Numero 1 /2016 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg.
Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet: Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja Veikko Hirvo Jarmo Kovanen Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Maria Leiwert Työvaliokunta: Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo Pirkko Sinkkonen AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@finsktaldrecentrum.com puh. 08-457 08 51 Talouspäällikkö: Raija Strömberg s-posti: raija.stromberg@finsktaldrecentrum.com puh. 08-457 08 58 Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh. 08-457 08 50 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Jäsenmaksujen ja lahjoitusten plussiirtotili: 23 46 60-9 KIITOS! Suomikodin joulumyyjäiset onnistuivat erinomaisesti! Vieraita kävi mukavasti ja joululeivonnaiset tekivät kauppansa. Possut ja joulutortut loppuivat kesken, samoin pasteijat. Karjalanpiirakoita sen sijaan riitti, ja asukkaatkin saivat nauttia niistä joulumyyjäisten jälkeen. Arpoja myytiin ennätysmäisesti. Kaikki arpajaisvoitot olivat lahjoituksia, samoin kirppispöydällä myytävänä olleet tavarat. Kiitokset kaikille avustajille, kävijöille, pöytien vuokraajille ja arpajaisvoittojen lahjoittajille: TallinkSilja VikingLine Berendsen Fazer Food Service AB Salong Merja Supplies Direct Sweet House Eila Haaparanta Annikki Hansen Marja Havilehto Karin Holm Ari Jeskanen Virpi Johansson Sylvi Karjalainen Seija Ketola Sign Lea Meisalmi Liisa ja Björn Murstam Birgitta Mäki Katariina Olsson Marja-Liisa Sairanen Ritva Varis Elvi Vilenius Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen 2
Yhdessä. Eteenpäin. Meillä on edessämme Suomikotiyhdistyksen vuosikokous. Siellä johtokunta selvittää jäsenille, mitä viime vuonna on tehty ja miten varat on käytetty. Jäsenet joko hyväksyvät tai hylkäävät toimet. Jäsenet päättävät myös kuluvan vuoden jo hyvään alkuun päässeen toiminnan suuntaviivoista ja varojen käytöstä. Ja tietenkin valitaan luottamushenkilöt johtamaan yhdistyksen toimintaa. Johtokunta on keskustellut siitä, kuinka kodin toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. On muun muassa todettu, että lyhytaikaishoidon tarve on erittäin suuri suomalaisten vanhusten keskuudessa. Viikko tai kaksi hoitokodissa silloin tällöin voisi olla tärkeä monelle kotona hoidossa olevalle. Se antaisi uusia virikkeitä ja kuntoutusta, johon kotona on vähän mahdollisuuksia. Se antaisi myös hengähdystauon monelle omaishoitajalle, joka on vastuussa hoivasta ja huollosta koko vuorokauden, viikosta toiseen, ympäri vuoden. Tätä hoitomuotoa tuntuu olevan vaikea toteuttaa. Syynä on lähinnä byrokratia. Kotipalvelusta vastaa kunta ja sairaanhoidosta maakäräjät. Selvät määräykset vastuualueista puuttuvat. Sen lisäksi jokaisella kunnalla on erilaiset säännöt mihin saa apua. Tämä johtaa jatkuvaan kiistaan siitä, kuka eri hoivamuodot maksaa. Onko kyseessä vanhuksen lyhytaikaishoito terveydellisistä syistä vai omaishoitajan levonpuute? Tarve on kaikkialla suuri, mutta resurssit eivät ole loputtomat. Suomikodille lyhytaikaishoidon aloittaminen tässä vaiheessa vaatisi huomattavasti useampia yhteyksiä kuntiin ja maakäräjille ja näin hallintotyön huomattavaa kasvua hoivan kustannuksella. Toinen suomalaisten vanhusten esittämä toivomus on jonkin tyyppinen palvelutalo. Monet tulevat toimeen omassa asunnossaan, varsinkin jos saavat apua raskaimmissa taloustöissä. Useat