PÄÄTÖS 1 (6) LAAVI/1226/04.06.01/2015 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 22.10.2015 Julkinen ASIA Hakija Vähittäiskaupan aukioloaikojen poikkeusluvat Kymenlaakson kauppakamari/toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta (Y-tunnus: 02257846) Heikinkatu 7 PL 83 48101 KOTKA HAKEMUS JA SEN PERUSTEET Kymenlaakson kauppakamari toimii kaikkien seuraavassa lueteltujen hakijoiden valtuuttamana edustajana: Kymen Yrittäjät ry Kouvolan Ydinkeskusta ry Kotkan Kauppatie ry Kauppakeskus Veturi S-ryhmän Kymenlaakson yksiköt K-ryhmän Kymenlaakson yksiköt Kymenlaakson kauppakamari hakee kollektiivisesti toistaiseksi voimassa olevaa, 1.1.2016 alkavaa, vähittäiskaupan poikkeuslupaa koko toimialueelleen: Haminan kaupunki Iitti Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki Miehikkälä Pyhtää Virolahti Hakija on perustellut hakemusta seuraavasti: Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 27.11.2009/945: 3 : Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä sallia ammattimaisen vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen harjoittamisen muinakin kuin 1 ja 2 :ssä säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Lupa voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Edelleen siteeratun lainkohdan hallituksen esityksessä (HE 49/2000) todetaan: Myös valtakunnan raja-alueella voi muun muassa kilpailullisista syistä olla tarvetta laajempaan aukioloon.
LAAVI/1226/04.06.01/2015 2 (6) Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Kohta 4 Työllisyys ja kilpailukyky, siinä kohta kolme Hallituskauden kärkihankkeet ja siinä Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla : Markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä. Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan. Lain edellyttämät erityiset syyt Hakijat katsovat, että kohdealueella Kymenlaakson kunnissa on kaikki lain ja sen esitöiden tarkoittamat erityiset syyt haettavaan laajan aukiolon jatkoon. Lähinnä venäläisten matkailijoiden palvelun tarve seuraavissa kohdissa esitetyin tavoin on keskeinen poikkeuslupaperuste. Venäläisten matkailu ja rahankäyttö Kymenlaaksossa Kymenlaakson maakunta hyötyy edelleen, viime aikojen notkahduksesta huolimatta, poikkeuksellisella tavalla Venäjän suunnasta tulevasta matkailijavirrasta. Tutkimus- ja analysointi-keskus TAK Oy on laatinut tätä poikkeuslupahakemusta varten selvityksen Venäläismatkailijat Kymenlaaksossa (lokakuu 2015) tukemaan hakemuksen perusteluita, ks. oheinen liite: Venäläismatkailijat Kymenlaaksossa. Vuonna 2014 yli puoli miljoonaa venäläismatkailijaa vieraili Kymenlaaksossa ja Tilastokeskus tilastoi yöpymisiä Kymenlaaksoon 110.000, joista venäläismatkailijat yöpyivät noin 56.000. Lisäksi venäläiset yöpyivät muissa tilastojen ulkopuolelle jäävissä majoituspaikoissa, joten yhteensä yöpymisiä kertyi noin 160.000. Tax free - ostoja tehtiin yli 13 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi tehtiin alv-0 ostoja ja verollisia ostoja. Vuonna 2014, Kymenlaaksossa käyneet venäläismatkailijat käyttivät noin 49 miljoonaa euroa. Keskimäärin rahaa Kymen-laaksossa käyneet venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2014 noin 92 euroa matkaa kohden. Kymenlaakson osuus Suomessa vierailleiden venäläisten matkoista oli 14 %, yöpymistä 4,1 % ja tax free -ostoista 7,5 %. Kymenlaaksoon matkustetaan lähes kaksi kertaa useammin ostosmatkalle kuin lomamatkalle. Maakuntaamme suuntautuva venäläismatkailu on näin ollen hyvin ostosmatkariippuvaista. Vuoden 2016 osalta Venäjän taloustilanteen ja ruplan kurssikehityksen suhteen on olemassa vielä paljon epävarmuustekijöitä. Ukrainan kriisi, Lähi-Idän tilanne, maailmantalouden kehitys ja erityisesti öljyn hinta vaikuttavat kaikki Venäjän talouteen. Jos öljyn hinta ensi vuoden aikana nousee, nousee todennäköisesti myös ruplan kurssi, mikä lisää venäläisten matkustamista Suomeen. Venäjän talouden ei yleisesti uskota vahvistuvan vielä ensi vuonnakaan ja ruplan arvokin saattaa hieman laskea jopa vuoden 2015 tasosta. Vuonna 2015 venäläisten matkojen määrä tullee laskemaan vuoden 2010 tasolle. Varovaisen arvion mukaan vuonna 2016 jäädään vielä hieman tämän vuoden matkustajamääriä pienempiin lukemiin, mahdollisesti noin 30 prosenttia vuoden 2014 matkustajamääriä alhaisemmalle tasolle.
