Euro Vision Euroon siirtyminen helpoksi Eurosetelit ja-kolikot Opas näkövammaisille Euroopan Sokeain Unioni Euroopan komissio Euroopan Keskuspankki
Sisältö 1. Esipuhe Wim Duisenberg................................. 2 2. Johdanto.............................................. 3 3. Eurosetelit............................................. 4 - Suunnittelun keskeiset yksityiskohdat........................ 4 - Setelit yksitellen....................................... 9 4. Eurokolikot............................................ 17 - Suunnittelun keskeiset yksityiskohdat........................ 17 - Kansalliset puolet...................................... 21 5. Miten setelit voi tunnistaa tiivistelmä........................ 26 6. Miten kolikot voi tunnistaa tiivistelmä........................ 27 7. Euroopan Sokeain Unionin osallistuminen euroseteleiden ja -kolikoiden suunnitteluun.......................................... 29 8. Euro, uusi yhteiskunnallinen yhdysside ja uusi viitekehys............ 32 9. Kiitokset.............................................. 35 1
1. Esipuhe Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 yli kymmenen vuotta kestäneen intensiivisen valmistelun ja taloudellisen lähentymisen jälkeen oli historiallinen askel Euroopan maille. Euro sai alkunsa, ja 11 maan kansallisista rahoista tuli yhteisen rahan ilmenemismuotoja. Euroopan yhdentyminen sai uuden taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden. Euron ensimmäinen vuosi oli menestyksekäs, ja Euroopan keskuspankki pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että uusien setelien ja kolikoiden käyttöönotto 1.1.2002 tapahtuu sujuvasti. Pitkä yhteistyö seitsemää miljoonaa sokeaa ja näkövammaista edustavan Euroopan sokeain liiton (EBU) kanssa on ollut hedelmällistä. Uusissa seteleissä ja kolikoissa on viimeisintä teknologiaa edustavia aitoustekijöitä, ja suunnittelussa on otettu huomioon sokeiden ja näkövammaisten erityisvaatimukset. Euroopan sokeain liiton apu on ollut arvokasta, ja periaatteena on ollut, että kun suunnittelu on hyvää näkövammaisten kannalta, se on hyvää kaikkien kannalta. Euroopan keskuspankin Euro 2002 - tiedotuskampanjan päätavoitteena on tiedottaa suurelle yleisölle uusista seteleistä ja kolikoista ja niiden ulkoasusta, jotta ihmiset pystyvät itse tunnistamaan seteleiden aitouden. Näin kampanja pyrkii varmistamaan, että euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa onnistuu hyvin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on auttaa sokeita ja heikkonäköisiä valmistautumaan euroon siirtymiseen. Tämäkin esite auttaa osana Euro 2002 -kampanjaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Haluan kiittää Euroopan sokeain liittoa sen tähänastisesta avusta ja vakuuttaa, että Euroopan keskuspankki haluaa jatkaa liiton kanssa tekemäänsä yhteistyötä, jotta sokeiden ja näkövammaisten olisi helpompi tottua uusiin seteleihin ja kolikoihin. Wim Duisenberg Euroopan keskuspankin pääjohtaja 2
2. Johdanto Henkilön itsenäisen elämän kannalta on olennaista, että hän voi käsitellä rahaa helposti! Currency Design for Visually Impaired People: EBU 1995 Eurosetelien ja -kolikoiden suunnittelu toteutettiin Euroopan unionin yhteisyrityksenä. Euroopan Sokeain Unioni tuli mukaan suunnitteluprosessiin, jotta varmistettaisiin seteleiden ja kolikoiden helppokäyttöisyys kaikkien Euroopan kansalaisten kannalta. Yksityiskohdat, joiden tarkoituksena on auttaa sokeita ja heikkonäköisiä, hyödyttävät kaikkia arkielämässään rahaa käyttäviä kansalaisia. Tämän esitteen tarkoituksena on esitellä uusi rahajärjestelmä niille, joilla on ongelmia näkemisen kanssa. Miltä setelit ja kolikot näyttävät? Minkä arvoisia ne ovat? Kuinka näkövammaiset voivat tunnistaa ne? Kuka on suunnitellut setelit ja kolikot ja mitä ne symboloivat? Esitteessä kerrotaan ensin seteleistä, sitten