POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1951 N:o 107 M: o 107. Kiertokir j e ylimääräisistä eläkkeistä. Kesäkuun 21 päivänä 1951 on annettu seuraava VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS ylimääräisistä eläkkeistä. Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä antanut seuraavat määräykset: Eläkkeen saajat. 1. Ylimääräinen eläke voidaan antaa valtion varoista tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa sen mukaan, kuin tässä päätöksessä määrätään: valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, milloin hän muodollisista tai muista syistä ei ole voinut saada palvelus- tai työvuosiaan vastaavaa vakinaista eläkettä ; kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, jos hänen palkkansa kokonaisuudessaan on maksettu sanotun palkkauksen maksamiseen osoitetuista valtion varoista; valtion apua nauttivan järjestön tai laitoksen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, jos järjestön tai laitoksen saama valtionapu on vähintään kolmekymmentä sadalta järjestön tai laitoksen kokonaismenoista; sellaiselle terveydenhoidon tai sosiaalihuollon alalla toimineelle, perättään useamman kunnan palveluksessa olleelle henkilölle, joka palvelusajan jakaantumisen vuoksi eri kuntien kesken ei voi saada eläkettä miltään kunnalta; sekä edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun henkilön leskelle ja lapselle. 2 Ylimääräistä eläkettä ei kuitenkaan anneta: henkilölle, jonka toimeentulo ei ole eläkkeestä riippuvainen; leskelle, jos avioliitto on solmittu aviopuolison ollessa eläkeiässä tai eläkkeellä; ottolapselle, jos lapseksi ottaminen on tapahtunut lapseksiottajan ollessa eläkeiässä tai eläkkeellä; sekä leskelle ja lapselle, jos 1 :n 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu henkilö ei ole liittynyt leski- ja orpokassaan, vaikka hänellä olisi siihen ollut tilaisuus, elleivät olosuhteet ole erittäin säälittävät. Eläkkeen saamisen yleiset edellytykset. 3 Oman palveluksen tai työn perusteella annettavan eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että asianomainen on täyttänyt kuusikymmentäkolme vuotta tai saavuttanut sen aikaisemman ikärajan, jolloin hän on velvollinen eroamaan, taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian talli vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa taikka suorittamaan työtänsä; sekä että hänellä sen ohessa on, milloin hän on eronnut valtion palveluksesta tai työstä, vähintään kymmenen eläke vuotta ja, milloin hän on eronnut muusta palveluksesta tai työstä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, vähintään viisitoista eläkevuotta. 1. Leskelle annettavan ylimääräisen eläkkeen edellytyksenä on, 5633 51.
2 että aviopuoliso on ollut valtion palveluksessa tai työssä vähintään viisitoista vuotta tai muussa sellaisessa 1 :ssä tarkoitetussa palveluksessa tai työssä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, kaksikymmentä vuotta; ja että leski on täyttänyt viisikymmentä vuotta tai että hän sairauden vuoksi on ansiotyöhön kykenemätön. 5 Lapselle annettavan ylimääräisen eläkkeen edellytyksenä on, että isä- tai äitivainaja on eläessään ollut valtion palveluksessa tai työssä kymmenen vuotta taikka muussa sellaisessa 1 :ssä tarkoitetussa palveluksessa tai työssä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, viisitoista vuotta; ja ettei lapsi ole täyttänyt kahdeksaatoista ikävuotta. Eläkevuodet. 