpidosta ja raportoinnista. 3. Toiminnassa olevat hankkeet 2.8. Hankkeiden seuranta ja kirjaaminen 2.9. Eri rahoittajien tuella käynnistetyt käyttöomaisuusinvestoinnit 2.10. Hankkeet kylän omassa toteutuksessa 2.11. Toiminnalliset ja koulutushankket 4. Yksittäiset hankehakemukset ja kehittämissuunnitelmat:
1. Taustatiedot kylästä 1.1. Kylän alueellinen määrittely Töysän Kirkonkylä sijoittuu Suomenselän Vedenjakaja-alueella Ponnenjärven välittömään läheisyyteen. Muut Töysän kylät sijaitsevat Kirkonkylän ympärillä, pohjoisessa Tohni, Suutala ja Kitula, idässä Mutka ja Hakojärvi, etelässä Holkonkylä, Salonkylä ja Tuuri sekä lännessä Housunkylä. 1.2. Asukasluku ikäryhmittäin, ruokakuntien määrä Kylässä on n. 340 kotitaloutta ja n. 1370 asukasta. Asukasmäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 40 hengellä Lapsia ja nuoria Työikäisiä Eläkeläisiä n. 350 kpl n. 740 kpl n. 280 kpl 1.3. Kylän elinkeinot ja yritykset, yhteystiedot Yritykset työllistävät kirkonkylällä n. 300 henkeä. Yrityksistä on listaus liitteenä. Töysän kunta maksaa tukea töysäläisten nuorten kesätyöllistäjille. Tukea maksetaan työnantajavelvoitteet täyttävälle työnantajalle. Yritykset yhteystietoineen liite 1. Aktiivisia, maanviljelyä harjoittavia maatiloja on Kirkonkylällä 47 kappaletta. 1.4. Kylässä toimivat järjestöt ja yhdistykset, yhteystiedot Kylätoimintajärjestöjä kylällä ovat Kirkonkylän kylätoimikunta yhdessä Töysän Nuorisoseura ry:n kanssa. Muita kylässä toimivia järjestöjä: VPK, Töysä-seura ry, Töysän maamiesseura ry ja seuran naisjaosto, Töysän Naisvoimistelijat, Töysän Shakkikerho ry, Töysän kirkkokuoro ry, Töysän Talsijat, Töysän Veto ry, Eläkeliiton Töysän yhdistys ry, Lions Club Töysä ry, Lions Ladyt Töysä, Töysän 4H-yhdistys, Töysän hevosystävät ry,
Suomenselän kartingkerho ry, Suomenselän moottorikelkkailijat ry, Töysän koiraharrastajat, Suomenselän Pegasus ry, Töysän Metsästysseura ry, Töysän Nuorisoseura Ry.. Yhteystiedot tarkemmin liitteessä 2. 1.5. Kuvaus kylän toiminnasta Kirkonkylä toimii kunnan hallinnollisena keskuksena. Täällä sijaitsevat Kunnantalo, terveyskeskus, kirkko, seurakuntatalo, kirjasto, kukkakauppa, fysikaalinen, IT -Paja, ala- ja yläaste urheilukenttineen, vanhainkoti, seniori- ja palvelutalot. Kylällä asutaan ja eletään usealla toisistaan erillään olevalla pienalueella. Hajanainen sijoittuminen omalta osaltaan myös hajoittaa yhteisöä. Yhteistyö onkin ehkä tästä syystä laimeampaa kylän sisällä kuin muilla pienemmillä ja tiiviimmillä kyläyhteisöillä. Asukkaista melko suuri osa on vanhuksia, jotka asuvat kylän hoitokodeissa ja laitoksissa. Kylällä on kuitenkin oma kauppa, apteekki, kaksi huoltoasemaa, asiamiesposti ja kahden paikallisen pankin konttorit. Nämä palvelut ovat elintärkeitä kylälle. Saatavilla on kuuskaista - yhteydet. Kylätoimikunta pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan ympäristön viihtyisyyden parantamiseen, asukkaiden tyytyväisyyden lisäämiseen ja kylällä toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Näihin tavoitteisiin pyritään tekemällä kunnallisia kylää koskevia aloitteita, järjestämällä kyselyjä, tiedotusta ja kilpailuja ajankohtaisista asioista. 