Kyösti Järvinen KANSAINVÄLINEN MONIOTTELIJA 1869-1957 Humanisti rehtori professori kansanedustaja ministeri Kauppakorkeakoulun rehtori 1911-1919 Kauppakorkeakoulun professori 1921-1939 Eduskunnan jäsen 1922-1930 Valtiovarainministeri 1925-1926, 1931-1932 Kauppa- ja teollisuusministeri 1928-1929
Kuinka humanistista tuli taloustieilijä? Kyösti Järvinen valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1892 ja promovoitiin priimusmaisteriksi 1897. Samassa promootiossa Sakari Topelius vihittiin riemutohtoriksi. Kieliopintojeni nojalla minulla tietenkin olisi ollut helppo pelkän auskultoinnin ja pedagogiikan tutkinnon avulla valmistautua ainakin klassillisten kielten, jopa uusienkin kielten opettajaksi Itse asiassa oli toiveissani aina ensimmäisenä väikkynyt tiedemiehen ura ja yliopiston opettajan toimi Hämäläisosakunnan ihailtu inspehtori J.R. Danielson-Kalmari oli ajatellut että minun kaltaiseni toiveikkaan nuoren maisterin pitäisi ryhtyä tutkimaan kansantaloustiedettä Taloustieteellisiin opintoihin ryhdyin sitten kesän ja syksyn 1893 kuluessa tammikuun alkupäivinä 1894 matkustin Berliiniin yleisten taloustieteellisten, talouspoliittisten ja finanssitieteellisten luentojen ohella kuuntelin myös Wagnerin luennot raha- ja pankkiopissa. Syksyllä 1894 Järvinen liittyi Kansantaloudelliseen yhdistykseen, joka toimi yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkittävänä keskustelufoorumina. Kyösti Järvinen vaikutti keskeisesti seuran Yhteiskuntataloudellisen Aikakauskirjan perustamiseen 1904. Järvinen paneutui finanssitieteeseen, erityisesti kuntien finansseihin. Mittavaa aineistonkeruuta varten tarvittiin lukuisia apulaisia 1895-1897. Tutkimusmatka Skandinavian maihin, Hollantiin, Belgiaan, Englantiin, Ranskaan, Sveitsiin ja Saksan valtioihin syksyllä 1897 tuki tutkimusta, jonka Kyösti Järvinen 1899 esitti Helsingin yliopistossa filosofian tohtorin arvoa varten. Pettymys oli suuri, kun tiedekunnan ruotsinmielinen enemmistö hylkäsi väitöskirjan Suomen maalaiskunnat ja niiden talous 1890-luvun alussa. Yleisen historian professori J.R. Danielson-Kalmari. Eero Järnefeltin maalaus 1896 Kunnallisfinanssitilaston tekijät Juvan pappilassa kesällä 1896 Kaksi suurta nidettä Suomen maalaiskuntain finanssitilastoa jäivät kuitenkin elämään keskeisinä alan lähdejulkaisuina. Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 1905:1 s. 17-34 kolmas vasemmalta tutkija Kyösti Järvinen
Eduskunnan jäsen (kok.) 1922-30 Eduskuntatalon rakennustoimikunnan puheenjohtaja 1927-31 Talouspoliittinen vaikuttaja 4 Kyösti Järvisen opintoja työmatkat Oslo Tukholma 1930 1897 1928 1934 1938 Kööpenhamina 1897 1930 1933 1912 1913 1914 1921 1933 Kiel Hampuri Lontoo Bryssel 1897 Pariisi 1897 1906 1927 1932 Lyypekki 1921 Stettin Köln 1906 1894 1921 1928 1932 Gdynia 1929 1921 Berliini 1906 1919 1899 1921 Antwerpen Tallinna Göteborg 1897 1906 1921 1928 Leipzig Poznan 1929 1899 Varsova Dresden 1929 1899 Praha 1899 Lausanne 1906 Geneve Bern 1897 1924 Budapest Wien 1928 1899 1924 1929 1930 1932 Kansainvälinen toimija Valtioneuvoston jäsen 1925-26, 1928-29, 1931-32 CV Kauppakorkeakoulu 1911-1961
Kauppakorkeakoulua koko elämä Kyösti Järvinen
Suomenkielisen kauppaopetuksen edelläkävijä Meidän professorimme Taloustieteen ja kauppaopin opettaja Rehtori Hallituksen jäsen Kauppa- ja liikkeenhoito-opin professori Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen hallintoneuvoston, johtokunnan ja tutkintolautakunnan jäsen Luennoitsija Kirjastonhoitaja Kunniatohtori Valtuuskunnan jäsen 1911-1919 1911-1919 1911-1950 1921-1939 1938-1957 1943-1944 1943-1949 1946 1950-1957 Kyösti Järvisen ura Helsingin Kauppakorkeakoulussa Kyösti Järvinen kasvatti kymmeniä ekonomipolvia, yli 1500 opiskelijaa. Jos isä oli oppilaani Kauppaopistossa, opiskeli poika jo Kauppakorkeakoulussa, totesi Järvinen muistelmissaan. Järvisen liike-elämäverkostot tarjosivat vastavalmistuneille työpaikkoja ja hän