6 Eläkevuodet, jotka valtion palveluksessa tai työssä ollut henkilö saa lukea hyväkseen, lasketaan noudattamalla soveltuvin kohdin niitä säännöksiä, joiden mukaan valtion peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan, valtion ylimääräisen toimenhaltijan ja valtion työntekijän eläkevuodet lasketaan. 7 Muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön eläke vuosina otetaan huomioon se aika, minkä hän, kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään, on ollut valtion palveluksessa tai työssä, ja se aika, minkä hän, sen mukaan kun siitä on erikseen säädetty, saa eläkevuosina laskea hyväkseen kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksesta tai työstä. 8. Leskelle ja lapselle annettavan eläkkeen edellytyksenä oleva palvelusaika lasketaan vastaavasti sen mukaan, mitä 6 ja 7 :ssä on määrätty. Eläkkeen suuruus. 9. Eläkkeen suuruus voi yleensä enintään olla: 1) valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle yhtä suuri kuin vastaava vakinainen eläke; 2) muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle kaksi kolmasosaa siihen verrattavan valtion palveluksen tai työn perusteella myönnettävästä vakinaisesta eläkkeestä; 3) valtion palveluksessa olleen henkilön, ei kuitenkaan valtion työntekijän, leskelle ja lapselle kaksi kolmasosaa valtion vastaavanlaisen peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan leskelle ja lapselle maksettavasta eläkkeestä; 4) valtion työntekijän leskelle kaksikymmentä sadalta täydestä eläkkeestä, jonka hänen miesvainajansa olisi saanut, jos olisi ollut eläkkeellä, ja ensimmäisestä lapsesta neljäkymmentä sadalta, toisesta lapsesta kaksikymmentä sadalta sekä kustakin seuraavasta lapsesta kymmenen sadalta lesken eläkkeestä; sekä 5) muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön leskelle ja lapselle kaksi kolmasosaa siilien verrattavassa valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön lesken ja lapsen eläkkeestä. Eläkkeen suuruutta määrättäessä on harkinnan mukaan otettava huomioon, mitä elinkorkoja tai muita eläkkeitä eläkkeensaajalla mahdollisesti on tai on oikeus saada, kuten työtapaturman johdosta saatava elinkorko tai huoltoeläke, sotilasvammalain mukainen eläke, ylimääräinen sotaeläke ja ulkomailla internoiduille Suomen kansalaisille -tai heidän omaisilleen myönnettävä ylimääräinen eläke, ei kuitenkaan kansaneläkettä. Eläkkeensaajan mahdollisesti saamaa sokeainavustusta, lapsilisää tai suuriperheisten avustusta ei oteta huomioon eläkkeen suuruutta määrättäessä. Milloin erityiset syyt sitä vaativat, voidaan edellä b, e, d ja e kohdassa mainittuja eläkkeen enimmäismääriä korottaa enintään kahdellakymmenellä sadalta. Eläkeasiain käsittely. 10. Ylimääräinen eläke annetaan hakemuksesta tai esityksestä. Hakemus tai esitys on tehtävä kaavakkeelle, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa. 11 Ylimääräisen eläkkeen saamista tarkoittavaa hakemusta tai esitystä tulee seurata:
3 1) papin tai rekisteriviranomaisen todistus eläkkeensaajasta sekä kaikista hänen lapsistaan ja näiden perhesuhteista; 2) selvitys sen henkilön palvelusajan pituudesta tai työvuosien lukumäärästä sekä eläkevuosien lukumäärästä, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan tai esitetään; 3) selvitys sen henkilön palkasta tai, milloin on kysymys valtion työntekijän leskelle ja lapselle tulevasta eläkkeestä, täydestä eläkkeestä, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan tai esitetään; 4) selvitys eläkkeensaajan mahdollisista muista eläkkeistä ja elinkoroista; 5) viranomaisen antama selvitys eläkkeensaajan varallisuudesta ja toimeentulomahdollisuuksista; 6) lääkärintodistus eläkkeensaajan sairaalloisuudesta, milloin hakemus tai esitys perustuu siihen; 7) viranomaisen antama selvitys eläkkeensaajan kahdeksantoista vuotta täyttäneiden lasten varallisuudesta ja toimeentulomahdollisuuksista ; 8) milloin eläkettä haetaan tai esitetään sellaiselle kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle, jonka palkka kokonaisuudessaan maksetaan valtion varoista, tai hänen leskelleen tai lapselleen, selvitys siitä, onko ja kuinka kauan valtion varoista maksettu asianomaisen palkka; sekä 9) milloin eläkettä haetaan tai esitetään valtion apua nauttivan järjestön tai laitoksen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle tai hänen leskelleen ja lapselleen, selvitys järjestön tai laitoksen valtionavun suuruudesta ja sen suhteesta järjestön tai laitoksen koko menoihin. 12. Kun oman palveluksen tai työn perusteella annettavaa eläkettä haetaan tai esitetään sen johdosta, että eläkkeensaaja ennen eläkeikään tuloaan on käynyt ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa taikka suorittamaan työtänsä, on viranomaisen, jonka on annettava eläkepäätös, sitä ennen hankittava asiasta lääkintöhallituksen tai valtiovarainministeriön määräämän muun lääkintöviranomaisen lausunto. 13. Ylimääräiset eläkkeet jaetaan alkupuolella vuotta ja, mikäli määrärahaa riittää, vielä vuoden lopulla. 14. Vuoden alkupuolella myönnetyt ylimääräiset eläkkeet voidaan määrätä maksettaviksi aikaisintaan myöntämisvuoden alusta lukien kuitenkin siten, että, jos eläkehakemus on jätetty viranomaiselle tai esitys eläkkeestä tehty samana vuonna, aikaisintaan jättämistä tai esitystä seuranneen kalenterikuukauden alusta lukien. Vuoden loppupuolella myönnetyt ylimääräiset eläkkeet voidaan määrätä maksettaviksi aikaisintaan myöntämisvuoden heinäkuun alusta lukien ja, jos eläkehakemus on jätetty viranomaiselle tai esitys eläkkeestä tehty saman vuoden loppupuoliskolla, aikaisintaan jättämistä tai esitystä seuranneen kalenterikuukauden alusta lukien. Valtiovarainministeriöllä on oikeus erityisistä syistä myöntää ylimääräinen eläke maksettavaksi aikaisemmasta ajankohdasta lukien, kuin mitä 1 momentissa on sanottu. 15. Ylimääräisiä eläkkeitä koskevat asiat käsittelee valmistavasti eläkevaliokunta, jo hon valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja kaksi jäsentä. 16. Eläkevaliokunta antaa valtioneuvoston kansliasta ja eri ministeriöistä tehtävistä eläke-ehdotuksista lausuntonsa, vahvistaa eläkkeiden suuruuden ja tekee valtiovarainministeriölle ehdotuksen valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden kesken ylimääräisiä eläkkeitä varten kunkin vuoden tuloja menoarvioon otetun määrärahan jakamisesta.. Eläkevaliokunnan annettua 1 momentissa tarkoitetun ehdotuksensa valtioneuvosto valtiovarainministeriön esityksestä päättää määrärahan jakamisesta. Sen jälkeen valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt antavat eläkepäätöksen eläkkeensaajalle. Eläkepäätöksistä on lähetettävä jäljennös kansaneläkelaitokselle sekä, jos eläkkeensaajalla on tapa turru aelinkorko tai huoltoeläke, valtion tapaturmatoimistolle, niin myös sosiaaliministeriölle, jos hän saa sokeainavustusta.