1.6. Kyläsuunnitelman laatimisprosessi Kyläsuunnitelma perustuu hyvin pitkälle Markku Kähkösen ja Ritva Sorilan tekemään selvitystyöhön vuosina 1997-1998. Vanha kyläsunnitelma käytiin läpi tilaisuudessa, 20.2.2002, johon oli kutsuttu kaikkien Kirkonkylällä vaikuttavien merkittävien järjestöjen edustajat. Kyläsunnitelma tarkistettiin ja päivitettiin ajan tasalle lisäten samalla uusia ajatuksia tulevaisuuden tarpeista. Ryhmässä käsiteltiin mm. aikaisemmin laadittu nelikenttäanalyysi kirkonkylän vahvuuksista ja heikkouksista sekä mahdollisuuksista ja uhista. Uusintapäivitys suoritettiin v 2007. 1.7. Kylän verkostoituminen ja sitoutuminen kylän ulkopuoliseen yhteistyöhön
Kirkonkylällä ollaan valmiita yhteistyöhön muiden kylien kanssa. Toimista sovitaan yhteisissä suunnittelupalavereisssa tai tarvittaessa henkilökohtaisin yhteydenotoin. Kylätoimikunta on mukana mm. E-P:n Kylät ry:ssä ja Kuudestaan kuusiokuntien kehittämishankkeessa. 1.8. Luonnon ja kyläympäristön resurssit, nähtävyydet ja niihin tehdyt investoinnit Koulukeskus Iivarin vieressä on urheilukenttä. Sisäliikuntatilat ja mm. laadukas kuntosali löytyvät Iivarin ja yläasteen yhteydessä. Squash- halli on Iivarin lähistöllä. Jääkiekkokaukalo löytyy molempien koulujen vierestä. Jalkapallokenttä on vanhalla urheilukentällä. Kylällä on valaistu kuntoreitti. Lapsille on useita leikkikenttiä, uusia syntyi edellisen ohjelmakauden rahoituksella mm. Terhonpuisto ja Vuorenmaanpuisto(Vienolanpuisto). Uimapaikkoja on Vuorenmaalla, Sepänniemessä, Koskimaalla ja Lääkärinrannassa. Ponnenjärven ympärystie on suosittu ulkoilureitti. Nuorille ja vanhemmille kyläläisille on tiloja nuorisoseurantalolla ja monitoimitalolla (nuorisokahvila Kaktus), mm. tapaamis-, harrastus- ja juhlakäyttöön. Lisäksi kokoontumistiloja on mm. seurakuntatalolla, pankeissa, VPK:lla, kirjastossa, Elviirassa, Sepänniemen lomakylässä ja kierrätyskeskuksella. Agility-rata vanhalla urheilukentällä, Ampumaradat metsästysseuran majalla, jne... Kylän läpi kulkee Suomenselän moottorikelkkailijoiden reitti, jota pitkoin on kelkkailuyhteys Alavudelle, Ähtäriin, Lehtimäelle ja jatkoyhteykksien kautta vaikka Alajärvelle tai Saarijärvelle saakka. Kylän kautta kulkee myös Kuusiokuntia yhdistävä retkeilyreitistö, jota myöten on yhteys kävellen, hiihtäen tai pyöräillen ainakin Ähtäriin ja Alavudelle. Retistö valmistui v. 2001 ja sen rahoitukseen osallistuivat mm. TE-keskus ja Kunta. Kirkonkylässä on toteutettu Ponnenjärven ja neljän uimarannan osalta kunnostussuunnitelma 1996- toimenpiteiden jatkuessa aina v 2009 saakka. Kunnostuksesta on käyty keskusteluja maanomistajien kanssa ja töihin päästäneen
2000 -luvun alkupuolella. Kylämaiseman kehittämiseksi tehtiin maisemasuunnitelma kesän 1997 ja kevään 1998 aikana(nähtävänä kirjastossa). Kylämaiseman kunnostusasioissa kunta on toteuttanut maisemanhoitotöitä omilla alueillaan vuodesta 1998 lähtien. Opastetaulut Pennalankosken padolle, Iivar Wilksmannin patsaalle ja siirtolaismuistomerkille valmistuivat v.1999. Kylätoimikunta ja kyläläiset yhdessä kunnostivat ja varustivat Terhonpuiston v. 1999 ja Vienolanpuiston (Vuorenmaanranta) v. 2001. Näihin puistohankkeisiin saatiin TE-keskuksen ja kunnan varoja. Tällä hetkellä on meneillään Arboretumin, puulajipuiston, perustaminen Koskimaan viheralueelle. Hanketta toteutetaan yhdessä kunnan ja kyläläisten voimin. Nähtävyyksiä: Ponnenjärvi on kylän helmi Pennalankosken varsi patoineen ja viikinkiaikaisine hautapaikkoineen