Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus



Samankaltaiset tiedostot
Johanna Kalmari-Harju

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Joutsan seudun biokaasulaitos

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kerääjäkasveista biokaasua

Biobisnestä Pirkanmaalle

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Maatalouden biokaasulaitos

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Olki energian raaka-aineena

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Bioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Biokaasuseminaari

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Siipikarjanlannasta biokaasua

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Liikenteen biopolttoaineet

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Nurmibiomassan käytön kannattavuus maatilamittakaavan biokaasulaitoksissa. Raportti

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Transkriptio:

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2 Kalkkunanlanta + sianlietelanta 1:2,5 N3 Kalkkunanlanta + naudan kuivikelanta + sianlietelanta N4 Broilerinlanta + hevosenlanta + maissi + naudanliete 1:1:1 2:1:1:1,5 N5 Broilerinlanta + heinä 1:1 N6 Broilerinlanta + hevosenlanta + heinä 2:2:1 N7 Kananlanta + hevosenlanta + heinä 2:1:1 1

1. ka 25 % 2. ka 18 % 3. ka 24 % 4. ka 31 % 5. ka 34 % L CH4 /vrk 16 Tulokset: metaanintuotto n.90% märkämädätyksen saannosta 14 12 10 8 6 4 N5 Broil.lanta+heinä N4 Broil., hevosenl.,maissi, liete N3 Kalkk.,naudankuival.,liete N2 Kalkk.lanta, sianliete. N1 Kananlanta, heinä. 2 0 0 50 100 150 200 pv 2

Tulokset: biokaasun metaanipitoisuus CH4 % 100 90 80 70 N5 Broil.lanta+heinä N4 60 Broil.,hevosenl.,maissi,liete N3 50 Kalkk.,naudan kuival.,liete N2 40 Kalkk.lanta, sianliete. N1 30 Kananlanta, heinä. 20 10 0 0 50 100 150 200 pv Vaihe 2: N6 ja N7 Kaasuvuotojen takia kaasuntuottoa ei voitu mitata, mutta broilerinlanta + heinä saatiin toimimaan ympin osuuden kasvattaminen 1/5 -> ¼ sekä nestekierto alensivat prosessin keston puoleen (nyt 90 pv) kuivikkeeton kananlanta ei hyödyn nestelisäyksestä / kierrosta L CH4 16 14 12 10 8 6 4 2 N5 N4 N3 N2 N1 N6 N7 0 0 50 100 150 200 vrk 3

Mädätysjäännös lannoitteena Biomassat määrittävät lannoitearvon. Prosessi on hygienisoiva -> raakalannassa E.coli 10 4 10 7 pmy/g Yhteenveto: energiansaanti Kalkkunanlanta (kutteri-kuivike) Broilerinlanta (turve-kuivike) Munintakananlanta (virikehäkit) Hevosenlanta (kuivike olkipelletti) Naudan kuivalanta (kutterinpurulanta) Sian/naudanliete m 3 CH4/ tuoretonni litraa polttoöljyä/ m 3 lantaa 100 40 100 40 40 36 20-30 8-11 30 26 12 12 4

Mitä energiakasvia kannattaa käyttää? Kuiva-aine Kustannus Kustannus Energia Kustannus eur/tuotettu kg ka / ha eur / ka kg eur/ha MWh/ha MWh Heinä 6500 0,2 1300 16 81 Ahdekaunokki 10000 0,15 1500 27 56 Maissi 8000 0,2 1600 35 46 Heinä + viljelyalue + viljelymenetelmät - satotaso - 3 korjuuta -> kustannus Ahdekaunokki + monivuotinen luonnonkasvi + korkea sato alhaisella lannoituksella + myös pohjoisiin olosuhteisiin - viljelymenetelmät Maissi + korkea satotaso + sulaa hyvin reaktorissa - viljelyalue - viljelytekniikat - lannoitustarve Kannattavuus Mikä on lannoitteen arvo? Mikä on mahdollisesti parantuneen eläinterveyden arvo? Takaisinmaksuaika? Omavaraisuus, riippumattomuus, ympäristöarvot. Kuljetusmatkat. Porttimaksut. Biomassojen valinta. Mitä lämpöä korvataan? Hake/pelletti/öljy. CHP-tuotanto pienessä mittakaavassa (<20kW) tai liikennekaasuntuotanto isossa mittakaavassa (yli 300 autoa/v.) eivät tällä hetkellä todellisuutta. 5

Paras hinta tuotetulle energialle / MWh Hyötysuhde Lämpö, öljyn korvaaminen 90 90 % Lämpö, maakaasun korvaaminen 54 90 % Lämpö, pelletin korvaaminen 45 90 % Lämpö, hakkeen korvaaminen 18 90 % CHP, öljyn korvaaminen 94 85 % CHP, maakaasun korvaaminen 74 85 % CHP, pelletin korvaaminen 69 85 % CHP, hakkeen korvaaminen 54 85 % Liikennekäyttö 85 98 % Kaasun myynti energiayhtiölle 30 100 % Kaasun myynti suoraan loppukäyttäjälle 50? 100 % Sähkö 126, öljy 100, maakaasu 60, pelletti 50, hake 20 /MWh, polttoaine 1,29 eur/kg (Alv 0) ESIMERKKI 1 *1,6 eur/kg sis.alv Vastaa 1,067 eur/l bens. Broilertila (2800tn), liikennekaasu Tulot Hinta Yksikkö Määrä Summa Liikennekaasun myynti 1,29* eur/kg 99 960 kg 128 949 Porttimaksut 5 eur/m3 900 m3 4 500 Lannoitearvo, tilan ulkopuolinen jae 5 eur/m3 900 m3 4 500 Yhteensä 137 949 Menot Lietteen kuljetuskustannus 0,29 eur/m3/km 900 m3, 20km 5 220 Ahdekaunokin viljely 1500 eur/ha 30 ha 45 000 Mädätteen levitys (tilan ulkopuolinen jae) 2,3 eur/m3 900 m3 2 070 Työvoimakulut 30 eur/h 700 h 21 000 Huolto- ja käyttökulut 1,5 % investoinnista 7 500 Huolto- ja energiakulu, puhdistus 12 934 Laitoksen energiakulu, sähkö 126 eur/mwh 15 MWh 1 890 Laitoksen energiakulu, lämpö 50 eur/mwh 80 MWh 4 000 Yhteensä 99 614 Tuotto 38 335 Jos investointi olisi 500 000 Tuki 30 % Rahoitettava investointi 350 000 Suora takaisinmaksu 9,1vuotta 6

