KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista osista: kandidaatintyö seminaariluennot niihin liittyvine harjoituksineen ja työpajoineen kypsyysnäyte (tehdään joko seminaarin työpajoissa tai erikseen) päätösseminaari
Yleistä opintokokonaisuus on koulutusalakohtainen => arkkitehtuurissa ja maisemaarkkitehtuurissa on omat seminaarinsa (ARTS3001.kand / ARTS3002.kand) seminaarin luennot ovat yhteiset kaikille a-laitoksen opiskelijoille seminaari järjestetään samansisältöisenä kahdesti lukuvuodessa seminaariin ilmoittaudutaan WebOodissa laitoksen seminaari on suomenkielinen, mutta ruotsinkieliset voivat halutessaan osallistua tekniikan alan yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin ett gemensamt svenskspråkigt kandidatseminarium för studerande vid alla utbildningsprogram inom teknik och arkitektur ordnas en gång per termin, se på webbsidor: https://into.aalto.fi/display/svark/kandidatseminarium+och+kandidatarbete seminariet fungerar som en undergrupp för examensprogrammens egna finska seminarier Obs! handledning ges av institutionens egna lärare
Kandidaatintyö Kandidaatintyön tulee osoittaa, että opiskelija osaa: tehdä johdonmukaisen työsuunnitelman hakea tietoa asianmukaisista tietolähteistä, huomioiden lähdekritiikin työstää ja jäsentää hakemaansa tietoa työsuunnitelman mukaisesti akateemiseksi opinnäytteeksi raportoida kirjallisesti opinnäytetyön tulokset ja esittää ne julkisesti Arkkitehtuurin laitoksen tyypillinen kandidaatintyö on pienimuotoinen tutkielma, jossa tekijän omakohtainen ongelmanasettelu ja -käsittely ovat avainasemassa. Tutkielman "tieteellisyys" ei ole itseisarvo, vaan tärkeää on tuoda esiin "arkkitehdin näkökulma". Töiden ulkoasuun kiinnitetään erityistä huomiota. Työ tehdään suomeksi tai ruotsiksi ja vain erityisin perustein, vastuuopettajan luvalla, muulla kielellä. Arkkitehtuurin kandidaatintyö on mahdollista tehdä johonkin seuraavista viidestä professuurista:
Arkkitehtuurin historia Asuntosuunnittelu Rakennussuunnittelu (=Julkiset rakennukset) Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Kunkin professuurin kandidaatintyöhön ilmoittaudutaan erikseen ja niihin kuhunkin on 12 opiskelijan maksimikiintiö. Työn aiheesta ja suoritusvaatimuksista sovitaan aina ko. professuurin ohjaajan kanssa. Ohjaajan tulee seurata kandidaatintyön etenemistä ja tukea opiskelijaa sen tekemisessä. Työn aihe liittyy usein, muttei välttämättä johonkin kolmannen lukuvuoden kurssiin. Ohjaaja voi auttaa sopivan aiheen valinnassa ja rajaamisessa. Ongelma ei yleensä olekaan aiheen löytäminen, vaan sen rajaaminen kandidaatintyön laajuiseksi (n. 6 op). Maisema-arkkitehtuurin kandidaatintyöstä annetaan erilliset ohjeet.
Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset ja työpajat seminaariluentoihin kuuluu ARTS:n kirjaston, kielikeskuksen ja viestinnän järjestämää opetusta. HUOM. Kirjaston osuus muodostaa nykyisin erillisen kurssin ARTS-A0106 Tiedonhankintataidot aineopinnoissa, johon ilmoittaudutaan Weboodissa. Suorituksesta saa yhden erillisen lisäopintopisteen. tarkoitus on kehittää opiskelijan yleisiä akateemisia valmiuksia luennot ovat PAKOLLISET, osallistuminen min. 80 % luennot käsittelevät mm. tieteellisen tiedon hakua, viitejärjestelmien hallintaa, tieteellistä kirjoittamista, oikeakielisyyttä ja akateemista viestintää "yleisiin" luentoihin voi osallistua myös muissa tekniikan alan rinnakkaisseminaareissa, mikäli ei pysty osallistumaan johonkin oman seminaarin osaan. yhteensä kokonaisuuteen kuuluu n. 6-7 kpl yleistä luentoa harjoituksineen sekä lisäksi äidinkielen ja viestinnän teksti-/puhepajat kaikki harjoitukset ja työpajat ovat PAKOLLISIA!