Mäenniemenlammen seudulta komea näkymä Ponnenjärvelle Paavolan talo (Tarkiainen) keskustassa perinteisine rakennuksineen ja puutarhoineen Kirkko, makasiini ja sankarihauta Iivarin koulu ja vapaa-aikakeskus, urheilupuisto ja Ivar Wilksmanin patsas Suomen urheilun isä Funkis-tyylinen huoltoasema Maaherran pakka (Töysä sanan alkujuuret perimätiedon mukaan töyssystä, joka kaatoi maaherran kärryt) Talsijoiden kota Fräntilän kallion takana, varustuksiin kuuluu puuvaja ja WC Isokallion laavu, tulipaikka, WC/puuvaja Kangaslammen laavu, WC/puuvaja ja tulipaikka Mutkankylän ja Kirkonkylän välimaastossa Vanhat maatalot: Pennala, Hakomäki, Toopakka, Pakkala, Vuorela, Rankilat, Ritavuori, Autio, Toivola, Suomela, Ojanperä, Niemi Vanhan olutpanimon paikka Pryki Sepänniemen museoalue ja lomakylä Siirtolaisten muistomerkki Vanhainkoti, kirjasto, liikuntatilat Tähtitorni Alvar Aallon suunnittelema Ponnenranta puutarhoineen ( Yksityinen ) Töysän kenkätehdas 1.9. Kylätapahtumat, perinne- ja kultturitoiminta Tapahtumia ovat mm. Kansalliset yu-kisat Kellokisat kesäkuussa, Seniorien yu-kisat korppukisat elokuussa, Kuutamohiihdot maaliskuussa, Pääsiäisvalakia huhtikuussa,
Ponnenjärvi non stop juoksu toukokuussa, Töysä - päivät kesäkuussa, Wilksmanin hölkkä/vaellus elokuussa, Sadonkorjuujuhla syyskuussa,tähti-illat tähtitornilla elomaaliskuussa, Naisvoimistelijoiden muotisnäytös keväällä, Nuorisoseuran karaokeillat pe, la, iltaisin, Sepänniemen lomakylän järjestämät kesätapahtumat (mm. juhannusjuhlat, lappikkaanheitto, venetsialaiset), Naisvoimistelijoiden satujumppa pienimmille tavikaudella Iivarissa, VPK:n palokuntakerho kerran viikossa paloasemalla. 1.10. Tontti- ja asuntopörssi, vuokra- ja tukiasunnot Varsinaista pörssiä ei ole mutta kunnan omistavat myynnissä olevat tontit löytyvät esitteistä, joita saa kunnan toimistolta. Tietoa vapaista tonteista löytyy myös kunnan kotisivulta internetistä. Töysän kirkonkylylältä on saatavilla tontteja. Yhteydenotot kunnan kautta ja/tai suoraan tonttien tarjoajiin. Lisätietoja saa myös kunnan asuntosihteeriltä Marja-Leena Pitkäseltä, rakennustarkastaja Martti Haapaaholta sekä sosiaalijohtajalta Seppo Harjulta. Kunnalla on erilaisia tarjouksia liittymistä, jotka vaihtuvat vuosittain. 1.11.-12.Kylän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet / kylän ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat Kyläalueen SWOT-analyysi (Nelikenttäanalyysi) Vahvuudet luonto, järvi, maisema, kylätie ja viihtyisyys hyvät palvelut ja uudet palvelurakennukset hyvin harrastusmahdollisuuksia koulut päivähoito teollisuus ja työpaikat ihmiset tuntevat toisensa luomu ei kovin pellolle rakennettu hajanaisuus tuo viihtyisyyttä lapsille ja vanhuksille turvallinen kohtuullinen matka ajallisesti Seinäjoelle, Tampereelle, Jyväskylään idearikkaus: Alcutuote ym. yrittäjät omasta takaa kesälomalaiset tuovat kuhinaa klassinen huoltoasema kirkko omakotitalotontteja hyvillä paikoilla Heikkoudet vähäinen aktiivisuus kylätoimintaan kylämaisemassa ränsistymisen alkua, kylämaisema epäyhtenäinen vähäiset koulutusmahdollisuudet kotikonnuilla harrastusten vetäjiä puuttuu nuorten harrastusten vähäisyys, vaihtoehtoja lisää! etäisyydet kilometreinä pitkiä kaupunkeihin puuttuu kevyen liikenteen väylä:neste-iivarin koulukeskusmäkiahon asuntoalue lapsiperheiden vuokra-asuntoja uupuu yöpymismahdollisuudet talvella vähäiset ravintolan puuttuminen
