Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 1

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 1 Liite 2. 1. Metsä- ja puutalous Kainuussa Metsäsektorin merkitys on erittäin suuri itäisessä Suomessa. Itä-Suomen maakunnissa metsäsektori kattaa lähes viidenneksen maakuntien koko arvonlisäyksestä ja noin kymmenen prosenttia työllisyydestä (taulukko 1). Metsätalouden aluetaloudellinen merkitys arvonlisän muodostuksessa on merkittävä, koska toiminta tapahtuu suurelta osin kotimaisin tuotantopanoksin. Taulukko 1. Metsäsektorin arvonlisäys ja työpaikat alueittain sekä osuus alueen kokonaisarvonlisäyksestä ja työpaikoista vuonna 2002 (Lautanen & Saukkonen 2004) Maakunta Arvonlisäys Työlliset milj. euroa % henkilöä % Etelä-Karjala 867 28 7 259 14 Etelä-Savo 426 16 6 088 9 Pohjois-Savo 573 13 7 176 7 Pohjois-Karjala 396 14 4 725 7 Kainuu 248 18 2 738 8 Itäinen Suomi 2 510 17 27 986 9 Koko maa 9 792 8 123 100 5 Taulukko 2. Hakkuukertymä Kainuussa vuosina 2001-2004, 1000 m 3 Puutavaralaji Tavoite 2001 2002 2003 2004e Mäntytukkipuu 955 825 917 1053 959 Kuusitukkipuu 365 352 335 367 394 Koivutukkipuu 9 4 4 4 3 Mäntykuitupuu 920 836 877 900 911 Kuusikuitupuu 453 468 461 436 451 Koivukuitupuu 348 293 306 309 306 Yhteensä 3 050 2 778 2 900 3069 3024 Taulukko 3. Hakkuupinta-alat Kainuussa, ha. Hakkuutapa Tavoite 2001 2002 2003 2004 Avohakkuu 9 000 8 283 10 892 9 779 10 697 Luontaisen uud. hakkuu 3 600 2 826 3 503 3 029 2 679 Ylispuiden poisto 4 150 3 371 4 092 6 757 3 417 Ensiharvennus 12 750 10 978 13 514 12 559 14 666 Muut harvennus 6 350 4 642 5 819 6 430 6 863 Yhteensä 35 850 30 100 37 820 38 554 38 322

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 2 Taulukko 4. Metsänhoitotyöt Kainuussa 2001 2004, ha/km Työlaji Tavoite 2001 2002 2003 2004 Metsänviljely 9 140 7 290 7 251 8 819 9 243 Taimikon hoito 16 900 16 373 16 132 15 940 16 379 Lannoitus 2 450 962 2 442 2 068 1 957 Kunnostusojitus 11 400 11 610 10 161 9 186 6 852 Tienrakennus/uusi 81 126 155 114 124 Tienrakennus/peruspar. 230 268 220 211 173 Uhkia ja mahdollisuuksia Mäntysahatavaran heikot markkinanäkymät ovat johtaneet myös Kainuun sahoilla huomattaviin tuotannon supistuksiin. Laskennallisesti tukkipuun käyttö vähenee jopa kolmanneksella, jos tuotannon supistukset toteutuvat täysimääräisesti. Kantorahatulojen muodostuksessa tukkipuun hakkuut ovat avainasemassa. Myönteistä on sen sijaan rannikon tehtaiden puunkäytön lisääntyminen, mikä mahdollistaa mäntykuitupuun hakkuumäärien nostamisen. Nuorten metsien käsittelyn kannalta lähivuosien tilanne näyttää lupaavalta. Puuenergian lisääntyvä käyttö tarjoaa mahdollisuuden luoda Kainuuseen uutta puunkäyttöä, sen sijaan perinteisen puunjalostuksen lähivuosien näkymät ovat heikot. Kriittisiä työlajeja metsänhoitotöissä ovat kunnostusojitus ja taimikonhoito. Kunnostusojituspintaalat ovat viime vuosina pudonneet kauas tavoitteista. Tulevien hakkuumahdollisuuksien turvaamisessa kunnostusojitus on keskeinen työlaji, sillä kolmannes Kainuun metsien kasvusta tulee suometsistä. Yksityismetsien taimikonhoitomäärät ovat myös riittämättömät nuorten metsien kasvun ylläpitämiseksi. Työvoiman saatavuuteen joutuvat kaikki metsätalouden toimijat kiinnittämään huomiota seuraavan ohjelmakauden aikana mm. satsaamalla nuorten metsäopetuksen tukitoimiin uuden sertifiointivaatimuksen mukaisesti ja tarjoamalla metsänhoitotöitä maaseutuyrittäjille.