Taavdah já vääivih. sujâttem variant eres huám. säniluokka



Samankaltaiset tiedostot
Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish.

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

YKI TUTKIMUKSET. Lämmittely

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Suomalaisten sairaudet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

PKL -TERVEYSTIETOLOMAKE

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

8. 9. lk NUORTEN TERVEYSSEURANTA. Hyvät huoltajat

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Terveydentilani on tällä hetkellä A) hyvä, B) kohtalainen, C) huono. Käännekohta terveydessäni oli:

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

PAKKAUSSELOSTE. Temozolomide Hospira 180 mg kovat kapselit temotsolomidi

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN!

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

5-vuotiaan lapsen terveystarkastus

0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus

Klaukkalan koulu, sisäilmakysely oppilaille, kevät :48

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

Hakulomake Lentoreserviupseerikurssille Ilmasotakouluun. Opistotaso, AMK tai korkeakoulu

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn terveyteenne ja työkykyynne liittyviä asioita.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Vastanneiden ikä oli vuotta. Tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mikä on epätavallista. Yleensä lukiot ovat tyttövaltaisia.

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU

Suosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

PARKANON YHTEISKOULUN OIREKYSELY; MAALISKUU 2014 Yhteenvetoraportti

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Vesilahden koulu, sisäilmakysely yhtenäiskoulun yläkoulu oppilaille, kevät 2019

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Eronnut rekisteröidystä parisuhteesta Leski rekisteröityneen parisuhteen jälkeen

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

nokkosihottuma, ihottuma, kutina, ihon valoyliherkkyys.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

9.1. Mikä sinulla on?

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

HARJOITTELUN TYÖKALUJA

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Potilasohje. Mitä sinun tulee tietää Xiapex- hoidosta

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

TURUN MOISION KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti

Tärkeää tietoa potilaille

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Vesilahden koulu, sisäilmakysely yhtenäiskoulun oppilaille, kevät :37

AJOTERVEYSOHJEET JA AJOKORTTI- TARKASTUKSET

Hakulomake Lentoreserviupseerikurssille Ilmasotakouluun

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Kyselyyn osallistuneet ovat 7-15-vuotiaita. Lomakkeeseen vastasivat lasten vanhemmat yhdessä lapsen kanssa. Kyselyyn vastanneista 56 % oli tyttöjä.

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Kyselyyn osallistui pääasiassa 7-13 vuotiaita oppilaita. Poikia oli hiukan enemmän kuin tyttöjä (52 %).

korkea verenpaine korkea kolesteroli diabetes nivelkivut uupumus vaihdevuosioireet selkäkivut unettomuus virtsarakkotulehdus

PAKKAUSSELOSTE. Pantoprazole Teva 40 mg enterotabletit. pantopratsoli

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

PAKKAUSSELOSTE. MabThera 100 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten rituksimabi

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TIEDOTE KOSKENKYLÄN KOULUN OPPILAILLE JA KÄYTTÄJILLE

Kyselyyn osallistuneiden lasten ikä vaihteli 6-14 vuoden välillä. Yksi vastaajista ilmoitti iäksi 17 vuotta. Lapsen ikä:

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

LÄÄKEOPAS OIREET, LÄÄKKEET JA OHJEET

ARABIAN ALA- JA YLÄKOULUN OPPILAIDEN OIREKYSELY; talvi Yhteenvetoraportti oirekyselystä

Tietopaketti seksitaudeista

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

Transkriptio:

Taavdah já vääivih sujâttem variant eres huám. säniluokka ahmimishäiriö hurttomhemâdâs aiheuttaa ummetusta činehuttiđ činehut aikuistyypin/2 tyypin diabetes tiijpâ 2 (kyehti) diabetes aistiharha áiccuseemi -seemi/-seme aivastaa kašneđ kašnam kašna aivastella kašnâttâllâđ aivastelu kašnem aivastus kašnâttâs aivastuttaa kašnestuđ aivohalvaus vuoiŋâšvuoččum aivoinfarkti vuoiŋâšinfarkti aivokalvontulehdus vuoiŋâšcuozzâkuddum aivokasvain vuoiŋâššodâlmâs aivotärähdys vuoiŋâšspiđgám aivovamma vuoiŋâšvahe -vave aivoverenkiertohäiriö vuoiŋâšvorrâjotteemhemâdâs aivoverenvuoto vuoiŋâšvardem aliravitsemus väniravâdem ravžâvuotâ allerginen nuha anemia angiina allergisâš nuárvui nuorvuu anemia aŋŋiina atooppinen ihottuma atooppisâš ittum