Mahdollisuudet puuttuvien palvelujen suhteen yhteistyötä mahdollista lisätä muiden kylien ja kuntien kanssa ympäristön kohentamistarve yhdistää joenvarsi kohennettavissa nuorisoseura kehityskelpoinen ulkotöysäläiset ja kesäasukkaat Kunnantalo ja sen työntekijät Elviiran tontin kehittäminen Ponnejärvi ympäristöineen Lomakylä lasten ja vanhusten onnela museon käyttö juhlatilaisuuksiin asumisen tilaa riittää kaupallinen koulutus talkoohengen lisääntyminen Uhkat työn puute nuorten aikuisten poismuutto väestön ikääntyminen kaupan ja muiden palvelujen vähentyminen autioiden talojen ränsistyminen kantatien tielinjaus maatalouden vähentyminen ja peltojen viljelemättömyys kunnan talous riippuvainen muutamasta yrityksestä nuorten lisääntyvä levottomuus taajamassa iltaisin huumeiden käytön lisääntyminen 1.13. Kehittämisen painopisteet Vahvuuksista kehitetään ja vaalitaan erityisesti: ympäristöä, kuten Ponnejärveä ja Kirkonkylän kylämaisemaa: siivouspäivä, järven kunnostus, maisemakilpailut viihtyisyyttä ja siisteyttä lisää idearikkautta: kerätään muutaman vuoden väliajoin kehittämisehdotuksia ja palautetta toiminnasta palveluja: kauppa tärkeä kirkonkylän imagolle ja viihtyisyydelle yhteydet ulkotöysäläisiin ja kesäasukkaisiin pidetään tiiviinä ideoivat, osaavat ihmiset mukaan kylätoimintaan Heikkouksista pyritään pääsemään eroon tai keksitään kiertoteitä kylätoimintaan lisätään aktiivisuutta ja talkoohenkeä lisääntyvän aktiivisuuden rahoittamiseksi taloudellista toimintaa lisätään mahdollisten uusien kerhojen ym. tarve selvitetään. Esim. kuvataide-, lumenveisto- ja moottorikerho. tiedotustoimintaa tehostetaan. Esim. ilmoitustauluja lisää. Kylän tiedotusvastaava nimetään. nuorisoseuran toimintaan tuetaan nuorten toimintamahdollisuuksia ja viihtyisyyttä kehitetään: tarpeet selvitetään, satutunnit, Töysän yö, bänditilat, nuoria mukaan toimintaan kulttuurilla ihmisille virikkeitä ja silmäniloa: tekemistä nuorille, yhteishenkeä kylälle; puutyö, kuvanveisto, moottorikerho, kuvaamataito yrittäjät, yritykset ja tuotteet kyläläisille tutuiksi, laaditaan kyläesite/ nettisivut nuorten edellytyksiä työllistyä kotiseudulla pitää edistää: kouluun valmennusta kesätyön ja työpaikan hakuun
kirkonkylän ja muiden kylien välille yhteistyötä, harrastetoimintaa rakennusten ulkonäölle aiempaa enemmän painoarvoa korjaus- ja uudisrakentamisessa kevyenliikenteen väylä välille Neste Mäkiaho päällystetteyjen kaavateiden valaistus saatetaan loppuun Mahdollisuudet hyödynnetään Kirkonkylällä on useita erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joiden toiminnan kohdentaminen edellyttää yhteistoimintaa, jotta vähäiset voimavarat saadaan käytettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Uusia aktiivijäseniä ja talkoohenkisiä tarvitaan kaikkiin yhdistyksiin ja järjestöihin lisää. Nuorisoseura kulttuuritoiminnan keskipisteeksi, profiili toiseksi kuin Iivarilla ympäristön kohentamisen yhteydessä elvytetään talkoohenkeä ja yhteisvastuuta infoa turisteille infopisteestä, Velj. Keskisen kauppakadulla uusille kuntalaisille lisää tietoa asumismahdollisuuksista Töysässä. Kirkonkylälle oma asukas/tiedostus vastaava vanhusten tarpeet selvitetään ja pannaan toimeen tarvittavat parannukset Ponnejärvi pidetään