1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2013 Katja Rihu-Lehtinen Klassikkonäytelmä tutuksi prosessidraaman keinoin Prosessidraaman klassikkonäytelmäksi olen valinnut Aleksis Kiven Nummisuutarit. Harjoitteet on suunniteltu noin kahdenkymmenen opiskelijan ryhmälle ja prosessidraaman ajallinen kesto on n. kolme 75 min oppituntia (viisi * 45 min). Jokaisen oppitunnin alussa on hyvä tehdä jokin helppo lämmittely- ja/tai keskittymisharjoitus ryhmän kanssa. Tällaisenaan työpajan harjoitteita voi toteuttaa kirjallisuuden opetuksessa esim. 9.-luokkalaisille kotimaisen kirjallisuuden opetuksen yhteyteen tai lukiolaisille Äi6-kurssille. Työpajan harjoitteista voi valita vain osan ja lisähenkilöitä voi tarvittaessa karsia pois. Harjoitteiden avulla kirjallisuutta lähestytään elämyksellisesti ja toiminnallisesti. Prosessidraamasta lyhyesti Prosessidraama on draamakasvatuksen menetelmä, jonka tarkoituksena on opettaa jotain aihetta kehystarinan puitteissa monenlaisille ryhmille. Prosessidraamassa opitaan kokeilemalla ja pohtimalla ja ratkaistaan yhdessä fiktion maailmassa ilmeneviä ongelmia. Tämä antaa oppijoille mahdollisuuden eläytyä erilaisiin käyttäytymismalleihin ja ilmaista niin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteita roolihahmon suojissa. Elina Rainion 2009 mukaan draamatarinat toimivat peilinä ja ikkunana ryhmän kokemukselle. Niinpä prosessidraaman tarinat eivät toteudu koskaan samanlaisina, vaan ne syntyvät ryhmän tunteista, tarpeista ja valinnoista. Prosessidraamoissa liikutaan yhtä aikaa faktan ja fiktion maailmoissa. Toiminnassa lopputulosta tärkeämpää on prosessi. (Rainio 2009: 7-9) Oma toteutustapani Olen käyttänyt harjoitteita nuorten lukiokoulutuksen Dra2-kurssilla Draama ja minä. Tavoitteena minulla on ollut paitsi tutustuttaa opiskelijat klassikkonäytelmään, myös antaa heille keinoja asettua toisten ihmisten nahkoihin ja perehtyä keinoihin, joilla roolihahmoa rakennetaan ja omaa roolityötä syvennetään. Olen toiminut ryhmäläisten seremoniamestarina: ohjeistan harjoitteet, syvennän näytelmän sisältöä tarvittaessa kertojana sekä olenpa asettunut itsekin roolihenkilön nahkoihin. Olen merkinnyt oman toimintani ja kommentteja kursiivilla harjoitteisiin. Lähteitä: Kivi, Aleksis: Nummisuutarit. (SKS Kriittinen editio, digitaalinen aineisto: http://elias.finlit.fi/nummisuutarit/) Rainio Elina 2009: Prosessidraama ja tutkiva teatterityö. Sivistysliitto, Kansalaisfoorumi. Omaan suunnitteluun myös esim. Owens Allan & Barber Keith: Draamakompassi prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi.
2 NUMMISUUTARIT prosessidraama 1. Esitellään henkilöt Prosessidraaman ohjaaja valitsee ryhmästä henkilön, antaa hänelle vaatekappaleen päällepuettavaksi ja esittelee hänet muulle ryhmälle. Topias: Suutarimestari (liivi) - hieman yksinkertainen mies, joka on vaimonsa tossun alla Martta: hänen vaimonsa (huivi) - tomera, ahne nainen, joka määrää talon asioista Esko: heidän poikansa (lippis) - samasta puusta veistetty kuin isänsä, hyväluontoinen, johdateltavissa - ensin rakastunut Jaanaan, mutta nyt aikoo naida naapurikylän Kreetan - ei juo alkoholia, ja on muutoinkin kunnollinen - osaa olla myös jääräpäinen Jaana: Topiaksen hoitolapsi (essu) - hänen äitinsä on kuollut. Isä on merimies teillä tietymättömillä. Haluaa naida Kriston, mutta holhoojat Topias ja Martta eivät anna Kristo: seppä, Jaanan rakastettu (hattu) - Topias mustamaalaa Kristoa Iivari: Topiaksen ja Martan nuorempi poika (liivi) - viinaan menevä ja huikentelevainen 2. Esinäytös: KORPRAALIN TESTAMENTTI Yksi näyttelijä lukee testamentin, johon rooleissaan olevat näyttelijät reagoivat ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on reagoida eri tunnetiloissa tilanteeseen. Opettaja jakaa ensin jokaiselle näyttelijälle oman lappunsa ja he perehtyvät niihin ennen testamentin lukemista. Nämä eivät kerro tunnetilaa ääneen, vaan tilanteen loputtua keskustellaan ryhmässä, mitä tunteita henkilöt ovat ilmaisseet. Olen lisännyt tunnetiloihin apurepliikit, koska opiskelijat kokivat