auringonpolttama rušmos rušmoos elohiiri (lihaksessa, silmässä) sohmâsäplig epileptikko jámálgiddee etäpesäke káiđuskuáti -kuáđi finni čikâlâs mäini geenivirhe geenifeilâ -feeilâ hammasmätä, karies pänimieskâm hammassärky päniverkkâ -veerhâ harmaakaihi räniskaihi -kaaihi heikkonäköisyys hyeneehtuáinim heinänuha syeininuárvui -nuorvuu hengitystietulehdus vuoiŋâmuálikuddum hiivasieni hijvákuobâr -kuobbâr hikka njihânjâš hilse konnâ (es) hilseillä konâstiđ koonâst hilseily konâstem hinkuyskä soinâttâh soinâttuv hitsausvamma hiccimváddu -váádu čalme čonâscuozâ kuddum vrd. muotâšoohâdvuotâ houria semmuđ hovrâđ huimata kesâččiđ keessâš Muu keessâč. huimaus kesâččem hullun lehmän tauti jolâs kuusâ tavdâ taavdâ Creutzfedt-Jakobin tauti Creutzfedt-Jakob tavdâ humista (korvista) jomijdiđ joomijd Muu peeljijd joomijd. / Pelji joomijd. huonojalkainen jyelgittem#jyelgittes kuuro peljittem kuurous peljittesvuotâ -vuođâ huonokuuloinen hyeneehtkullee

huonokuuloisuus hyeneehtkuullâm kulá hyeneeht huuliherpes poovsâherpes hyväksikäyttö ávhástâllâm hyvälaatuinen (kasvain) pyeriluándug#-luándugis hämäräsokeus veigišoohâdvuotâ čalmettisvuotâ -vuođâ höpertyä kulhijduđ hovkkiittuđ ientulehdus olŋâkuddum päniuážži ihomato, mustapää čapisuáivi ilmarinta áimuradde -rade ilmavaivat áimukivseh imeytymishäiriö njommâsemhemâdâs imusuonitulehdus njamosuonâkuddum infektio infektio itsetuhoinen jiešhiävulâš us itsetuhoisuus jiešhiävuvuotâ -vuođâ joutua väärään kurkkuun loppâsiđ čuolmâduđ juoppous juhheevuotâ -vuođâ juuttua kurkkuun (palasta) čiähániđ čiähán/čáhániđ + ill. čáhháán jäykkäkouristus storgâčarviittâh -čarviittuv us tetanus karsastus likkâmčalmeh kierosilmäisyys skiälgávuotâ (es) kasvain šodâlmâs kehitysvamma ovdánemváddu -váádu kehitysvammaisuus ovdánemvádulâsvuotâ -vuođâ keliakia keliakia keskenmeno cuovkkânem reštum ko lii saahâ ellein keskivartalolihavuus koskâroopâpuáidáhvuotâ -vuođâ keuhkoahtaumatauti kepiskáržudâhtavdâ -taavdâ keuhkokuume kepiskumeštâs keuhkoputkentulehdus kepispocceekuddum keuhkosyöpä kepispuurâs -puurrâs keuhkotauti kepisvahe -vave

keuhkoveritulppa kepisvorrâtoppâm kihelmöidä, kirvellä ilâštiđ iilâšt kihomato saŋesmáátu -mááđu kihomáátu kohmettua (ruumiinjäsenestä) kohonnut verenpaine suvčâgiđ suuvčâg alanâm vorrâteedâ -tedduu korvan soiminen peelji čuoijâm kouristus čarviittoh/čarviittâh kulkutauti kolgotavdâ -taavdâ kuorsata škorijdiđ škoorijd kuorsaus škorijdem kuppa kuppa kupa kuristua kákkásiđ kurkkukipu čudâpoovčâs kurkkumätä čudâsiejâ/difteria kurkunpäätulehdus kuággumkuddum kutiava ihottuma saŋedeijee ittum kutina saŋedem kutista saŋediđ kuđijdiđ, čagalduđ, čaŋalduđ kuuloharha kulottâs kuume kumeštâs kumestâs kuumotus pahâdâs kylmettyä čoskijduđ čoskijduum čoskijduvá kylmänhikisyys kolmâpivâstum kärsiä käytöshäiriö/käyttäytymislaihuus keččâl karveđ sääni lattimhemâdâs ruoinâsvuotâ -vuođâ kierdâđ kierdâm kiärdá, pijnášuđ, pijnediđ, kiksâšuđ