kolikoista ja lopuksi Euroopan Sokeain Unionin työryhmän osallistumisesta euron suunnitteluun. Ennen esitteen julkaisua se on annettu näkövammaisista koottujen ryhmien tarkasteltavaksi kaikissa Euroopan rahaliittoon kuuluvissa maissa. Ryhmien ehdotukset on otettu huomioon esitteessä. Tuloksena on yksityiskohtainen ja kattava julkaisu. Lukija ei ehkä halua lukea sitä kokonaan yhdellä kerralla, mutta toivon siitä olevan hyötyä oppaana ja oheismateriaalina, jonka pariin voi palata yhä uudelleen. Olen hyvin ylpeä siitä, että Euroopan Sokeain Unioni on voinut vaikuttaa siihen, että rahasta tulisi mahdollisimman helppokäyttöinen kaikille. Jean-Pierre Lhoest Euroopan Sokeain Unionin eurotyöryhmän puheenjohtaja 3
3. Eurosetelit Suunnittelun keskeiset yksityiskohdat Euroseteleitä on seitsemän: 5,10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron setelit. Kunkin setelin molemmilla puolilla on kaikissa euroalueen maissa sama eurooppalainen kuvio. Mistä näkee setelin arvon? Kunkin setelin etupuolella suurimmat numerot ovat keskiviivasta oikealle ylhäällä. Ne ovat yli 20 mm korkeita ja niissä on käytetty erityistä kaiverruspainatusta. Ainakin uusissa seteleissä numerot voi tuntea koskettamalla. Setelien kulmissa on pienemmät numerot. Numerot vasemmassa alakulmassa ovat lihavoiduimmat ja ne on sijoitettu vaaleaa taustaa vasten vastakohdan korostamiseksi. Niiden perässä on sana EURO latinalaisin suuraakkosin. Heti tämän alapuolella on vaaleammilla kirjaimilla sama kreikkalaisin aakkosin. Setelin kääntöpuolella numerot ovat myös kulmissa pienellä painettuina. Lihavoiduimmat ovat oikeassa alakulmassa ja ne on painettu vastavärillä vaaleaa taustaa vasten. Vasemmassa alakulmassa lukujen perässä on sana euro latinalaisin ja kreikkalaisin aakkosin. 4
12 cm 6,2 cm Voiko setelit tunnistaa koon perusteella? Kunkin setelin pituus on erilainen. Mitä arvokkaampi seteli, sitä pidempi. Pienin eli viiden euron seteli on 12,0 cm pitkä ja suurin eli 500 euron 16,0 cm pitkä. 5, 10, 20, 50 ja 100 euron setelit ovat sitä korkeampia mitä suurempi on niiden nimellisarvo. Viiden euron seteli on 6,2 cm:n korkuinen, sadan euron seteli 8,2 cm:n korkuinen. Kaksi arvokkainta seteliä 200 ja 500 euron setelit ovat myös korkeudeltaan 8,2 cm. Tunnistamisen helpottamiseksi 200 ja 500 euron seteleihin on painettu tunnistusviivat kaiverruspainatuksella, jotta ne voi tunnistaa koskettamalla. 200 euron setelin alareunassa on rivi lyhyitä pystyviivoja. Kukin viiva on suunnilleen sentin korkuinen. Viivasto ulottuu setelin keskeltä oikeaan kulmaan, ja sen katkaisee keskellä setelin pääkuvio. 16 cm 8,2 cm 500 euron setelin oikeassa reunassa on lyhyistä vinoviivoista muodostuva viivasto. Viivat ovat sentin mittaisia ja suuntautuvat oikealle ylös. Viivasto alkaa setelin oikeasta yläkulmasta ja jatkuu alas kolme senttiä. Viivasto katkeaa seuraavan kolmen sentin jaksolla ja jatkuu vielä yhden sentin mittaisena setelin oikeassa alakulmassa. SETELIEN KOOT 500 16,0 x 8,2 cm 200 15,3 x 8,2 cm 100 14,7 x 8,2 cm 50 14,0 x 7,7 cm 20 13,3 x 7,2 cm 10 12,7 x 6,7 cm 5 12,0 x 6,2 cm 5
Mitä muita tunnisteita seteleissä on? Kaikissa seteleissä on foliopainatus, jonka tunnistaa koskettamalla. Nimellisarvoltaan pienemmissä (5, 10, 20 euron) seteleissä sen muoto ja sijainti on erilainen kuin nimellisarvoltaan suuremmissa (50,100,200,500 euron) seteleissä. Foliopainatuksen sijainnin perusteella voi esim. 20 ja 50 euron setelit erottaa toisistaan. Minkä värisiä setelit ovat? Eriarvoisilla seteleillä on oma hallitseva värinsä, jota käytetään setelin kummallakin puolella. 5 euroa harmaa 10 euroa punainen 20 euroa sininen 50 euroa oranssi 100 euroa oliivinvihreä 200 euroa kellanruskea 500 euroa purppuranpunainen SETELIEN VÄRIT 500 200 100 50 20 10 5 Onko koko seteli yhtä ja samaa väriä? Jokaisen setelin etupuoli jakaantuu kolmeen osaan pystysuunnassa: Vaalea kaistale vasemmalla peittää neljänneksen setelistä. Kaistaleen keskiosa on jätetty paljaaksi vesileimaa varten (läpinäkyvä kuvio, joka näkyy, kun paperia pidetään valoa vasten). Keskiosa on viisi kahdeksasosaa setelistä. Tämän alueen väri on voimakas, ja siinä on setelin pääkuvio. Yksi väri hallitsee, mutta taustalla on satoja pienenpieniä viivoja ja varjostettuja alueita, joissa käytetään usein vastaväriä. Oikealla on pystysuora tummempi kaistale. 6