4 Yleisiä säännöksiä. 17. Lapsena pidetään myös ottolasta ja sellaista toisen aviopuolison lasta, jota henkilö, jonka palveluksen perusteella eläkettä haetaan tai esitetään, on huoltanut, samoin kuin avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, milloin henkilö, jonka palveluksen perusteella eläkettä haetaan tai esitetään, on laillisesti tunnustanut lapsen omakseen tai lapseen nähden on elatusvelvollisuus oikeuden päätöksellä tahi sopimuksella vahvistettu. 18. Virkaa tai muuta valtion tehtävää suorittaessaan tapaturmaisesti 'tai väkivallan uhrina kuolleen tahi kadoksiin joutuneen leskelle ja lapselle voidaan myöntää eläke 2, 4 ja 5 :ssä määrätyistä ehdoista, riippumatta. 1 9 Oikeus ylimääräisen eläkkeen saamiseen lakkaa: 1) samoissa tapauksissa, jolloin oikeus vakinaisen eläkkeen saamiseen lakkaa; 2) kun leski menee uuteen avioliittoon; tai 3) kun lapsi täyttää kahdeksantoista ikävuotta. Kahdeksantoista ikävuotta täyttäneelle lapselle, joka sairauden tai ruumiinvian vuoksi tai muusta erityisestä syystä ei kykene itseään elättämään ja jolla ei ole hänen toimeentulostaan huolta pitämään kykenevää huoltovelvollista, voidaan kuitenkin olosuhteiden mukaan antaa tai aikaisemmin annettua eläkettä jatkaa kahdenteenkymmenenteenensimmäiseen ikävuoteen saakka. 20. Ylimääräisen eläkkeen saajasta, joka nimitetään valtion virkaan tai toimeen tahi otetaan ylimääräiseksi toimenhaltijaksi, samoin kuin eläkkeensaajasta, joka määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa taikka otetaan valtion tilapäiseksi toimihenkilöksi tai valtion työhön, on vastaavasti voimassa, mitä peruspalkkaisen viran tai toimen perusteella eläkettä saavista on säädetty. Jos eläke on annettu puolison palveluksen tai työn perusteella ja olosuhteet ovat säälittävät, voi asianomainen ministeriö hankittuaan asiasta eläkevaliokunnan lausunnon määrätä, että ylimääräinen eläke on 1 momentissa tarkoitetun valtion viran tai toimen tahi ylimääräisen tai tilapäisen toimen estämättä eläkkeensaajalle kokonaan tai osittain maksettava taikka että eläkkeensaajan palkka, milloin eläke on siitä vähennetty, saadaan valtion työn estämättä hänelle lyhentämättömänä suorittaa. Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, sovellettakoon vastaavasti, milloin ylimääräinen eläke on annettu muun kuin valtion palveluksen tai työn perusteella. 21. Vuotuisen ylimääräisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. 22. Taiteilijaeläkkeitä ynnä muita erikoistapauksissa annettavia eläkkeitä varten, joihin edellä olevia määräyksiä ei voida soveltaa, jätetään valtiovarainministeriön esityksestä. jakamatta tarpeellinen osa kunkin vuoden tulo- ja menoarviossa ylimääräisiä eläkkeitä varten varatusta määrärahasta valtioneuvoston käytettäväksi. 23. Eläkkeen suorittaa valtiokonttori määräajoin, niinkuin vakinaisesta eläkkeestä on vastaavasti säädetty. Eläke suoritetaan koko siltä kuukaudelta, minkä aikana eläkkeensaaja on kuollut. Jos eläke-erää ei ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, säästyy se valtiolle. 24. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1951, ja sovelletaan sitä mainitun päivän jälkeen annettaviin ylimääräisiin eläkkeisiin. Tällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 18 päivänä huhtikuuta 1934 antama päätös ylimääräisistä eläkkeistä annetuista määräyksistä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja valtioneuvoston 28 päivänä tammikuuta 1943 antama päätös ylimääräisten eläkkeiden myöntämisestä vapaussodan rintamamiehille sekä valtioneuvoston ylimääräisistä eläkkeistä antamat muut määräykset, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän päätöksen määräysten kanssa,
