TAITAVAN SISÄKÖN TEHTÄVÄT

TAITAVAN SISÄKÖN TEHTÄVÄT

EDITH BLOMSTEDT TAITAVAN SISÄKÖN TEHTÄVÄT KUVITETTU OPAS 00 t ' 0 HELSINOISSÅ K USTAI"l"USOSAKEYHTIÖ OTAVA

KustannuaaukeyhliiSOU.vm ll:irjap lno, HelslqiM1,1!121

Tlimrin kirjan tarkoituksena on, usealta taholta lausutun toivomuksen johdosta, olla oppaana toltumatlomallt emännälle sekä sisdk6lle. USein on emännän pakko ottaa maalta vastatullut nuori tyttö ja kasvattaa hänestä itsellttrr taitava ja kunnollinen sisäkkö cai yksinpalvelija; monesti myös luemme sanomalehti-ilmoituksen: palvelukseen halutaan toimeensa täysin perehtynyt sisäkköo, ja koska vaadittavien tehtävien sekä tunteminen että täyttäminen ei aina ole niinkään helppoa, koetetaan tässä antaa muutamia neuvoja sisäkijn toimeen kuuluvien töiden ja tehtävien suorillamiststa. E. B.

Lähteinä on - osaksi mukaeilen - käytetty julkaisuja: Edlt Rdnilä-Hdlman: Talousapulaisen tyllopas, Kerstin Wemlröm: Husmoderns rådgivare, Thora Holm: RengGring i hemmet, Elise Adelsköld: Den kunniga husjungfrun, )ant Eyrt: Husllga erfarenheter.

SISÄ LLYS. Sivu Henkilökohtainen terveydenhoito. 9 Sisäkön vaatetus......... 12 Siivoaminen.................... 14 Vaatteiden pesu ja silitys.............................. 21 Vaatteiden hoito ja parsimlnen................... 28 Pöytien kattaminen.......... 32 Tarjoileminen. 36 Astioiden hoito ja peseminen......... 41 45 Sisäkön käyttäytymisestä yleensä......

HENKILÖKOHTAINEN TERVEYDENHOITO. jokaisen ihmisen velvollisuus on hoitaa itsensä niin. että säilyttää terveytensä ja työkykynsä niin kauan kuin mahdollista, jotta hänen ei tarvitsisi joutua omaistensa tai muitten, vierasten ihmisten, armon ja hoidon varaan, sekä myös niin, että hän niin kauan kuin suinkin pysyy miellyttavän ja sievän näköisenä. Ensimmäinen ehto tämän kaiken saavuttamiseksi on puhtaus ja raitis ilma. Itsensä puhtaana pitämiseen ei riitä, että aamuisin hätäisesti pesaisee silmänsä ja kätensb ja pari kertaa kammalla silittää tukkansa. Kasvot, kaula ja kädet, jotka yhtenään ovat alttiina kaikenlaiselle pölylle ja lialle, on joka ilta, ennen maatamenoa, pestävä oikein puhtaiksi haalealla vedellä ja saippualla sekä senjälkeen kuivattava kuiviksi. Samaten on jalatkin joka ilta pestävä; varsinkaan niiden, joilla on taipumusta jalkahikeen, ei pitäisi milloinkaan laiminlyödä tätä jokailtaista pesua, sillä olkootpa he muuten kuinka sievät ja herttaiset tahansa, tulevat he ympäristölleen vastenmielisiksi heistä leviävän epämiellyttävän hien hajun tähden. Myöskään kainaiokuoppia ei saa iltapesussa unohtaa. Saunassa on tietysti käytävä ainakin pari kertaa kuukaudessa, ja sillä välin, pari, kolme kertaa viikossa, pestään koko ruumis saippualla ja vedellä. Alusvaatteita ja sukkia on välttämättömästi usein muutettava.

10 Käsiä, jotka sisäköllä, kuten muillakin taloustöissä puuhailevilla, helposti tulevat karkeiksi ja punaisiksi monien erilaisten puhdistusaineitten ja vesien pitelemisestä, on myös tarkasti hoidettava, jotta ne säilyisivät terveinä, pehmeinä ja kauniina. - Hyvin yleinen tapa on, että kun kädet syystä tai toisesta työn aikana ovat pesun tarpeessa, virutetaan ne hätäisesti vesihanan alla ja kuivataan -jos kuivataan ollenkaan - puolikuiviksi. Tällainen tapa on varsin vahingollinen, sillä siitä kädet juuri tulevat aroiksi ja karkeiksi, ja sekä iho että kynnet rupeavat halkeilemaan ja lopuksi pakottamaan. On aivan välttämätöntä, että kädet töiden jälkeen, joissa ne pahemmin Jikaantuvat, kuten pölyttämisen, kenkten ja erilaisten metallitavaroiden y. m. kiilloittamisen, jälkeen huolellisesti pestään vadissa lämpimällä vedellä ja saippualla sekä että kynnet ja kynsi en ympärykset harjataan tarkasti puhtaiksi kynsiharjalla ja sitten pyyhitään kädet oikein kuiviksi. lltapesun jälkeen on hyvä voidella kädet jollakin miedolla, hyvällä rasvalla, joko vaseliinilla, Janoliinilla tai glyseriinillä, johon on tiputettu jokuneo tippa sitruunamehua. Kynsiä, niin hyvin sormien kuin varpaittenkin, on hoidettava puhdistamalla ja Ieikkaamalla niitä tuon tuostakin. Tukkaa, jonka pitäisi olla naisen kaunistuksena, on joka päivä kammattava ja harjattava, jotta se säilyttäisi kauniin, pehmeän kiiltonsa. jos tukka on luonnostaan rasvainen, on se pestävä pari kertaa kuukaudessa, muuten riittää peseminen kerran kuussa. Kuitenkin riippunee pesujen tiheys kunkin tukan laadusta, ja hoito on jokaisen itsensä koeteltava ja valittava paras tapa. Pestessä älköön käytettäkö liian kuumaa vettä, eikä myöskään pidä hieroa saippuaa suoraan tukkaan, vaan käytettäköön saippuavaahtoa sekä haaleata vettä. Pesun jälkeen on tukka huuhdottava puhtaaksi monella vedellä,

