Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla
Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen Terveydenhuolto
Sairauksien ennaltaehkäisy Eläinten sairastuvuuteen voidaan tilalla merkittävästi vaikuttaa oikealla ruokinnalla ja hoidolla pitämällä ympäristöolosuhteet mahdollisimman hyvinä pitämällä tartuntapaine alhaisena
Sairauksien ennaltaehkäisy Tarttuvaan tautiin sairastumiseen vaikuttavat tartunnalliset taudinaiheuttajat puutteet eläimen vastustuskyvyssä puutteet ympäristöolosuhteissa ELI TARTUNTAPAINE JA VASTUSTUSKYKY!
Sairauksien ennaltaehkäisy Terveydenhuolto tähtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja parantuneeseen riskinhallintaan Pyritään karsimaan sairauksille tai tuotantotappioille altistavia tekijöitä lisäämään eläinten vastustuskykyä estämään tartunnallisten taudinaiheuttajien leviäminen karjaan
Pyritään kallistamaan vastustuskyvyn ja tartuntapaineen välinen tasapaino vastustuskyvyn ja terveyden puolelle
Vasikan vastustuskyky Vasikka syntyy vastustuskyvyttömänä eli ilman veren vasta-aineita Vasikan tuottamat vasta-aineet riittävät elimistön puolustamiseen muutaman kuukauden ikäisenä (aktiivinen vastustuskyky)
Vasikan vastustuskyky Ternimaidosta saatavat vasta-aineet suojaavat vasikkaa tämän väliajan (passiivinen vastustuskyky) Vastuskyky on heikoimmillaan 6-10 viikon iässä, kun ternimaidon vasta-aineet ovat vähentyneet ja oma tuotanto ei ole täysin kehittynyt
Vastustuskykyyn vaikuttavia tekijöitä Passiivinen vastustuskyky ternimaidosta Hyvälaatuista ternimaitoa ajoissa ja riittävästi Aktiivisen vastustuskyvyn kehittyminen ja ylläpito Ruokinta Ympäristöolosuhteet Hyvä hoito, stressin välttäminen
Vastustuskykyyn vaikuttavia Ruokinta Ternimaidon saanti Riittävä maidonsaanti tekijöitä Märehtijäksi kehittymisen tukeminen Hyvälaatuiset rehut ja vesi, hyvä ruokintahygienia Hyvät ympäristöolosuhteet Puhtaus ja kuivuus Riittävä (iästä riippuen) ja vakaa lämpötila, vakaa ilmankosteus, vedottomuus, riittävä ilmanvaihto
Vastustuskykyyn vaikuttavia tekijöitä Hyvä hoito ja stressin välttäminen Säännölliset rutiinit Huolellisesti suunnitellut muutokset
Olosuhteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä Sairastumisen riskitekijöitä Ahtaat kasvatustilat suuri eläintiheys, suuri eläinmäärä samassa tilassa Lämpötilan vaihtelu, kosteus, vetoisuus Riittämätön ilmanvaihto Eläintilojen ja ruokintapaikkojen riittämätön puhtaanapito Huonosti onnistunut kuivitus
Olosuhteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä Sairastumisen riskitekijöitä Puutteet ruokinnassa ja hoidossa Stressi: vieroitus, ahtaus, siirrot, kuljetukset, ryhmien yhdistelyt, nupoutus Hallitsemattomat eläinten ostot Heikko poikimisten valvonta, ei poikimakarsinoita
Terveyden seuranta Eläinten ruokahalun, käyttäytymisen ja olemuksen päivittäinen, rutiininomainen tarkkailu Sairauden oireiden tunnistaminen Sairaat eläimet löydetään ja saadaan hoidettua mahdollisimman ajoissa Sairaat eläimet saadaan eristettyä terveistä eläimistä tartuntariskin minimointi Sairas vasikka erotettava sairaskarsinaan yhdessä emon kanssa
Terveyden seuranta Poikkeavasti käyttäytyvät voidaan merkitä jatkoseurannan helpottamiseksi Tehostettu seuranta stressitilanteissa ja niiden jälkeen: vieroitus, siirrot, yhdistelemiset Kirjanpito seurannasta
Sairaan vasikan ja sen emän eristäminen Terveiden vasikoiden suojelemiseksi tautitapauksissa (tartuntapaine ) Sairaan vasikan suojelemiseksi Erityisen hyvät olosuhteet: hyvä kuivitus, lisälämpö, karsinahygienia Mahdollisuus syödä rauhassa Helpottaa sairaan vasikan lääkintää ja tarkkailua