Kypsyysnäyte: Suoritetaan nykyisin mieluiten äidinkielen tekstityöpajoissa. Huom. mikäli ruotsinkielinen opiskelija osallistuu suomenkielisiin tekstipajoihin, ei hän voi saada siitä kypsyysnäytettä, vaan se on kirjoitettava erikseen. Kypsyysnäytteistä on yliopiston Kielikeskus antanut seuraavat yleisohjeet: kirjoitetaan aina äidinkielellä = koulusivistyskielellä, ts. sillä kotimaisella kielellä, jolla on suoritettu ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koe kirjoitetaan valvotuissa olosuhteissa ilman apuneuvoja ei ole tentti, vaan annetuista kandidaatintyöhön liittyvistä aiheista valitaan yksi, josta laaditaan essee-tyyppinen kirjoitelma muistuttaa ylioppilasainetta pituus on noin yksi konseptiarkki (4 sivua) kypsyysnäytteen asiasisällön tarkistaa laitoksella ko. työn ohjaaja ja kieliasun Kielikeskuksen äidinkielen lehtori hylätyn kypsyysnäytteen voi uusia Hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte on todistus ao. kielen erinomaisesta hallinnasta eli se osoittaa, että opiskelijalla on valtion virkamieheltä lain mukaan vaadittava koulusivistyskielen taito.
Jos opiskelijan äidin- ts. koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, voi kypsyysnäytteen kirjoittaa, vastuuopettajan luvalla, myös muulla kielellä. Päätösseminaari opiskelija esittelee kandidaatintyönsä julkisesti ja osallistuu siitä käytävään akateemiseen keskusteluun opiskelija opponoi toisen opiskelijan työtä hyvän akateemisen käytännön mukaisesti käyttäen apunaan myös viestinnän antamaa kirjallista lomaketta esittelyyn ja opponointiin on käytettävissä aikaa yhteensä noin 20 min/työ esittely tapahtuu sähköisessä muodossa (pdf- tai vastaava) Rajallisen ajan vuoksi esitykseen ja opponointiin tulee valmistautua huolella. Esitykseen kootaan keskeiset kohdat omasta kandidaatintyöstä. Vakavat puutteet tai laiminlyönnit seminaariesityksessä vaikuttavat kokonaisarvosanaan.
Lopuksi opiskelija tallettaa työnsä ohjeiden mukaisesti, pdf-muodossa sekä luovuttaa siitä laitokselle kaksi paperiversiota. Katso arkistointiohje linkistä: eage - Arvostelu Kandidaatintyö muodostaa pääosan (n. 60 %) opintokokonaisuudesta opintokokonaisuuden arvosana määräytyy ensisijaisesti kandidaatintyön perusteella. Huomiota kiinnitetään seuraaviin osa-alueisiin: o Tavoite ja aiheen rajaus o Sisältö, aiheesta kirjoittaminen, perehtyneisyys aihealueeseen o Aineisto ja viittaustekniikka o Tulokset ja johtopäätökset o Rakenne, kieli ja ulkoasu o Seminaarityöskentely, ohjaustilanteet, loppuseminaari arvostellaan asteikolla: (0)1-5. Huom. normaali perustyö vastaa as. 3 = hyvä
Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla: hylätty hyväksytty Kandidaattiseminaarin arvosteluryhmä päättää arvosanasta työn ohjaajan esityksen perusteella. Mikäli kandidaatintyön arvosana on vähintään 4 ja lisäksi kaikkien muiden tutkintoon kuuluvien kurssien painotettu keskiarvo on vähintään 4, saa opiskelija kandidaatintodistukseen maininnan, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Aikataulu Tavoiteaika opintokokonaisuudelle on yksi lukukausi, maksimiaika kaksi peräkkäistä lukukautta: syksy kevät tai kevät syksy. Jälkipalautuspäiviä ei ole, vaan suoritus pitää saattaa päätökseen viimeistään jälkimmäisen lukukauden seminaarin aikataulun mukaisesti. Mikäli opiskelija ei tähän pysty, on suorituksesta neuvoteltava seminaarin vastuuopettajan kanssa.