II jottei siihen jäisi mitään saippuaa, joka usein aiheuttaa hilseen muodostumista. Hampaita on myös muistettava hoitaa. jotta hampaat säilyisivät terveinä, on niitä joka päivä, sekä aamuin että illoin, pestävä ja harjattava sopivalla hammasharjalla. Harjan ei pidä olla liian kova eikä liian pehmeä. Hyvä on käyttää liitujauhoa harjatessa. On myös huomattava, että ikeniä ei saa harjalla työntää poispäin hampaista, vaan ain a on harjattava pitkin hampaan pintaa, ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin. Hyvin tärkeätä on heti, kun hampaisiin ilmestyy reikiä, käydä hammaslääkärillä karjauttamassa ne, sillä paitsi sitä, että siten säästyy tuskalliselta hampaankolotukselta, pelastuu ehkä monesta muustakin taudista, koska hampaankolot ja -reiät juuri ovat monenlaisten bakteerien pesäpaikkoja.

SISÄKÖN VAATETUS. Koska moni palvelukseen tuleva nuori tyttö ei aina ole halukas käyttämään erikoista työpukua, on, jott siitä ei sittemmin koituisi mieliharmia, emännän heti tehdessään työsopimuksen ja ilmoittaessaan vaatimuksensa ja ehtoosa myös sovittava työpuvun käytöstä. Vanhemmat ja kokeneemmat palvelijattaret ymmärtävät, että huolellisesti, siististi ja käytännöllisesti puetulle palvelijalle yleensä annetaan suurempi arvo, ja he seuraavatkin senvuoksi mielellään annettuja neuvoja vaatetuksensakin suhteen.jos kodissa on suuret vaatimukset sisäkön pukeutumiseen, pukuihin, csiliinoihin ja päähineisiin nähden, n emännän muistettava, että palkkaa on maksettava niin paljon, että palvelijatar kykenee täyttämään sellaiset vaatimukset. Vaatimattomampi emäntä, joka tyytyy pienempään ja yksinkertaisempaan puvustoon, tai emäntä, joka itse, talon puolesta, kustantaa tarjoilupuvut, maksakoon pienemmän palkan. Tavallisin vaatimus on, että sisäkkö aamusiivousta tehdessään sekä aamukahvia tai -teetä tarjotessaan on puettu pumpulipukuun ja isohkoon valkoiseen esiliinaan, mutta jo aamiaisesta lähtien mustaan villapukuun, pienempään, valkoiseen esiliinaan ja sievään, pieneen, valkoiseen päähineeseen. jos sisäkön on oltava joka päivä puettuna mustaan pukuun, on melkein välttämätöntä, että hänellä on niitä kaksi, toinen arki-, toinen juhlatiloissa käytettäväksi.

SISÅKÖN AAMUPÅIVÅPUKU.

TARJOILUPUKU.

SUVOUSTAICKI.

JJUONKKAI..IJT PUHDIST :TAAN PÖI..VNIMIJÄ.i.I..Å.

13 Pukujen kuosin tulee olla yksinkertainen, ilman rimssuja, nauhoja ja koruompeleita, hameen kohtalaisen pitkä ja väljä sekä hihojen aina pitkät ja mieluimmin n. s. puserohihat, s. o. napitettavalla pienellä kalvosimella päättyvät. Sellaiset hihat ovat nimittäin käytännölliset juuri sen tähden, että ne niin helposti voi kääriä ylös astioita y. m. pestessä. Sievät, kapeat, valkoiset kaulukset ja kalvosimet tekevät puvun hauskan ja huolitelluo näköiseksi. Pumpulipuvut, jotka on valmistettu sini- ja valkoruutuisesta kankaasta, ovat useimmiten hauskemman näköiset työpukuina kuin muunväriset, kirjavat puvut. Samoin ovat myös valkoiset, n. s. sairaanhoitajatar-malliset esiliinat hauskimman näköiset. Suotavaa olisi vielä, että sisäköllä olisi siivoustakki, jonka hän vetäisi ylleen huoneita siivotessaan tai muita karkeampia töitä suorittaessaan. Se sekä suojaa että säästää pukuja ja esiliinoja. Tärkeätä on myös suojata tukka pölyttvmiselta. Sitä varten sidottakoon siivottaessa valkoinen, kolmikulmainen liina päähän. Myös jalkineistå. muutama sana. Taloustöissähän on alati oltava liikkeellä ja siis melko lailla rasitettava jalkoja. Sentähden on jalkineiden oltava mukavat ja kevyet. Parhaita työkenkiä ovat leveä- ja matalakantaiset, nyöritettävät puolikengät tai niille, joilla on heikot nilkat, varsikengät. Hyvin ohuita sukkia ei myöskään pitäisi työssä käyttää, ne kun menevät usein ryppyyn jalan alla ja aiheuttavat siten helposti kivun sekä rakkoilemisen jalkapohjiin.