kuitenkin kaipaavat seuraa ja erilaisia harsrastuksia, joihin esimerkiksi liikuntarajoitteisena on vaikea osallistua. Palvelutalossa jokainen asuu omassa asunnossaan, mutta voi käydä syömässä talon ravintolassa sekä osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. Kun ajattelee nykyisiä kiinteistöjen hintoja Tukholmassa, tällaisen talon perustaminen tuntuu vaativan sellaisia varoja, joita meillä ei ole. Tukholman kunnan nykyinen poliittinen johto suunnittelee nyt kodin ja laitoksen välimuotoa. Kunnan vanhustenlautakunnan puheenjohtajan kanssa käydyn keskustelun mukaan sellainen asumismuoto suomalaisille sopisi hyvin Sturebyn sairaala-alueelle, jossa Suomikoti jo on. Asukkaat voisivat esimerkiksi osallistua erilaisiin Suomikodin tilaisuuksiin ja käydä saunassa. Suomikodin ei tarvitsisi panostaa miljoonia toiminnan aloittamiseen, kun kunta vastaisi siitä. Sen sijaan voisimme osaltamme auttaa ruotsinsuomalaisia vanhuksia tukemalla sellaisia asumismuotoja, jotka soveltuvat heidän tarpeisiinsa kuten yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälässä sanotaan. Mitä mieltä sinä olet toiminnan kehittämisestä? Riittääkö, että toimimme kodin seinien sisäpuolella vai tarvitaanko muuta? Tule puhumaan siitä vuosikokouksessa! Liisa Sihvo Murstam puheenjohtaja 3
Työvalmentajat Suomikodin hoitotyössä Suomikodin toimintaa on kehitetty Sosiaalihallitukselta saadun avustuksen avulla kolmen, maanantaista perjantaihin osastoilla työskentelevän työntekijän kanssa. Näistä yksi on sosionomi, toinen Silviasyster ja kolmas muuten kaikin tavoin sopiva. Työvalmentajien läsnäolo hoidossa käynnistyi jo syksyllä yhteisöllisemmän arjen luomiseksi. Työ on aloitettu hoitoyhteisön ilmapiiristä. Heti alkuun on todettava, että me ihmiset aistimme herkästi tunnelmia ja koemme voimakkaita tunteita. Tämä pätee niin hoidossa työskenteleviin kuin Suomikodin asukkaisiin. Kokemuksemme ja tunteemme johtavat mielihyvään tai -pahaan, jonka pohjalta elämämme laatu pitkälti määräytyy. Työvalmentajien avulla on kiinnitetty huomiota positiiviseen ja sallivaan palautekulttuuriin, jossa kiitoksen antaminen työtovereille, asukkaille, omaisille ja Suomikodissa vieraileville on osa arkea. Huumorintajuinen, leppoisa ja salliva ilmapiiri auttaa ja kannustaa sekä asukkaita että vapaaehtoisia yhteiseen toimintaan. Käytännössä työvalmentajat ovat mukana luomassa Suomikodista yhteisöä, jossa jokainen voi esittää ajatuksiaan ja toiveitaan. Näitä toteutetaan sitten mahdollisuuksien mukaan. Jo nyt talon yhteisiä tapahtumia suunnitellaan aiempaa suuremmassa ryhmässä ja palavereihin ovat tervetulleita myös asukkaat ja vapaaehtoiset omine ideoineen. Toivotamme talomme tapahtumiin tervetulleiksi niin asukkaidemme omaiset kuin ystävätkin! Työvalmentajat kannustavat henkilökuntaa hyödyntämään ihmisiä yhdistäviä sosiaalisia kokemuksia ja kuulumista sosiaaliseen yhteisöön. Positiivisten kokemusten ajattelemisen kautta Suomikodin asukkaita voimaannutetaan sekä tietoisesti että ammatillisesti. Esimerkiksi isovanhemmuuden iloista ja lapsenlapsista puhuminen voi auttaa asukkaitamme löytämään terveitä, pitkäaikaissairauden ulkopuolisia elämänrooleja. Tällaisen työskentelyn avulla pyrimme auttamaan asukkaita kokemaan elämänsä mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi. Yhteisenä päämääränä on mahdollisimman entisentyylisen ja -sisältöisen elämän jatkaminen pitkäaikaissairauksista huolimatta. Yhtenä