kunnossa ja rantamaisema avarana yläasteelaisille tietoa kunnan ja kirkonkylän asumis- ja työllistymismahdollisuuksista sekä ammateista. lomakylä: kannattavuuden eteen lisää työtä, tuo eloa kylälle Uhkia poistetaan ja torjutaan maatalousyrittäjiä ja pk-yrittäjiä sidotaan mukaan kylätoimintaan: yrittäjät esittäytyvät -kyläiltoja, yrittäjien teemapäiviä koulussa, yhteistoimintaa järjestetään mahdollisimman paljon, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus keskustella omista ideoistaan muiden ihmisten kanssa ja yhteistyölle saataisiin hyvä kehittymisympäristö. kirkonkylää markkinoidaan aktiivisesti potentiaalisille muuttajille. Kohderyhminä: kunnassa muualta työssä käyvät, vuokra-asunnoissa vähän aikaa (esim. alle 2 vuotta) asuneet, vanhuspalveluista kiinnostuneet seniorit. Argumentit: ihmiset, päivähoito, Iivari, Elviira, yksityiset vanhusten palvelutalot, järvi, palvelut, veroäyri, tontit, vuokra-asunnot, luomu erilaisia ihmisiä lisää: saadaan uusia näkökantoja ja ideoita nuorten tarpeisiin lisää resursseja nuorten omilla ehdoilla asuinympäristö pidetään turvallisena lapsille ja vanhuksille Tulevaisuuden vetovoimatekijät kylällä Kirkonkylä tarjoaa kaikenikäisille asukkaille hyvät harrastusmahdollisuudet, puhtaan luonnon, siistin ja turvallisen asuinympäristön, hyvät kulkuyhteydet sekä runsaasti teollisia työpaikkoja. 2. Kylän kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma
2.1. Kylän sisäinen toteutus Kylän sisäisiä hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan talkoovoimin. 4-H yhdistyksellä, Yläasteen vanhempaintoimikunnalla ja nuorisotoimella on hankkeena nuorisokahvila Kaktus. Kylätoimikunnalla on tavoitteena mm. kyläesitteen laatiminen ja opastetaulujen lisääminen kertomaan mm. vanhoista taloista ja yrityksistä. Kirkonkylällä jatkuu Nuorisoseuran talon kunnostus jatkuu. 2.2. Kylien yhteinen toteutus Suomenselän Karting yhdistyksen radan kehittäminen jatkuu, tähtäimenä kansainväliset mitat täyttävä FK -rata. Meluvallien rakentaminen ja korotus on yksi kehittämismuodoista. Laadukas rata mahdollistaa nuorison harrastusmahdollisuuksien monipuolistamisen. Harrastukseen liittyy niin ajamista kuin koneiden kunnostusta, huoltoa, kisojen organisointia ja varojen hankintaa. Hankkeen toteutukseen pyritään samaan mukaan talkooväkeä myös Töysän muilta kyliltä. 2.3. Kylän ja kunnan yhteinen toteutus Ponnenjärven kunnostussuunnitelma on käynnissä ja sen mukaisesti ainakin rantojen ruoppaus, kunnostus ja vesikasvien poisto on jo aloitettu. Neljä Ponnenjärven uimarannan kunnostussuunnitelma on jo käynnissä. Arboretumin perustamista Koskimaan viheralueelle jatketaan kylän järjestöjen, koulujen ja kunnan kanssa. 2.4. EU-rahoitteisena tai muuna julkisella rahoituksella Töysän FK-rata hankeen laajennustyöt, huoltorakennukset, meluvallien rakentaminen ja alueen maisemointityöt työt ovat niin mittava hanke, että toistaiseksi muita isoja hankkeita ei ole tulossa toteutukseen. FK-radan jatkotyöt ajoittuvat vuosille 2007 -. Hankkeen rahoittajiksi SSFK-kerhon talkootyön lisäksi pyritään saamaan TE-Keskus/EU, Töysän Kunta, RAY ry, Opetusministeriö sekä joukko sponsoriyrityksiä. Koskimaan alueen Arboretum toteuteaan paikallisten järjestöjen talkoilla ja kunnan rahoituksella. Nuorisokahvila Kaktuksen toimintaa kehitetään. Hoitaa Töysän 4-H yhdistys.