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 3 Metsien suojelun taso on Kainuussa riittävä. Metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta on keskeistä, miten toimijat ja metsänomistajat onnistuvat talousmetsien luonnonhoidossa. 1.2.2 Tulevaisuuden näkymät metsätaloudessa Metsäsektori tulee jatkossakin olemaan yksi tärkeimmistä toimialoista Kainuun aluetaloudessa. Kasvun kuitenkin uskotaan olevan pitkällä aikavälillä muita teollisuuden aloja hitaampaa. Kansainvälisesti tarkasteltuna raakapuun hinnat ovat Suomessa korkealla tasolla. On ennakoitu, että raakapuun hinta tulee laskemaan hieman pitkällä aikavälillä. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. - teollisuuden lopputuotteiden hinnat laskevat ja kansainvälinen kilpailu kiristyy, joten puusta maksukyky heikkenee - tuontipuun osuus teollisuuden raakapuun käytöstä kasvaa, mikä lisää teollisuuden joustoja puuraaka-aineen hankinnassa - tuotanto- ja korjuuteknologian tehostamisessa ei ole enää niin suuria mahdollisuuksia kuin aiemmin Edellä mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti yksityismetsätalouden kannattavuuteen. Tuontipuun osalta täytyy kuitenkin huomata, että sitä ei pidetä korvaavana tekijänä, vaan teollisuuden raaka-ainetarvetta täydentävä. Metsäomistajien puunmyyntikäyttäytymisen passivoituminen verouudistuksen ja / tai metsänomistajakunnan rakennemuutoksen seurauksena voi lisätä vaatimuksia metsänomistajiin kohdistuvista kannustimista puun myyntihalukkuuden lisäämiseksi. Kannustimet voivat tarkoittaa verohelpotuksia, mutta ei sovi unohtaa myöskään metsäsuunnittelun, neuvonnan, koulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä puukaupan ja hoitotöiden vauhdittajana. Metsänomistajakunnan rakennemuutoksen ei uskota vaikuttavan merkittävästi raakapuun kokonaistarjontaan. On kuitenkin todettu, että metsätilojen pienenemisen myötä puun tarjonta tulee yhä hajanaisemmaksi ja kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyessä puun tarjonta voi muuttua epätasaisemmaksi. Lisäksi monitavoitteisen metsätalouden merkitys tulee kasvamaan.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 4 Rakennemuutoksen seurauksena yhä useammalla metsänomistajalla ei ole tietoa tai kokemusta metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Tämä lisää tarvetta monipuolistaa metsätalouden neuvontaa ja metsätaloustoimenpiteisiin liittyviä palveluita. Erityisesti metsien hoidon kokonaispalveluiden kysyntä tulee nousemaan. Tilakokojen kasvattaminen esimerkiksi yhteismetsiä perustamalla voisi edesauttaa ja aktivoida metsänomistajia tilojen järjestelmälliseen ja kannattavaan metsänhoitoon. Tämä on erityisen tärkeää pitkällä aikavälillä, jotta pystytään säilyttämään riittävä metsänhoidollinen taso. Metsätaloudessa tulee kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota alan kiinnostavuuteen nuorten keskuudessa, jotta turvataan riittävä työvoiman saatavuus (koneellinen korjuu, puutavaran autokuljetus). Myös