SIIVOAMINEN. On vaikeata määrätä aikaa, milloin tai mistä huoneesta aamusiivouksenteko on aloitettava, koska kullakin perheellä on omat tapansa ja oma päiväjärjestyksensä, mikä riippuu perheen eri jäsenten työajasta ja työnlaadusta sekä lasten koulutunneista. Kuitenkin on olemassa joitakin yleisiä tapoja ja sääntöjä, joista kenties olisi mainittava. Päivätyöt aloitetaan useimmissa kodeissa kello 7:n aikaan aamulla, toisinaan vähän varhemmin, joskus vähän myöhemmin. -Silloin on sisäkön mentävä makuuhuoneista, ensin ovea hiljaa koputettuaan, ottamaan vaatteet ja kengät harjattaviksi, ellei, mikä kuitenkin olisi sekä isäntäväelle että palvelijattarelle miellyttävämpää, niitä ole edellisenä iltana asetettu makuuhuoneen oven ulkopuolelle. Sisäkkö harjaa sitten vaateharjalla huolellisesti kaikki vaatteet ja puhdistaa niistä mahdolliset tahrat; varsinkin on kaulukset, jotka tavallisesti eniten likaantuvat, tarkoin puhdistettava. Kun vaatteet on harjattu, kiilloitetaan kengät. Sitten, kun sekä vaatteet että kengät ovat kunnossa, sisäkkö kantaa ne jälleen paikoilleen, joko sisälle makuuhuoneeseen taikka takaisin samalle paikalle oven ulkopuolelle, siihen, mistä hän ne ottikin. Tämän jälkeen aloittaa sisäkkö huoneiden siivoamisen. Tavallisimmin aloitetaan ruokailuhuoneen siistimisellä, koska useissa kodeissa perheen on tapana kokoontua sinne aamukahvia tai -teetä juomaan, mutta joskus, riippuen

15 siitä, millainen työ perheen isällä on, myös isännän huoneen tahi eteisen siistimisellä. Eteista siivottaessa on sisäkön tarkastettava, että päällysvaatteet ovat kunnossa. Palttoot, turkit ja takit on harjattava, samoin kalossit ja päällyskengät pyyhittävä. Kalossit pestään ensin kylmällä vedellä ja pyyhitään senjälkeen lamppuöljyyn kastetulla lukolla. Ne säilyttävät siten hoidettuina kauemmin kiiltonsa. Siivettavassa huoneessa avataan ensityöksi ikkuna tuulettamista varten ja sitten aloitetaan lakaiseminen. Lattioita, jotka sen sietävät, kuten maalattuja ja korkkimatoilla päällystettyjä, pitäisi aina raasta harjalla, jonka päälle on vedetty kostutettu, neulottu pölypussi, koska sellaisen käyttäminen estää pölyn kohoamasta ilmaan ja säästää siten vielä aikaa pölyjä pyyhittäessäkin. Parkettilattioita taas ei saa milloinkaan laasta märällä harjalla, ne on pyyhittävä villaisella vaatteella. jos huoneessa on mattoja, laastaan ne kovalla harjalla, ellei talossa ole pölynimi jää, jolloin sitä tietysti on käytettävä. Samaten puhdis telaan kaikki täytetyt ja kankaalla päällystetyt huonekalut joko tavallisella vaateharjalla taikka pölynimijällä. Kun lattia ja matot ovat laastut sekä huonekalut harjatut, ruvetaan pölyjä pyyhkimään. Parhaat pölyliinat saadaan pellavakankaasta ja pumpuliflanellista. - Kaikki paikat ja tavarat pyyhitään huolellisesti ja asetetaan seajälkeen tarkalleen samalle paikalle, sillä kiusallista on, jos emännän on joka päivä kuljettava perässä korjailemassa, oikaisemassa ja asettelemassa tauluja, liinoja, tuoleja ja pikkuesineitä takaisin oikeille paikoilleen. Pölyttämisen aikana on pölyliinaa aina väliin käytävä ravistamassa, jotta siihen kokoontunut pöly ei,varise takaisin huoneeseen. Kun k'l. ikki muut huoneet on siivottu, siirrytään makuuhuoneisiin. Erinomaisen hyvä olisi, jos emäntä ennen makuuhuoneesta poistumistaan vetäisi peitteet sängynpäähän ja avaisi ikkunan, niin että vuodevaatteet saisivat