Setelin oikeanpuoleisin kahdeksannes on vaaleampi. Väärentämisen estämiseksi Euroopan keskuspankki ei ollut julkaissut yksityiskohtaisia tietoja tämän alueen kuvioinnista esitteen painoon mennessä. Setelien kääntöpuoli jakaantuu vain kahteen alueeseen: Vasemmalta lukien ensimmäiset kolme neljännestä setelistä ovat värillisiä. Yksi väri hallitsee, mutta taustalla on leveitä värikaistaleita päävärin eri sävyisinä. Vaalea kaistale oikealla peittää setelin viimeisen neljänneksen ja siinä on vesileima. Kuka on suunnitellut eurosetelit? Setelien suunnittelu ratkaistiin kilpailulla. Jäsenvaltioiden kansallisten pankkien nimeämät setelisuunnittelijat valitsivat vuonna 1996 aiheen kahdesta vaihtoehdosta: valittavana oli joko aihe Euroopan aikakaudet ja tyylit tai abstrakti, moderni ehdotus. Euroopan keskuspankki valitsi 44 ehdotuksesta kymmenen. Nämä esitettiin 2000 kansalaiselle Euroopan unionin alueella. Robert Kalina Itävallan keskuspankista suunnitteli kilpailun voittaneen ehdotuksen. Mitä setelit esittävät? Jokaisessa setelissä on etupuolella näkymä sisäänkäynnistä tai ikkunasta ja kääntöpuolella silta. Seitsemän setelin kuvioissa toistuu Euroopan kulttuurihistoria, Rooman vallan rakennustaiteen piirteistä pienimmässä setelissä 20. vuosisadan moderniin arkkitehtuuriin arvokkaimmassa setelissä. Piirrokset eivät esitä tiettyjä rakennuksia. Suunnittelija Robert Kalina on luonut ne ja halunnut esittää kunkin rakennustaiteellisen suunnan tyypilliset piirteet. Esitetyt tyylit ovat klassinen (alkaen suunnilleen Kristuksen syntymän aikoihin), romaaninen (900 1100 -luku), goottilainen (1100 1400 -luku), renessanssi (1400 1600 -luku), barokki ja rokokoo (1700-luku), teräsja lasiarkkitehtuuri (1800-luku) ja 1900-luvun moderni arkkitehtuuri. Vaikka seteleissä on piirteitä rakennustaiteen alalta, pääpaino on viestinnässä. Ikkuna merkitsee avoimuutta, ovi kutsuu sisään, silta yhdistää paikkoja, niin että ihmiset voivat olla yhteydessä keskenään. 7
Onko seteleillä yhteisiä piirteitä? On. Tarkastelemme ensin setelien etupuolta. Vasemmalla olevan vaalean kaistaleen yläosassa on Euroopan unionin lippu tummansininen suorakaiteen muotoinen kuvio, jossa on kaksitoista tähteä. Tähtien lukumäärä on 12, koska luku on täydellisyyden vertauskuva. Sama tähtikuvio toistuu setelin pääosan värillistä taustaa vasten. Tässä jokainen tähti on suurempi ja niiden muodostama ympyrä ulottuu koko alueelle. Tämän alueen oikeassa reunassa ne ovat osittain arkkitehtuurikuvion edessä tai takana. Setelin pääosan vasemmassa yläkulmassa on pienin kirjaimin Euroopan keskuspankin kirjainlyhenne unionin virallisilla kielillä: BCE, ECB, EZB, EKT, EKP. Näitä seuraa setelin liikkeellelaskuvuosi, esimerkiksi 2002. Kirjainlyhenteen ja vuosiluvun alla on ohut viiva ja sen alapuolella Euroopan keskuspankin pääjohtajan tällä hetkellä Wim Duisenbergin allekirjoitus. Setelien kääntöpuolella on vasemmalla harmaa suorakaide. Sen lähellä on setelin sarjanumero, joka toistuu setelin oikeassa yläreunassa. Kääntöpuolen pääalueen oikeaa puolta hallitsee Euroopan kartta. Se on satelliittikuva avaruudesta käsin otettu valokuva eikä maiden välisiä rajoja näy. Kartta on yksivärinen mutta näyttää lähes kolmiulotteiselta, koska varjostus on syvempää korkealla sijaitsevilla alueilla sekä mutkittelevan rannikkoviivan tuntumassa. Portugali ja