3 vaikeaksi improvisoida repliikit pelkän tunnetilan kautta. Tässä voi tunnustella ryhmää; jotkut ryhmät saattavat pystyä improvisoimaankin. Lopuksi lyhyt ryhmäkeskustelu, jossa tunnetilat nimetään. Topias tunnetila hämmästynyt, apurepliikki: Miten se korpraali nyt sillä lailla? Esko tunnetila hölmistynyt, apurepliikki: Isä, mitä se tarkoittaa? Kumpi heistä ennen naiduksi tulee? En ymmärrä Martta pöyristynyt epäoikeudenmukaisuudesta: apurepliikki: Tämä on törkeää! Todella epäoikeudenmukaista korpraalilta jättää asia ratkaisematta. Eskon miehenä ja esikoisena olisi kuulunut saada rahat! Jaana pettynyt, apurepliikki: Minä olisin kyllä niin toivonut, että korpraali lahjottaisi ne rahat minulle, orpotytölle. Olisin halunnut laittaa niillä rahoilla kapiot, jotta pääsisin Kriston kanssa naimisiin Kristo raivoissaan, apurepliikki Jaana, tajuatko, mitä tämä tarkoittaa! Me ei päästä naimisiin niin kauan, kun Martta ja Topias ovat sun holhoojia! Eskolle ne aikovat nuo rahat järjestää. Martta kyllä naittaa Eskon, ennen kuin se ehtii edes kissaa sanoa! Iivari kateellinen, apurepliikki Minua korpraali ei edes maininnut testamentissaan! Olisi minullakin ollut sille rahalle käyttöä. Aina vaan Esko ja Esko, velipoikaa ei kukaan ikinä muista!
4 Korpraalin viimeinen tahto ja testamentti Esko ja Jaana, rakkaat lapsikullat, joiden kasvua olen saanut seurata, vaikken verisukua olekaan. Te kumpikin olette minulle tärkeitä. En osaa päättää, kumpaiselle rahani antaisin. Siispä, testamenttaan maallisen omaisuuteni, 500 riksiä, sille kumpi heistä ennen naiduksi tulee. 3. ALKUTILANNE JA JUONI: tutustutaan eri juonenkulkuihin niin, että opiskelijat suunnittelevat kohtauksen tietojen perusteella. Opettaja muodostaa ryhmät ja antaa heille yhden lapun. Lapun avulla opiskelijat suunnittelevat ja harjoittelevat kohtauksen, joka esitetään muulle ryhmälle. Olisi hyvä, jos jokainen ryhmä voisi harjoitella erillisessä tilassa. Harjoitteluaika esim. 15 min + esityksiin menevä aika. A. Esko ja Mikko menevät tansseihin tms. kylille. Esko ihastuu Kreetaan. Eskon kaveri Mikko rupeaa puhemieheksi heidän välilleen. Henkilot: Esko, Kreeta, Mikko. Lisähenkilöt: Kreetan paras kaveri ja Jaakko, poika, johon Kreeta on ihastunut. 3 henkilöä + 2 lisähenkilöä tarvittaessa B. Topias ja Martta tekevät suunnitelman, jolla Esko saadaan naimisiin, vaikkei hän olekaan vielä täysi-ikäinen. Martta määräilee, Topias myötäilee. He tietävät, että Esko on ihastunut naapurikylän Kreetaan. Nyt on Esko vakuutettava naimisiinmenon tärkeydestä. He hakevat paikalle lukkarin (kirkon palveluksessa oleva hlö9. Lukkarin tulee laatia lupapaperi, jossa sanotaan, että alaikäinen Esko on saanut vanhemmiltaan luvan mennä naimisiin. Lopulta Esko kutsutaan kuulemaan vanhempien päätöksestä. Esko ensin epäröi, sitten suostuu. 5 hlöä C. Topias ja Kreetan isä Karri tapaavat tuopillisen ääressä krouvissa. Topias ottaa Eskon ihastuksen Kreetaan puheeksi. Topias kertoo, että Esko haluaa naida Kreetan. Karri tietää, että Kreeta ei ole ihastunut Eskoon, mutta päättää laskea leikkiä Topiaksen kustannuksella ja huijaa Topiaksen