Eläimen lääkitseminen Lääkkeiden säilytys Jääkaapissa / huoneenlämmössä pakkauksen ohjeen mukaisesti Kuivassa, puhtaassa, lukittavassa kaapissa Poissa lasten ulottuvilta
Eläimen lääkitseminen Vanhentuneiden lääkkeiden hävitys apteekkiin Käytetyt neulat kerätään esim. lasipulloon Viedään apteekkiin (ongelmajätettä) Lääkityksen tarpeen arvioi aina eläinlääkäri
Lääkkeen antaminen suun Vaarana nesteen joutuminen hengitysteihin Eläimen on nieltävä itse Mahdollisimman luonnollinen pään asento Anna aikaa niellä kautta
Lääkkeen antaminen pistoksena Lääkeannos otetaan aina puhtaalla neulalla pullosta Pistoskohdat: kaula, lapa Vasikalla pienet lihakset, lääkitys annetaan yleensä nahan alle (kaula) Neulasta ei saa tulla verta Ruisku kiinnitetään neulaan ja lääkeruisku tyhjennetään
Lääkkeen antaminen pistoksena
Lääkkeen antaminen nahan alle Nosta kaulanahkaa kolmella sormella, jolloin nahkaan muodostuu poimu, johon on helppo pistää Pistä poimuun kaulan suuntaisesti, älä kohtisuoraan kaulaa vastaan Kun neula nahan alla, neulaa voi helposti liikuttaa ja lääke tyhjenee ruiskusta pienellä paineella
Lääkkeen antaminen lihakseen Neula työnnetään kohtisuoraan syvälle lihakseen niin pitkälle kuin menee Neulasta ei saa valua verta jos valuu, pistä neula uudelleen toiseen paikkaan Ruisku kiinnitetään tukevasti neulaan ja lääkeruisku tyhjennetään pidä kiinni neulan kannasta, ettei neula katkea eläimen liikahtaessa Enintään 20 ml lääkettä yhteen pistoskohtaan
Lääkkeiden antaminen Huolehdi siitä, että eläin on hyvin kiinni, vasikoiden kanssa ota avustaja pitämään kiinni Muista työturvallisuus emolehmää lääkitessäsi eläin ei ole tottunut olemaan kiinni
Lääkekirjanpito Lakisääteinen Omistajan vastuulla Säilytettävä 5 vuotta Tiedot: eläimen / eläinryhmän tunniste, antopäivä, lääkkeen nimi ja määrä, varoaika, myyjän nimi
Lääkekirjanpito Naseva Lääkekirjanpito toteutettavissa ilmoittamalla hoito- ja lääkitystiedot Nasevan Hoitoilmoitukset osioon Jatkossa suoraan eläinlääkäreiden ohjelmistoista Kirjanpito myös hoidon tehosta suotavaa
Terveydenhuollon tasot MAAILMANLAAJUINEN/EU-TASO tautivastustus LAKISÄÄTEINEN TASO KANSALLINEN TASO YHTEISÖTASO KARJAKOHTAINEN TASO YKSILÖTASO TUOTANNOLLINEN TERVEYDENHUOLTO
Lakisääteinen taso Eläinsuojelulainsäädännön toteutuminen Lääkekirjanpito Jäämähallinta Tartuntatautien hallinta
Kansallinen taso Naseva Sisältää myös lakisääteisen tason tavoitteet Osa elintarviketuotannon laatustrategiaa Yhteiset tavoitteet ja hyödyt Hyvinvointituki
Kansallinen taso Lakisääteiset vaatimukset Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy Tilan tautitilanne Tuotannonseuranta Tuotanto Terveys
Kansallinen taso Kirjataan kansallisen tason edellyttämät jatkotoimenpiteet Muut toimenpidesuositukset mm. tuotannollisia tavoitteita Käynti tallennetaan NASEVA-tietokantaan
Naseva Kansallinen nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Kaikki tiedot koottuna sähköiseen järjestelmään Käyttäjinä tilat, eläinlääkärit, meijerit, teurastamot, neuvojat, laboratoriot ja eläinlääkintäviranomaiset Liittyminen tekemällä terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa Tietojen käyttöoikeuksista sopiminen
Naseva Tehostaa nautojen terveydenhuoltoa ja auttaa toteuttamaan eläinterveydenhuollon kansallisia tavoitteita Auttaa tilaa osoittamaan, että asiat kunnossa Hyvinvointituki Lääkekirjanpito Terveystutkimukset Ketjuinformaation tuottamisen apuna