Espanja ulottuvat setelin keskiviivaan. Skandinavia hipoo setelin sarjanumeroa ylhäällä. Kreikka monine saarineen on alhaalla oikealla. Kartan väri vaalenee asteittain kohti oikealla olevaa vaaleaa kaistaletta ja häipyy kokonaan näkyvistä linjalla, joka halkoo Mustanmeren. Setelin alareunan suuntaisena kulkee kapea värinauha. Pohjois-Afrikan rannikko näkyy siinä valkoisena merkiksi siitä, että alue ei kuulu Eurooppaan. Vasemmalla ovat Kanarian saaret ja tyyliteltyinä ne merentakaiset alueet, jotka eivät näy kartalla, koska ne ovat liian kaukana. Näitä alueita ovat Guadaloupe, Martinique, Ranskan Guyana ja Réunion. 8
Setelit yksitellen 5 euroa Väri: harmaa Koko: 12,0 cm x 6,2 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: klassinen (kreikkalais-roomalainen) Suunnittelijan Robert Kalinan mielestä kuvan huolella toteutettu perspektiivi symboloi eurooppalaisen kulttuurin vakaata perustaa. Valkoista taivasta vasten näkyvä avoin ikkuna on sananmukaisesti ikkuna tulevaisuuteen. 5 euron setelin etupuolella on kuva klassisen roomalaisen rakennuksen ikkunasta. Rakennus ei näy kokonaan ja sen pohjakerros jää hämärään. Näkyvissä on vain osa seinää, joka on rakennettu suurista suorakaiteen muotoisista kivilaatoista. Seinä on vinottain kohti setelin keskustaa. Seinän alaosan yläreunassa on vaakasuora ulkonema, jota tukee neljä pylvästä, kaksi ikkunan kummallakin puolella. Ikkuna itsessään on tukeva pyörökaari ja sen takana näkyy avoin taivas. Kaaren yläpuolella pylväät tukevat vaakasuoraa kivistä arkkitraavia ja reunuslistaa ja seinä kohoaa kohti kattoa, jota ei näy. Rakennuksen tummanharmaa kivi erottuu setelin vaaleammanharmaasta taustasta. 5 euron setelin kääntöpuolella näkyy roomalainen silta, joka kolmikerroksisena lähestyy katsojaa setelin vasemmassa yläkulmassa näkyviltä kaukaisilta kukkuloilta. Kuvio häipyy näkyvistä oikealla Euroopan kartan kohdalla. Sillan jokainen kerros koostuu puoliympyrän muotoisista kaarista. Jokainen alimman kerroksen kaari tukee keskikerroksen kahta pienempää kaarta. Kukin keskikerroksen kaari tukee kahta ylimmän kerroksen kaarta. Alimmassa kerroksessa on kahdeksan ja keskikerroksessa kuusitoista kaarta. Ylimmän kerroksen kaaret ovat liian pieniä, jotta niitä pystyisi laskemaan, sillä silta häipyy kaukaisuuteen. 9
10 euroa Väri: punainen Koko: 12,7 cm x 6,7 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: romaaninen (900 1100 -luku) Oviaukon vasemmalla puolella olevan taustan väreinä ovat punaisen ja oranssin kalpeat sävyt. Tarkat varjostukset luovat vaikutelman holvikaarista, joissa toistuu romaanisen sisäänkäynnin muoto. 10 10 euron setelin etupuoli esittää romaanista sisäänkäyntiä. Se on tarkemmin määrittelemättömän rakennuksen alimmassa kerroksessa; rakennus voisi olla keskiaikainen kirkko tai luostari. Kiviset aluslaatat oven molemmin puolin tukevat koristeellisia pilareita, jotka on veistetty kiviseinään. Pilareita on kolme kummallakin puolella ja niiden yläpäässä on lehtikoristeet. Pilarit on sijoitettu suorien nelikulmaisten kivipylväiden väliin. Pylväiden ja pilarien päällä on pyörökaarta kannattavat kapiteelit. Kaari on muurattu samankeskisistä renkaista. Ulommat heijastuvat sisempien yli saaden sisäänkäynnin näyttämään vaikuttavammalta ja katse siirtyy holvikattoisen käytävän läpi kohti takana näkyvää valkoista horisonttia. 10 euron setelin kääntöpuolella on varhaiskeskiaikainen silta, jossa on kolme puoliympyrän muotoista kaarta tukevien kivipylväiden kannattamina. Sillan keskiosa on aivan setelin vasemmassa laidassa ja kaaret pienenevät sillan viettäessä oikealle. Kaaret ja kaiteet on tehty suorakaiteen muotoisista kivistä, ja sillan runko on nupukivistä. Taustalla on leveitä vaakasuoria värikaistoja. Punaista siltaa kehystää vaalean roosanpunainen taivas. Se heijastuu selvästi vaaleammanpunertavaan veteen.