5 uskomaan, että naimakauppoja tässä sovitaan. Kohtaus päättyy siihen, että Topias luulee naimakaupoista tulevan totta. 2 hlöä + 1-2 lisählöä tarvittaessa, esim. krouvari ja kylän juoppo, jotka keskeyttävät keskustelun) D. Jaana ja Kristo haluavat naimisiin. He puhuvat testamentista ja siitä, kuinka Jaanan holhooja Martta ei päästä heitä naimisiin, vaan aikoo naittaa oman lapsensa Eskon, jotta tämä saa testamenttirahat. He ovat turhautuneita ja harmissaan tilanteesta. He pohtivat myös Jaanan kateissa olevan merimiesisän kohtaloa. He tietävät, että jos isä palaisi, hän voisi holhoojana antaa naimaluvan heille. 2 hlöä E. Jaanan kateissa ollut isä on vapautunut Turun linnasta oltuaan 10 päivää vedellä ja leivällä, koska on merimiehenä karannut laivasta (siitä rangaistus). Tapaa kaupungilla vanhan tutun. Kertoo tälle uskomattomia kalavaleita merimiehen matkoilta ja antaa selityksen sille, miksi joutui karkaamaan laivasta. Kysyy myös tyttärestään Jaanasta ja kuulee, kuinka Jaanan holhoojat eivät anna tälle lupaa mennä naimisiin. Päättää lähteä auttamaan Jaanaa. 2 hlöä (Voi olla myös 3. hlö, joka tulee kertomaan, että ulkomaan kreiviltä on varastettu Tampereen kaupungissa monta kymmentä tuhatta. Löytöpalkkioksi on luvattu 700 riksiä sille, joka hänet saa kiinni ja vie kruunulle=poliisille. Varkaan ulkomuoto ja tunnusmerkit ovat lyhyt keritty tukka, piikkiparta ja musta pilkku nenänpielessä. Olen itse yleensä tehnyt tämän roolin ensimmäisen oppitunnin lopuksi. 75 min 4. PÄÄJUONI ETENEE: Yksilöharjoitteena joko Eskon rakkauskirje, Kreetan torjuntakirje tai sulhasen hääpuhe Luetaan I näytöksestä Eskon yksinpuhelu, jossa hän ajattelee Kreetaa. ESKO. (Yksin). Kovin tunnen tällä hetkellä itseni liikutetuksi, ja sydämeni on kuin palava pikipallo ja tämä on siitä, että mieltäni polttaa Kreeta ja häät. Kreeta! pääni pyörään käy, koska muistelen, että kohta olen yhtä kanssas, eli toisin, minä tulen sinuksi ja sinä minuksi, sanalla sanoen, Esko on Kreeta ja Kreeta on Esko;
6 ja kutsukoot meitä sitten joko Eskokreetaksi eli Kreetaeskoksi. Niin. Ijäisen uskollisuuden sua kohtaan vannon, Kreetani; ja jos se ilkeä saatana, joka käy ja nuuskii ympärillämme aina tuomio päivään asti, jos hän, sanon minä, niin riiviöön mun saattais, että sokeudessani toista naista suutelisin, niin lyö mua vast kuonoa, lyö mua vast kuonoa, Kreeta, että hampaat kidassani kalisevat. Sillä hän, joka vapaasta tahdosta on tehnyt pyhän uskollisuuden valan ja sen rikkonut, hän taivaalta ja maalta kirottu olkoon ja päänsä survottakoon nuuskaksi; se on sanottu. (SKS Kriittinen editio, digitaalinen aineisto: http://elias.finlit.fi/nummisuutarit/) Saa valita: a) Kirjoita rakkauskirje Eskolta Kreetalle tai b) Kirjoita sulhasen puhe häitä varten (Esko). c) Kirjoita Kreetalta torjuntakirje Eskolle Kirjeiden kirjoittamisen jälkeen opiskelijat jaetaan ryhmiin sen perusteella, minkä tekstivaihtoehdon he ovat valinneet. Jokainen ryhmäläinen lukee muille oman kirjeensä (ei pakoteta ketään kuitenkaan) ja ryhmäläiset valitsevat yhden kirjeen, josta pitävät eniten. Sen jälkeen opiskelijat saavat jatkotehtävän: 5. ÄÄNIMAISEMAT TEKSTEILLE Luodaan tekstien pohjaksi äänimaisema edellä jaetuissa ryhmissä. Esitetään näin: - Rakkauskirje: Yksi henkilö lukee ääneen Eskon rakkauskirjettä, muut tuottavat äänimaiseman samaan aikaan. - Matka kosimaan Kreetaa: Esko harjoittelee sulhasen puhetta, muut tuottavat matkan äänet. - Kreetan koti: Hääjuhla, häiden äänimaisema samaan aikaan kuin Kreetan torjuntakirje luetaan ääneen. (10 min pohjustus ja lämmittely,15 20 min kirjoittaminen, 15 min lukeminen, 15 min äänimaisemien suunnittelu, 10 15 min esittäminen -> Yht. 75 min)