16 jonkin verran tuulettua, ennenkuin sisäkkö saapuu aamusiivousta toimittamaan. Ellei emäntä tätä tee, olisi sisäkön kiirehdittävä se tekemään heti, kun hän huomaa makuuhuoneesta lähdetyn. Makuuhuoneessa aloitetaan siivoaminen pesupöydän tai pesukaapin siistimisellä. Ensiksi pestään ja kuivataan kaikki pesuastiat sekä likavesiämpäri. Niiden pesemiseen on hyvä käyttää keittosuolaa ja lämmintä vettä taikka»bienda*-pulveria. Ämpärejä ja astioita pestäessä on käytettävä niiden puhdistamiseksi vartavasten valmistettuja harjoja sekä pesemisen jälkeen kuivattava ne myöskin yksinomaan niitä varten varatuilla pyyhkeillä. jotta ne säilyisivät hajuttomina, pitää niihin pesun jälkeen kaataa tippaneo puhdasta, raitista vettä seisomaan. - Kaikki hammasvesilasit, samoinkuin muutkin lasit ja kannut, joita makuuhuoneessa tarvitaan, on joka päivä pestävä ja lasit sekä kannu! raittiilla vedellä täytettyinä heti kannettav å. takaisin paikoilleen, kuitenkin vasta sitten, kun huone kokonaisuudessaan on siistitty. Nyt, kun pesupöytä on järjestyksessä, ruvetaan vuoteita järjestämään; ne ovat saaneet koko tämän ajan seisoa tuulettumassa. Ensiksi käännetään patja, sen päälle levitetään lakana sileästi ja syrjät ja päät käännetään sitten huolellisesti ja kiinteästi patjan alle, varsinkin jalkopäässä, niin ettei se pääse sieltä irtautumaan ja menemään ryppyyn. Sitten levitetään siihen toinen lakana ja sen päälle joko peite tai huopa, jonka päälle Jakanan yläreuna sitten käännetään Jaskokselle. jalkopäässä käännetään sekä lakanaa että peitettä jonkin verran patjan alle. Jos on kaksi vuodetta rinnan, on katsottava, että lakanat ovat täsmälleen yhtä pitkälle peitteen yli käännetyt ja että vuoteet muutenkin ovat tarkalleen samalla ta V alla valmistetut. Viimeksi pöyhitään ja ravistetaan tyynyt ja asetetaan paikoilleen, ja loppujen lopuksi peitetään vuoteet jollakin kauniilla koristepeitteellä. Kun vuoteet on pei-

SEINÅT HARJATAAN.

17 tetty, puhdistetaan huoneessa olevat matot ja huonekalut joko harjaamaila taikka pölynimijällä, ja lattia pyyhitään kostealla vaatteella. Viimeiseksi pyyhitään pöly kaikista tavaroista. Illalla on sitten sisäkön vielä viimeisenä työnään käytävä makuuhuoneita tuulettamassa ja ottamassa vuoteilta pois koristepeitteet sekä kohentamassa ja oikaisemassa päivän kuluessa mahdollisesti litistyneet tyynyt ja lakanat. Myös on silloin katsottava, että vesikannuissa on sekä kylmää että lämmintä vettä ja että kaikki yleensä on asianmukaisessa kunnossa. Perjantaisin ja lauantaisin pidetään tavallisesti suurempi n. s. viikkosiivous. Sekin aloitetaan, kuten tavallista aamusiivoustakin tehtäessä, avaamalla ikkuna siivettavassa huoneessa; kun ikkuna avataan, ravistetaan ja nostetaan samalla lattialle ulottuvat ikkunaverhojen päät ikkunalaudalle, jotta eivät olisi tiellä eivätkä tahraantuisi taikka repeytyisi lattioita puhdistettaessa. Matot, tyynyt ja liinat viedään ulos tuulettumaan, piiskattaviksi ja harjattaviksi. Huonekalut harjataan taikka puhdistetaan pölynimijällä. Ovet ja ikkunalaudat pestään, niin myös ikkunoilla mahdollisesti olevat kukkaruukut ja -vadit. Viimeiseksi pyyhitään ja kiilloitetaan lattiat. Kun sitten lattiat ovat puhtaat ja kunnossa, asetetaan matot ja huonekalut paikoilleen ja aloitetaan tarkka ja huolellinen pölyn pyyhkiminen. Kylpyhuoneessa harjataan, pestään ja kiilloitetaan kylpyamme, kamiina ja kaikki hanat. Samoin myös pesuallas, jos sellainen on siellä olemassa, ja viimeksi pestään lattia. Käymälä pestään ja harjataan erikoisesti sitä varten varatulla varrellisella juuriharjalla ja saippuavedellä sekä sisä- että ulkopuolelta. Suursiivouksia on tavallisesti kolmesti vuodessa: syys-, joulu- ja kevätsiivous. Ne tehdään vieläkin perinpohjaisemmin kuin viikko- 2 - T1it1v n lslklm t htlvll.