20 euroa Väri: sininen Koko: 13,3 cm x 7,2 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: goottilainen (1100 1400 -luku) kuusikulmiorivistöstä, joiden välissä on vinoruutupylväs. Joissakin ruuduissa on varjostus, mikä luo vaikutelman lasimaalauksesta. Synkänsinistä taustaa vasten näkyy ikkunoiden muotoa muistuttavan suippokaaren varjo. Unionin kaksitoista tähteä on sijoitettu etualalle vastavärin sävyisinä. 20 euron setelin etupuolella on kaksi tyylikästä kaari-ikkunaa vierekkäin. Vasemmanpuoleinen on isompi ja kapeampi, oikeanpuoleinen on matalampi ja leveämpi, mutta molempien yläosassa on suippokaaret, jotka ovat tyypillisiä goottilaisten katedraalien ikkunoille. Jokaisen kaaren ylemmän osan täyttää suuri kiviympyrä, joka muistuttaa ruusun herkkää muotoa. Sitä kannattaa kaksi pienempää ympyrää, jotka kumpikin kuuluvat samalla omaan suippokaareensa. Sirot pilarit jatkuvat alas ja kehystävät pitkiä, kapeita ikkunoita. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa on tässä osassa pienet vinoneliön muotoiset lyijylasiruudut. Oikealla olevassa ikkunassa ruudukko muodostuu kahdesta 20 euron setelin kääntöpuolella on samoin goottilaiseen tyyliin rakennettu kivisilta. Kapeiden kivipylväiden kannattamassa sillassa on viisi suippokaarta, vaikkakin äärimmäisenä oikealla oleva kaari on epätäydellinen. Sillan keskellä olevan kaaren lakikohdasta silta viettää kumpaankin suuntaan. Pylväiden ampuma-aukot tuovat mieleen ritarien ja linnojen aikakauden. Sininen silta heijastuu veteen. Jokainen suippokaari muodostaa heijastuskuvansa kanssa soikion. Soikioita halkovat siniset viivat luovat vaikutelman veden väreilystä. 11
50 euroa Väri: oranssi Koko: 14,0 cm x 7,7 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: renessanssi (1400 1600 -luku) kehystää suurempi kivinen suorakulmio. Tätä reunustavat molemmin puolin ohuet pilarimaiset ulkonemat, jotka kannattavat kivistä päätykolmiota ikkunan yläpuolella. Ikkunat ovat ruskeat ja niiden tausta oranssi. Vasemmalla olevassa häivytetyssä kuviossa toistuu ikkunoiden geometrinen muoto. 12 50 euron setelin etupuolella on kaksi renessanssityylistä ikkunaa, jotka perustuvat romaanisen arkkitehtuurin klassiseen symmetriaan. Oikeanpuoleinen ikkuna on hieman korkeampi. Se on taaempana ja osittain hämärän peitossa. Molemmat ikkunat näyttävät irrallisilta ainoa viittaus rakennuksiin, joihin ne kuuluvat, on häivähdys kaarevasta sisäänkäynnistä alempana. Sisäänkäynnin yläpuolella kummankin ikkunan alla on suorakaiteen muotoinen kivipaasi. Pienemmän ikkunan alla oleva kivi on hiottu siten, että se näyttää osoittavan kohti katsojaa. Ikkunan alareunaa kiertää kiven päällä oleva matala reunakaide. Kumpikin ikkuna-aukko on muodoltaan klassinen pyörökaari, jota 50 euron setelin kääntöpuolella on renessanssisilta. Se on symmetrinen ja siinä on kolme laajaa pyörökaarta. Niistä vain keskimmäinen näkyy kokonaan. Sivuilla olevat kaaret jatkuvat kuvan ulkopuolelle. Kutakin kaarta reunustaa rivi kiilamaisia kiviä ja keskimmäisenä on muita suurempi lakikivi. Kivien tehtävänä on sekä kannattaa että kaunistaa siltaa; niiden kalpea väri muodostaa vastakohdan rungon tummempien kivien kanssa. Sillan nelikulmaiset tukipylväät ovat kulmittain virtaan nähden. Jokaisen pylvään yläpäässä on matala pyramidi
vastaväriä olevista vaaleammista kivistä. Silta ei heijastu veteen, mutta siitä alempana ja hivenen enemmän vasemmalla näkyy toinen samanlainen silta. Tämä on kuin edellisen negatiivi, sen kivistä runkoa reunustaa valkoinen ääriviiva, joka saa sen näkymään ikään kuin sumun läpi. 100 euron seteli Väri: oliivinvihreä Koko: 14,7 cm x 8,2 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: barokki ja rokokoo (1600 1700 -luku) 100 euron setelin etupuolella on mahtava barokkityylinen sisäänkäynti. Barokin rakennustaide oli hyvin koristeellista ja tämä taidokas oviaukko olisi voinut koristaa jotakin 1600 1700 -luvun eurooppalaista palatsia. Oviaukon molemmin puolin on massiiviset pylväät, kaksi oikealla ja kaksi vasemmalla puolella. Sisemmät pylväät on veistetty niin, että ne muistuttavat klassisen kauden ihmishahmoja. Vasemmanpuoleinen mies on kietonut viitan alastoman torsovartalonsa ympärille. Hän katsoo alas maahan tukien kumaraisilla hartioillaan pylvään yläosaa eli kapiteelia. Oikeanpuoleinen mies pitää viittaansa vasemmassa kädessään. Hän on nostanut oikean kätensä kannattamaan kapiteelia yläpuolellaan. Neljä pylvästä kannattelee runsaasti koristeltua kivistä friisiä, johon on veistetty geometrinen kuvio. Friisin yläpuolella reunuslistan päällä vasemmalla on kiviuurna. Näkymättömiin jää monimutkaisempi kuvio sisäänkäynnin yläpuolella, sillä setelin arvoa osoittava numero 100 peittää sen. Kaarisisäänkäynti johtaa pitkän holvikattoisen käytävän läpi ja syntyy mielikuva holviston jatkumisesta. Tämä näkymä johtaa katseen valkoiseen horisonttiin kaukaisuudessa. Tausta oviaukon vasemmalla puolella on kuvattu sinisen ja vihreän himmeinä sävyinä. 13