7 6. ONGELMANRATKAISU-kohtaukset pareittain tai kolmen ryhmissä Opiskelijat valmistelevat pareittain kohtauksen ohjeiden mukaisesti. Kohtaukset esitetään muulle ryhmälle. Esko on saapunut hääjuhlaan ja hänelle on selvinnyt, että Kreeta menee naimisiin jonkun muun kuin hänen kanssaan. Miten Esko reagoi uutiseen? A) Esko tulee hääpaikalle sulhasen elkein ja hänelle kerrotaan tilanne (Kreeta on naimassa toisen). Esko ei ensin tajua tilannetta ja inttää vastaan. Kun hän vihdoin ymmärtää asian, hän lähtee pois paikalta. B) Esko peittää närkästyksensä ja menee mukaan juhlintaan. Hän yrittää olla muina miehinä, kun taas Mikkoa tilanne huvittaa suuresti. C) Esko on ihmeissään ja kyselee Mikolta syitä Kreetan petokseen. D) Esko kohtaa Kreetan ja kysyy häneltä, miksi Kreeta menee Jaakon, eikä hänen, kanssaan naimisiin. E) Esko rupeaa laskemaan leikkiä tilanteessa ja keskeyttää pelleilyllään hääjuhlan. F) Esko tajuaa tilanteen ja tulee surulliseksi. Hän rupeaa itkemään suureen ääneen ja Mikko yrittää lohduttaa Eskoa. G) Esko rupeaa mahtailemaan ja haastaa sulhasen painiin painivat. H) Esko ryöstää morsiamen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 I) Mikko tarjoaa Eskolle lohdutukseksi mehua, joka siis oikeasti on viinaa. Esko on yleensä raitis mies, mutta nyt viina saa hänet ihan sekaisin. Hän rupeaa riehumaan ja hajottamaan paikkoja. Opiskelijoilta voi lopuksi kysyä, minkä tilanteen he luulevat tapahtuneen näytelmässä. (Oikea vastaus on I) 7. TUNNEHARJOITE: Kohtalonkuja Kreeta seisoo selin Eskoon ottamassa häävieraita vastaan. Kukin on vuorollaan Esko ja Kreeta. Esko kävelee hitaasti ryhmäläisten muodostavan kuja läpi ja miettii, kostaako Kreetalle. Muut seisovat kunniakujassa : toiset kannustavat Eskoa tappamaan petollisen Kreetan, toiset pyytävät, ettei hän tekisi niin. Puolessavälissä on vaihto niin, että kaikki saavat sekä tuntea vihaa että myötätuntoa. Kukin Esko päättää vuorollaan improten, kostaako puukottaen Kreetalle vai antaako heille anteeksi. Tätä harjoitetta en ole koskaan kokeillut ryhmäläisteni kanssa, mutta olen itse kokeillut sitä. Harjoite herättää monenlaisia tunteita. 8. SIVUJUONI ETENEE: Pantomiimit improina Seuraavaan harjoitukseen valitaan näyttelijät ja lukijat. Näyttämölle lavastetaan krouvi (pari pöytää, baaritiski ja kaksi ovea). Lukijat lukevat otteita neljännen näytöksen kohtauksista ja näyttelijät toimivat lukijoiden ohjeiden mukaan. Lukijoiden voi antaa perehtyä tekstiin etukäteen, sillä se on nykynuorelle vaikealukuista. Sitä ennen opettaja johdattelee aiheeseen kertomalla juonta lyhyesti eteenpäin. Eskon ollessa kosiomatkalla Martta ja Topias ovat lähettäneet nuoremman pojan, Iivarin, kaupunkiin myymään heiltä nauriskuorman ym. muuta kyläläisten kauppatavaraa. Iivari on kuitenkin enonsa Sakerin kanssa ryypiskellyt kaupoista saadut rahat, jotka oli tarkoitettu hääkestejä varten. Sakerilla on rahaa vielä yhteen tuopilliseen ja he päättävät lähteä krouviin tuhlaamaan rahat. Samaan aikaan Jaanan isä Niko tapaa vanhan tuttavansa Eerikin, joka kertoo hänelle Jaanan naima-aikeista ja Martan kieroiluista. Sattumalta Niko ja Iivari ja Sakeri eksyvät samaan krouviin. (Neljäs näytös, Väliverho, Puol matkan krouvi. Kummallakin sivulla vähäinen pöytä. Oikealla istuu Sakeri ja Iivari, viinaputelli ja lasit edessä; vasemmalla sivulla Niko olvihaarikan* ääressä). NIKO (itsekseen, juotuansa haarikasta). Saakelin väsyksissä vaan; mutta eihän ole merimiehen työ, mäkistä maantietä mittailla, tomussa ja pöllyssä. - - - Mutta meneepä tähän haarikkaan viimeinen äyrini, ja sitten on puhdas hyvä. Mutta hätää ei vielä, ei yhtään; aika neuvoja antaa. (Juo). Mitä narriahan lienevät nuo kaksi tuossa pöydän ääressä?