18 siivoukset ja aloitetaan tavallisesti säiliöiden, kameroiden ja kaappien siistimisellä; keväällä ja syksyllä siivotaan myös kellarit ja ullakot. Ensiksi tyhjennetään säiliöt ja kaapit kokonaan, ja sitten sekä seinät että hyllyt pestään ja harjataan huolellisesti. Kun ne ovat kuivuneet, pannaan hyllyille uudet, puhtaat paperit - elleivät ole vahakankaalla peitetyt -, ja pesty!, pyyhityt astiat ja tavarat, joita siellä säilytetään, nostetaan takaisin paikoilleen. - Vaatekamerat tyhjennetään myös, ja niissäkin pestään seinät, katto, naulakoi ja hyllyt saippualla ja vedellä; keväällä ne pyyhitään lisäksi raa'alla tärpätillä, ennenkuin hyvin tuuletetut ja harjatut vaatteet ripustetaan takaisin paikoilleen. jos suinkin on tilaisuutta, pitäisi aina keväällä järjestää kaikkien villavaatteiden kesän yli säilyttämistä varten jokin isompi vaatekomero, jonne ne tarkoin puhdistettuina, tuuletettuina ja pukupusseihin pantuina ripustetaan. Jiuonommat vaatteet ja kudotut ja neulotut tavarat, kuten sukat, hiihtopaidat, kintaat, kaulahuivit y. m. s., voidaan järjestää kirstuihin taikka laatikkoihin. Nahkatavarat ja turkikset tuuletetaan ja ravistetaan ja säilytetään tiiviissä laatikossa. Kun sitten huoneiden siivoaminen alkaa, aloitetaan taas, kuten tavallista, avaamalla ikkunat siivottavassa huoneessa. Senjälkeen otetaan taulut seiniltä ja pyyhitään niistä huolellisesti pöly, samoin kootaan ja pyyhitään kaikki muutkin huoneessa olevat pikku esineet, kuten maljakot, rasiat, kynttilänjalat, lamput y. m. s., ja viedään sitten johonkin vierciscen huoneeseen, jossa ne, säilyäkseen pölyttymiseltä, on peitettävä. jos huoneessa on ruukkukasveja, pestään ruukut ja vadit, ja kasvit suihkutetaan, minkä jälkeen nekin asetetaan jonnekin muualle valumaan ja kuivumaan. Ikkuna- ja oviverhot otetaan alas, ravistetaan ja tuuletctaan, niin myös kaikki matot, pöytäliinat ja sohvatyynyt, ja sitten pannaan nekin peitet-

19 tyinä toiseen huoneeseen. Täytetyt, pehmeät huonekalut piiskataan ja harjataan ulkona, jos siihen on tilaisuutta, muuten on tyydyttävä tekemään se avoimen ikkunan edessä; nekin taas nostetaan sitten toiseen huoneeseen ja peitetään. Kun huone näin on tyhjennetty, harjataan seinät pitkävartisella harjalla, jonka päälle on vedetty neulottu pölypussi. Uunin sekä takaa että päällä laastaan pöly, ja päällys pyyhitään kostealla vaatteella. Tulisijasta on tuhka tyhjennettävä, mutta se on tehtävä jo ennenkuin seinät harjataan. Sitten pestään ikkunat, ovet ja uuni. Ikkunoita on parempi pestä spriillä kuin vedellä ja saippualla, koska lasi siten säilyy kauniimpana ja kirkkaampana. Maalatut pinnat, kuten ikkunalaudat ja ovet, pysyvät myös kauemmin kiiltävinä, ellei niitäkään pestä saippualla ja vedellä, vaan joko raa'alla tärpätillä taikka lamppuöljyllä. Kumpikin haju häviää pian tuulettamalla. Viimeksi puhdistetaan huoneen lattia. Maalatut lattiat pestään heikolla suopavedellä ja pehmeällä!jarjalla, viru tetaan hyvin ja kuivataan. Korkkimatol, n. s. painetut, pestään samaten suopa vedellä, ja kun lattia on kuivattu, voidellaan se kiilloitus vahalla ja hangataan senjälkeen kiiltäväksi villaisella vaatteella. Sen voi myös sivellä jollakin hyvällä matto vernissalla, josta se saa kauniin ja kestävän kiillon. Läpi painettuja korkkimattoja taas hoidetaan aivan samalla tavalla kuin parkettilattioita. Parkettilaltioista poistetaan ensin tahrat hiekkapaperilla hieromaila taikka rautaviilan puruilla, ja senjälkeen pestään koko lattia raa'alla tärpätillä ja sahajauhoilla. jotkut pese vät sen myös vedellä ja saippualla, mutta se kyllä usein aiheuttaa parkettilevyjen halkeilemisen ja irtaantumisen. Lopuksi sekin voidellaan kiilloitusvahalla ja 'tangataan villaisella vaatteella kiiltäväksi.

Sitten, kun kaikki on puhdasta ja siistiä, nostetaan huonekalut paikoilleen, taulut ripustetaan seinille, matot, verhot ja liinat asetetaan paikoilleen, samoin myös kaikki muutkin huoneeseen kuuluvat pikkuesineet.