yrittäjyyden lisääntyminen mm. metsänhoitopalvelujen suorittamisessa tuo haasteita erityisesti ammattitaitovaatimusten osalta. Tämä lisää aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarvetta toimialalle. Tiivistetysti voidaan todeta, että toimenpiteitä riittävän metsänhoidollisentason ylläpitämiseksi ja puun markkinoille tulon parantamiseksi tulisi kohdentaa mm. metsätilan sukupolvenvaihdoksiin, yhteismetsien ja/tai metsäyhtymien perustamisiin, tieverkoston kunnossapitoon, aktiiviseen ja kokonaisvaltaiseen metsäomistajien neuvontaan sekä reaaliaikaisen ja interaktiivisen metsäsuunnittelun kehittämiseen. Kannattavalle metsätaloudelle myös puuenergia on tuonut uusia mahdollisuuksia. Puun energiakäytön merkitys korostuu uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tähtäävässä energiapolitiikassa. Myös tuotanto- ja polttoteknologian kehittyminen luovat edellytystä puuenergialajikkeiden nykyistä suuremmalle käytölle. 1.3 Puutalous 1.3.1 Mekaanisen puutuoteteollisuuden kehitys Kainuussa vuosina 2001 2004 Vuosina 2001 2004 Kainuun mekaanisen puutuoteteollisuuden trendi on ollut hyvin hitaasti kasvava yritysmäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Vaikka viime vuosina henkilöstönmäärä näyttää asettuneen hieman yli 800 henkilön, trendi on kuitenkin alaspäin. Yritysten tuottavuus on noussut kohtuullisesti vuoteen 2001 verrattuna, tosin vuoden 2002 tuottavuudesta on jouduttu tinkimään viime vuosina. Jotta kansainvälisessä kilpailussa pysytään mukana, tuottavuutta on pystyttävä nostamaan entisestään.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 5 Yritysmäärän kehitys vuosina 2001-2004 Liikevaihdon kehitys vuosina 2001-2004 125 150 kpl 120 Milj. 140 115 2001 2002 2003 2004 130 2001 2002 2003 2004 900 Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2001-2004 175 Tuottavuuden kehitys vuosina 2001-2004 Henkilöä 800 Liikevaihto / hlö, t 170 165 160 700 2001 2002 2003 2004 155 2001 2002 2003 2004 Kuva 1. Kainuun mekaanisen puutuoteteollisuuden kehitys Kainuussa vuosina 2001 2004. 1.3.2 Mekaaninen puutuoteteollisuus vuonna 2004 Puutuotealan yrityksiä oli Kainuussa vuonna 2004 120 kpl, jotka työllistivät yhteensä 823 henkilöä. Puutuoteteollisuuden kokonaisliikevaihto vuonna 2004 oli 139 milj., josta viennin osuus oli 37 %. Kainuussa puutuotealan yritykset ovat keskimäärin verrattain pieniä, sillä toimipaikoista valtaosan liikevaihto jää alle 0,5 milj. :n. Näiden yritysten määrä on 75 % yrityskannasta, mutta ne työllistävät vain 22 % puutuoteteollisuuden kokonaishenkilöstömäärästä (kuva 2 ja 3). Pienet yritykset ovat kuitenkin Kainuun maaseudun kannalta merkittäviä, sillä ne sijaitsevat usein kaupunkialueiden ulkopuolella. Kainuussa on kuitenkin useita merkittäviä yrityksiä lähinnä sahateollisuuden, puusepänteollisuuden ja valmistalotuotannon toimialoilta.