9 IIVARI. Aatelkaas perään, eno Sakeri, tänä ehtoona, juuri tänä ehtoona tulee Esko kotiin naimaretkeltänsä nuoren vaimonsa kanssa, mutta minä, jonka, niinkuin tiedätte, piti tuoman höystettä jälkihäihin, olen tässä kahdella tyhjällä kouralla. Kirkas tuli ja leimaus, eno Sakeri! SAKERI. Kaikki käy hyvin, jos teemme niinkuin olen sanonut. Luota minuun vaan, Iivari poika! Kaikki käy hyvin! (Iivari ryyppää). NIKO (itseks.) Suutari Topiaksen nuorempi poika ja Martan veli; nyt tunnen seuran! Näyttää kuin ei olisi laitansa juuri niinkuin pitäis. (Krouvari tulee). IIVARI. Mitä sanot, krouvari, sinä hyväntahtoinen ihminen, niin avulias kaikkia vastaan; mutta saatpa palkkas viimeisenä päivänä sinäkin, täyden palkkas saat, sillä sinä pientä janovata lähimmäistäs täällä juottanut olet! KROUVARI. Hi hi hi! sinä veitikka! Mutta ompa minulla teille jotain ilmoitettavaa. IIVARI. Mitä? Eikö ole kaikki maksettu? KROUVARI. Kaikki maksettu! IIVARI. No, mitä mutiset sitten? KROUVARI. Mutisempa, että jos tahtoisi nyt onni, niin taitaspa hän antaa meille aika potkauksen! IIVARI. Jos hän potkaisis sinun helvettiin, niin olispa se meille kaikille onni suuri!* SAKERI. Nyt olet päissäs, Iivari! IIVARI. Siitä kiitän krouvaria, sitä Pelssepuupin tullimiestä! SAKERI. Kitas kiinni, poika! KROUVARI. Ei, hyvä vieras; sanavalta on tässä kaikilla ja lupa leikin-laskuun! Ei mitään vaaraa, vieraani, ei yhtään! SAKERI. Haastelittepa jotain onnen potkauksesta, mikä oli tarkoituksenne? KROUVARI. Asia on tämä: niinkuin kerrotaan, on näillä seuduilla ihan äskettäin nähty se suuri varas, joka eräältä ulkomaan kreiviltä varasti niin äärettömän summan, ja jonka kiinniottajalle luvattiin seitsemän sataa riksiä. SAKERI. Milliseksi kertoivat miehen muodon? KROUVARI. Keritty, tumpuritukka, pieni piikkiparta, ja musta pilkku lähellä vasenta sierainta! IIVARI. Niinkuin naulaan! SAKERI. Sama mies! KROUVARI. Pitäkäämme tarkka vahti; hän ehkä astuu huoneeseni pianki. Ja jos saisimme pojan kiinni, niin eikö olisi se onnen potkaus? SAKERI. Aika potkaus!