VAATTEIDEN PESU JA SILITYS. Nykyjään pestään useimmissa kodeissa vaatteita kerran kuukaudessa. Silloin olisi suotavaa, että emäntä yhdessä sisäkkönsä kanssa suunnittelisi ja määräisi sopivat pesupäivät niin hyvissä ajoin, että jää riittävästi aikaa tilata ja sopia sekä pesutuvasta että mahdollisesti tarvittavasta pesijättärestä sekä myös pesuun tarvittavien puhdistusaineitten, kuten pulverin, saippuan ja tuhkan, hankkimiseen. Paria päivää ennen pesun alkamista pitäisi sitten sisäkön Iäpikäydä, tarkastaa, järjestää ja laskea vaatteet sekä heti laskettua merkitä niiden lukumäärä muistiin paperille taikka, vielä mieluummin, sitä varten hankittuun pieneen vihkoseen. - Pestävistä vaatteista on, ennen niiden pesutupaan viemistä, sisäkön poistettava sellaiset tah rat ja pilkut kuin ruoste, muste ja homepilkut sekä terva, pihka ja konerasvatahrat, ne kun eiyät lähde tavallisella pesemisellä. Ruostetahrat saa poistetuksi seuraavalla nesteellä: 50 grammaa kloorikalkkia ja 10 grammaa soodaa sulatetaan kolmessa litrassa vettä, siivilöidään ja säilytetään hyvin suljetuissa pulloissa. Kun sitten tahroja poistetaan, ote taan puoleksi tätä nestettä ja puoleksi kuumaa vettä johon kin pienempään astiaan, ja tähän seokseen kastetaan tahra useita kertoja. Senjälkeen on tahran paikka virutettava erittäin tarkasti, jotta neste ei jää kangasta syövyttämään.

22 Mustetahrat taas saa usein lähtemään, jos ensin hieroo tahraa glyseriinillä ja muutaman minuutin perästä senjälkeen pesee sen lämpimässä saippuavedessä. Homepilkut, joita on vaikeampi saada lähtemään, hierotaan nesteellä, joka on valmistettu siten, että 1 ruokalusikallinen keittosuolaa ja 1 teelusikallinen salmiakkia liuotetaan juuri niin paljossa vedessä, että nämä suolat hyvin sulavat. Tahraantuneitten vaatteiden annetaan seisoa sitten tällä nesteellä hierottuina vähän aikaa, minkä jälkeen ne pestään pelkällä vedellä. Pihka-, terva- ja konerasvatahrat hierotaan ensin lamppuöljyllä taikka voilla ja annetaan vaatteiden seisoa siten jonkin aikaa, ennenkuin nekin sitten pestään lämpimällä saippuavedellä. Pesun edellisenä päivänä sisäkkö menee pesutupaa järjestämään pesua varten. Hänen on katsottava, että pata, pesusoikot ja saavit ovat puhtaat ja kunnossa, että puut on kannettu pesutupaan sekä että niitä on riittävästi pesun ajaksi ja että kaikki muutkin pesussa tarvittavat tavarat ja aineet ovat paikallaan ja saatavissa. Sitten hän panee vaatteet likoamaan, ensin kylmään ja sitten, jonkin tunnin kuluttua, höyryävän kuumaan veteen, johon on sekoitettu jotakin hyvää ja sopivaa pesupulveria tai -saippuaa. Parasta on järjestää kaikki pitovaatteet yhteen astiaan, lakanat, tyynyliinat, pyyhkeet, lautasliinat ja pöytäliinat toiseen ja kolmanteen aivan yksinään keittiöpyyhkeet. Kun vaatteet näin O vat olleet liossa seuraavaan päivään, lähtee niistä lika sangen vähällä hieromisella. Hierottua keitetään vaatteet lipeässä, mieluimmin koivun tuhkasta valmistetussa. Lipeä valmistetaan siten, että tuhka ensin seulotaan ja pannaan sitten tiiviiseen pussiin, joka kiinnitetään tukevan kepin keskikohdalle. Keppi asetetaan padan poikki siten. että pussi riippuu padassa, kuitenkin niin, ettei se kosketa padan pohjaa. Pata täytetään sitten kylmällä vedellä ja