5 kuitenkin siten, että edelleen jäävät voimaan Suomen senaatin 5 päivänä marraskuuta 1918 antama päätös ylimääräisten eläkkeiden myöntämisestä eräille väliaikaisen lennätinlaitoksen virkailijoille sekä heidän leskilleen ja lapsilleen, valtioneuvoston 29 päivänä tammikuuta 1937 antama päätös jääkäreille myönnettävistä ylimääräisistä eläkkeistä, valtioneuvoston 11 päivänä huhtikuuta 1946 ja 3 päivänä maaliskuuta 1949 antamat päätökset ylimääräisten eläkkeiden myöntämisestä ulkomailla internoiduille Suomen kansalaisille ja heidän omaisilleen sekä valtioneuvoston 3 päivänä maaliskuuta 1949 antama päätös ylimääräisten eläkkeiden myöntämisestä sodan tai sotapalveluksen aikana saadusta ruumiinvammasta tai sairaudesta. Saattaen edelläolevan valtioneuvoston päätöksen alaisilleen viranomaisille tiedoksi ja asianomaisen henkilökunnan tietoon saatettavaksi posti- ja lennätinhallitus ilmoittaa, että ylimääräisiä eläkkeitä koskevien asiain käsittelyn yhdenmukaistamiseksi ja jouduttamiseksi on toimipaikkojen ja piirikonttoreiden noudatettava seuraavia ohjeita: Konttorit ja toimistot. 1. Kun konttorin tai toimiston palveluksessa ollut, valtioneuvoston päätöksen 1 :ssä mainitunlainen henkilö, tai sellaisen henkilön leski tai lapsi ilmoittaa haluavansa anoa ylimääräistä eläkettä, on toimipaikan hoitajan kehoitettava häntä hankkimaan jäljempänä 3. kohdassa mainitut selvitykset. Samalla on toimipaikan hoitajan pyydettävä asianomaista posti- ja lennätinpiirin piirikonttoria lähettämään toimipaikalle valtioneuvoston päätöksen 10 :ssä mainitun kaavakkeen. Ylimääräisen eläkkeen saamista tarkoittavat anomukset on nimittäin nyttemmin tehtävä tarkoitusta varten vahvistetulla kaavakkeella. 2. Toimipaikan hoitajan on annettava piirikonttorin lähettämä kaavake eläkkeen anojalle, jonka tulee henkilökohtaisesti päivätä ja allekirjoittaa kaavakkeen etusivun yläosassa oleva, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle osoitettu eläkeanomus. Eläkkeen anojan on niinikään, mikäli mahdollista henkilökohtaisesti, täytettävä kaavakkeen ensimmäisellä ja toisella sivulla olevat kohdat 1 12 ja 19, tai, milloin ylimääräistä eläkettä anotaan leskelle tai lapselle, kaavakkeen kohdat 1 8 ja 13 19, ja on tällöin tarkoin noudatettava kunkin kohdan painettua tekstiä. Sanotut kohdat on, mikäli mahdollista, täytettävä kirjoituskoneella; käsin kirjoitettaessa on käsialan ehdottomasti oltava selvää. Toimipaikan hoitajan on avustettava eläkkeen anojaa kaavakkeen täyttämisessä, sekä mahdollisuuksien mukaan valvottava, että kaavakkeeseen merkittävät tiedot ovat riittävän yksityiskohtaisia ja myöskin totuudenmukaisia. 