200 euroa 100 euron setelin kääntöpuolella on siro kivinen silta. Tiilipylväs tukee siltaa vasemmalla ja silta ulottuu yli setelin kahtena kevyenä kaarena. Kolmas kaari oikealla näkyy vain osittain. Kaaret alkavat pyöreistä kivipylväistä. Jokainen tukipylväs on samalla ohuen pilarin jalustana. Kiviveistokset pilarien päällä kaiteen korkeudella tehostavat hienostunutta vaikutelmaa. Vihreä silta heijastuu tyyneen siniseen veteen. Väri: kellanruskea Koko: 15,3 cm x 8,2 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: rauta- ja lasiarkkitehtuuri (1800-luku) Tunnusomainen piirre: kaksi pystysuorista viivoista muodostuvaa viivastoa alareunassa, jotka ovat tunnistettavissa koskettamalla. 200 euron setelin etupuoli tuo mieleen teollisen aikakauden, kun metallia alettiin käyttää kiven sijasta pääasiallisena rakennusaineena. Setelissä kuvataan rakennuksen julkisivua, jossa rautakehyksiin on upotettu lasilevyjä. Kyseessä voisi olla osa 1800-luvun rautatieasemaa. 14 Vierekkäin on kaksi suorakulmaista oviaukkoa ja molemmissa on kaksoisovet. Oikeanpuoleisin ovi on auki. Kummankin oviparin yläpuolella on puoliympyrän muotoinen viuhkamainen ikkuna suorakaiteen muotoisessa kehyksessä. Pystysuora metallilista jakaa kummankin ikkunan
keskeltä kahtia. Kehyksen ylänurkissa metalli on taivutettu lehden muotoon ja tämän kummallakin puolella on pyörylä. Tämä on ainoa koriste muuten geometrisessa julkisivussa. Ikkunaruutujen yläpuolella on yksinkertaiset neliön muotoiset ikkunat, joissa on neljä lasiruutua. Kaareutuva keltainen ristikko jakaa setelin vaaleanharmaan ja keltaisen taustan osiin. Ristikko tuo mieleen raudasta ja lasista olevan kaarevan rakennelman esimerkiksi 1800- luvun näyttelyhallin tai taitavasti rakennetun eksoottisten puiden kasvihuoneen. ja ilmava. Silta ei heijastu veteen. Sen sijaan näkyy osa toista siltaa. Se on suoraan pääsillan alapuolella siitä hieman vasemmalle, joten vailla tukea oleva toinen pää jää ilmaan. Kuva on kuin yksityiskohta teknisestä piirroksesta, jossa näkyy vain kaaren oikea puolisko. 500 euroa Väri: purppuranpunainen Koko: 16,0 cm x 8,2 cm Rakennustaiteellinen tyylisuunta: 1900-luvun loppupuoli Tunnusomaiset piirteet: lyhyet vinoviivat muodostavat oikean reunan suuntaisen viivaston, joka on tunnistettavissa koskettamalla. Viivasto katkeaa 3 cm:n pituudelta ja jatkuu taas 1 cm:n pituisena setelin alakulmassa. 200 euron setelin kääntöpuolella on rautainen silta. Se yhdistää setelin pääosan vasemman ja oikean puoliskon yhdellä ainoalla kaarella. Kaari muodostuu kolmesta vaakasuorasta metallilistasta, joita pystysuorat tangot yhdistävät. Kaide on tukeva, mutta alapuolella oleva rakennelma on luurankomaisen kevyt 15
500 euron setelin etupuolella on yksityiskohta julkisivusta, jossa kantavien elementtien välissä on kantamaton ulkoseinä. Julkisivu on peililasia ja voisi olla jossakin 1900- luvun loppupuolen toimistorakennuksessa. 16 Seteli on erittäin tyylitelty. Suoraan taustalla on ikkunaseinä. Ylempien kerrosten vaakasuorat viivat ikkunoiden poikki antavat vaikutelman sälekaihtimista. Näkyvissä on viisi kerrosta ja syntyy mielikuva siitä, että rakennus on paljon korkeampi. Rakennuksesta vasemmalle on 90 asteen kulmassa toinen seinä tämän seinän pinta on sileää, heijastavaa peililasia. Lasipinnan jakaa epäsäännöllinen ristikko, jossa on erikokoisia neliöitä ja suorakaiteita. Lasissa näkyy varjoja ja heijastuksia kaikissa kulmissa. Seinä näyttää kallistuvan taaksepäin ja siksi se tuntuu kohoavan loputtomiin. Katutasolla on yksittäinen avoin ovi, josta siintää valoa. 500 euron setelin kääntöpuolella on kaksi siltaa. Ne ovat muunnoksia vaijerien varassa olevista riippusilloista. Etualalla olevan sillan muoto on kapea vaakasuora viiva. Kummallakin puolella rantaviivan ja veden yhtymäkohdassa siltaa kannattelee lyhyt tukipylväs. Sillan yli kohoaa kaksi ohutta mastoa. Vaijerit kannattavat sillan kantta levittäytyen symmetrisen viuhkamaisesti maston molemmin puolin. Tämän sillan ääriviivat erottuvat tumman purppuranpunaisina vasten vaaleamman sinipunaista taivasta. Taustalla oleva silta on epäsymmetrinen. Siinä on vain yksi pystysuora tukipilari tai masto keskiviivasta vasemmalle. Vaijerit lähtevät viuhkamaisesti vasemmalle ja oikealle, mutta vasemmanpuoleiset ovat jyrkemmässä kulmassa, koska niiden etäisyys sillasta on lyhyempi ja alhaalla ne yhtyvät yhdeksi värikaistaleeksi. Silta on valkoinen ja tausta sinipunainen.