työskentelymuotona korostetaan yhteydenpitoa omaisiin. Sairauksien aiheuttamien muutosten myötä voi olla riski, että omaiset vieraantuvat läheisestään tai jäävät arjen ulkopuolelle. Suomikodissa katsotaan, että omaiset ovat tärkeitä läheisensä elämänkaaren asiantuntijoita. Heillä on merkittävää tietoa läheisensä tavoista ja tottumuksista. Tätä tietoa henkilökunta kerää omaisilta sekä elämäntarinan, yksittäisten kertomusten että valokuvien muodossa. Työvalmentajat edistävät työyhteisökulttuuria, jossa kehitystä tapahtuu myös alhaalta ylöspäin. Toiminnan myötä talossa on pystytty järjestämään henkilökunnalle säännöllisiä reflektointitapaamisia, joissa on ollut mahdollisuus syventyä jonkun yksittäisen asukkaan tilanteeseen monen hoitajan näkökulmasta tai paneutua johonkin työyhteisön käytäntöön ja pohtia sen merkitystä. Tapaamisten ansiosta on ollut mahdollista purkaa myös työntekijöiden välisiä jännitteitä, jotka heijastuvat helposti myös asukkaisiin. Nopea ongelmiin tarttuminen ja tilanteiden selkeyttäminen luovat työhyvinvointia ja viihtyvyyttä kaikille. Taina Andreev / Virpi Johansson 4
Hyvät lukijat! Olen nyt työskennellyt Suomikodissa noin kolme kuukautta, ja on tosi mukava olla täällä. Minun suomen kieleni on kehittynyt parempaan päin, jopa niin hyvin, että alan puhua suomea perheeni ja naapureitteni kanssa. Olen tajunnut, että vuoden 2015 aikana tapahtui paljon mukavia asioita, esimerkiksi 20-vuotisjuhlat. Joulumarkkinat oli suosittu tapahtuma samoin kuin edellisenä vuonna. Minä kävin itse ostamassa karjalanpiirakoita ja porkkanalaatikkoa perheen pikkujouluksi. Ne maistuivat erinomaisilta. Vuoden 2015 tulos oli hyvä, 1 400 000 kruunua. Tähän on vaikuttanut eniten se, että kodin rahastoista on otettu 728 000 kruunua. Toiminnan lopputulos oli vähän plussan puolella. Haaste tälle vuodelle on pitää henkilökuntakustannukset kurissa, koska ne ovat suurin menoerä. Nyt aamut ovat valoisia ja myös iltapäivät pitenevät kaiken aikaa. Kevättä tuntuu olevan ilmassa. Tavataan vuosikokouksessa! Ja toivotaan, että kevät on silloin tullut! Raija Strömberg Taloudenhoitaja HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60 9 ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Raija Strömberg, Taloudesta vastaaava 5
Romanien historia Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi syksyllä 2012 uuden Suomen romanien historian, joka käsittelee romanien 500-vuotista historiaa 1500-luvulta meidän päiviimme. Svenska litteratursällskapet hoiti Suomessa kirjan ruotsintamisen ja julkaisun viime vuonna, ja De finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet esiteltiin Göteborgin kirjamessuilla. Ruotsinkielistä versiota on täydennetty niin, että se ulottuu aina vuoteen 2015 asti. Romaniasian neuvottelukunta oli tehnyt aloitteen historian laatimisesta jo vuonna 2006. Kirjan toimittajana on ollut historian professori Panu Pulma. Monet kirjoittajista ovat romaneja, mm. tutkija Sarita Friman-Korpela, joka itse on romani ja joka on tehnyt väitöskirjan Romanipolitiikasta romanien politiikkaan. Kirja on saanut erittäin hyvät arvostelut niin valtaväestöltä kuin romaneilta, koska se on tehty yhteistyössä romanien ja tutkijoiden kanssa. Se on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Vuoden historianteos 2012 -kunniamaininnan. Teos on ainoa laatuaan koko maailmassa. Ruotsin historian professori David Gaunt sanoo kirjan luettuaan, että se on yksi parhaista romanien