seurasi lämmöllä opiskelijoiden urakehitystä. Järvisellä oli merkittävä rooli puuttuvan suomenkielisen liikesanaston kehittäjänä ja ensimmäisten suomenkielisten oppikirjojen tekijänä. Väinö Tanner, Järvisen oppilas Liikemiesten kauppaopiston ajoilta 1907, sai kokea opettajansa tuen sekä työnhaussa että Saksan opintomatkan rahoitussuosituksissa. Tannerille kertyi aikanaan ministeripäiviä 2756, Järviselle 1221. Kuvasarja opintomatkasta Tukholmaan 1934 kertoo professorin ja opiskelijoiden välittömästä kanssakäymisestä. Kyösti järvinen sai matkasta muistoksi kuva-albumin, jossa professoria kutsutaan meidän Kössiksi Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kunniajäsenyys 1946 viittasi ylioppilaskunnan läheiseen ystävään ja meidän professoriin
1911 1916 1917 1940 1923 1923 1936 Kyösti Järvinen: Liikeorganisatio 1939 1948
Tutkija Väitös Kielin yliopistossa 1921 mahdollisti Järvisen tiedemiesuran Kauppakorkeakoulun professorina. Tohtoritutkinnon aineina olivat kansantaloustiede, finanssitiede, tilastotiede, talousmaantiede ja kauppaoikeus. Väitöskirja julkaistiin arvostetussa, Järvisen ohjaajan professori Bernhard Harmsin käynnistämässä julkaisusarjassa Probleme der Weltwirtschaft. Harmsin perustama Kielin maailmantaloudellinen tutkimuslaitos kirjastoineen merkitsi Järviselle innostavaa tutkimusympäristöä. Kyösti Järvinen oli väitellessään 52 -vuotias. Kyösti Järvinen Emeritusprofessori Kyösti Järvinen kollegoineen. Prof. Huugo Raninen (oik.) seurasi Järvistä Kauppa- ja liikkeenhoito-opin professorina kesällä 1939. Prof. Henrik Virkkunen (toinen oik.) edusti nuorempaa polvea Kielin maailmantaloudellinen tutkimuslaitos Kauppatieteiden kunniatohtorin arvo Kauppakorkeakoulun 1. promootiossa 1946 korosti Kyösti Järvisen elämäntyön merkitystä. Kuvassa oikealta Kyösti Järvinen, vuosikymmenien yhteistyökumppani ja Kauppakorkeakoulun perustaja K.A. Paloheimo sekä Wäinö Bonsdorff, Järvisen työn jatkaja Kauppakorkeakoulun rehtorina. Vasemmalla 1945 väitellyt kauppatieteiden tohtori Martti Saario. Järvinen toi juhlapuheessaan esiin Bernhard Harms Paavo Korpisaari arvioi Järvisen väitöskirjan Yhteiskuntataloudellisessa aikakauskirjassa 1921 Kauppakorkeakoulun valtuuskunta 1950. Edessä (vasemmalta): Kyösti Järvinen, John Grundström, Oskari Huttunen, Alwar Niklander, Uuno Takki ja Juuso Walden.Takana: Kaarlo Hildén, Aulis Kauppinen, Artturi Virtanen, Matti Virkkunen, Arvi Raikkala, O.W. Louhivuori, Jukka Tammenoksa, Jussi Mononen, Erkki Lipsanen, Helmer Husa, Niilo Nuotio, Åke Fröjdman, Heikki Reenpää ja Osmo Vartiainen. Kuvasta puuttuvat: Armas Ahlqvist, Wäinö Bonsdorff, Samuli Harima, Einari Inkeroinen, Juho Kuosmanen, Arturi Orelma, Lauri Ruuskanen, Walter Rydman, Aarne Toivonen ja Antti Wihuri. sitä aloiterikkautta, jolla kaupallinen yritteliäisyys on kautta aikojen yleistänyt uutuudet ja toteuttanut keksinnöt käytännössä, ja sitä lannistamattomuutta, sisukkuutta ja tulevaisuuden uskoa, jota liikeala yksin voi kehittää ja jolla yrittäjä suuresti hyödyttää maataan.
KUTSU NÄYTTELYN AVAJAISIIN H E L E C O N - G A L L E R I A
KUTSU TERVETULOA KAUPPAKORKEAKOULUN PERUSTAJAN JA ENSIMMÄISEN REHTORIN PROF. KYÖSTI JÄRVISEN ELÄMÄNTYÖTÄ KUVAAVAN NÄYTTELYN Kauppakorkeakoulun rehtori 1911-1919 Kauppakorkeakoulun professori 1921-1939 Eduskunnan jäsen 1922-1930 Valtiovarainministeri 1925-1926, 1931-1932 Kauppa- ja teollisuusministeri 1928-1929 KYÖSTI JÄRVINEN KANSAINVÄLINEN MONIOTTELIJA 1869-1957 HUMANISTI-REHTORI-PROFESSORI-KANSANEDUSTAJA-MINISTERI AVAJAISIIN 28.8.2007 KLO 15.15 NÄYTTELYN AVAUS kirjaston johtokunnan puheenjohtaja, prof. Matti Pohjola NÄYTTELY PERUSTUU PROF. KYÖSTI JÄRVISEN SUVUN KAUPPAKORKEAKOULULLE LAHJOITTAMAAN ERIKOISKOKOELMAAN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTON HELECON-GALLERIA HIETANIEMENKADUN JA MECHELININKADUN KULMA SISÄÄNKÄYNTI HIETANIEMENKADULTA HSE KIRJASTO HELECON-TIETOKESKUS NÄYTTELYN SUUNNITTELU Heikki Juutilainen