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 6 60 50 Yrityksiä, kpl 40 30 20 10 0 < 0,1 0,1-0,5 0,5-1,0 1,0-5,0 5,0-10,0 >10 Liikevaihto, M Kuva 2. Kainuun puutuoteteollisuuden yritysten määrä liikevaihdon suhteen vuonna 2004. Osuus yrityskannasta, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 79 % 9 % 8 % 2 % 2 % 5 6-10 11-50 51-100 > 100 Henkilöstömäärä yrityksessä Kuva 3. Kainuun puutuoteteollisuuden yritykset henkilöstömäärän suhteen vuonna 2004. Mekaaninen puutuoteteollisuus Kainuussa on keskittynyt pääasiassa kolmeen kuntaan: Kajaaniin, Kuhmoon ja Paltamoon (taulukko 5). Edellä mainittujen kuntien osalta alueella toimivat suuret sahat vaikuttavat mitattuihin suureisiin merkittävästi, mutta sahojen ympärille on syntynyt myös varsin laajaa ja merkittävää jalostavaa teollisuutta. Näissä kolmessa kunnassa tehdään 87,9 % koko mekaanisen puutuoteteollisuuden liikevaihdosta ja työllistetään 74,5 % henkilöstömäärästä.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 7 Maakunnallisesti merkittävää puunjalostusta tapahtuu myös Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa (10,5 % liikevaihdosta ja 21,3 % henkilöstömäärästä). Taulukko 5. Kainuun mekaaninen puutuoteteollisuus kunnittain vuonna 2004. Kunta Yrityksiä Liikevaihto, M Vienti, M Henkilöstö Hyrynsalmi 12 0,7 0,0 16 Kajaani 17 49,5 22,1 251 Kuhmo 25 59,5 25,1 250 Paltamo 11 13,3 2,2 112 Puolanka 7 0,5 0,0 11 Ristijärvi 3 0,9 0,0 6 Sotkamo 15 8,2 1,9 72 Suomussalmi 19 4,4 0,0 50 Vaala 8 2,0 0,0 53 Vuolijoki 3 0,1 0,0 3 Yhteensä 120 139,1 51,4 823 Tarkasteltaessa Kainuun mekaanista puutuoteteollisuutta toimialaluokittain, on nähtävissä selkeästi sahateollisuuden suuri merkitys (taulukko 6). Myös puusepänteollisuus, höyläys ja valmistalotuotanto ovat myös merkittäviä toimialoja Kainuun puutuoteteollisuutta tarkasteltaessa. Sahateollisuuden osuus kokonaisliikevaihdosta on 64,3 %, viennistä jopa 86 % ja lisäksi toimiala työllistää 296 henkilöä (36 % kokonaishenkilömäärästä). Vuonna 2004 sahateollisuuden toimintaympäristössä tapahtui suuria leikkauksia, sillä UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin sahan tuotantoa supistettiin merkittävästi sekä Vapo Oyj:n Paltamon sahan toiminta päätettiin lopettaa keväällä 2005. Näiden vaikutus koko toimialan kehitykseen tullaan näkemään vuoden 2005 tilastoinnissa.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 8 Taulukko 6. Kainuun mekaaninen puutuoteteollisuus toimialaluokittain vuonna 2004. Yrityksiä Liikevaihto, M Vienti, M Henkilöstö Sahateollisuus 4 89,5 44,4 296 Piensahat 17 1,0 0,0 25 Höylät 14 10,6 2,6 61 Puusepänteollisuus 33 19,0 1,1 248 Rakennuspuusepänteollisuus 9 4,4 0,1 41 Valmistalotuotanto 20 11,2 3,2 97 Muut 23 3,5 0,0 55 YHTEENSÄ 120 139,1 51,4 823 1.3.3 Tulevaisuuden näkymät puutuoteteollisuudessa Puutuoteteollisuuden tulevaisuuden yksittäisiä menestystekijöitä on vaikea nimetä, vaan menestyminen ja yritysten kilpailukyky koostuu useista eri tekijöistä, joiden summavaikutus luo tulevaisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Luonnollista on, että menestyvä yritys seuraa aktiivisesti ympäristössä tapahtuvaa kehitystä ja osaa reagoida niihin. Yleisinä menestystekijöinä puutuoteteollisuuden yrityksille voidaan pitää: - raaka-aineen kustannustehokas hankinta - markkinoiden muutoksien ja kehityksen tiedostaminen sekä aktiivinen reagointi - ydinosaamiseen keskittyminen sekä sopivien yhteistyökumppaneiden hankinta - tuottavuuden hallinta - jakeluverkon hallinta - riittävät resurssit pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan - asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen vientitoiminta Yhtenä keskeisimpänä ongelmana puutuoteteollisuudessa pidetään sahatavaran ja sen jalosteiden ylitarjontaa. Tämä johtaa kysynnän voimakkaisiin heilahteluihin, mikä vaikuttaa suoraan hintoihin. Raaka-aineen hinta ei ehdi sopeutua näihin nopeisiin vaihteluihin. Tämä on erityinen ongelma sahateollisuudessa, jossa raaka-aineen osuus toiminnan kustannusrakenteesta on jopa yli 65 %. Myös kysynnän kausivaihtelut koko puutuoteteollisuudessa tuovat toiminnalle suuria haasteita ja rajoittavat yritysten kehittymismahdollisuuksia. Kehittymismahdollisuuksia rajoittavat myös pääomien puute. Lisäksi toiminta on perinteisesti ollut hyvin tuotantokeskeistä, jossa asiakaskohtainen muotoiluosaaminen on heikkoa sekä markkinointi- ja myyntitaidot ovat rajalliset.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 9 Toimialan positiiviselle kehittymiselle kaiken perustan antaa markkinoiden suotuisa kehitys puutuotteiden osalta. Puutuotteiden kilpailu muista materiaaleista valmistettujen tuotteiden kanssa jatkuu. Puulta vaaditaankin entistä pidemmälle menevää jalostamista ja tuotteistamista, jotta kilpailussa muiden korvaavien tuotteiden kanssa pysytään mukana. Tämä pätee erityisesti uudis- ja korjausrakentamisessa, missä käytetään pääasiassa havusahatavaraa ja sen jalosteita. Toimialan menestymiseen ja kehittymiseen tulevaisuudessa vaikuttaa erityisesti kilpailukyky globaaleilla markkinoilla, vaikkakin kotimarkkina on suurin yksittäinen markkina usealle puualan yritykselle. Toimialan kehittämistarpeina tulevat jatkossakin olemaan jo tunnistetut tekijät: - markkinoiden ja tuotteiden tarkka segmentointi - asiakassuhteiden tiivistäminen - tuotekehitys ja tuotannon kehittäminen - ydinosaamiseen keskittyminen ja partneri -suhteiden rakentaminen - henkilöstön osaamistason nostaminen 1.4 Kehittämishanketoiminta toimialalla Metsä- ja puutalouden kehittämistoimintaa ohjaa ja koordinoi Kainuussa metsä- ja puutalouden työohjelma, joka on laadittu Kainuun TE-keskuksen maaseutuosaston toimesta keväällä 2002. Työohjelma-asiakirjaan on koottu metsä- ja puutalouden kehittämisenpainopistealueet vuoteen 2007 saakka (kuva 4). KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET METSÄTALOUS JA PUUENERGIATUOTANTO PUUTALOUS 1. Laadukkaan ja tarvelähtöisen puuraakaaineen tuottaminen 2. Metsätalous- ja lämpöyrittäjyyden edistäminen 3. Puuenergiakäytön lisääminen 4. Ympäristö- ja laatujärjestelmien tehokkaampi hyväksikäyttö 5. Metsien monikäytön edistäminen 1. Markkinointiosaamisen kohottaminen ja asiakaslähtöisten tuotteiden valmistus 2. Yritysverkostojen edistäminen 3. Liikkeenjohdollisten taitojen kehittäminen 4. Ympäristö- ja laatujärjestelmät 5. Henkilöstökoulutukset Kuva 4. Kehittämisen painopistealueet Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelman mukaan.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 10 Ajalla 1.1.2000 31.5.2005 metsä- ja puutalouden toimialalla on ollut toiminnassa tai toimii edelleen 28 kehittämishanketta. Tämä jakaantuu siten, että metsätalouden kehittämishankkeita on 7 kpl, puutalouden 14 kpl ja puuenergian käytön edistämishankkeita on 7 kpl. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet 3,95 milj.. Hankkeet ovat suuntautuneet seuraaville kehittämisen aloille: - metsätalous: - yksityisten metsänomistajien neuvonnan, asiakaspalvelun ja koulutuksen kehittäminen - metsätalouden innovatiiviset palvelut (verkkometsäsuunnitelma, puuenergian verkkokauppa, maisemasuunnittelutyökalut) - maaseudun yksityisteiden kunnossapidon ja hallinnoinnin kehittäminen - puutalous: - verkostoitumisen edistäminen sekä verkostoyritystoimintamallien rakentaminen - markkinointiosaamisen lisääminen sekä asiakastiedon hankinnan ja hallinnan tukeminen - tuotekehitystoimenpiteiden tukeminen - puualan osaamiskeskittymän ja koulutustehtaan rakentaminen - puuenergia: - puuenergian käytön lisääminen, erityisesti nuoren metsän hoidosta saatava puutavara - puuenergianeuvontapalveluiden turvaaminen sekä lämpöyrittäjyyden lisääminen - pellettien käytön sekä pellettiliiketoiminnan edistäminen Näiden kehittämishankkeiden tuloksena on syntynyt yhteensä 67 uutta työpaikkaa, 150 työpaikkaa on näiden toimenpiteiden ansiosta pystytty säilyttämään. Hankkeet ovat olleet lisäksi edesauttamassa 10 yrityksen perustamista. Hankkeiden toimenpiteissä on ollut mukana noin 350 yritystä. Taulukko 7. Kehittämishankkeiden määrälliset tulokset toimialoittain ajalla 1.1.2000 31.5.2005. uudet työpaikat säilytetyt työpaikat uudet yritykset Metsätalous 14 30 3 Puutalous 38 104 6 Puuenergia 15 16 1 Yhteensä 67 150 10 Toimialan PK-yrityksien toteuttamia yrityskohtaisia investointi- ja kehittämishankkeita on toteutettu vuoden 2000 alusta lukien 31.5.2005 saakka 52 kpl, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet investointitukien osalta noin 14,8 milj. ja kehittämistukien osalta noin 1 milj.. Investointituet ovat kohdistuneet pääasiallisesti puutuoteteollisuuden kone- ja laiteinvestointeihin sekä tuotantorakennuksiin. Kehittämishankkeista tuotannon- ja tuotekehityshankkeita on ollut 43 %

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 11 liikkeenjohto- ja markkinointitaidon kehittämishankkeita 20 % ja kansainvälistymishankkeita 37 %. Yrityskohtaistenhankkeiden toteuttamisen myötä on syntynyt noin 111 uutta työpaikkaa, 8 uutta yritystä ja lisäksi hankkeiden toimenpiteillä säilytettyjä työpaikkoja on 51. Toimialan maaseutu- ja pienyritykset ovat toteuttaneet tai toteuttamassa vuoden 2000 alusta lukien 31.5.2005 saakka jo yli 150:tä yrityskohtaista investointihanketta. Hankkeet ovat olleet keskimäärin varsin pieniä, sillä niiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset ovat olleet noin 1,5 milj.. Investoinnit ovat kohdistuneet pääasialliset lämpölaitoksiin, mutta investointeja on toteutettu myös puuenergianhankinnan ja -korjuuteknologian sekä puunjalostusliiketoiminnan toimialoilla. Maaseutu- ja pienyritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myötä on syntynyt 14 uutta työpaikkaa ja 4 uutta yritystä ja lisäksi hankkeiden toimenpiteillä säilytettyjä työpaikkoja on 11. METSÄ- JA PUUTALOUDEN TYÖOHJELMA Tiivistelmä Metsä- ja puutalouden työohjelman laadintaprosessi aloitettiin esiselvitystyöllä maaliskuussa 2002 Kainuun TE-keskuksen