LAAVI/1226/04.06.01/2015 3 (6) Liikkeiden sijainti Poikkeuslupahakemuksen vähittäiskaupan yksiköt sijaitsevat valtakunnan rajan läheisyydessä. Vaalimaan rajanylityspaikalta on Haminaan 40 kilometriä ja Kotkaan 65 kilometriä. E18 Pietarista ja VT 6 Lappeenrannasta kulkevat Kymenlaakson kautta ja ovat keskeisiä liikenneväyliä Venäjän ja Suomen väliseltä rajalta. Lisäksi Kouvolaan tulee Pietarista huippunopea Allegrojunayhteys. Matkailullisesti em. kaupan yksiköt ovat siten erinomaisella etäisyydellä palveluiden saatavuuden kannalta. Venäläiset joko kulkevat alueen taajamien kautta tai yöpyvät siellä. Muut erityiset syyt Kymenlaakson maakuntaa on pitkään vaivannut teollisten toimipaikkojen määrän raju lasku. Kerrannaisvaikutuksineen rakennemuutos on vienyt Kymenlaakson Suomen heikoimpien maakuntien joukkoon. Teollisten toimipaikkojen vähenemistä on pystytty osin kompensoimaan palvelusektorin, erityisesti vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimialan uusilla työpaikoilla. Ostosmatkailun merkitys on Venäjän nykytilanteesta, pakotteista ja vastapakotteista huolimatta edelleen suuri ja tuo helpotusta rakennemuutokseen Kymenlaakson talousalueella. Venäjän rajan ja Pietarin alueen ostovoiman läheisyys on nykytilanteesta huolimatta yritettävä hyödyntää entistä paremmin kaupan ja matkailun aloilla. Alueen elinkeinoelämä hyötyy tästä syntyvästä rahavirrasta ja tämä parantaa myös työllisyyttä. Venäläisten ostosmatkailulla on edelleen merkittävä osuus maakunnan liikeelämässä ja vähittäiskaupassa ja tämä mahdollisuus on edelleen hyödynnettävä täysimääräisesti, mm. nyt haettavalla jatkokaudella laajennetulle aukiololle. Kymenlaakso on voimassa olevan aukioloa sääntelevän lain aikana hakenut ja saanut useita poikkeuslupia yksittäisille kauppapäiville sekä viimeksi liki kaksi vuotta kestäneen määräaikaisen kollektiivisen poikkeusluvan koko maakuntaamme. Haettujen poikkeuslupien aikana venäläisiä asiakkaita on liikkunut merkittävä määrä alueella. Toimijoiden laajan näkemyksen mukaan kaupankäynnille tulisi saada jatkossakin vastaavat laajat aukioloajat. Venäläiset tulevat tänne juuri viikonloppuisin ja erilaisten pyhien aikana ja heillä on selkeä tarve päästä tekemään ostoksia Suomessa vierailun aikana. Elinkeinonharjoittajien tasapuolinen kohtelu Aukiolosäädöksiin myönnetyillä poikkeusluvilla ei voida ohjata venäläistä ostovoimaa vain yhteen suuntaan (vrt. Lappeenrannan ympäristö). Päätöksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota eri alueilla toimivien yksikköjen ja elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen kohteluun sekä siihen, ettei liikkeiden keskinäistä kilpailuasetelmaa vakavasti järkytetä. Poikkeuslupa tulisi myöntää kaikille hakemuksen perusteluissa esitettyjen seikkojen vaikutusalueella oleville vähittäiskaupan yksiköille näiden niin halutessa. Hakemuksen liitteenä on Tak Oy:n selvitys.