3. Eläkkeen anojan on hankittava valtioneuvoston päätöksen 11 :ssä tarkoitetuista, eläkeanomuskaavakkeen kolmannella sivulla mainituista selvityksistä seuraavat: papin tai rekisteriviranomaisen todistus eläkkeen anojasta sekä kaikista hänen lapsistaan ja lasten perhesuhteista; huoltolautakunnan todistus eläkkeen anojan sekä hänen kahdeksantoista vuotta täyttäneiden lastensa varallisuudesta ja toimeentulomahdollisuuksista, samoinkuin selvitys eläkkeen anojalla mahdollisesti olevista muista eläkkeistä, elinkoroista ja niihin verrattavista eduista, ei kuitenkaan kansaneläkkeestä, sokeainavustuksesta, lapsilisästä tai suuriperheisten avustuksesta. Mikäli eläkkeen anojalla on sellaisia kahdeksantoista vuotta täyttäneitä lapsia, jotka asuvat toisen kunnan alueella kuin eläkkeen anoja, on heidän varallisuuttaan ja toimeentulomahdollisuuksiaan koskevat todistukset hankittava heidän kotipaikkansa huoltolautakunnalta; lääkärintodistus eläkkeen anojan sairaalloisuudesta, milloin anomus perustuu siihen; sekä mahdolliset muut asiaan vaikuttavat asiakirjat ja todistukset, kuten esim. työtodistukset aikaisemmista valtion, kunnan, uskonnollisen yhdyskunnan t. m. s. toimista. 4. Kun eläkkeen anoja on jättänyt toimipaikan hoitajalle edellä 2. kohdassa annettujen ohjeiden mukaisesti täytetyn kaavakkeen sekä 3. kohdassa mainitut asiakirjat, tulee toimipaikan hoitajan viipymättä lähettää näin kertyneet asiakirjat asianomaiselle posti- ja lennätinpiirin postitarkastajalle eri kirjelmän ohella, jossa toimipaikan hoitajan on annettava toimipaikassa oleviin asiakirjoihin perustuva lausunto eläkeanomuksen perusteena olevista palvelusajoista, työn tai palveluksen laadusta, työpäivän pituudesta sekä sen
6 henkilön ennen eroaan viimeisen vuoden aikana nostaman palkan, mahdollisia ylityökorvauksia kuitenkaan lukuunottamatta, määrästä, jonka palveluksen perusteella eläkettä anotaan, kuukausittain eriteltynä. Samalla tulee toimipaikan hoitajan, milloin eläkettä anotaan oman palveluksen perusteella, antaa lausunto eläkkeen anojan ansioituneisuudesta toimessaan, ollen tällöin myöskin huomioitava eläkkeen anojaa vastaan mahdollisesti tehdyt valitukset, kantelut j. m. s. Mikäli toimipaikan hoitaja katsoo olevan syytä tehdä huomautuksia kaavakkeelle merkittyjen tietojen johdosta, on huomautukset tehtävä siinä kirjelmässä, jonka ohella asiakirjat lähetetään postitarkastajalle; kaavakkeelle ei toimipaikan hoitaja saa tehdä mitään huomautuksia tai lisäyksiä siihen, mitä eläkkeen anoja itse on kaavakkeelle merkinnyt tai pyytänyt merkittäväksi. Eläkkeen anoja ei saa lähettää eläkeanomuskaavaketta liitteineen suoraan valtioneuvostolle, ministeriölle tai posti- ja lennätinhallitukselle, vaan on sanotut asiakirjat aina jätettävä toimipaikan hoitajalle edelleen asianomaiselle postitarkastajalle lähetettäviksi. Kaavaketta ei saa nitomakoneella t. m. s. tavalla kiinnittää muihin asiakirjoihin. 5. Postitar kasta jän toimipaikkaan oikaisemista tai täydentämistä varten palauttamien eläkeanomusasiakirjain käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava edellä annettuja ohjeita sekä postitarkastajan kussakin tapauksessa mahdollisesti antamia erikoismääräyksiä. Tällöinkin on toimipaikan hoitajan tehtävä lisäykset ja korjaukset eri kirjelmällä. Milloin oikaiseminen tai täydentäminen vaatii eläkkeen anojan omaa toimenpidettä, on hänellä oikeus merkitä tai merkityttää lisäykset ja korjaukset kaavakkeen asianomaisiin kohtiin, mikäli asian laatu ei edellytä eri liitteen käyttämistä; eläkkeen anojan on nimikirjoituksellaan vahvistettava kaavakkeelle jälkeenpäin tekemänsä tai teettämänsä lisämerkinnät. Asiakirjat on täydentämisen tai korjaamisen jälkeen viipymättä palautettava postitarkastajalle. Posti- ja lennätinpiirien piirikonttorit. 