historiateoksista minkä hän on lukenut. Kirja ei kuvaa ainoastaan varhais- ja nykyhistoriaa vaan myös romanien poliittista liikehdintää, maastamuuttoliikettä Ruotsiin, syrjintää, kieltä, uskontoa, musiikkia, romanien ammatteja, romaneja maanpuolustajina, käsitöitä, koruja, tapoja, normeja ja arvoja ym. Professori Gaunt toivookin, että Ruotsikin julkaisisi vastaavan historian Ruotsin romaneista. Romanien muutosta Ruotsiin, yhdistystoiminnasta ym. kertoo journalisti Gunni Nordström, otsikolla Från socialpolitiska flyktingar till nationell minoritet (Sosiaalipoliittisista pakolaisista kansalliseksi vähemmistöksi). Hänen lu- 6
vustaan käy selvästi ilmi, miten suuri merkitys romanien omalla kamppailulla oli 1960-luvulta alkaen. Kannattaa myös mainita, että romanit tekivät esityksiä olojen parantamiseksi Suomessa jo 1940- luvulla. Silloin taistelua hoiti musiikinopettaja Ferdinand Nikkinen. Nuorempi sukupolvi perusti 1967 Suomen Romaniyhdistyksen, jonka työllä oli hyvin suuri merkitys valtion parannustoimille. Suomen Romaniyhdistys ja Tukholman Suomalainen Romaniyhdistys, joka perustettiin 1972, tekivät tiivistä yhteistyötä. Tänä päivänä Suomi on edelläkävijä ja Suomen romanipolitiikka on vientitavaraa. Monet Suomiko-tiyhdistyksen aktiiviset jäsenet ovat olleet yhteydessä suomalaisiin romaneihin Ruotsissa joko Suomiseurojen kautta (esim. Atte Toivonen) jo 70- luvulta alkaen, tai ollessaan valtion, kunnan tai papin viroissa (esim. Paavo Lounela) tai selvittäessään ja tutkiessaan romanien oloja poliittisissa koneistoissa. Mm. yhdistyksen aktiivisen jäsenen Leena Jungeforsin tutkimuksesta mainitaan kirjassa (Anna- Greta Lejonin aloite). Myös Seija Ketolan työtä kuvataan romaniyhdistyksen perustajana ja romanikysymysten Suomi-Ruotsi-yhteistyön hoitajana Valtion maahanmuuttovirastossa lähinnä vuosina 1976 86. Armas Lind ja edesmennyt Aleka Stobin ovat olleet ne Tukholman Suomalaisen Romaniyhdistyksen vaikuttajahahmot, jotka edustivat romaneita monissa virallisissa yhteyksissä ja jotka suomalaiset parhaiten muistavat. Monet suomalaiset vaikuttajat ovat olleet Romaniyhdistyksen jäseninä tukemassa romanien taistelua 70- ja 80-luvulla. Kiitos teille kaikille siitä. Saatiinhan Ruotsissa tammikuussa 2000 romaneille kansallisen vähemmistön asema! Suomenkielisen teoksen voi ostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta (http://kirjat.finlit.fi), hinta on 32,90 euroa plus postikulut. Ruotsinkielisen version puolestaan voi tilata osoitteesta www.atlantis.se, ja sen hinta on 300 kr plus 39 kr postikuluja. Seija Ketola Ehdotus vuosikokoukselle 2016 Työsuhdeasunnon hankkiminen Suomikodille Johtokunta on todennut, että koulutetun suomenkielisen hoitohenkilökunnan saaminen Suomikotiin alkaa olla yhä vaikeampaa. Tähän on useita syitä. Nuoret eivät ole kiinnostuneita hoito- ja hoivatyöstä, varsinkin kun Tukholman alueella erilaisten työpaikkojen tarjonta on runsas. Monilta suomalaistaustaisilta hoitajilta puuttuu myös tarpeellinen hoitoalan kielitaito. Sen lisäksi kilpailu suomea osaavasta henkilökunnasta on lisääntynyt, kun eri puolille Tukholman lääniä perustetaan suomenkielisiä hoitoyksiköitä. Suomesta on helpompaa saada kaksikielistä koulutettua henkilökuntaa, mutta asuntotilanne Tukholmassa tekee muuton Suomesta, tai muualta Ruotsista, melkein mahdottomaksi. Siksi johtokunta on keskustellut työsuhdeasunnon hankkimisesta Suomikodille. Yhdistys voisi esimerkiksi ostaa asumisoikeusasunnon, jota voitaisiin vuokrata parille - kolmelle Suomikodin työntekijälle määräaikaisesti. Johtokunnan mielestä se helpottaisi henkilökunnan rekrytointia ja samalla sijoitus asuntoon takaisi kohtuullisen koron yhdistyksen pääomalle. Ehdotus Vuosikokous antaa johtokunnalle tehtäväksi ostaa työsuhdeasunto Suomikodille. 7