LAAVI/1226/04.06.01/2015 4 (6) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU JA SEN PERUSTEET Aluehallintovirasto hyväksyy hakemuksen osittain, seuraavan taulukon mukaisesti: Poikkeuslupa myönnetään ajankohta Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kouvola ja Iitti juhlapäivät kello 7-21 kello 7-21 aattopäivät kello 7-21 kello 7-21 tavalliset la kello 7-21 (poikkeuslupa klo 18-21) vain lain mukainen aukiolo kello 7-18 tavalliset su kello 7-21 (poikkeuslupa klo 7-12 ja 18-21) vain lain mukainen aukiolo kello 12-18 Sovelletut oikeusohjeet Poikkeuslupa on voimassa ajalla 1.1.2016-31.12.2019. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen muilta osin. Vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain (945/2009, jäljempänä aukioloaikalain) 1 :n mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä saa harjoittaa, jollei tässä laissa toisin säädetä, arkipäivänä kello 7:n ja 21:n välisenä aikana, paitsi lauantaina kello 7:n ja 18:n välisenä aikana. Sunnuntaina ammattimaista vähittäiskauppaa saa harjoittaa, jollei tässä laissa toisin säädetä, kello 12:n ja 18:n välisenä aikana. Marras- ja joulukuussa isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana vähittäiskauppaa saa kuitenkin sunnuntaina harjoittaa kello 12:n ja 21:n välisenä aikana. Aukioloaikalain 2 :n mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturi- ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä eikä kello 18:n jälkeen uudenvuodenaattona ja vapun aattona eikä kello 12:n jälkeen jouluaattona ja juhannusaattona. Jäljempänä 5 :n 3 kohdassa tarkoitetuissa päivittäistavarakaupan myymälöissä saa kuitenkin harjoittaa myyntiä enintään 4 tunnin ajan kello 8:n ja 18:n välisenä aikana viimeisenä peräkkäin sattuvista kirkollisista juhlapäivistä. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan kauppaa, jonka myynnistä pääosa on elintarvikkeita. Aukioloaikalain 3 :n nojalla aluehallintovirasto voi erityisestä syystä sallia ammattimaisen vähittäiskaupan harjoittamisen muinakin kuin laissa säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Lupa voidaan peruuttaa, jos luvan antamisen olennaiset edellytykset eivät enää täyty. Aukioloaikalain 5 :n mukaan laki koskee sellaisia päivittäistavarakaupan myymälöitä, joissa vakituisessa liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 400 neliömetriä, ainoastaan juhlapäivien osalta.
LAAVI/1226/04.06.01/2015 5 (6) Lain esityöt Aiemmat luvat Johtopäätös Voimassa olevaa aukioloaikalakia edeltävän lain (1297/2000) esitöissä (HE 49/2000 vp.) juridista termiä erityinen syy on avattu yksityiskohtaisemmilla perusteluilla: Hakijan tulee nykyiseen tapaan osoittaa erityiset syyt poikkeusluvan myöntämiseksi. Liikkeen sijainti voi käytännössä olla verrattavissa haja-asutusalueeseen, vaikka se onkin asemakaava-alueella. Liike voi myös sijaita alueella, jossa on tarvetta elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden myyntiin niin sanottuina kaksoispyhinä. Myös valtakunnan raja-alueella voi muun muassa kilpailullisista syistä olla tarvetta laajempaan aukioloon. Myös sekä taajamien kautta kulkevien että matkailualueilla yöpyvien matkailijoiden palvelu voi edellyttää laajempia aukioloaikoja varsinkin sesonkiaikoina. Laajempi aukioloaika voi olla esimerkiksi säädettyä aikaisempi liikkeen avaamisaika taikka matkailijoiden palveleminen sunnuntaisin syksyllä tai talvella. Erilaisista tapahtumista voidaan mainita messut ja näyttelyt, paikkakunnalla järjestettävät urheilu- ja taide- yms. tapahtumat sekä esimerkiksi laajat liikkeen avajaiset varsinkin silloin, kun niiden tiedetään aiheuttavan kuluttajien kiinnostusta. Erityiset syyt ovat pääsääntöisesti sellaisia ulkopuolisia tekijöitä, jotka ainakin hetkellisesti lisäävät kulutuskysyntää tai joiden vuoksi liike lain sallimien aukioloaikojen vuoksi joutuu kilpailijoitaan huonompaan asemaan. Lupia myönnettäessä olisi nykyiseen tapaan kiinnitettävä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen kohteluun sekä siihen, ettei liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti järkytetä. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä poikkeuslupa tulisi myöntää kaikille tapahtuman vaikutusalueella oleville liikkeille näiden niin halutessa. Lapin aluehallintovirasto on 6.3.2014 antamallaan päätöksellä myöntänyt hakijalle vastaavan poikkeusluvan vähittäiskaupan harjoittamiseen. Hakija on perustellut hakemustaan erityisesti alueen sijainnilla valtakunnan rajan läheisyydessä, sekä venäläisillä matkailijoilla. Hakijan mukaan maakuntaan suuntautuva venäläismatkailu on hyvin ostosriippuvaista. Hakija arvioi, että vuonna 2015 venäläisten matkailijoiden määrä tulee laskemaan vuoden 2010 tasolle. Hakijan toimittamasta TAK Oy:n selvityksestä ilmenee, että vuoden 2014 aikana yli puoli miljoonaa venäläismatkailijaa vieraili Kymenlaaksossa, minkä lisäksi rekisteröitiin noin 56.000 venäläisten yöpymistä. Selvityksen mukaan tax free-ostoja tehtiin yli 13 miljoonalla eurolla. Selvityksen mukaan vuonna 2014 Kymenlaaksossa käyneistä kaikista matkailijoista Kotkan-Haminan seudulla kävi 87 % ja Kouvolan seudulla 18 %. Kymenlaaksossa yöpyvistä venäläisistä matkailijoista 66 % yöpyi Kotkan-Haminan seudulla ja 34 % Kouvolan seudulla. Selvityksen mukaan pääosa venäläisistä on alueella joko ostos- tai lomamatkalla. Selvityksen mukaan venäläismatkailun huippusesonkeja ovat vuodenvaihde, pääsiäinen, vappu ja heinä-elokuu, sekä Venäjän kansalliset vapaapäivät. Selvityksen mukaan perjantai- ja lauantaipäivät ovat suosituimpia matkailupäiviä. Aluehallintovirasto katsoo, ottaen huomioon Kymenlaakson alueen sijainnin rajan läheisyydessä ja annetun selvityksen, että hakijan esittämät matkailulliset perusteet ovat sellainen aukiololain 3 :ssä tarkoitettu erityinen syy, jonka perusteella poikkeuslupa voidaan myöntää Kotka-Haminan seudulle jokaiselle päivälle ja Kouvolan seudulle aatto- ja juhlapäiville.
LAAVI/1226/04.06.01/2015 6 (6) Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta poiketa aikaisemmasta lupakäytännöstä. Lapin aluehallintovirasto on lupakäytännössään myöntänyt yksinomaan määräaikaisia lupia. Aluehallintovirasto katsoo, että on tarkoituksenmukaista myöntää lupa määräaikaisena. Vuoden 2019 jälkeen on perusteltua tutkia uudelleen poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä. Myös lainsäädännössä voi tapahtua muutoksia, jotka saattavat edellyttää luvan tarpeen uudelleenharkintaa. Asiamiehen on tiedotettava edustamilleen tahoille päätöksestä. Lainkohdat Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (945/2009) 1, 2, 3, 5 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Juha Lämsä Ylitarkastaja Anu Nieminen Lisätietojen antaja Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Anu Nieminen/Peruspalvelut, oikeusturva- ja luvat vastuualue, puh.:0295-017373, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi. Suoritemaksu 600 Suoritemaksun määrääminen perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), aluehallintovirastoista annettuun lakiin (896/2009) ja valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1092/2013). Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimusohje liitteenä. Maksaminen Liitteet Jakelu Jäljennös Lasku lähetetään hakijalle erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. valitusosoitus oikaisuvaatimusohje hakija poliisilaitos