Tuotannollinen terveydenhuolto Sisältää lakisääteisen ja kansallisen terveydenhuollon tavoitteet Karjan terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito Tilan taloudellisen tuloksen parantaminen Lähtökohtana tila ja sen omat tavoitteet Tilalle vapaaehtoista
Terveydenhuollon toteutus käytännössä Kansallinen taso edellyttää käynnin kerran vuodessa Tuotannolliset terveydenhuoltokäynnit sovitaan tilan tarpeiden mukaan Tilakoko Eläinkierto Vuosikierto Tehtävät toimenpiteet Mahdolliset näytteenotot / ongelmanselvitykset
Tuotannollinen terveydenhuoltokäynti Kokonaisvaltaista, vapaaehtoista tilan kehittämistä Voidaan tehdä samalla kertaa kuin kansallisen tason käynti Useimmilla tiloilla suositeltavaa tehdä useammin kuin kerran vuodessa Ongelmanselvityskäynnit
Tuotannollinen terveydenhuoltokäynti Mahdollisia painopisteitä: tilan kannattavuuden ja tuottavuuden nosto eläinten hyvinvoinnin lisääminen hyvän tautitilanteen säilyttäminen sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito riskien hallinnan parantaminen
Terveydenhuollon hyödyt emolehmätilalle Sairauksien ja vammojen väheneminen Tarttuvien tautien riskien hallinta Tuotannon tehostuminen kustannussäästöt Poikkeamatilanteiden ja riskien parempi hallinta Ulkopuolisen silmäparin havainnot omasta tilasta Varmistetaan lihantuotannon eettistä laatua Kuluttajan näkökulma
Tilakäynnin hetki kannattaa valita huolella Kevättalvi ennen poikimakautta Poikimakausi Vieroitus, sisäruokintakauden aloitus Voidaan yhdistää tilalla tehtäviin toimenpiteisiin, esim. nupoutus, tiineystarkastukset, mahd. näytteenotot
Selvitetään nykytilanne ja tavoitteet Minkälaiset ovat tilan omat tavoitteet tuotannon kehittämiseksi? Missä näiden asioiden suhteen mennään nyt? Mitkä asiat tila kokee ongelmaksi vai onko edes mitään ongelmaa?
Esitiedot Eläinmäärä, eläinaines Tilan vuosikierto Vasikkatuotos Vieroituspainot päiväkasvut vieroitukseen Emolehmätilojen tarkkailuraportit Teurastamon tuloslaskelmat, kasvuraportit, teurastilitykset, hylkäystodistukset
Esitiedot Raportit Nasevasta: eläinvirrat, kuolleisuus ja poistetut eläimet Sairaus- ja lääkityskirjanpito (kirjaa ylös myös lääkitysten teho) Kuolleisuuskirjanpito (eri ikäryhmät) Rehuanalyysit, ruokintasuunnitelma Näytteiden, raadonavausten ja olosuhdeselvitysten tulokset
Emolehmätilalla päätavoitteena elävä, terve, hyvin kasvava vasikka! HEDELMÄLLISYYS- JA POIKIMATIEDOT KESKEISIÄ!
Esimerkkejä emolehmäkarjan vasikkatuotostunnusluvuista sekä astutus- ja poikimakauden pituudesta TAVOITE HÄLYTYS Tiineys% > 95 % < 90 % Poikimis% Poikineet/tiineiksi todetut > 95 % < 90 % Poikineet/poikiviksi odotetut > 90 % < 90 % Elävinä syntyneitä vasikoita/poikineet emot > 95% < 95 % Kuolleina syntyneitä tai poikimiseen/merkittä kuolleita ( < 7 vrk) < 5% > 10 % Luomistapauksia < 2% > 5 % Vasikkakuolleisuus 7 vrk- 2 kk < 3 % > 5 % 2 kk-6 kk < 3 % > 5 % Kokonaiskuolleisuus < 8 % > 10 % Vasikkatuotos: Vieroitettuja vasikoita/poikiminen > 95 % < 90 % Poikimavaikeuksia Hiehot < 10 % > 25 % Lehmät < 5 % > 8 % Astutuskauden pituus < 80 päivää (tilakohtaista) Poikimakauden pituus < 80 päivää (suurin osa maalis-huhtikuussa, tilakohtaista) 7. tammikuuta 2011
Tilakäynti Käydään läpi kaikki eläinryhmät Eläinten silmämääräinen arviointi yleiskunto karvapeite, ulkoloisten esiintyminen utareet: rakenne, puhtaus vasikoiden kasvu emojen kuntoluokat, kuntoluokkien hajonta ryhmissä astutukseen menevien hiehojen koko ja ikä terveydentila (jalat, sorkat, ripuli, tartunnalliset taudit) puhtaus käyttäytyminen, laumadynamiikka emo-vasikkaparin toimivuus