Kahvila Nostalgia Kahvilatoimintaa testattiin muutamia kertoja vapaaehtoisten voimin syksyllä 2014. Eri syistä hanke ei vielä silloin saanut tulta alleen. Kahvilalle on ollut kuitenkin kysyntää, joten hanketta on alettu kehittää uudelleen. Suunnitelma ja toteutus Kahvila Nostalgia avattiin alakerrran juhlasalissa keskiviikkona 27.1.2016. Se on auki joka keskiviikko klo 14.00 15.15 koko kevätkauden. Kahvila Nostalgia on tarkoitettu koko talon väelle. Muistattehan informoida myös omaisia uudesta kahvilastamme, kun olette yhteyksissä heihin! Kahvilan teemoina ovat menneet vuosikymmenet 1940-luvulta alkaen. Vuosikymmenet näkyvät niin sisustuksessa, tarjoiluissa kuin musiikissakin. Mikäli sinulla on ajan patinoimaa rekvisiittaa tai esimerkiksi hyviä reseptejä mennneiltä vuosikymmeniltä, otamme niitä mielihyvin lainaksi Kahvila Nostalgiaan. Kahvila Nostalgian vaihtuvat teemat tulevat näkymään myös osastojemme arjessa. Kahvilassa tarjottavat leivonnaiset leivotaan yhdessä asukkaiden kanssa. Menneet vuosikymmenet ovat punaisena lankana myös toimintaryhmissä. Kahvila Nostalgian kanssa samaan projektiin kuuluu myös osastoilla kiertävä kioskivaunu. Sen osalta kehitystyö on kuitenkin vielä ihan alkumetreillä, joten siitä sitten enemmän tulevaisuudessa. Vastaamme mielellämme asiasta syntyviin kysymyksiin ja otamme vastaan niin kehitysideoita kuin kommenttejakin. Aurinkoisin terveisin Virpi, Taina, Riitta ja Manta J Kahvila Nostalgian avajaiset. suomikodin kolme työvalmentajaa, Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg odottelemassa asukkaita. 8
Kahvila Nostalgiassa viihdytään. Bingo on suosittu ajanviete. 9
Marraskuun seminaari Suomikodin juhlavuoden toinen seminaari järjestettiin 25. marraskuuta. Esitelmöitsijät olivat tuttuja Suomikodissa: professori Sirkka-Liisa Ekman ja dosentti Raija Lenné. Esitelmien jälkeen seurasi vilkas keskustelu. Raija Lennén aihe oli Terveelliset elintavat. Hän totesi mm., että Ruotsissa ainakin 20 % kaikista ennenaikaisista kuolemantapauksesta johtuu epäterveellisistä elintavoista. Epäterveelliset elintavat johtavat tarttumattomien tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, kroonisten keuhkosairauksien ja 2-tyypin diabeteksen, lisääntymiseen. Sosiaalihallitus on laatinut kansalliset suuntaviivat, joiden avulla voi parantaa epäterveellisiä elintapoja ja siten ehkäistä ja hoitaa sairauksia. Tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus hyvään hoitoon ja hoivaan. Terveellisistä elintavoista puhuttaessa kiinnitetään huomiota liikunnan merkitykseen. Riittävä fyysinen aktiivisuus voi ehkäistä ja lievittää sairauksia, kuten korkeaa verenpainetta, 2-tyypin diabetesta, pitkäaikaista kipua, psyykkisiä vaivoja ja ylipainoa. Hyvä neuvo jokaiselle on: ole niin aktiivinen kuin tilasi sallii. Jokaisen kannattaa välttää pitkäaikaista paikallaanoloa, ja ikääntyvien tulee harjoitella tasapainoa. Myös hyvä ruokavalio on tärkeä ja siitä annetaan suosituksia. Ohjeita annetaan myös alkoholin riskikäytön ehkäisemiseksi. Meidän jokaisen kannattaa muistaa, että pienetkin muutokset parempaan ovat hyväksi