4. Eurokolikot Suunnittelun keskeiset yksityiskohdat Seitsemän setelin lisäksi on kahdeksan kolikkoa, joiden arvot ovat 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa. Jokaisen kolikon arvo- eli numeropuolella on kaikissa euroalueen maissa samanlainen kuvio. Kunkin kolikon kääntöpuoli eli kansallinen puoli vaihtelee maittain. Kolikot voidaan jakaa kolmeen ryhmään samanlaisten elementtien perusteella: Pienet kolikot 1, 2, 5, senttiä Keskisuuret kolikot 10, 20, 50 senttiä Suuret kolikot 1 ja 2 euroa Voiko kolikot erottaa värin perusteella? Voi. Pienet kolikot (1, 2, 5 senttiä) ovat punertavan kuparin värisiä. Ne ovat kuparipäällysteistä terästä. Keskisuuret kolikot (10, 20, 50 senttiä) ovat kullanvärisiä. Ne on valmistettu Nordic gold -nimisestä metalliseoksesta, joka sisältää kuparia, alumiinia, sinkkiä ja tinaa. Suurimmat kolikot (1 ja 2 euroa) ovat kaksivärisiä keskiosaa kiertää toista väriä oleva ulkorengas. Tämä vaikeuttaa väärentämistä. 1 euron kolikon keskiosa on hopeanväristä nikkelikuparia. Ulkorengas on kullanväristä kuparin, sinkin ja nikkelin seosta. 17
2 euron kolikon keskiosa on kullanvärinen. Se on kuparin, sinkin ja nikkelin seosta. Kolikon ulkorengas on hopeanväristä nikkelikuparia. Voiko kolikot tunnistaa koon, painon ja paksuuden perusteella? Kunkin nimellisarvoltaan erilaisen kolikon koko ja paino vaihtelevat ja keskisuurilla ja suurilla kolikoilla on oma paksuutensa. Pienet kolikot ovat kaikki hyvin kevyitä. Keskisuuret kolikot ovat paljon paksumpia ja painavampia. Tämä johtuu osittain niiden koosta, mutta myös valmistusaineena käytetystä erilaisesta metallista. Kolikot eivät suurene johdonmukaisesti nimellisarvon mukaan. Suuruusjärjestyksessä ne ovat: 1 sentti, 2 senttiä, 10 senttiä, 5 senttiä, 20 senttiä, 1 euro, 50 senttiä, 2 euroa. Kolikkojen paino lisääntyy johdonmukaisesti nimellisarvon mukaan. Yksi poikkeus kuitenkin on: 50 sentin kolikko on hieman painavampi kuin 1 euron kolikko. Millä muulla tavalla kolikot voi erottaa? Kolikkojen reunat ovat erilaisia, jotta ne on helpompi tunnistaa koskettamalla. Pienet kolikot: Pienimmän eli 1 sentin kolikon reuna on sileä. 2 sentin kolikon reuna on sileä ja reunaa kiertää matala ura. 5 sentin kolikon reuna on sileä. Keskisuuret kolikot: 10 sentin kolikon reunassa on harva rihlaus, joka muistuttaa pylvään uurteita. 20 sentin kolikon muotona on ns. espanjalainen kukka, jossa on 7 terälehteä. Reunassa on tasavälein 7 lovea, jotka kuvaavat terälehtien rajoja. 18
50 sentin kolikon reunassa on harva rihlaus samanlainen kuin 10 sentin kolikossa mutta kolikko on suurempi, paksumpi ja paljon painavampi kuin 10 sentin kolikko. Suuret kolikot: 1 euron kolikon reuna jakaantuu kuuteen osaan, jotka ovat vuorotellen sileitä ja tiheästi rihlattuja. Tästä käytetään nimitystä jaksottainen rihlaus. 2 euron kolikon reunassa on yhtenäinen tiheä rihlaus. Reunassa on myös kirjaimia, jotka vaihtelevat maasta toiseen. Joissakin maissa on tähtiä kirjainten sijasta. Tähtiä tai kirjaimia ei pysty tunnistamaan koskettamalla. Kuka on suunnitellut kolikot? Kolikkojen yhteiseurooppalaisen puolen suunnittelu ratkaistiin kilpailulla. Suunnittelijoilla oli valittavanaan eurooppalainen rakennustaide, eurooppalaiset merkkihenkilöt tai eurooppalaiset tavoitteet. Suunnittelukilpailun voitti belgialainen Luc Luycx, joka on suunnitellut rahoja myös Belgian rahapajalle. Hän kuvaa tavoitetta Euroopan yhtenäisyydestä. Mitä kolikot esittävät? Kaikki kolme kolikkoryhmää ovat erilaisia suunnittelultaan. Pienissä kolikoissa on maapallo, jossa Euroopan alue on kohokuviona tämä osoittaa Euroopan sijainnin maailmassa. Keskisuurissa kolikoissa esitetään kaikkien jäsenvaltioiden ääriviivat, mutta maat ovat erillään toisistaan ikään kuin joku olisi ottanut kartan ja kiskonut kaikki maat irti jättäen ne ajelehtimaan valtamereen. Suurissa kolikoissa maat ovat liittyneet yhteen ja muodostavat kartan, jossa ei näy rajoja. 19