10 IIVARI. Joutuisi hän kynsiini vaan, niin nuoriin panisin miehen kohta, istuttaisin hänen koreasti rattailleni ja riemuten kotoa kohden karsisin rahakuormallani, ja sitten nimismiehelle hänen kanssaan! NIKO (itseks.) Tuhat tulimmaista! Johtuupa mieleeni kuje, saakelin lystikäs, ja taitaa minulle vielä antaa ilmatteeksi kyydin kotia, jos se vaan onnistuu. Koettaa kelpaa! Päin tuuleen vaan, Niko, ja ole yhtä sukkela kuin ennenkin! Krouvari auttakoon minua juonessa. (Krouvarille). Kuulkaatpa, isäntä! KROUVARI. Kernaasti! NIKO (mennen erillensä krouvarin kanssa). Luullakseni, ette tunne minua? KROUVARI. Näen teidän ensi kerran! NIKO. Erehdys, isäntäni. Monta kannua olemme yhdessä tyhjentäneet! KROUVARI. Sitä en muista. Sanokaat nimenne! NIKO. Jos tempaisitte pois tämän parran, niin luulempa, että löytäisitte sen takaa entisen Järvelän Nikon kasvot. KROUVARI. No koira vieköön! (Kättelevät). NIKO. Mutta hiljaa, isäntä! Minulla on mielessä vikkelä, viaton juoni, johon pyydän teidän apuanne! Nyt käymme porstuakammariinne, ja minun ajaessani tätä partaani, te keritsette tukkani ja annatte päälleni toisen takin ja hatun. Leukapäähäni jätän piikkiparran ja teen pienen, mustan pilkun nenäni viereen, ja se suuri varas on valmis. Minä astun taasen sisään, nuot tuossa ottavat minun kiinni, ja sitokoot minun nuoriinki, se ei tee mitään, mutta kotia pääsen vapaalla kyydillä. Ja aatelkaas: se nauru ja riemumeteli sitten kaikelle tälle! KROUVARI. Tuo taitaa olla saakelin vikkelätä, mutta katso, ettei saata se sinua pitempiin kiusauksiin. Taidatko kohta ja varmaan toteennäyttää kuka olet? NIKO. Kuinka hyväänsä, mutta empä ylen-anna tätä juonta jonkun pienen kiusauksen tähden, ja toiseksi, niin varkauden tapahtuessa istuin minä Turun linnassa, söin vettä-leipää ja Turkuun tulin suoraan Engelsmannin laivalta. KROUVARI. Hyvä! Me käymme käsiin! NIKO. Malta! (Korkeammalla äänellä). Mitä olen velkaa? KROUVARI. Kuusi kopekkaa, hyvä vieras! NIKO (maksaa). Nyt hyvästi! KROUVARI. Onnea matkalle! (Niko menee). Opettaja johdattelee juonta taas eteenpäin: Sillä aikaa kun Niko naamioituu, Iivari ja Sakeri pohtivat tuopillisen ääressä, miten he kertovat kotiväelle ryypänneensä heidän rahansa. Heille tulee kinaa siitä, kertoako totuus vai valehdella, että ryövärit ovat vieneet heidän rahansa. Seuraavaan kohtaukseen voi halutessaan vaihtaa lukijat ja näyttelijät.
11 (Niko, tukka keritty, piikki-parta leualla, pieni pilkku lähellä vasempaa sierainta ja toinen hattu ja takki päällä, astuu sisään. Sakeri katselee häntä suurilla silmillä). SAKERI (itsekseen). Se on hän! IIVARI (itsekseen). Seittemän sataa riksiä, jos vaan onnistuu! SAKERI (itsekseen). Mailmani rupeaa valkenemaan! IIVARI. Siinä on minulle pelastuksen kallio! (Sakeri ja Iivari tekevät tärkeitä viittauksia toinen toisellensa. Iivari asettaa itsensä ovelle). NIKO. Onko talossa viinaa? SAKERI. Sepä kysymys. Tämä on krouvi, iloinen krouvi. (Itseks.) Hikoonpa ankarasti. Jos nyt vaan kaikki kävis hyvin! NIKO. Missä ovat tämän huoneen haltiat? SAKERI. Krouvari tulee kohta; olkaa hyvä ja vartokaa! NIKO. Aikani on tärkki! SAKERI. Ei niin, ettette hetkeä levätä jouda. (Itseks.) Se on hän! NIKO. Meillä on kaunis ilma! SAKERI (itseks.) Ko okas mies. Minä tulen kovin levottomaksi! (Ääneensä). Se käy laatuun, se ilma! IIVARI. (Itseksensä ovella). Onnetar, sua rukoilen, näytä mulle etupuoles kerran vielä, hetken aikaa sen loistaa anna! Näytä edes pieni vilaus, minä rukoilen! Kaikki käy hyvin! SAKERI. Suokaat anteiksi: mistä kaukaa on vieras? NIKO. Naantaalista! SAKERI. Mihin kulkee tie? NIKO. Naantaaliin! SAKERI. Kotomatkalla siis! NIKO. Kotomatkalla Käkisalmen kaupungista! SAKERI. Arvattavasti ovat hyvin tärkeät asiat teitä pakoittaneet tälle matkalle? NIKO. Kuolihan multa täti siellä, ja luulin saavani periä ämmän, mutta, saakeli soikoon! tulenpa takaisin tyhjempänä kuin mentyäni. Miehensä sukulaiset veivät kaikki ja minun haukkuivat he hyvän omaksi; sillä kaikkialla, hyvät ystävät, vääryys parastansa koettaa! SAKERI. Kohtaloonne surkuttelen. Ja käynyt olette kaiken tien?