lapamato lapseton lapsettomuus lavantauti lihasjännitys läbžimáátu -mááđu pärnittem#pärnittes pärnittesvuotâ -vuođâ lavatavdâ -taavdâ tekkikeeldâ(r) lihaskouristus tekkičarviittâh tekkičarviittoh lihavuus puáidáhvuotâ -vuođâ liikalihavuus lijgepuáidáhvuotâ -vuođâ likinäköinen aldauáinee likinäköisyys aldauáinuvuotâ -vuođâ loukata (ruumiin jäsen) lammiđ lammiim lämmee loukkaantua, rampautua lammâšuđ lammâšuvá lukihäiriö luu-čää-hemâdâs luuhâm- já čäällimhemâdâs tulla lumisokeaksi suddum kuddum luukato tähtiláppu láápu läiskäihottuma tiälkkuittum lääkeriippuvuus talhâssorjoovuotâ mahahaava čuávjihävvi -häävi maksakirroosi vuoivâskirroos meluvamma larmâvahe -vave/-váddu mielenterveyshäiriö mielâtiervâsvuođâhemâdâs mielenvika mielâvääni mieletön mielâttem mielâttes mielialahäiriö mielâtilehemâdâs mielisairaus mielâpuácuvuotâ muistinmenetys muštottum huonomuistinen muštottem#muštottes märkiä siäijuđ vošmâdiđ vošmâd

märkä (esim. haavassa), mätä, visva siejâ vošmâ märkäinen sieijii # sieijiis vošmii#vošmiis märkärakkula siejâkupâlâs nestevajaus kolgosvááijuvvuotâ -vuođâ neuroosi neuroos nielurisatulehdus njiäluráksákuddum nikotiiniriippuvuus nikotinsorjoovuotâ niskajäykkyys niskestorgâsvuotâ -vuođâ niska- ja hartiakipu niske- já ärdeepoovčâs nivelrikko lođâscuovkkânem nokkosihottuma käskeeittum nuhakuume nuárvuikumeštâs nuoruustyypin/1 tyypin diabetes tiijpâ 1 diabetes mennä sijoiltaan iätkáliđ nyrjähdys (distorsio) siemin iätkálem venähdys (distensio) vienâlem lihasrepeämä/-revähdys tekkikiškum näköhäiriö uáinimhemâdâs näppy náárááš nááráá näppylä čikâlâs/mááináš máináá närästys puáldáttâh ryevdikáránâs oksennustauti vyeksimtavdâ -taavdâ olla puhevikainen njuovčâlahestiđ -lahheest Sun njuovčâlahheest. sääni tärkkilis merhâšume lii epičielgâs olla voimaton olo olematta sairas luoskâniđ luoskân ontua likkođ lihom likko tinžođ tinžom tinžo, skiärmuđ,

pahoinvointi illávaijeem paise puávui puohhuu palella kolmuđ kalmoo? Palella uškestiđ uškeest tuntea kylmänväreitä uškáseh vuojâdeh palelluttaa kolmuuttiđ kolmut paniikkihäiriö paanikhemâdâs paniikkikohtaus paaniktoppiittâh -toppiittuv persoonallisuushäiriö persovnlâšvuotâhemâdâs peräpukama (=laskimolaajentuma) pottâčuálimorčessuonâ juálánem pistos (kipu) vuáisá polttaa iho punaiseksi (auringosta) rušmosmittiđ rušmosmit puhekyvyttömyys kielâttesvuotâ -vuođâ puhevika sárnumváddu pyörtyminen jámálgem pyörtyä jámálgiđ siskiipiälááš suijâ mennä tajuttomaksi kolmâštuđ časka uáivis jno,tainâskiđ puutostauti vänitavdâ -taavdâ puutua (raajasta), ämmän neulat čergijduđ jäykistyä; puutua (raajasta) nubbe sääni jamâstuđ jamâstuvá puutua kuálmád sääni jámálgiđ tobdottuđ päihtyä uáiváduđ päihde uáivádâs päihdyttää uáivádittiđ päihdeongelma uáivádâsčuolmâ päihderiippuvuus uáivádâssorjolâšvuotâ -vuođâ jyelgi/kietâ čergituvá ko tom alne čokkáá kuhháá. päästää paleltumaan päätäi suvčâgittiđ suvčâgitám suvčâgit tikke tihe