ESIMERKKI 1 Broilertila (2800tn), CHP Tulot Hinta Yksikkö Määrä Summa Ostosähkön korvaaminen 126 eur/mwh 486 MWh 61 236 Ostolämmön korvaaminen (pelletti) 50 eur/mwh 694 MWh 34 700 Porttimaksut 5 eur/m3 900 m3 4 500 Lannoitearvo, tilan ulkopuolinen jae 5 eur/m3 900 m3 4 500 Yhteensä 104 936 Menot Lannan kuljetuskustannus 0,29 eur/m3/km 900 m3, 20km 5 220 Ahdekaunokin viljely 1500 eur/ha 30 ha 45 000 Mädätteen levitys (ulkopuolinen jae) 2,3 eur/m3 900 m3 2 070 Työvoimakulut 30 eur/h 500 h 15 000 Huolto- ja käyttökulut 1,5 % investoinnista 6 000 Laitoksen energiakulu, sähkö 126 eur/mwh 20 MWh 2 520 Laitoksen energiakulu, lämpö 50 eur/mwh 80 MWh 4 000 Yhteensä 79 810 Tuotto 25 126 Jos investointi olisi 400 000 Tuki 25 % Öljyn korvaaminen 55 826 Rahoitettava investointi 300 000 Hakkeen korvaaminen 6 706 Suora takaisinmaksu 11,9 vuotta ESIMERKKI 7 Kasvitila (3800tn), liikennekaasu Tulot Hinta Yksikkö Määrä Summa Liikennekaasun myynti 1,29 eur/kg 188 617 kg 243 316 Porttimaksut 5 eur/m3 1000 m3 5 000 Lannoitearvo, tilan ulkopuolinen jae 5 eur/m3 1000 m3 5 000 Yhteensä 253 316 Menot Lannan kuljetuskustannus 0,29 eur/m3/km 1000 m3,20km 5 800 Maissin viljely 1600 eur/ha 50 ha 80 000 Mädätteen levitys (tilan ulkopuolinen jae) 2,3 eur/m3 1000 m3 2 300 Työvoimakulut 30 eur/h 700 h 21 000 Huolto- ja käyttökulut, laitos 1,5 % investoinnista 12 000 Huolto-, käyttö- ja energiakulut: puhdistin 19 541 Laitoksen energiakulu, sähkö 126 eur/mwh 30 MWh 3 780 Laitoksen energiakulu, lämpö 60 eur/mwh 90 MWh 5 400 Yhteensä 149 821 Tuotto 103 495 Jos investointi olisi 800 000 Ahdekaunokilla tuotto 71 000 eur Tuki 30 % (samaan energiamäärään viljeltävä 75ha) Rahoitettava investointi 560 000 Heinällä tuotto 24 900 eur Suora takaisinmaksu 5,4vuotta (samaan energiamäärään viljeltävä 122ha) 7

ESIMERKKI 6 Tilojen yhteinen laitos (6900tn) Tulot Hinta Yksikkö Määrä Summa Liikennekaasun myynti 1,29 eur/kg 327 878 kg 422 962 Porttimaksut 0 eur/m3 9800 m3 0 Lannoitearvo 0 eur/m3 8600 m3 0 Yhteensä 422 962 Menot Lannan kuljetuskustannus 0 eur/m3/km 9800 m3,20km 0 Maissin viljely 1600 eur/ha 50 ha 80 000 Maissin kuljetus laitokselle 0,29 eur/m3/km 3500 m3,20km 20 300 Mädätteen kuljetus maissin tuottajalle 0,29 eur/m3/km 11970 m3,20km 69 426 Mädätteen levitys 0 eur/m3 11970 m3 0 Työvoimakulut (laitos) 30 eur/h 1300 h 39 000 Huolto- ja käyttökulut, laitos 1,5 % investoinnista 15 000 Huolto-, käyttö- ja energiakulut: puhdistin 19 541 Laitoksen energiakulu, sähkö 126 eur/mwh 45 MWh 5 670 Laitoksen energiakulu, lämpö 50 eur/mwh 220 MWh 11 000 Yhteensä 259 937 Tuotto 163 025 Jos investointi olisi 1 000 000 Tuki 30 % Rahoitettava investointi 700 000 Suora takaisinmaksu 4,3vuotta Kiitos! Kaikki kommentit ovat tervetulleita ja laskelmia voidaan muokata teidän tilanteeseen. puh. 050 353 6242 s.posti 30.11.2014 asti johanna.kalmari-harju@satafood.net 8