12 NIKO. Käynyt kuin Jerusalemin suutari! SAKERI. Ei konttia selässä eikä nyttyä kädessä? NIKO. Köyhä saatana, köyhä saatana! SAKERI (itseks.) Ei yhtään epäilystä enään! (Häristää nyrkkiinsä, varoittaen Iivarille. Ääneensä). Lait ja oikeudet ovat kiivaat, hyvä naapuri; näyttäkää minulle passinne! NIKO. Mitä huolimme passista; olemmehan Suomalaisia kaikki! SAKERI. Tosin haastat kieltämme, mutta ken taitaa vaan siitä sua vannoa Suomalaiseksi? Ja luulenpa havaitsevan niinkuin jotain vierasta murrosta puheesi laadussa. Näytäppäs minulle passis, mies! (Niko katsahtelee levottomasti ympärillensä). Passi! NIKO. Sinä et taida sitä lukea! SAKERI. Taidan, jos se vaan on äitimme kieltä! NIKO. Se on ruotsia! SAKERI. Näytä se kuitenkin! (Niko juoksee ovea kohden, Iivari ja Sakeri karkaavat päällensä. Sakeri huutaa). IIVARI. Seis, mies! (Kaikki kolme yhdessä kimpussa kiertoilevat rynnistellen ympäri teateria). SAKERI. Pidä kiinni kuin kuolema, Iivari, pidä kiinni! (Krouvari tulee). Köysi tänne, krouvari! Jumalan tähden, köyttä ja nuoraa tänne! KROUVARI. Paikalla, paikalla! Elkäät laskekaa häntä! (Menee). SAKERI. Iske häneen kyntesi, Iivari! Elä hellitä, elä hellitä! IIVARI. En hellitä; en, vaikka lapani lähtis kylkiluita myöten. (Aina tuimempi temmellys). SAKERI (valittavalla äänellä). Hän pääsee meiltä karkuun, karkuun hän meiltä pääsee. Rientäkäät apuun meitä kaikki ihmiset! (Krouvari tulee nuoran kanssa). KROUVARI. So, so, hiljaa, junkkari! (Ottelus pysäytyy). Sinä hukkaan ponnistelet, mies parka! Käpäleet koreasti tänne vaan! IIVARI. Antakaas nuora minulle! (Sitoo Nikon kädet nuoriin). KROUVARI. Vain niin, tässäkö on nyt lintumme, ja niin pahasti takerrettuna paulaan? Ahaa, sinä veitikka! (Itseks.) Peijakas! kuinka hän taitaa pitää vakavan suun! NIKO. Elä sido niin kovasti! KROUVARI. Eläpäs sentään kiristä pahoin kurjan saatanan käsiä! SAKERI. Niin kuitenkin, että istuvat kiinni, kiinni kuin kruuvi-penkissä! Haa, onpa mies kädessämme kuitenkin ja seittemän sataa riksiä!
13 IIVARI. Seittemän sataa riksiä! (Niko tekee äkkinäisen rynnistyksen tavoittaen ovea kohden, Sakeri huutaa; kaikki karkaavat päällensä estäen pakonsa). IIVARI. Ei juuri niin, poikani! SAKERI. Siivosti vaan! Saatpa muuton korvillesi! NIKO. Noh, olenpa siivo, siivo kuin lammas! Olkoon menneeksi ja tulkoon mitä tuleman pitää! Suru ja murhe ei luontooni kuulu. SAKERI. Mielisitkö sanoa meille nimes? NIKO. Nimi seisoo passissa! SAKERI. Missä on passis? NIKO. Povitaskussani! SAKERI (ottaa taskusta passin). Hyvä hyvä! Tämä tulee sulle kalliiksi passiksi; sillä hyvin tietysti on se oma kättes työ. Se pistetään talteen! (Panee passin omaan taskuunsa). NIKO. Mutta mitä aivotte nyt parhaakseni? IIVARI. Panen sinun koreasti rattaille ja kyyditän kotiani ja siitä saatan sinun meidän pitäjän vallesmannin haltuun! NIKO. Minkävuoksi hänen haltuunsa? IIVARI. Miksi kysyt syytä, jonka tiesit ennen kuin me? NIKO. En tiedä syytä; viaton olen kuin taivaan tähti! Opiskelijoiden kanssa voidaan tarvittaessa vielä keskustella kohtauksista ja selvittää sanojen merkityksiä. 8. VAIHTEHTOISET LOPPURATKAISUT: Opiskelijat valmistelevat pienryhmissä vaihtoehtoisia loppuratkaisuja. Kohtaukset esitetään muulle ryhmälle. Tätä harjoitetta voi muokata antamalla jokaiselle ryhmälle jonkin esineen, jota on käytettävä kohtauksessa. (esim. narukerä, leikkikirves, omena, marjapoimuri, ämpäri, kori, luuta tms.) A) Esko ja Mikko ovat matkalla kotiin epäonniselta hääreissulta. He ovat viipyneet matkalla kiertäen krouvista krouviin ja tuhlanneet kaikki rahat. Tähän eniten syypää on Mikko, Esko kun on vannonut, ettei juo enää ollenkaan. He torailevat siitä, kuinka tilanne pitäisi hoitaa: Esko haluaa kertoa totuuden matkasta, mutta Mikko haluaisi luistaa tilanteesta. Matkalla he tapaavat Jaanan sulhasen Kriston, joka ei tiedä totuutta Eskon naimakaupoista. Mitä tapahtuu? Tee kohtaus. 3 hlöä