23 padan alle laitetaan tuli. Kun lipeä kiehuu, pannaan siihen vaatteet, joita siinä sitten keitetään noin tunnin verran. Kiehumisen jälkeen virutetaan ne - ellei niitä voida viedä järveen taikka jokeen, mikä tietenkin on edullisempaa - monessa eri vedessä. Sitten ne väännetään ja ripustetaan kuivumaan. Vaatteet kuivuvat valkoisemmiksi ja kauniimmiksi ulkona kuin ullakoilla ja lämpimissä kuivaushuoneissa. Kirjavia vaatteita ei pidä koskaan keittää lipeässä eikä myöskään kuivata auringonpaisteessa, ne kadottavat siitä värinsä. Parasta on pestä ne lämpimällä, ei liian kuumalla saippuavedellä ja senjälkeen heti viruttaa kylmässä vedessä sekä sitten levittää ne kuivumaan varjoisaan paikkaan. jos ne saavat pitemmän aikaa olla märkinä kasassa, menevät värit usein sekaisin ja vaate on pilalla. Samasta syystä ei niihin myöskään koskaan pitäisi hieroa saippuaa. ViHaiset vaatteet on myös tarkasti ja varovaisesti pestävä, jotta eivät vanuisi ja kutistuisi. Niihinkään ei saa hieroa saippuaa, vaan on haaleaan veteen sekoitettava jotakin mietoa saippuajauhetta sekä jokunen tippa ammoniakkia. Tässä vaahdossa sitten pestään vaate puscrtamalla ja liikuttclemalla sitä edestakaisin. Virutusveden pitää olla yhtä lämmintä kuin pesuvesikin on. Myös silkkiset vaatteet ovat arkoja pestäviä. Ne pannaan ensin vähäksi aikaa kylmään veteen likoamaan, ennenkuin nekin sitten pestään painelemalla ja pusertamalla haaleaan veteen vatkatussa saippuavaahdossa. Ne on pestävä monessa tällaisessa saippuavedessä ja virutettav monessa virutusvedessä siksi, kunnes näyttävät aivan kirkkailta ja puhtailta. Vaatteet kääritään sitten puhtaaseen pyyhkeeseen ja niistä puserretaan vesi, minkä jälkeen ne levitetään kuivumaan. Silkkivaatteet saavat kuivua vain puolikuiviksi, koska ne sellaisina tulevat parhaiten sileiksi silitettäessä. Silkkiä ei saa silittää kuumalla raudalla, ainoastaan lämpimällä.

24 jos pestävät vaatteet ovat vaaleanpunaiset ja ne ovat pesussa jonkin verran haalistuneet, voidaan virutusveteen tipauttaa muutama tippa punaista mustetta. Vaaleansinisille voi tiputtaa hyvää sinistä mustetta, siten saadaan hyvin pienellä vaivalla värit kirkastumaan. Kun sitten pesuvaatteet ovat kuivuneet, otetaan ne alas nuorilta ja järjestetään, kukin laatu erikseen, ensin kostutettaviksi, sitten vedettäviksi ja mankeloitaviksi. Vaatteita ei saa liiaksi kostuttaa, sillä silloin niitä on mahdoton saada sileiksi, ja sitäpaitsi on homehtumisen vaara lähellä. Parasta on kostuttaa kaikki vaatteet yhdellä kertaa ja antaa niiden seisoa sitten pari tuntia ennen vetämistä, niin että kosteus ennättää tasaisesti levitä niihin. Pyyhkeet, tyynyliinat ja lautasliinat vedetään sekä pit kittäin että poikittain ja pannaan 3-4 tai 6-8 kappaletta samaan kääröön riippuen niiden paksuudesta. Lakanaita ja pöytäliinoja ei sisäkkö voi yksinään vetää, vaan hänen on saatava siihen joku toinen avuksi. Pitkinpäin kahtia käännetyn lakanan kulmiin tartutaan ja lyödään levi-ttäen sitä ulospäin pari kolme kertaa, minkä jälkeen se käännetään kolmeen tai neljään osaan, myös pitkittäin, venytetään kummastakin päästä ja kierretään sitten rullalle. Pöytäliinat vedetään samalla tavalla. Nenäliinat vedetään samalla lailla kuin pyyhkeet ja lautasliinat, mutta niitä pannaan useampia samaan kääröön, 10-12 kappaletta. Kostuttaminen ja vetäminen on tehtävä päivää ennen mankeloimista, jotta kosteus leviäisi tasaisesti vaatteisiin. Pitovaatteet on myös kostutettava, vedettävä ja mankeloitava ennen silittämistä. Vaatteita, joissa on luu-, porsliini- tai lasinappeja, ei pidä mankeloida, koska napit mankelissa useimmiten menevät rikki ja silloin myös monesti rikkovat kankaankin. Aivan ohuita, pitseillä ja neuloksilla somistettuja alusvaatteita ei myöskään pidä mankeloida, vaan ainoastaan silittää.

lautasliinat, pyyhkeet ja tyynyliinat mankeloidaan kahteen kertaan, ensimmäisen kerran kääntämättä ja toisen kerran käännettyinä, *valssataan*. lautasliinat käännetään tavallisesti neljään osaan, pyyhkeet ensin pitkinpäin joko kolmeen tai neljään osaan ja sitten poikinpäin samoin kolmeen tai neljään osaan, riippuen niiden suuruudesta sekä nimikirjainten paikasta. Tyynyliinat käännetään ensin pitkinpäin kolmeen osaan ja sitten poikinpäin joko kahtia tai kolmeen osaan. Mankeloiminen tapainuu siten, että tuki IIe kierretään niin tiiviisti ja lujasti kuin suinkin valmiiksi vedetyistä vaatteista joko yksi tai kaksi kääröä, riippuen mankelin leveydestä, ja päälle kierretään n. s. mankeliliina, joka on pari metriä pitkä Lattiall<t seisovoi kuivau tclinc. pellavakankainen vaate. Valmiit tukit pannahn sitten mankeliin, jossa ne mankeloidaan sileiksi. *Valssaaminen" taas tehdään niin, että valmiiksi käännetyt vaatteet, lautasliinat, pyyhkeet ja tyynyliinat, joskus myös nenäliinat, asetetaan keskelle mankclipöyt:iä, nimikirjaimet alaspäin pöytä i vastaan, ja väännetään tyhjät tukit niiden yli kulkemaan niin monta kertaa, että ne tulevat kiilt iksi ja jonkin verran kankeiksi. SisHkön on tarkattava, että kaikki samanlaiset vaatteet ovat aina 25