rakkula (ihossa) čuđđâ čuuđâ rampauttaa lammâšuttiđ rasitusastma sreevâastma rasitussairaus sreevâpuácu puásu raudanpuuteanemia ryevdittesvuođâanemia reuma, reumatismi lesmi leesmi rintakipu raddepoovčâs -pohčâs ripuli luččâtavdâ -taavdâ/luujâs ripuloida luččoođ lujom lučo säikähdyksestä johtuva hysteerinen agressiokohtaus kiävuliđ šadda suorgânmist saada ihottumaa ittuđ ittuum ittoo saada jotakin väärään kurkkuun puáhčániđ puáhčán saada matkapahoinvointia rumâduđ rumâduvá Sun rumâduvá aautost. saada täitä päähänsä čivroduđ čivroduvá škoovlâst čivroduvá. saada äkill. kova sairauskohtaus jämistuđ jämistuvá sairaus puácu sairaalloinen puosâh#puosâhis puásuh puássuh sairasteleva puocâlâs (es) sairastaa puoccâđ (es) sairastella puosâdiđ puosâd sairastua puáccáđ puosâškyettiđ alkaa sairastaa sappikivitauti säppikeđgitavdâ -taavdâ seota mielâttuđ mielâttuvá siähániđ sikainfluenssa šaheinfluenssa sikotauti šahetavdâ -taavdâ parotiit parotiiteh silmänpainetauti čalmeteedâtavdâ -taavdâ sivuvaikutus uálgivaikuttâs sokea šoohâd#šohâdis suolistosyöpä čuálipuurâs -puurrâs suolitukos čuálitoppâšum

suonenveto vetää suonta suonâkiäsáttâh kiäsáttuv keejâ suonenveto suonikohju (=laskimolaajentuma) morčessuonâ juálánem rohtuma kuškâm hiertymä rušmoš iw:st láá ennuv ovdâmeerhah hiertyä rušmoštuđ suunympärysihottuma njäälmipirrâsittum sydämenvajaatoiminta vááimu vááijuvtoimâm sydänlihastulehdus váimuteehikuddum sydänvika váimuvahe -vave syyhy saaŋaaš saaŋaa syyhypunkki saŋespuŋkki -puuŋki lišketikke -tihe syyhytauti saŋestavdâ -taavdâ syylä čivle či vle teikkâ čiivle syömishäiriö puurrâmhemâdâs sähköyliherkkyys šleđgâallergia taiveihottuma kaavâittum tarttua (taudista) njuámmuđ njuámu tartuttaa (tauti) njuámudiđ njuámmud tasapainohäiriö täsitiädduhemâdâs tikku sormessa postinjâš postinjáá postânjuš postânjuu tinnitus tinniittem tinnitus tinnittää tinniittiđ tippuri tippur tuhkarokko kunnâpuákku -puáhu tulehdus kuddum

tulla huonokuuloiseksi, kuuroksi peljittuđ tulla merisairaaksi rumâduđ rumâduum rumâduvá Mun rummâduum jo suuhâmkárbást. tulla mustelmille sáppuđ sáppu mustelma sápustâh tulla rammaksi láámmuđ láámum láámu tulla sekopäiseksi tájáskiđ táájáásk tulla tunnottomaksi (kylmästä) paskiittuđ paskiittuvá tulla vanhuudenheikoksi puárisvuotnjuorâsmuđ tulla vanhuudenhöperöksi kulhijduđ hovkkiittuđ hovkkiittuvá, muštottuđ tuntea aivastamisen tarvetta kašnestuđ kašnestuum kašnestuvá työkyvyttömyys pargonavcâttesvuotâ -vuođâ työuupumus pargovaibâm täinmunat, saivare čivroseh ummetus činehumtavdâ -taavdâ umpilisäketulehdus ubbâlággálasekuddum unettomuus naverttesvuotâ -vuođâ vainoharhaisuushäiriö paranoia váinuvävjimhemâdâs ij meridum vanhuudenheikko puárisvuotnjuorâs vatsakalvotulehdus čuávjicuozzâkuddum vatsanväänne/-puru čuávjitoppiittâh puáldáttâs, njomâttâh vatsatauti čuávjitavdâ -taavdâ vatsavaiva čuávjivahe -vave/-váddu -váádu verenpainetauti vorrâteedâtavdâ -taavdâ verisuonten kovettuminen vorrâsuonâi koorrâm veritulppa vorrâtoppâm vesirakkula kupâlâs čäcivätti -vääti vesirokko čäcipuákku -puáhu

vieroitusoire viherkaihi potkiittemsymptom ruánáákaihi -kaaihi vihurirokko vilunväre vilustua vilustua, kylmettyä vilustuminen vilustuttaa itsensä virtsarakontulehdus yskittää yskiä yskiä, rykiä yskä yskäistä, rykäistä änkyttää änkytys ärsytys ärsytysihottuma vihuripuákku -puáhu uškes uškás čoskijduttiđ čoskijdut uškijduđ uškijduum uškijduvá uškijdum uškijduttiđ uškijdut kužžâväätikuddum kuorsâstuđ kuorsâđ kuorsâm kuársá kááhuđ káávum kááhu kuorsâttâs/kuorsâttâh kuorsâttuv kávádiđ káávvád vovdâdiđ voovdâd vovdâdem iärdum iärdumittum