14 B) Eskon vanhemmat Martta ja Topias ovat laittaneet pöydän koreaksi, sillä he odottavat Eskon tulevan morsiamineen kotiin. Marttaa ihmetyttää myös, missä on nuorempi poika Iivari, jonka piti tulla kaupungista takaisin ostoksineen. Sepeteus-lukkari saapuu paikalle. Odottavan aika on pitkä. Sepeteus ja Topias alkavat ryypiskellä. Mitä tapahtuu? Tee kohtaus. 4 hlöä C) Nuorempi poika Iivari ja Sakeri-eno saapuvat paikalle roistoksi luulemansa Nikon, Jaanan isän, kanssa. Vallesmanni (poliisiviranomainen) haetaan paikalle. Niko paljastaa todellisen henkilöllisyytensä. Miten Sepeteus ja Iivari reagoivat tähän? Tee kohtaus. 4 hlöä D) Jaanan isä Niko on palannut kotiin. Miten erityisesti Jaana ja sulhanen Kristo reagoivat tilanteeseen? Tee kohtaus. 3 hlöä E) Esko yrittää tulla Mikon kanssa muina miehinä kotiin mutta Esko joutuu tunnustamaan vanhemmilleen Topiaalle ja Martalle, ettei häitä tulekaan, koska Kreeta on mennyt toisen miehen, Jaakon, kanssa naimisiin. Hänen pitää myös tunnustaa häpeällinen käytöksensä: hän on ryypännyt häihin tarkoitetut rahat. Mitä tapahtuu? Tee kohtaus. 4 hlöä F) Iivari ja Sakeri kohtaavat kyläläiset Anna-muorin ja Leenan-Kallen, jotka kyselevät nuuskan ja ampumatarvikkeiden perään. Kyläläiset olivat antaneet rahat miehille ostoksia varten ennen kaupunkireissua. Mitä tapahtuu? Tee kohtaus 4 hlöä 9. LOPPUJEN LOPPU: Still-kuva, jonka tekemiseen koko ryhmä osallistuu. Opettaja lukee seuraavan tekstin. Aina, kun mainitaan jonkun henkilön nimi, jokin ryhmäläinen menee lavalle ja ottaa asennon. Opettajan luettua tekstin kaikki opiskelijat ovat lavalla stillissä. Ei haittaa, vaikka lavalla olisi useamman kerran sama henkilö eri tilanteessa. Jaana ja Kristo ovat saaneet Jaanan isältä Nikolta luvan mennä naimisiin. Lukkari Sepeteus julistaa, että oikeamieliset ovat saaneet onnen ja pahantekijät opetuksen tänä päivänä ja tässä paikassa. Hän ja lautamies Eerikki onnittelevat Jaanaa. Jaana kiittää siitä, että sai isänsä ja rakastettunsa omakseen tänä päivänä. Hän myös kiittää suurin ja lempein sanoin Topiasta ja Marttaa siitä, että he ovat kaikesta huolimatta pitäneet hänestä huolta. Sanat saavat kovasydämisen Martan sydämen heltymään tytölle. Kaikkien viha ja pettymys alkaa leppyä ja kyläläiset Annamuori ja Leenan-Kalle kuuluttavat sovintoa ja rauhaa kaikille. Jaana kuiskaa Nikon korvaan toiveensa: hän haluaa antaa puolet perinnöstä Topiaan ja Martan perheelle, jotta nämä selviävät poikiensa ilkitöistä ja hölmöilyistä.tästä ratkeaa sellainen riemu, ettei kukaan voi enää olla vihainen. Jaanan hyvyys liikuttaa Marttaa suuresti. Iivari katuu lukuisia ryyppyreissujaan ja ilmoittaa lähtevänsä merille. Esko puolestaan ilmoittaa, että naiset eivät ole häntä varten. Hän
15 päättää, ettei mene koskaan naimisiin. Martta toivottaa kaikki kyläläiset tervetulleeksi hääpöytään, jonka hän on laittanut Eskoa ja Kreetaa varten. Loppupiirissä käydään reflektointikeskustelu prosessidraamasta. Yhdessä voidaan pohtia, millaisista harjoituksista kukin piti ja miksi, millaiset asiat olivat vaikeita, millaisia toimintatapoja tai ratkaisumalleja nähtiin ja koettiin.