2.4. Kehittämiskohteiden toteuttamisen rahoitustarve, aikataulu ja tärkeysjärjestys Tärkeimpiä kohteita ovat tällä hetkellä FK-radan päällystystyöt ja huoltorakennusten rakentaminen, nuoriso kahvila Kaktuksen toiminnan kehittäminen sekä Nuorisoseuran talon kunnostustyöt(oma, opetusministeriön ja kunnan rahoitus). Muut omat pienet hankkeet toteutetaan omassa tahdissa tilanteen mukaan. Nuorisokahvila Kaktuksen kehittäminen ajoittuu vuosille 2002-2003. Ponnenjärven kunnostus etenee lähinnä kunnan aikataulun mukaisesti. Tärkein ja suurin hankkeista on FK-radan vaatimat investoinnit, joiden kokonaissumma vuosille 2002-2004 on noin 600 000 euroa. Vuoden 2002 kustannusosuus, vaihe 1., on noin 286 000 euroa. Rahoitus: vaihe 1. Vaihe 2. SuSekarting 114 357 e 127 004 e Töysän Kunta 85 768 e 95 253 e TE-Keskus 85 768 e 95 253 e Yhteensä 258 893 317 511 e Katso myös liite 2.5. Ylläpidon suunnittelu, kohteen valmistumisen jälkeen tapahtuva toiminta, rahoitus ylläpito ja maisemanhoitotoimenpiteet Kaikista näistä vastaavat toteuttavat organisaatiot SSKartingkerho ry, Töysän Nuorisoseura, Töysän 4-H yhdistys ry. 2.6. Kylän järjestöjen kesken laadittu yhteistyösopimus hankkeiden suunnittelusta, toteuttamisesta, niiden taloudenpidosta ja raportoinnista Suomenselän Kartingkerho ry, Töysän 4-H yhdistys ja Töysän Nuorisoseura ry vastaavat täysin itsenäisesti suunnittelemiensa hankkeiden toteuttamisesta, taloudenpidosta ja raportoinnista.
3. Toiminnassa olevat hankkeet 3.1. Hankkeiden seuranta ja päivitys Nuorisoseuran talon kunnostushanketta vetää Töysän nuorisoseura ry., joka vastaa hankkeen seurannasta ja kirjaamisesta. FK-radan päällystystöiden ja rakentamisen seurannasta ja kirjauksista vastaa Suomenselän Kartingyhdistys ry. Nuorisokahvila Kaktusta vetää Töysän 4-H yhdistys, joka vastaa seurannasta ja kirjauksista. 3.2. Eri rahoittajien tuella käynnistetyt käyttöomaisuusinvestoinnit 3.3. Hankkeet kylän omassa toteutuksessa 3.4. Toiminnalliset ja koulutushankkeet 4. Yksittäiset hankehakemukset ja kehittämissuunnitelmat: Suomenselän Kartingerho ry:n Töysän kartingradan päällystystyöt ja huoltorakennusten rakentaminen. Suunnitelmat liitteenä.