SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780
LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi kesäkuussa, sillä teollisuuden liikevaihto supistui edelleen huomattavasti. Lasku on suurelta osin peräisin teknologiateollisuudesta, sillä etenkin metallien jalostuksen, mutta myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Sen sijaan viennin arvon supistuminen pysähtyi. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat kohota. Kemianteollisuudenkin ahdinko hellitti otettaan. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi poikkeuksellisesti laskuun. Rakentamisen liikevaihto putosi alkuvuonna selvästi. Palveluiden veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista heikompana ja liikevaihto tippui yleisesti. Henkilöstö supistui kaikilla päätoimialoilla. Taloudessa ei ole odotettavissa pikaista käännettä. 2
Kestomenestyjän, elintarviketeollisuuden liikevaihto supistui rajusti tammi maaliskuussa, mutta ala pääsi uudelleen kasvuun kiinni keväällä. Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi myös kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin kaupaksi. Kemianteollisuuden ahdinko hellitti otettaan alkuvuonna, joskin liikevaihto laski yhä hieman. 3
Satakunnan teollisuuden liikevaihdon lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihdosta katosi merkittävä siivu. Ensin mainitun liikevaihdosta suli miltei viidennes. Romahdus johtuu kuitenkin värimetallien hintojen laskusta, eikä itse tuotanto liene muuttunut kovinkaan paljon. Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyy heikohkon suhdannetilanteen ohella mahdollisesti myös telakoiden vaikeudet. Toisaalta pienet konepajat olivat iskussa. Keväällä kone- ja laitevalmistuksessa liikevaihto kääntyi jälleen nousuun. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi pitkän pudotuksen jälkeen ripeään nousuun. Elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki loiveni selvästi pienten yritysten saatua voimakasta kasvua aikaiseksi. Myönteisenä piirteenä metallialojen viennin arvon pudotus pysähtyi liikevaihdon laskusta huolimatta metallituotteiden valmistuksen sekä osin konepajateollisuuden ansiosta. 4
Keskimääräisestä liikevaihdon laskusta huolimatta Satakunnan teknologiateollisuuden yrityksistä 47 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna, ja yli 15 %:n ripeään nousuun pääsi kiinni reilu kolmannes yrityskannasta. Alle viiden henkilön yritykset menestyivät selvästi parhaiten, mutta etenkin suurissa, yli 20 henkilön yrityksissä liikevaihto liukui yhä alamäkeä. Niiden kompurointi selittää suuren osan keväisestä roimasta pudotuksesta. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut suurta toimialoittaisen ohella. Telakoiden palkkasumma putosi Satakunnassa selvästi, mutta vielä keväällä molemmat alueen telakat viimeistelivät tilauksia, joten tuotannon taso ei ainakaan kesään mennessä ollut saavuttanut pohjakosketusta 2000-luvun mittakaavassa. Muilla metallialoilla pl. elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus palkkasumma kasvoi jo hieman merkkinä tuotannon tason vakiintumisesta tai jopa hienoisesta kasvusta. Teknologiateollisuuden yhteenlaskettu palkkasumman muutos jäi silti alkuvuonna hieman pakkaselle telakoiden ja elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden laskun vuoksi. 5 Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto supistui alkuvuonna 2014 Satakuntaa vähemmän, mutta pitkällä aikavälillä Satakunta on menestynyt maan keskiarvoa paremmin. Liikevaihto on maakunnassa selvästi lähempänä vuoden 2008 tasoa. Lisäksi suuren osan pudotuksesta Satakunnassa selittää värimetallien hintojen lasku toisin kuin valtakunnallisesti, jossa kuoppa on syntynyt etenkin elektroniikkateollisuuden tuotannon romahtamisesta. Parhaiten on menestynyt Satakunnan tapaan koneiden ja laitteiden valmistus, jonka liikevaihto on lähimpänä aikaa ennen talouskriisiä. Muilla aloilla kuilu on syventynyt hyvin jyrkäksi. Teknologiateollisuuden viennin arvo supistui vuoden alkupuoliskolla vielä hieman, mutta liikevaihtoa vähemmän. Siten tärkeä kansainvälinen kysyntä on osoittautunut kotimarkkinoita vahvemmaksi.