Emolehmien kuntoluokitus Ravitsemuksellisen kunnon arviointi Lannenikamien okahaarakkeet ja hännän tyven ympäristö Asteikko 0 (kuihtunut) - 5 (ylilihava) eri asteikko kuin lypsylehmillä! Kevätpoikivilla: vierotettaessa 3, poikimaaikaan 2,5 ja astutettaessa 2 Vaihtelu mahdollisimman vähäistä tai siedettävää, taloudellinen ruokinta Ryhmittely sisäruokintakaudella ja ruokintasuunnitelma kunnon mukaan 7. tammikuuta 2011
Vasikoiden terveys Syntymäpainot, vasikkakuolleisuus Synnytysavun tarve ja sen käyttö Vasikkasairaudet Minkä ikäiset sairastuvat Ternimaidon saannin tarkkailu Vasikoiden kasvu Vieroituspainot, vieroitusvasikoiden kunto Kesäajan ripulit
Kasvattamo, kasvattamotyyppi Osastointi ja eläintiheys Eläinryhmien koko, eläinten ryhmittely Kuivituksen onnistuminen: Puhtaus Kuivuus Upottavuus Käytetyt kuivikkeet Olosuhteet
Olosuhteet Poikimatilat Vasikkapiilojen käyttö Sonnien osasto Ulkotarhan / laitumen olosuhteet Ruokintaolosuhteet, vedensaanti Sairastilat, eläinten käsittelytilat, tarkkailumahdollisuudet
Ruokinta Rehuanalyysit Käytetyt rehut Ruokintasuunnitelma ja sen noudattaminen Kivennäisruokinta Rehujen säilönnällinen ja hygieeninen laatu
Ruokinta Ruokintahygienia Ruokintatila Laidunten riittävyys ja laidunkierto Ruokinnan toteutus eri tuotantokierron vaiheissa Vasikoiden lisäruokinta Luomutilojen erityispiirteet
Vesi Vesipisteiden vähimmäismäärä: vähintään 1 juomapaikka / 20 emoa 10-20 eläimen ryhmässä vähintään 2 juomapaikkaa
Vesi Riittävä veden virtaus Kylmäkasvattamoissa vesikuppien lämmitys Vesikuppien sijoittelu Vesipisteet laitumella
Management Eläinten hoitokäytännöt Tarkkailukäytännöt, erityisesti poikimakaudella Eläinten ryhmittely Astutusryhmien koko Sonnien erottelu, astutuskauden hallinta Tiineystarkastukset
Management Vieroituskäytännöt Muu käsittely: esim. korvamerkkien laitto, nupoutukset Loislääkityskäytännöt, laidunkierto Sairauksien tunnistaminen Sairastapauksiin reagointi Sairauksien hoito, eläinlääkärin käyttö Kynnys näytteenottoon
Emolehmäkarjojen tyypillisiä ongelmia Vasikkakuolleisuus Vasikkasairaudet Poikimiseen liittyvät ongelmat Tiinehtymisongelmat Emätin- ja kohtuprolapsit Sorkkasairaudet Ulko- ja sisäloiset Ruokinnan epätasapaino
Terveydenhuoltokäynnin yhteenveto Terveydenhuoltosuunnitelma Välittömät toimenpiteet Tilannearvio ja toimenpiteet kirjallisena Välittömät toimenpiteet tilalla Hoidot akuutisti sairastuneille Ohjeet
Terveydenhuoltokäynnin yhteenveto Tilannearvio ja toimenpiteet Arvioidaan yksikön sen hetkinen terveydentila sekä merkittävimmät pullonkaulat eläinten hyvinvoinnissa ja taloudellisessa tuotoksessa Suunnitelma ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä Hoitosuunnitelma Suunnitelma seurannasta Tavoitteiden asettaminen Suunnitelma seuraavasta tilannearviosta
Sairausongelman selvittäminen Perusteellinen selvitys riskitekijöistä Esitiedot: sairauden esiintyminen, oireet, hoidetut, kuolleet Tilakäynti Näytteenotto Välittömät ohjeet tilanteen parantamiseksi Ennaltaehkäisy- ja hoitosuunnitelma
Sairausongelman selvittäminen - tilakäynti Altistavien tekijöiden arviointi (ruokinta, hoitokäytännöt, olosuhteet) Olosuhteiden arviointi tarvittaessa mittauksin Eri ikäisten eläinryhmien arviointi Yksittäisten eläinten tai eläinryhmien tarkempi tutkiminen Näytteenotto
Näytteenotto Terveydenhuollon työkalu Diagnoosin varmistaminen Taudinaiheuttajan ja antibioottiherkkyyden selvittäminen Tartunnallisen taudinaiheuttajan poissulkeminen