terveydelle. Sekä terveyden että ympäristön kannalta on edullista, että syömme enemmän kasviksia, että syömme sopivan paljon ja että liikumme. Sirkka-Liisa Ekmanin esitelmä Ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ruotsinsuomalaisten muistisairaiden hoidosta oli erittäin tärkeätä ja aina yhtä ajankohtaista asiaa. Sirkka-Liisa kertoi asiantuntevasti ja elävästi kielen merkityksestä muistisairaiden hoidossa. Hän otti esille esimerkkejä omasta tutkimuksestaan ja muista alan tutkimuksista, esimerkiksi miten dementia voi vaikuttaa kieleen, minkälaisia ongelmia dementia aiheuttaa hoitajan ja sairaan välisessä kommunikaatiossa ja suhteessa. Hoitajan ja hoidettavan välillä täytyy olla hyvä suhde, sairaan on voitava luottaa hoitajaan ja hänen täytyy saada vaikuttaa hoitotilanteeseen mahdollisimman paljon. Viestintä ei ole vain kielellistä vaan myös ei-kielellistä ja hoitajan yksilöllinen ja asiallinen suhtautuminen sairaaseen on erittäin tärkeätä. Hoitohenkilökunnan on osoitettava sairasta kohtaan kunnioitusta ja ymmärtämystä ja annettava tälle mahdollisimman paljon valinnanvapautta. Tämä kävi hyvin selvästi esille hoitotilanteissa tehdyistä tutkimuksista. Hyvä kommunikaatio ja suhde ovat välttämättömiä kaikessa muistisairaiden hoidossa. Jos sairaalla ei ole mahdollisuutta ymmärtää tai tulla ymmärretyksi, hän joutuu eristäytyneeksi. Silloin ei ole enää kyse hyvästä hoidosta. Kun hoitaja pystyy käyttämään samaa kieltä kuin muistisairas ja kun hän tuntee tämän kulttuurin, hän luo turvallisuutta, lisää hyvinvointia ja kotoisuuden tunnetta. Tämä on aina ollut hoidon periaate Suomikodissa. Paula Ehrnebo Sydämellinen kiitos Suomikodin johtokunnalle, jäsenille, työkavereille, Sylvin kanteleyhtyeelle ja kaikille teille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle taloudenhoitajan tehtävästä. Teitte päivästä ikimuistoisen! Vuokko Aspfors Toivonen 10
Johtokunta Johtokuntaan kuuluivat edellisen vuosikokouksen jälkeen Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja, Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja, Pirkko Sinkkonen sihteeri, Sirpa Pyörre, Veikko Hirvo, Marja-Leena Sundström ja Jarmo Kovanen. Varajäseninä ovat olleet Sirkka- Liisa Ekman ja Maria Lewert. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri ovat kuuluneet työvaliokuntaan. Johtokunnan ja työvaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös toiminnanjohtaja Virpi Johansson ja talouspäällikkö Vuokko Aspfors Toivonen. Johtokunnan kokouksissa on henkilökuntaa edustanut Marjut Byman. Johtokunta on pitänyt vuoden aikana seitsemän kokousta. Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Elisabeth Mårsell (KPMG) ja Reijo Burtsov ja heidän varajäseninään Fredrik Sjölander ja Lauri Pihlajamaa. Vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan ovat kuuluneet Leena Jungefors, Helena Kanerva, Tuula Källbäck, Marja-Liisa Sairanen ja Ari Setälä, joista Leena Jungefors valittiin kokoonkutsujaksi. Toiminta Suomikoti-yhdistys on aatteellinen yhdistys, joka on Suomikodin päämies. Suomikoti sijaitsee Enskedessä, Tukholmassa. Kodin kohderyhmä on suomenkielistä hoitoa, hoivaa ja palveluja tarvitsevat vanhukset. Lääninhallituksen päätöksen mukaan kodin 53 asunnossa on lupa 57 asukkaalle. Vuoden 2015 aikana on Suomikodissa ollut 54 asukasta. Suomikodilla on puitesopimus Tukholman kaupungin kanssa. Sen Suomikodin Sanomat 1 / 2016 Vuoden 2015 toimintakertomus lisäksi muut kunnat ostavat hoitopaikkoja kodista. Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos (IVO) ja Enskede- Årsta-Vantörin kaupunginosalautakunta tarkistavat toimintaa. Toiminnan johtoon kuuluuvat johtokunta, työvaliokunta, toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö. Kuluneen vuoden aikana johtokunta on tehnyt organisaatiomuutoksen, jonka mukaan toiminnanjohtajan lisäksi talouspäällikkö ja hoitoyksikön päällikkö muodostavat johtoryhmän toiminnanjohtajan alaisuudessa. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Vuonna 2015 yhdistyksessä oli 144 henkilöjäsentä ja 5 yhteisöjäsentä. Kuluneen vuoden toimintaa on leimannut kodin 20-vuotisjuhla. Vuosikokouksen yhteydessä julkaistiin historiikki Suomikodin tähänastisesta toiminnasta, elokuussa vietettiin juhlia avointen ovien merkeissä ja syksyllä pidettiin kaksi seminaaria, joissa keskusteltiin vanhustenhoidon tulevaisuudesta ja miten elämäntyyli vaikuttaa vanhenemiseen. Perinteiset joulumarkkinat järjestettiin marraskuun lopussa. Yhdistyksen lehti on ilmestynyt neljä kertaa. Suomikoti Toiminnan lähtökohtana tänä vuonna, kuten edellisinä vuosinakin, on turvallinen hoito ja hoiva, mikä lähtee yksityisen asukkaan tarpeista. Maaliskuun aikana Tukholman kaupungin Vanhustenhuoltohallinto teki kuuden päivän pituisen observoinnin Suomikodissa. Osaksi huomioitiin miten henkilökunta toimii yhdessä asukkaiden kanssa ja avustaa näitä, osaksi miten henkilökunta kunnioittaa vanhustenhoidon arvoperustaa. Saimme monia positiivisia lausuntoja hoidosta ja hoivasta samoin asukkaille järjestytyistä viriketoiminnoista. Kehitysalueina mainittiin ruokailutilanteet. Kaupungin tekemä vuosittainen toiminnanseuranta antoi myös positiivista palautetta. Vuoden aikana meillä oli kahdeksan lähihoitajaopiskelijaa eri puolelta Suomea 5-6 viikon työharjoittelujaksoilla. Myös Tukholmasta oli kaksi suomenkielistä opiskelijaa. Opiskelijat ovat aina tervetulleita, ja samalla kun he saavat työkokemusta, saa henkilökunta uusia virikkeitä. Neljä vierailua Suomesta on otettu vastaan. Kesälomittajiksi meille tuli yli kymmenen hyvin koulutettua lähihoitajaa Suomesta. Otimme myös kesän aikana vastaan neljä suomenkielistä koululaista, jotka olivat saaneet kolmen viikon kesätyöt kaupunginosan kautta. Vuoden koulutuksista useat on annettu koko henkilökunnalle, esim. hygieniakoulutus ja suun terveydenhuolto. Somaattisen osaston henkilökunta sai syksyllä oppia salutogeenisestä ja arvoperustaan pohjautuvasta lähestymistavasta. Opintokäynnit eri hoito- ja hoivakoteihin antoivat useita hyviä esimerkkejä. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa 2015. Syksyn aikana saimme Sosiaalihallituksen jakamaa stimulanssirahaa miehityksen lisäämiseksi ja meillä oli mahdollisuus palkata joka kerrokseen henkilö, joka on työssä maanantaista perjantaihin. Toiminnan jatkuvuus osastoilla on parantunut huomattavasti, samoin osastojen omat päivittäiset viriketoiminnat. Kulttuuritoiminta on ollut vilkasta. Tansseja, karaokea ja yhteislaulua on järjestetty kuukausittain. Puutarha oli kevään ja kesän aikana 11 Toimintakertomus jatkuu sivulla 12