Kaikissa kolikoissa on unionin 12 tähteä kuusi kolikon kuvion molemmin puolin. Yli kuvion ulottuvat yhdensuuntaiset viivat yhdistävät kuvion vastakkaisilla puolilla olevat tähdet. Mutta viivat eivät ole yhtenäisiä, vaan katkeavat juuri ennen kuviota kummallakin puolella. Onko kolikon nimellisarvo kaikissa kolikoissa vakiopaikassa? Keskisuurissa kolikoissa numero täyttää kolikon oikean puoliskon. Erillisiä maita kuvaava aihe täyttää vasemman puoliskon. Yhdensuuntaiset viivat kulkevat pystysuunnassa vasemmalla. Ei ole. Kaikissa kolikoissa arvo osoitetaan suurikokoisella numerolla, mutta kussakin ryhmässä numero on eri paikassa. Pienissä kolikoissa numero on kolikon vasemmassa yläneljänneksessä. Numeron perässä ovat sanat euro cent suuraakkosin kolikon yläreunassa, sana cent on välittömästi euro -sanan alapuolella. Maapalloaihe on kolikon oikeassa alaneljänneksessä. Kuusi vinoviivaa yhdistää tähdet maapallon molemmilla puolilla. Suurissa kolikoissa suurikokoiset numerot täyttävät kolikon vasemman puolen. Oikealla puolella on Euroopan kartta, jossa näkyvät vain Euroopan unionin jäsenvaltiot. Unionin tähdet näkyvät ulommassa metallirenkaassa. Pystysuorat viivat yhdistävät ne, mutta katkeavat kohdassa, jossa sana euro on kirjoitettu kartan keskiosan poikki. Tällaisia ovat koko euroalueella yhteiset eurooppalaiset puolet. Kolikon kääntöpuoli on kansallinen puoli ja 12 maalla on yhteensä 47 erilaista kuviota. 20
Kansalliset puolet Kukin jäsenvaltio on itse päättänyt kolikon kansallisen puolen ulkoasusta. Joissakin maissa jokainen kolikko on erilainen, toisissa maissa kaikissa nimellisarvoltaan erilaisissa kolikoissa on sama kuvio. Jokaisen maan kolikossa on kuitenkin unionin 12 tähteä kansallisen aiheen ympärillä. Niissä on myös liikkeellelaskuvuosi (tai joissakin tapauksissa tuotantovuosi). Seuraavassa kuvataan kolikoiden kansalliset puolet maiden aakkosjärjestyksessä. Alankomaat Kaikissa Alankomaiden kolikoissa on kuningatar Beatrixin tyylitelty profiili. Pienissä ja keskisuurissa kolikoissa unionin tähdet ympäröivät kuningatarta. Kirjaimet tähtien ympärillä muodostavat hollanninkielisen tekstin Beatrix Koningin der Nederlanden (Beatrix, Alankomaiden kuningatar). Reunassa on lisäksi liikkeellelaskuvuosi. Suurissa kolikoissa kuningattaren muotokuva on kolikon vasemman puoliskon suuruinen. Oikea puolisko on sileä lukuun ottamatta kolmea pystysuoraa viivaa. Viivat ovat saman tekstin Beatrix, Alankomaiden kuningatar ja liikkeellelaskuvuoden alla. Unionin 12 tähteä täyttävät ulomman renkaan vasemman puoliskon. Renkaan oikea puolisko on sileä. 2 euron kolikon reunaa kiertää hollanninkielinen teksti God zij met ons (Jumala olkoon kanssamme). Belgia Belgian kolikot ovat kaikki samanlaisia. Kolikon keskiosan täyttää kuningas Albert ll:n etsattu profiili. Reunaa kiertää 12 tähteä, mutta ympyrä ei ole yhtenäinen. Kello kolmen ja neljän asentojen välissä on kruunu ja kuningas Albertin monogrammi. Yksi tähti on sijoitettu tämän ja liikkeellelaskuvuotta osoittavan luvun väliin kello viiden kohdalle. 21