Rakentamisen liikevaihto putosi selvästi. Palveluiden veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista vaisumpana kehnon talouskehityksen vanavedessä. Kaupan lasku näyttäisi ainakin toistaiseksi pysähtyneen Satakunnassa, mutta ostovoiman heikkenemisen myötä majoitus- ja ravitsemispalvelut ovat saaneet aiempaa pahemmin siipeensä. Myöskään liike-elämän palveluiden syöksykierteelle ei näkynyt loppua, sillä teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet heijastuvat suoraan alan kysyntään. 6
LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2014 tammi kesäkuussa 3,6 % vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa laskua kirjattiin 2,7 % ja huhti kesäkuussa 4,5 %. Kevään pudotuksen jyrkkeneminen on peräisin metallien jalostuksen sekä rakentamisen liikevaihdon sukelluksen syvenemisestä. Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudet jäivät alkuvuonna selvästi aiempaa matalammiksi. Kasvua kirjasi vain 39 % maakunnan yrityksistä ja 26 % saavutti vähintään 15 %:n reippaan nousun. Heikoimmin alkuvuosi sujui yli 20 henkilön rakennustoimintaa ja metallien jalostusta harjoittavilla yrityksillä, osin myös suurilla konepajoilla sekä merkittävimmillä kaupan alan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. Valtakunnallisesti talouden kehitys sujui alkuvuonna jonkin verran Satakuntaa myönteisemmin. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla 0,6 %. Käänteen taustalla vaikuttaa teollisuuden kurimuksen helpottuminen, sillä elintarvike-, kemian- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto kääntyi keväällä nousuun. Sen sijaan tärkeät kone- ja laitevalmistus sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus pysyivät yhä tiukasti alamäessä. Myös rakentamisen nousu voimistui vuoden edettyä pääosin korjausrakentamisen ansiosta ja liike-elämän palvelut pysyivät kasvu-uralla. Kaupan liikevaihto tippui vähän. 7
VIENTI Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2014 Teollisuuden vienti alkoi uudelleen vetää etenkin metsäteollisuuden hienoisen nousun ansiosta. Teknologiateollisuudenkin viennin lasku pysähtyi liikevaihdon laskusta huolimatta todennäköisesti konepajojen sekä erityisesti metallituotteiden valmistuksen käänteen ansiosta. Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 miljardin arvosta teknologiateollisuus muodostaa 58 % (2,2 mrd. ) ja metsäteollisuus 25 % (950 milj. ). Satakunnan osuus maan teollisuuden viennin arvosta on 5,3 %, mikä on BKT:n osuutta (3,9 %) korkeampi. Maassa keskimäärin teollisuuden vienti supistui hieman metallialojen kompuroinnin vuoksi. Metsäteollisuus kykeni kuitenkin kohottamaan viennin arvoaan. 8
PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma taittui lievään laskuun Satakunnassa vuoden 2014 tammi kesäkuussa taantuvan työllisyyskehityksen myötä. Siihen kirjattiin 0,5 %:n vähennys vuodentakaiseen verrattuna. Teollisuudessa maksettu palkkapotti aleni edelleen lähinnä telakoiden romahduksen myötä. Kasvua kirjattiin silti lähes jokaisella muulla teollisuudenhaaralla elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus pois lukien. Rakentamisen palkkasumma romahti voimakkaan henkilöstön vähentämisen vuoksi. Myös liike-elämän palveluissa palkat pienenivät. Sen sijaan muilla palvelualoilla palkkasumma kohosi, vaikka työpaikkojen määrä yleisesti supistuikin. Maassa keskimäärin yritysten maksamat yhteenlasketut palkat nousivat 0,4 % alkuvuonna. Teollisuudessa palkkasumma kutistui vähän, mutta rakentamisessa ja palveluissa se kohosi hieman. 9
TYÖLLISYYS Satakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi voimakkaaseen laskuun kuluvan vuoden tammi kesäkuussa, jolloin työpaikat vähenivät 4,9 % vuodentakaisesta. Teollisuudessa, palveluissa sekä etenkin rakentamisessa työllisyys heikkeni huomattavasti. Rakennusalalla pudotus oli vuosituhannen jyrkintä (-12,8 %) ja teollisuudessa sekä palveluissa poikkeuksellisen syvä (n. -5 %). Kokonaisuutena alkuvuoden romahdus oli 2000-luvun kolmanneksi pahin. Työttömyyden kasvu on siten edelleen jatkunut Satakunnassa. Tänä vuonna työttömiä on ollut keskimäärin kuukaudessa n. 900 enemmän kuin vuosi sitten. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja näyttää kasvavan edelleen. Lomautettujen määrä on noussut vain hivenen. Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat ovat olleet elintarvikealalla sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa. Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut asiantuntijatehtävissä, pienintä prosessi- ja kuljetustyössä. Työvoiman saatavuusongelmat ovat vähentyneet, mutta niitä on edelleen etenkin terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli lokakuun lopussa työttömyysaste 12,5 %. 10
Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2014 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU; JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -3,6 % / Koko maa 0,6 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -5,0 % / Koko maa -1,9 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta -1,6 % / Koko maa -1,2 %) Metsäteollisuus (Satakunta 1,1 % / Koko maa -0,1 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -1,3 % / Koko maa 2,0 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -7,4 % / Koko maa -2,8 %) Metallien jalostus (Satakunta -16,8 % / Koko maa -2,1 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 1,8 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -4,4 % / Koko maa -6,9 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -1,0 % / Koko maa -6,3 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -13,7 % / Koko maa -1,5 %, palkkasumman muutos) 11
Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2014: Rakentaminen (Satakunta -4,3 % / Koko maa 2,3 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 0,1 % / Koko maa -0,3 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta -2,0 % / Koko maa -0,2 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta -2,2 % / Koko maa 3,6 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -1,0 % / Koko maa -0,4 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 1,7 % / Koko maa 3,6 %, palkkasumman kasvu) 12
Talouden näkymät vaisuhkot Maailmantaloudessa yhä vain vähäistä piristymistä ensi vuonnakin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen talouskatsauksen mukaan maailmantalouden vaisut näkymät jatkuvat. Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon kasvuksi ennakoidaan 3,3 % ja ensi vuodelle 3,8 %. Ennustetta on alennettu hieman kevääseen verrattuna. Teollisuusmaiden tämän vuoden niukka 1,8 %:n nousu piristynee ensi vuonna 2,3 %:iin. Yhdysvaltoihin odotetaan nopeinta elpymistä, vastaavasti 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Euroalueen näkymät pysyvät yhä heikohkoina kasvun nopeutuessa vain vähän, 0,8 %:sta 1,3 %:iin. Alueen veturin, Saksan, talous kasvaa silti niukanlaisesti, vain noin 1,5 %:n verran sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden nousu tukeutuukin vahvimmin kehittyviin talouksiin, joiden tuotannon kasvu kohoaa 4,4 %:sta 5,0 %:iin. Vahvimmat näkymät sijoittuvat Aasian ohella Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Suomessa talous supistuu tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan 0,2 %, mutta toipuu ensi vuonna 0,9 %:n verran. Venäjän pakotteiden vaikutukset sekä toisaalta euron heikkenemisen tuoma kilpailuetu hyvin vientivaltaiseen talouteen vaikuttavat osaltaan näkymiin. Päätoimialojen luottamus yhä heikko etenkin rakentamisessa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattorien perusteella Suomen talouden käänteestä ei ole kestäviä ennusmerkkejä. Päätoimialojen suhdannekuva piirtyy alkuvuottakin heikompana ja selvästi keskimääräistä kehnompana. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden odotukset vahvistuivat hieman lokakuussa, mutta tavanomaiselle tasolle on vielä etenkin rakennusalalla pitkä matka, eikä pysyvästä käänteestä ole varmuutta. Vähittäiskaupan suhdannekuva jäi yhä hyvin synkäksi, eikä kohennusta ole juuri havaittavissa syksyn mittaan. 13
Talouden näkymät vaisuhkot Suomen pk-yritysten odotukset aiempaa vaisummat, Satakunnassa näkymät ennallaan Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyinen pk-yritysbarometri ennakoi suhdanteiden heikkenevän kansainvälisen talouden heikohkojen kasvuodotusten sekä Suomen kotimarkkinoiden hiljenemisen vuoksi. Venäjän vastapakotteiden vaikutukset eivät tuloksissa vielä näy, sillä kysely on tehty ennen niitä. Näkymiä vuodeksi eteenpäin luotaava saldoluku jäi nyt +8:aan, kun se keväällä oli +16. Pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan, ja viidennes arvioi niiden edelleen heikkenevän. Toisaalta yleiset suhdanneodotukset ovat käväisseet vuosina 2012 13 tätäkin alempana. Suurin muutos tapahtui syksyllä kaupassa, jonka näkymät ovat pudonneet paitsi negatiivisiksi, myös poikkeuksellisesti muita päätoimialoja heikommiksi. Satakunnassa pk-yritysten odotukset ovat pysyneet samana kuin keväällä, eli saldoluku on pysynyt +5:ssä (27 % odottaa kohennusta ja 22 % heikennystä). Arviot henkilökunnan määrästä ovat kääntyneet maakunnassa myönteisiksi kevääseen verrattuna. Myös mm. liikevaihtoon, hintoihin, vakavaraisuuteen, tilauskantoihin sekä kapasiteetin käyttöasteeseen ennakoidaan kasvua. Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset kohentuneet valtakunnallisesti Jatkossa maamme tärkeimmän teollisuuden haaran, teknologiateollisuuden valtakunnalliset näkymät kirkastuvat hieman, sillä alan yritykset saivat uusia tilauksia heinä syyskuussa euromääräisesti 33 % runsaammin kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 17 % enemmän kuin huhti kesäkuussa. Kasvu on peräisin suurista tilauksista ja yrityskohtainen hajonta on yhä suurta. Alan yritysten yhteenlasketun tilauskannan arvo kohosi syyskuun lopussa 13 % vuodentakaisesta tasostaan ja saman verran myös kesäkuun loppuun verrattuna. Suurin osa kasvusta on syntynyt kone- ja metalliteollisuudesta, mutta myös elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden tilauskannat ovat kääntyneet syksyllä nousuun pitkän pudotuksen jälkeen. 14
Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 15