26 samalla tavalla käännetyt ja että nimikirjaimet ovat oikeinpäin. Mankeloimisen jälkeen on hänen myös sievästi poimuteltava tyynyliinojen nauhat. Jos vaatteet sattuisivat olemaan liiaksi kostutettuja, on parasta levittää ne, laskotettuina, joksikin aikaa kuivumaan. Kun mankeloiminen on päättynyt, aloitetaan silittäminen. Siihen tarvitaan ensiksikin silityslauta tai pöytä, silitysalus, jollaisena käytetään paksua huopaa, jonka päälle levitetään valkoinen silityslakana, sekä silitysrautoja. Alustan pitää olla hyvin lautaan tai pöytään kiinnitetty, jotta se ei pääse luistamaan sinne tänne silitettäessä. Kuuman raudan laskemista varten tarvitaan raudanalus sekä raudan koettelemista varten puhdas kangaslappu. Ennen silityksen alkamista on sisäkkö tietysti tarkastanut, että silitysraudat ovat pestyt puhtaiksi, kiilloitetut ja liukkaat, sillä muuten käy koko silittäminen hankalaksi ja ikäväksi. Silitysrautoja pestään saippualla ja vedellä, ja raudat kuumennetaan sitten, kunnes ovat täydellisesti kuivat. jos niissä on ruostetahroja, puhdistetaan ne jollakin puhdistusjauhe e" lla taikka hienolla hiekalla ja etikalla. jotta ne tulisivat liukkaiksi, hangataan niitä räsyllä, johon on raaputettu hiukan steariinia. Kaikki liinavaatteet silitetään oikealta puolelta, mutta niissä olevat pitsit ja koruompelukset silitetään nurealta puolelta. On muuten pidettävä huoli siitä, että kaikki pitsit ja nauhat ovat huolellisesti ja tarkasti suoritut ja silitetyt, sillä ne ovat vaatteissa muuten kaikkea muuta kuin kaunistuksena, mitä kuitenkin useimmiten on tarkoitettu. On myös tärkeätä, että samanlaatuiset silitysvaatteet samoinkuin mankelivaatteetkin käännetään aina samalla tavalla kokoon. Kaapit ja laatikotkaan eivät ole siistin ja hauskan näköiset, jos niissä säilytettävät vaatteet ovat käännetyt mikä pitkin-, mikä poikinpäin, toinen kapeaksi, toinen leveäksi kääröksi, milloin nurin-, milloin oikeinpäin.

27 Loppujen lopuksi, kun vaatteet ovat puhtaat ja silitetyt, on sisäkön vielä katsottava, että niistä mahdollisesti puuttuvat napit, nauhat y. m. anuneliaan kiinni ja paikoilleen.

VAATTEI DEN HOITO JA PARSIMINEN. Sisäkön tehtäviin kuuluu myös silloin tällöin puhdistaa ja silittää perheen jäsenten vaatteet. Varsinkin on miesten takkien ja palttoitten kauluksia usein puhdistettava. Monesti ne tulevat puhtaiksi pelkkään kuumaan veteen kastetulla tilkulla hangattaessa. jos ne ovat vähän pahemmin nuhruiset, kastetaan tilkku kyi1uään kahvi- ja ammoniakkisekoitukseen ja hangataan sillä. jos ne taas ovat Qikein pahasti likaantuneet, on parasta pestä ne kvilaija-kuoresta valmistetulla nesteellä. Kvilaija-kuorta saa ostaa rohdoskaupoista, ja siitä valmistetaan neste siten, että johonkin soikkoon pannaan noin 50 grammaa kvilaija-kuorta ja 10-12 litraa kylmää vettä. Tämän annetaan seisoa seuraavaan päivään, jolloin se kaadetaan kattilaan ja annetaan hitaasti kiehahtaa. Sitten se siivilöidään ja on valmista käytettäväksi. Tällä vedellä voidaan hyvällä menestyksellä pestä pesunarkojakin vaatteita, niin hyvin viljaisia kuin silkkisiä ja pumpulisiakin. Vaatteet virutetaan pesun jälkeen raittiissa (viljaiset haaleassa) vedessä, kuivataan pyyhkeen sisällä ja silitetaän puolikuivina. Tummia ja mustia pukuja voi helposti puhdistaa kvilaija-veteen kastetulla kovanlaisella harjalla. Villavaatteita silitettäessä ja rässättäessä on huomattava, että ne silitetään aina oikealta puolelta sekä aina märän pumpulivaatteen lävitse, joka levitetään silitettävälle