6. Kun toimipaikasta saapuu edelläolevan mukaisesti laaditut eläkeanomusasiakirjat, on postitarkastajan tarkastettava, että kaavake on asianmukaisesti päivätty ja allekirjoitettu sekä että kaavakkeen kohdat 1 19 on täytetty painetun tekstin edellyttämällä tavalla ja että kirjoitus on siistiä ja selvästi luettavaa; että kaavakkeen ohella ovat sen kolmannen sivun yläosassa mainitut liitteet; sekä että kaavakkeelle merkityt sekä toimipaikan lähetekirjelmään sisältyvät asiatiedot, varsinkin eläkeanomuksen perusteena olevia palvelusaikoja ja palkkaa koskevat tiedot, ovat yhtäpitävät kaavakkeen liitteissä olevien tietojen sekä piirikonttorissa olevien merkintöjen kanssa; tällöin on myöskin kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavakkeelle merkityt tiedot ovat riittävän yksityiskohtaisia. Jos tarkastus antaa aihetta muistutuksiin, ja virheellisyys tai puutteellisuus on sellainen, että eläkkeen anoja, toimipaikan hoitaja tai mahdollisesti joku muu posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon viranomainen voi sen oikaista tai täydentää, on asiakirjat palautettava tai lähetettävä oikaisun tai lisäselvityksen hankkimista varten asianomaiseen toimipaikkaan, jonka tulee ryhtyä postitarkastajan määräämiin toimenpiteisiin, ottaen huomioon edellä 5. kohdassa annetut ohjeet. 7. Mikäli eläkkeen anoja on lennätin- ja puhelinpiirin alaisuudessa toiminut henkilö tai sellaisen henkilön leski tai lapsi, on postitarkastajan hankittava kaavakkeen' oheen liitettävät asiakirjat samoinkuin muu asian käsittelyssä tarpeellinen aineisto asianomaisen lennätin- ja puhelinpiirin piirikonttorin välityksellä. 8. Postitarkastajan on lähetettävä eläkeanomuskaavake liitteineen sekä kaikki asiassa kertynyt kirjeenvaihto samoinkuin sellainen muu piirikonttorista ehkä löytyvä aineisto, jolla saattaa olla merkitystä asian käsittelylle, posti- ja lennätinhallituksen kansi iaosastolle eri kirjelmän ohella, jossa postitarkastajan on annettava lausunto asiasta kokonaisuudessaan. Lausuntoonsa postitarkastajan tulee sisällyttää sellaiset huomautukset, lisäykset, oikaisut ja ilmoitukset, joihin eläkeanomusasiakirjoihin sisältyvät asiatiedot antavat aihetta; kaavakkeelle ei postitarkastaja saa tehdä mitään merkintöjä, ei kirjaamismerkintöjäkään. 9. Vaikkakin ylimääräisiä eläkkeitä koskevia asioita edelläolevan valtioneuvoston päätöksen 13 : n mukaan käsitellään valtio-
? neuvostossa vain kahdesti vuodessa, tulee piirikonttoreiden ruuhkaantumisen estämiseksi käsitellä ylimääräisiä eläkkeitä koskevat asiat joutuisasti sitä mukaa, kuin niitä esiintyy, sekä viivytyksittä lähettää asianmukaiseen kuntoon saatetut asiakirjat ajankohdasta riippumatta posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolle. Helsingissä, 14 päivänä elokuuta 1951. 10. Valtioneuvoston päätöksen 10 :ssä tarkoitettuja kaavakkeita lähetetään ensi kerran tilauksetta kaikille posti- ja lennätinpiirien piirikonttoreille; sittemmin on piirikonttoreiden tarpeen mukaan tilattava kaavakkeita, jotka ovat maksuttomia, pienehköissä erissä suoraan Valtioneuvoston julkaisuvarastosta Helsingistä Kaavakkeiden tuhlausta on vältettävä. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja E inar R isberg Johtaja Matti Aspio. H elsinki 1951. V altioneuvoston kirjapaino