ahkerassa käytössä. Grillimakkarat ja muurinpohjaletut saivat sekä asukkaat että henkilökunnan puutarhaan. Tukholman kulttuurihallinnolta saatu avustus käytettiin musiikki- ja tanssiesityksiin. Kanssakäyminen omaisten kanssa on tiivistä. Omaiset ovat aina tervetulleita kulttuuritapahtumiin ja kesän grillijuhliin, ja jokainen osasto kutsui omaiset adventtikahville. Talous Toiminnan tulot vuonna 2015 olivat 48 639 100 kruunua ja ne koostuvat pääasiassa asukkaiden hoitomaksuista ja niihin liittyvistä palveluista. Inventaarioista on tehty poistoja 0 kruunua. Yhdistyksen talous on vakaa. Miinuskorko on kuitenkin vähentänyt korkotuloja huomattavasti. Toimintavuoden ylijäämä oli 1 425 700 kruunua. Tarkemmat tiedot taloudesta käyvät ilmi Årsredovisning-selvityksestä. Toimintasuunnitelma 2016 Arvokas elämä ja hyvinvointi on Suomikodin toiminnan arvopohja. Sosiaalipalvelulakiin tehdyn lisäyksen (2011-01-01) mukaisesti vanhustenhuollon koko henkilökunnan tulee työskennellä siten, että asukkaille taataan arvokas ja hyvinvoinnin sävyttämä elämä. Tämä kansallinen arvoperusta vanhustenhuollossa kuvailee asennetta, jota henkilökunnan pitää noudattaa työssään. Suomikodissa vuoden 2016 päätavoitteena on lisätä asukkaiden viihtymistä luomalla rikkaampi sisältö arkipäivään ja tarjoamalla viihtyisämpiä ruokailutilanteita. Hyvä arkipäivä on erilainen kaikille meidän asukkaillemme. Jollekin voi turvallisuuden tunne olla tärkein, toiselle tärkeintä voi olla ulkoilu tai musiikki. Yritämme pyrkiä siihen, että jokainen asukas saa mahdollisuuden vaikuttaa, tuntea olonsa turvalliseksi, saada kunnioittavaa kohtelua ja mielekkään arjen. Lähtökohtana kaikessa toiminnassa on tietysti suomen kieli ja suomalainen kulttuuri. Yksilöllisesti suunniteltu hoito ja hoiva on tärkein hyvälaatuisen hoidon perusta. Asukkaiden hyvinvoinnin ja heidän toivomustensa on oltava etusijalla koko henkilökunnan työssä. Tätä koskevaa kolutusta ja reflektointia jatketaan vuoden aikana. Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 12
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 1 ÅRSREDOVISNING 13
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 2 ÅRSREDOVISNING 14
3 ÅRSREDOVISNING 15
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 4 ÅRSREDOVISNING 16
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 5 ÅRSREDOVISNING 17
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 6 ÅRSREDOVISNING 18
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 7 ÅRSREDOVISNING 19
Föreningen Suomikoti, Suomikoti-yhdistys Org nr 802017-6601 8 ÅRSREDOVISNING 20
9 ÅRSREDOVISNING 21
10 ÅRSREDOVISNING 22
11 ÅRSREDOVISNING 23
Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous 27. huhtikuuta 2016 Työjärjestys 1. Kokouksen avaus 2. Vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo 3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Valitaan kokouksen a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjantarkistajaa d) kaksi ääntenlaskijaa 6. Käsitellään vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös 7. Kuullaan tilitarkastajien lausunto 8. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle 9. Vahvistetaan vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio 10. Päätetään vuoden 2017 jäsenmaksun suuruudesta 11. Käsitellään johtokunnan muut vuosikokoukselle esittämät asiat 12. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle jättämät aloitteet 13. Valitaan a) johtokunnan varsinaiset jäsenet b) johtokunnan varajäsenet 14. Valitaan tilintarkastajat a) tilintarkastajat b) varatilintarkastajat 15. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 16. Valitaan viisijäseninen vaalivaliokunta ja yksi heistä kokoonkutsujaksi 17. Muut esille tulevat asiat 18. Kokouksen päättäminen 24