maaseutuosastolla. Työn tarkoituksena oli selvittää työohjelman tarve, kehittämisen painopistealueet metsä- ja puutuotealalla sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet ja toimintamalli. Painopistealueiden ja esiselvityksen jälkeisten jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi haastateltiin kevään 2002 aikana rahoittajien edustajia, metsätalouden toimijoita, puutuotealan yritysten edustajia sekä kuntien elinkeinojen kehittämisestä vastaavia henkilöitä. Strategista suunnittelua tuettiin asiantuntijapaneelilla, johon oli koottu asiantuntijoita jalostusketjun eri vaiheista laajan näkemyksen mahdollistamiseksi. Metsä- ja puutalouden työohjelma on kokonaisvaltainen ohjelma, jolla pyritään sovittamaan yhteen eri ohjelmien tavoitteet, vähentämään hanketoiminnan päällekkäisyyttä sekä kokoamaan kehittämistoimenpiteet yhdensuuntaiseksi kokonaisuudeksi. Metsä- ja puutalouden työohjelman tarkoituksena on toimia metsä- ja puutuotealan kehittämistyötä ohjaavana ja suuntaa-antavana ohjelmana, jonka kehittämistoimien lähtökohtana ovat laajasti ottaen metsä- ja puutuotealan yrittäjien ja toimijoiden kehittämistarpeet. Ohjelma jakaantuu kahteen laajaan avainalueeseen, jotka ovat 1) metsätalous ja puuenergiantuotanto ja 2) puutuoteteollisuus.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 12 TOIMINTALINJAT YRITYSTOIMINTA JA TOIMINTA- YMPÄRISTÖ OSAAMINEN TOIMINTAMALLIT RAKENTEET PAINOPISTEET Puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineen saannin turvaaminen Metsätalous- ja lämpöyrittäjyyden edistäminen Puuenergian käytön lisääminen Yritysverkosto-hankkeet Erikoistumisen edistäminen Innovaatioiden edistäminen Jalostusasteen nostaminen Investointien edistäminen Liikkeenjohdollisten taitojen kehittäminen Laatu- ja ympäristöjärjestelmät Teknologiastrategian luominen Teknologia -hankkeet ja -osaaminen Logistiikan kehittäminen ja hallinta T&K hankkeet Muutoksen hallinta ja johtaminen Metsä- ja ympäristöosaamisen tuotteistaminen Yhteistyömallien kehittäminen ja käyttöönotto Toimintaketjun hallinnan tehostaminen Jakelukanavien luominen ja kehittäminen Sivutuotteiden tuotteistaminen Alueiden välisten verkostojen luominen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Logistiikan kehittäminen ja hallinta Tuotantoteknologian kehittäminen Kansainvälistymishankkeet Markkinointi Viestintätaidot Vientiasteen nostaminen Työssä jaksaminen Kuva 1. Toimijahaastatteluihin perustuvat kehittämisen painopistealueet metsä- ja puutuotealalla toimintalinjoittain.

Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelma TIIVISTELMÄ 14122005 13 3.2 Kehittämisstrategia KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METSÄ- JA PUUTUOTEALAN INNOVATIIVISUUDEN JA KILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN SEKÄ ERITYISOSAAMISEN JA KÄRKIYRITYKSIIN POHJAUTUVAN YRITYSVERKOSTON LUOMINEN SISÄISET MUUTOSTEKIJÄT VAHVUUDET HEIKKOUDET PAINOPISTEET YRITYSTOIMINTA OSAAMINEN TOIMINTAMALLIT RAKENTEET ULKOISET MUUTOSTEKIJÄT MAHDOLLISUUDET UHAT AVAINALUEET METSÄTALOUS JA PUUENERGIATUOTANTO PUUTUOTETEOLLISUUS TOIMINTALINJAT YRITYSTOIMINTA OSAAMINEN TOIMINTAMALLIT RAKENTEET KOORDINAATIOHANKE KEHITTÄMISHANKKEET