Muistettavaa: Rajallisen tutkintoajan vuoksi kandidaatintutkinto kannattaa tehdä nopeasti, jolloin ylempään tutkintoon jää riittävästi pelivaraa. Ulkomaan opiskelijavaihtoon ei myöskään tulisi lähteä ennen kandidaatintutkinnon suorittamista. Maisterivaiheen opintoihin on tullut/tulossa lisää esitietovaatimuksia. Niihin kuuluu yhä useammin myös suoritettu kandidaatintutkinto. Kannattaa muistaa myös: Kandidaatintyön ja seminaarin vaativuutta/merkitystä ei tule liioitella. Opintokokonaisuuden 10 op muodostavat vain n. 3 % koko 300 op:n tutkinnosta. Kandidaatintutkinnon ja -todistuksen arvosanat eivät vaikuta ylemmän (arkkitehti-/maisemaarkkitehti-) tutkinnon arvosanoihin. Kandidaatintyön tarkoituksena ei ole tehdä syvällistä tieteellistä tutkimusta, vaan hankkia & harjoitella akateemiseen työhön liittyviä tietoja ja taitoja. Kandidaatintyön kirjoittaminen on prosessi, joka tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Työ kehittyy ja muuttuu koko kirjoitusprosessin ajan. Tiedon keruu ja työn rungon hahmottelu kannattaa aloittaa heti, kun sopivasta aiheesta on ohjaajan kanssa päätetty. Kandidaattiseminaari tuottaa kaikille tärkeitä taitoja maisterivaiheen opintoja ja diplomityötä silmällä pitäen. Tiedon haku asianmukaisista lähteistä ja sen kriittinen arviointi ja jäsentäminen
ovat monissa suunnittelutehtävissä olennainen osa työtä. Tutkimustyöhön aina liittyvä johtopäätösten tekeminen ja tulosten arviointi tulisi kuulua myös kaikkiin suunnitteluprosesseihin. Akateemisen viestinnän perustaidot tuovat lisää uskottavuutta suunnittelijan asiantuntijuuteen ja antavat eväitä monialaiseen ryhmätyöskentelyyn niin muiden asiantuntijoiden kuin maallikoiden kanssa. Kandidaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Arkkitehtuurin laitoksella tähän pystyvät vain harvat, koska kolmas vuosi on erittäin raskas ja suurin osa työn pohjana olevista kursseista on samaan aikaan vasta käynnissä. Työpainetta helpottaakseen opiskelija voi esimerkiksi: tehdä kaikki työn pohjana toimivat kurssit kolmessa vuodessa ja jättää kandidaatintyön ja seminaarin 4. vuoden syksyyn. Silloin jää myös harkinta-aikaa sopivan aiheen valintaan. tehdä kandidaatintyön 3. vuonna, mutta jättää jokin muu kurssi(t) vastaavasti 4. vuoteen Tällöin tulee muistaa, että jotkut kurssit voivat olla esim. vasta keväällä. Se voi viivyttää huomattavasti valmistumista ja maisteriopintojen aloittamista. Kandidaattiseminaarin päättäminen ts. valmistuminen on mahdollista sekä syys- että kevätlukukaudella. Kuitenkin, monet professuurit ohjaavat töitä tehokkaimmin ja intensiivisesti kevätkaudella ja myös maisema-arkkitehtuurissa työt ovat painottuneet kevätkauteen.